Työelämää ilman ammattiliittoja:

Eikös se Loimaan kassa YTK ole perustettu juuri tähän tarkoitukseen että saadaan työntekijöitä riistää mielin määrin ja käyttää kuten orjatyövoimaa käytetään.

Väittikö joku että suomessa ei saa poimia mansikota ilmaiseksi:)

Työntekijä ja työnantaja ovat samassa veneessä. Ammattiliitot keikuttavat tuota venettä. Lait suojelevat työntekijöitä, Viranomaisten tehtävä on valvoa, että lakeja ja työsuojelullisia asiota noudatetaan.

YKT on tarpeellinen, koska lain mukaan pitää kuulua työttömyyskassaan, että saa ansiosidonnaisen. YTK on vapaa kassa.

Paikallinen sopiminen on sata jänistä. Tietyin edellytyksin työnantaja voi sanoa irti luottamusmiessopimuksen, jolloin työntekijöitä edustaa heidän valitsema luottamusvaltuutettu. Työsopimuslaissa on määritelty luottamusvaltuutetusta ja hänen oikeuksista.

SAK:lla ei ole mitään valtaa. Suomessa valta kuuluu kansalle ja kansaa edustavalle Eduskunnalle, jossa kansanedustajat päättävät. Siellä on valta.

Ammattiliitoilla on kyky järjestää joukkovoiman käyttöä. Siinä kaikki. Se ei ole vallankäyttöä, vaan yhteiskuntaterroria.

Ihmetellään kun kehutaan kovasti sitä YTK.ta
Miksi liittoja vastustavat kuuluvat siihenkään, koska ovathan he niin työnantajalle mieleisiä, että eiväthän he nyt kertakaikkiaan voi missään tilanteessa tarvita siirtyä ansiosidonnaiselle ???

Talkoo-Taavetti

Riistäjäkapitalistin agenttina olen kahdesti joutunut tilanteeseen jossa vastuualueeni duunariporukka oli "villiä". Tuskin kaikki mutta mitään työpaikkakohtaista organisatiota ei ollut.
Viheliäistä, rasittavaa ja kaoottista aikaa.
Viime kädessä jokaisen kanssa oli sovittava erikseen asiat jotka järjestäytyneen porukan kanssa sovittiin yhteisesti. Koskien sekä sopimuskentään kuuluvia, että sen ulkopuolisia paikallisia asioita.
Lisäksi sakki oli keskenään kateellista ja riitaisaa.
Toisessa paikassa kestin vuoden. Toinen meni konkurssiin alle vuoden työsuhteeni alun jälkeen.

10.08. Tv 1, Tarina Ruotsin historiasta on hyvä, todellisuuteen perustuva kuvaus työntekijöiden ammatillisen järjestäytymisen merkityksestä koko yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen suhteen.
Jyrkistä sosiaalisista ja taloudellisista eroista heikoimpienkin kohtuulliseen hyvinvointiin joka perustuu palkollisten ja pääomien yhteistyöhön ja palkollisten hyväksyminen täysipainoiseksi yhteistyö- ja neuvottelukumppaniksi.
Lähtökohta oli 1920 luvulla lohduton.
Mennessäni Ruotsiin 1969 en ymmärtänyt taustaa mutta näin ja nautin seurauksista.
Merkille pantavaa oli eri ryhmien yhteishenki työpaikoilla.
Duunarit ymmärsivät, että työnantajan etu on myös heidän etunsa ja työnantajat ymmärsivät missä syntyy se lisäarvo jonka he näkevät rahana.
Ainakin suurempien yritysten edustajat olivat mukana yrityksen toiminnan suunnittelussa ja päätöksen teossa.
Meillä on yritetty jäljitellä tuota mutta esimerkiski YT-neuvottelujen varsinaien tarkoitus on unohtunut.
Tarkoitus on neuvotella yhdessä tulevan toiminnan suunnittelusta kahdollisuuksineen ja uhkineen sekä suunnitella ja valmistella lähitulevaisuuden vaatimai toimenpiteitä eri vaihtoehtoineen.
Olen itse toiminut kymmenet vuodet eri työpaikoissa työnantajan edustajana mutta meillä toteutettu YT tulkinta on töysin vääristynyt.
Yhdestä muutaman kymmenen duunarin metallialan työpaikasta sain kenkää omistaja-johtajan havaittua, että suunnittelimme yhdessä pääluottamusmiehen kanssa pajan asioita sekä keskustelin pajan puolen porukan kanssa sekä tekemiseen, tulokseen, palkkauksen riippuvuuteen ja vaihoehtoihin liittyvistä asioista.
Johtajakin myönsi aikanaan sovittujen bonusten muodossa toimintani taloudellisen tuloksellisuuden mutta rikoin johtajan käsityksen tuotantopäällikön roolista.
Tuottavuus, laatu, toimitusajat, materiaalihävikki yms. kohenivat koko 6:n vuoden jaksoni ajan mutta toimin väärin ajatellen savolaisen satraapin käsitystä esimiehen roolista.
"Rasitteenani" oli pitkähkö ja monipuolinen kokemus haalarihommista joista osa Ruotsissa valimoista ja kuorma-autoteollisuudesta.

Väärin se onkin käsitetty. Yt neuvottelut eivät ole mitään kehitystä tuovaa, vaan irtisanomisia . Muitakin keinoja olisi mutta ei osata käyttää.

Meillä on pohjana TES, mutta paikallisesti on sovittu aina kaikki asiat ja vain noin 20% kuuluu liittoon, kassaan toki kuuluu kaikki. Meillä ei lakkoilla kun ei tarvitse, poliittiset lakot taas ei kuulu työpaikalle lainkaan ja tukilakot ei senkään vertaa.

Onko sellaista työpaikkaa missä ei lakkoilla tarvitse ja työnantaja jakaa auliisti hyviä palkkoja ja etuisuuksia normaalia enemmän ? Kovin vaikea uskoa.