Miksi kyynisyys...

tulla kyyniseksi,kun on avioerolapsi,katsonut omien vanhempien pettämiset.Omien miehien pettämiset...Pannut naimisissa olevia miehiä...Niin on sitä sitten pikkuhiljaa alkanut miettimään että miksei itsekin perkele!

Tottakai näitä uskottomuuspalstan juttuja lukiessa tulee mieleen, onko uskottomuus tosiaan näin yleistä. Kirjoittajista - niin petetyistä kuin pettäjistä - voi saada hieman kyynisen vaikutelman. Itse parikymmentä vuotta mielestäni kohtalaisen hyvässä suhteessa eläneenä olisin toivonnut itselleni hieman enemmän realismia ja vaihtoehtojen miettimistä jo ennen kuin miehen pettäminen "tipahti syliin".

Jos olet vasta elänyt muutaman vuoden suhteessasi ja käsittääkseni ilman lapsia, olet moniin tämän palstan kirjoittajiin verrattuna aika kokematon parisuhteessa. Se mikä vaikuttaa mielestäsi kyynisyydeltä, vaikuttaa minun mielestäni elämänkokemukselta ja realismilta. Veikkaanpa, ettei kovinkaan moni uskaltaisi perustaa perhettä, jos tietäisi tarkalleen, mitä on tulossa. Elämä on positiivisia ja valitettavasti myös negatiivisia yllätyksiä täynnä.

Jos elämä ei ole muuta opettanut, niin ainakin sen, että parisuhde ei ole pelkästään uskon ja tahdon asia. Haaste piilee siinä, että tahtomiseen tarvitaan kaksi ja ihmisen tahtotilakin voi vähitellen muuttua vuosien kuluessa.

suhteita ilman pettämistäkin. Ei silti sitä tarkoita, että vain ne suhteet olisivat onnellisia.

Työssäni ja vapaa-ajallani joudun viettämään paljon aikaa tutuissa miesporukoissa. Useimmat näistä miehistä ovat kavereitani eikä meillä ole mitään kipinöitä keskenämme. Miehenikin on useimmiten mukana, eikä kundit ilmeisesti enää laske minua naiseksi, joten puhuvat keskenään kuin miesporukassa. Valitettavasti näistä kavereistani ei yksikään taida olla ollut täydellisen uskollisia tyttöystävilleen tai vaimoilleen. Tunnen tietysti myös tytöt ja naiset ja tiedän senkin, ettei näistä moni uskoisi miestensä heitä pettäneen.

Juhlimme usein samoissa bileissä ja tietysti juttelemme silloin tyttöporukassa. Minä vaan en halua olla se, joka särkee uskollisuuden illuusion ja tekee näistä nuorista kauniista ja mukavista tytöistä niitä kyynisiä naisia.

Itsehän sellainen kyyninen ämmä jo olen, eikä minulla ole mitään harhaluuloja miehen ja naisen välisestä suhteesta. Todellisuushan on se missä kulloinkin elät, valheeksi se muuttuu vasta sitten kun saat tietää jotain muuta. Itse en kuitenkaan pidä kundien vieraissa käyntiä aivan järkyttävänä syntinä, koska se on useimmiten humalaista panemista ja hauskanpitoa. Siihen maailmaan eivät tyttöystävät kuulu, vaan se on näiden miesten todellisesta elämästä täysin irrallista hauskanpitoa ja irrottelua. Näistä petikavereista harvoin, tuskin koskaan, tulee kuitenkaan seuraavaa tyttöystävää. Johan sille kaveritkin nauraisi, ja se on miehelle aivan ylitsepääsemätön häpeä.

En väitä, että näin toimisivat kaikki miehet. Olen kuitenkin kuullut monen naisen sanovan, että jättäisivät miehensä heti, jos mies pettäisi. Ja olen tiennyt samalla, että mies on pettänyt vaikkapa omissa häissään.

Jep, oma mieheni on toki pettänyt minua, siitä ei ole epäilystäkään. Se ei kuitenkaan ole se syy, miksi tätä kirjoitan. Haluan vain raottaa hieman sitä tietoisuutta, että jokaisen mies voi pettää. Eikä nainen voi sille aina yhtään mitään. Lopuksi: uskollisiakin miehiä voi olla olemassa.