Pfizergate-rikostutkinnan tilanne Pfizergate viittaa kiisteltyyn tapaukseen, jossa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen neuvotteli henkilökohtaisesti Pfizerin toimitusjohtajan kanssa COVID-rokotteiden hankinnasta tekstiviestein. Viestien salaaminen ja hankintaprosessin avoimuuden puute herättivät laajaa kritiikkiä.
Euroopan oikeusasiamies totesi komission toiminnassa hallinnollisia epäkohtia, kun viestejä ei luovutettu julkisuuteen.
Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) vahvisti lokakuussa 2022, että se tutkii rokotehankintoja EU:ssa.
Belgialainen lobbaaja Frédéric Baldan nosti huhtikuussa 2023 kanteen von der Leyeniä vastaan Liègen tuomioistuimessa, syyttäen mm. vallan kaappaamisesta ja korruptiosta.
Toukokuussa 2024 Unkari ja Puola liittyivät oikeusprosessiin, ja kantaja vaati von der Leyenin ehdokkuuden perumista niin kauan kuin rikosoikeudellinen menettely on käynnissä.
Euroopan unionin tuomioistuin linjasi toukokuussa 2025, että komissio rikkoi avoimuussääntöjä viestien salaamisessa.
💼 Miksi Ursula von der Leyen sai jatkaa EU-komission johdossa? Vaikka Pfizergate johti luottamusäänestykseen, von der Leyen sai parlamentin tuen:
Äänestystulos 10.7.2025: 360 meppiä äänesti luottamuksen puolesta, 175 vastaan, 18 tyhjää4.
Epäluottamuslauseen hyväksyminen olisi vaatinut kahden kolmasosan enemmistön, mikä ei toteutunut.
Tukena olivat perinteiset ryhmät: keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraatit, liberaalit ja osa vihreistä.
Vaikka kritiikkiä tuli, erityisesti laitaoikeistolta ja vasemmistolta, monet puolueet pitivät tärkeänä poliittista jatkuvuutta ja EU:n yhtenäisyyttä mm. Ukrainan tukemisessa.
Von der Leyenin asema on siis säilynyt, mutta Pfizergate on jättänyt pysyvän jäljen EU:n avoimuuskeskusteluun. Haluatko, että tiivistän tämän vielä lyhyemmin tai nostan esiin vaikutuksia EU-politiikkaan?
Euroopan oikeusasiamies totesi komission toiminnassa hallinnollisia epäkohtia, kun viestejä ei luovutettu julkisuuteen.
Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) vahvisti lokakuussa 2022, että se tutkii rokotehankintoja EU:ssa.
Belgialainen lobbaaja Frédéric Baldan nosti huhtikuussa 2023 kanteen von der Leyeniä vastaan Liègen tuomioistuimessa, syyttäen mm. vallan kaappaamisesta ja korruptiosta.
Toukokuussa 2024 Unkari ja Puola liittyivät oikeusprosessiin, ja kantaja vaati von der Leyenin ehdokkuuden perumista niin kauan kuin rikosoikeudellinen menettely on käynnissä.
Euroopan unionin tuomioistuin linjasi toukokuussa 2025, että komissio rikkoi avoimuussääntöjä viestien salaamisessa.
💼 Miksi Ursula von der Leyen sai jatkaa EU-komission johdossa? Vaikka Pfizergate johti luottamusäänestykseen, von der Leyen sai parlamentin tuen:
Äänestystulos 10.7.2025: 360 meppiä äänesti luottamuksen puolesta, 175 vastaan, 18 tyhjää4.
Epäluottamuslauseen hyväksyminen olisi vaatinut kahden kolmasosan enemmistön, mikä ei toteutunut.
Tukena olivat perinteiset ryhmät: keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraatit, liberaalit ja osa vihreistä.
Vaikka kritiikkiä tuli, erityisesti laitaoikeistolta ja vasemmistolta, monet puolueet pitivät tärkeänä poliittista jatkuvuutta ja EU:n yhtenäisyyttä mm. Ukrainan tukemisessa.
Von der Leyenin asema on siis säilynyt, mutta Pfizergate on jättänyt pysyvän jäljen EU:n avoimuuskeskusteluun. Haluatko, että tiivistän tämän vielä lyhyemmin tai nostan esiin vaikutuksia EU-politiikkaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kokoomus tuki rötös ursulan jatkoa
EPP on kokoomuksen EU-ryhmä, mutta Orpon kokoomus piikkejä ja passeja ajoikin vahvimmin, jotta bisnekset saatiin auki