Nimimerkki The_Raven väittää itsepintaisesti, että DNA:ssa on koodaava osa ja säätelevä osa. Kuulemma ylioppilaskirjoituksissakin hyvän vastauksen kriteereihin kuuluu, että kokelas on osannut kirjoittaa koodaavasta osasta ja säätelevästä osasta.
Tässä paljastuu kyseisen nimimerkin totaalinen tietämättömyys siitä, miten proteiinituotanto solussa toimii ja mikä on DNA:n tehtävä.
Ensinnäkin DNA:n tehtävää solussa ei tule aliarvioida; se on tarkoin järjesteltyä, välttämätöntä biologista informaatiota, jota tarvitaan lähes kaikkeen, mistä eliöt rakentuvat.
Mutta:
DNA ei sanele eliöiden ominaisuuksia. Se on passiivista informaatiota, jota tulee lukea, jotta solu voisi valmistaa aktiivisia molekyylejä.
Nykytutkimuksen mukaan emme juurikaan voi löytää DNA:sta, siis genomin DNA-jaksoista valmiita informaatioyksiköitä, joita voisi kutsua geeneiksi. Näitä esiintyy jonkin verran esim. bakteereissa ja mm. mitokondrioissa. Mutta esim. ihmisen genomissa ei ole tällä hetkellä tiedossa kuin yksi tällainen ns. geeni, jota lukemalla solu tuottaa proteiinia. On ymmärrettävää, että tällaisella jaksolla täytyy olla todella tärkeä tehtävä. Aivan oikein, solumme varmistavat nopealla ja tehokkaalla, silmukoitumattomalla DNA-jakson luennalla, että pakkaajaproteiinit, eli histonit ja edelleen nukleosomit, tuotetaan nopeasti ja tehokkaasti.
DNA itsessään ei kuitenkaan koodaa yhtään mitään, enkä minäkään ole niin sanonut, vaikka ko. nimimerkki niin väittääkin. Olen kertonut, että ihmisen genomissa on noin 20 000 DNA-jaksoa, joita solu lukee useiden miljoonien erilaisten proteiinien tuottamiseen. En ole siis väittänyt, että DNA koodaisi proteiineja.
Solu siis LUKEE DNA-jaksoja tuottaakseen koodaavia molekyylejä, eli RNA-molekyylejä. RNA koodaa proteiineja. Erityisesti valmis (mature) mRNA koodaa proteiineja. Tämän vuoksi moni tutkija haluaisi siirtää koko geeni-käsitteen RNA:n puolelle.
Olkoon tämä opiksi ja ojennukseksi palstan terroristille, The_Ravenille.
DNA ei koodaa proteiineja eikä mitään muutakaan
19
184
Vastaukset
- Anonyymi
Ok, mutta miten tämä todistaa sen että maailma on syntynyt sotkan munista?
"DNA ei sanele eliöiden ominaisuuksia."
Kysymys Göögle AI:lle: "is animal body plan in dna"
Göögle vastaa:
Yes, the animal body plan is indeed encoded in the DNA. Specifically, a group of genes called homeobox (Hox) genes plays a crucial role in controlling the development of body plans in a wide range of animals. These genes act as master regulators, determining where body parts develop along the anterior-posterior axis (head to tail).
Hox genes are transcription factors, meaning they control the expression of other genes. They are highly conserved across different animal species, meaning they have similar functions despite the evolutionary distance between species.
Hox genes are particularly important for establishing the body plan along the head-to-tail axis. They determine where specific body parts, like limbs, wings, or antennae, develop.
Hox genes don't work in isolation. They are part of larger gene regulatory networks (GRNs) that govern the overall development of the animal body plan.
Changes in Hox gene expression and the structure of GRNs can lead to variations in body plans observed across different animal species. For example, different arrangements and expression patterns of Hox genes are linked to the evolution of different limb structures in vertebrates.
While Hox genes are protein-coding, it's important to note that other DNA sequences, including non-coding regions, also play a role in regulating body plan development and evolution.
Olkoon tämä opiksi ja ojennukseksi palstan terroristille, RoT:lle.- Anonyymi
The original statement correctly highlights the role of Hox genes in specifying positional identity along the anterior-posterior axis, but it presents an outdated and incomplete picture of how animal body plans are regulated.
Recent research in functional genomics has revealed that the regulation of body plan development is not encoded solely in protein-coding genes like Hox genes, but is primarily orchestrated by non-coding regulatory elements, particularly long non-coding RNAs (lncRNAs) and alternative splicing mechanisms.
LncRNAs are now recognized as key regulators of gene expression during embryonic development. Many lncRNAs are expressed in a spatiotemporally specific manner and have been shown to modulate chromatin architecture, epigenetic states, and Hox gene expression domains.
Some lncRNAs, such as HOTTIP, HOTAIR, and Halr1, interact directly with the Hox gene clusters and are essential for the proper regulation and timing of Hox gene activation. Disruption of these lncRNAs leads to profound changes in body patterning.
Alternative splicing further adds regulatory complexity by producing multiple functional isoforms from a single gene. Many genes involved in development produce dozens of splice variants, each with distinct roles depending on tissue type and developmental stage.
In summary, the animal body plan is not merely encoded by Hox genes, but emerges from a highly dynamic, multilayered regulatory network that integrates lncRNAs, alternative splicing, and epigenetic modifications. These elements are essential for establishing the spatial and temporal precision required for complex multicellular development.
Päivitäpä tietosi, terroristi. Sua on kiva kouluttaa. Edelleenkään DNA ei koodaa ensimmäistäkään proteiinia.
Ja tässä on kivi, johon kompastut:
Jotta solu kykenisi lukemaan DNA:ta, tarvitsee se proteiineista rakennetun monimutkaisen koneiston, jolla lukea DNA:ta. Ilman proteiineista valmistettua koneistoa solu ei kykene rakentamaan RNA:ta. Joten, mikä oli ensin:
1. DNA?
2. RNA?
3. Proteiini?
DNA:ta et saa aikaiseksi ilman RNA:ta.
RNA:ta et saa tuotettua ilman proteiineja ja DNA:ta.
Proteiineja et saa tuotettua ilman RNA:ta.
RNA-maailma -hypoteesi on kumottu jo vuosia sitten, joten älä nolaa itseäsi enempää kertomalla lisää satuja.
Btw, milloin aiot näyttää ensimmäisen HAVAINNOIDUN todisteen evoluutiolle?RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Edelleenkään DNA ei koodaa ensimmäistäkään proteiinia.
Ja tässä on kivi, johon kompastut:
Jotta solu kykenisi lukemaan DNA:ta, tarvitsee se proteiineista rakennetun monimutkaisen koneiston, jolla lukea DNA:ta. Ilman proteiineista valmistettua koneistoa solu ei kykene rakentamaan RNA:ta. Joten, mikä oli ensin:
1. DNA?
2. RNA?
3. Proteiini?
DNA:ta et saa aikaiseksi ilman RNA:ta.
RNA:ta et saa tuotettua ilman proteiineja ja DNA:ta.
Proteiineja et saa tuotettua ilman RNA:ta.
RNA-maailma -hypoteesi on kumottu jo vuosia sitten, joten älä nolaa itseäsi enempää kertomalla lisää satuja.
Btw, milloin aiot näyttää ensimmäisen HAVAINNOIDUN todisteen evoluutiolle?"Edelleenkään blaa blaa blaa..."
Mölinää Mt Stupidin huipulta.
t: kreationismipalstan terroristi- Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Edelleenkään DNA ei koodaa ensimmäistäkään proteiinia.
Ja tässä on kivi, johon kompastut:
Jotta solu kykenisi lukemaan DNA:ta, tarvitsee se proteiineista rakennetun monimutkaisen koneiston, jolla lukea DNA:ta. Ilman proteiineista valmistettua koneistoa solu ei kykene rakentamaan RNA:ta. Joten, mikä oli ensin:
1. DNA?
2. RNA?
3. Proteiini?
DNA:ta et saa aikaiseksi ilman RNA:ta.
RNA:ta et saa tuotettua ilman proteiineja ja DNA:ta.
Proteiineja et saa tuotettua ilman RNA:ta.
RNA-maailma -hypoteesi on kumottu jo vuosia sitten, joten älä nolaa itseäsi enempää kertomalla lisää satuja.
Btw, milloin aiot näyttää ensimmäisen HAVAINNOIDUN todisteen evoluutiolle?"Btw, milloin aiot näyttää ensimmäisen HAVAINNOIDUN todisteen evoluutiolle?"
Btw, koska aiot näyttää jonkun havainnon luojasta tai luomisesta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Btw, milloin aiot näyttää ensimmäisen HAVAINNOIDUN todisteen evoluutiolle?"
Btw, koska aiot näyttää jonkun havainnon luojasta tai luomisesta?Helpoin tapa mykistää RoT. Lapselta on vaikeampaa viedä tikkari suusta.
- Anonyymi
"**Esittämäsi teksti sisältää useita väitteitä, jotka ovat virheellisiä ja vääristelevät nykytutkimuksen ymmärrystä geeneistä ja genomiasta.**
#### Genomin ja geenien määritelmä
Tekstissä väitetään, ettei DNA:sta löydy juurikaan valmiita informaatioyksiköitä, joita voitaisiin kutsua geeneiksi. Tämä on väärä tulkinta. Nykytutkimus määrittelee geenin DNA-jaksoksi, joka koodaa proteiinia tai toiminnallista RNA-molekyyliä. Ihmisen genomissa on arviolta 20 000–25 000 proteiinia koodaavaa geeniä, ja lisäksi tuhansia muita geenejä, jotka koodaavat RNA:ta.
#### Geenien lukeminen ja proteiinin tuotanto
Tekstissä sanotaan, että ihmisen genomissa olisi vain yksi "ns. geeni", jota lukemalla solu tuottaa proteiinia. Tämä on täysin virheellinen väite. Ihmisen kehon kaikki proteiinit tuotetaan lukemalla ja ilmentämällä juuri näitä tuhansia geenejä. On totta, että geenien ilmentyminen on monimutkainen prosessi, joka sisältää **silmukoinnin** (engl. *splicing*), mutta tämä ei tarkoita, ettei geenejä olisi olemassa tai että niitä olisi vain yksi. **Silmukointi** on olennainen osa useimpien ihmisen geenien toimintaa, ja siinä tarpeettomat intronit poistetaan ja jäljelle jäävät **eksonit** yhdistetään lähetti-RNA:ksi, joka toimii mallina proteiinin tuotannolle.
#### Histonit ja nukleosomit
Tekstissä viitataan siihen, että silmukoimaton DNA-jakson luku tuottaa nopeasti histoniproteiineja. On totta, että **histonit** (proteiineja, jotka pakkaavat DNA:ta nukleosomeiksi) ovat elintärkeitä ja niiden tuotanto on tehokasta. Kuitenkin myös histonigeenit ovat geenejä siinä missä muutkin, ja ne ilmentyvät monimutkaisen säätelyn kautta. Ne ovat erittäin konservoituneita eli ne ovat pysyneet lähes muuttumattomina evoluution aikana, mikä korostaa niiden tärkeyttä. Myös niiden ilmentymistä säädellään tiukasti solun jakautumisen eri vaiheissa.
---
**Yhteenvetona voidaan todeta, että esittämäsi teksti on virheellinen. Se antaa täysin väärän kuvan geenien määrästä ja toimintaperiaatteesta, ja sen sisältämä tieto on ristiriidassa nykyaikaisen geenitutkimuksen kanssa.**"Väärin. Sanoin, että ihmisen genomissa, kun kyse on proteiinien koodaamiseen luettavat jaksot, on nykytiedon mukaan vain yksi jakso, joka ei käy läpi vaihtoehtoista silmukointia. Tämä jakso on tärkeä, koska sitä käytetään histoniproteiinien tuotantoon. Kyse on DNA:n pakkausmenetelmästä ja siksi ko. proteiini pitää tuottaa tehokkaasti ja nopeasti, ilman silmukointia.
Näytä minulle tutkimus, jossa on löydetty jokin muu ihmisen ns. geeni, jota suoraan lukemalla solu tuottaa proteiinia.
Ja opettele promptaamaan tekoälyä kunnolla. Nyt se ei selvästikään ymmärtänyt, mitä olit sille syöttänyt.Esitin aloitukseni tekoälylle:
"Suurin osa, tietääkseni yli 99% ihmisen genomin proteiinien tuotantoon luettavista DNA-jaksoista käy läpi vaihtoehtoisen silmukoinnin. En tiedä kuin yhden jakson, joka ei käy läpi silmukointia ja ko. jaksoa solu käyttää histoniproteiinien tuotantoon.
Olen esittänyt asian näin eräässä keskusteluryhmässä: "Nykytutkimuksen mukaan emme juurikaan voi löytää DNA:sta, siis genomin DNA-jaksoista valmiita informaatioyksiköitä, joita voisi kutsua geeneiksi. Näitä esiintyy jonkin verran esim. bakteereissa ja mm. mitokondrioissa. Mutta esim. ihmisen genomissa ei ole tällä hetkellä tiedossa kuin yksi tällainen ns. geeni, jota lukemalla solu tuottaa proteiinia. On ymmärrettävää, että tällaisella jaksolla täytyy olla todella tärkeä tehtävä. Aivan oikein, solumme varmistavat nopealla ja tehokkaalla, silmukoitumattomalla DNA-jakson luennalla, että pakkaajaproteiinit, eli histonit ja edelleen nukleosomit, tuotetaan nopeasti ja tehokkaasti."
Onko kertomani sinun mielestäsi nykytutkimuksen mukainen arvio?"
ChatGPT:
🔹 1. "Yli 99 % ihmisen genomin proteiinien tuotantoon luettavista DNA-jaksoista käy läpi vaihtoehtoisen silmukoinnin."
✅ Tämä pitää suunnilleen paikkansa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että lähes kaikki monieksoniset geenit käyvät läpi vaihtoehtoista silmukointia (alternative splicing). Arviot vaihtelevat tutkimuksesta riippuen, mutta usein mainitaan lukuja 90–95 %, jopa yli 99 % riippuen siitä, miten vaihtoehtoinen silmukointi määritellään ja kuinka tarkasti solukohtaisia ekspressiomuotoja tarkastellaan (Pan et al., 2008; Wang et al., 2008; GTEx Project, 2015).
🔹 2. "En tiedä kuin yhden jakson, joka ei käy läpi silmukointia ja jota käytetään histonien tuotantoon."
🔶 Tämä on lähes oikein, mutta hieman täsmennettävä.
Histonigeenit ovat poikkeuksellisia, koska:
Ne yleensä eivät sisällä introneita, eli niitä ei silmukoida.
Ne eivät myöskään polyadenyloidu normaalisti (ei poly-A-häntää), vaan päättyvät konservoituun stem-loop-rakenteeseen, jota käytetään mRNA:n prosessointiin.
Niitä on useita kopioita ja useita variantteja (esim. H1, H2A, H2B, H3, H4).
❗️Ei ole vain yhtä geenijaksoa, vaan histonigeenejä on joukko, jotka eivät käy läpi silmukointia ja toimivat samalla periaatteella. Eli ei ole kyse vain yhdestä "ainoa geeni" -tyyppisestä tapauksesta.
🔹 3. "Emme voi löytää DNA:sta valmiita informaatioyksiköitä, joita voisi kutsua geeneiksi."
🔶 Tämä väite on provokatiivinen mutta ytimeltään ymmärrettävä, etenkin kun huomioidaan:
Perinteinen geenikäsite (yksi geeni → yksi proteiini) ei enää päde useimpien eukaryoottien kohdalla.
Useimmat geenit tuottavat useita transkripteja vaihtoehtoisen silmukoinnin, transkription aloituskohtien ja polyadenylaation vaihtelun vuoksi.
Geenin määritelmä onkin muuttunut: se ei ole enää pelkkä jakso DNA:ta vaan kokonaisuus säätelyelementtejä, eksonirakennetta ja vaihtoehtoisia luentamuotoja.
✅ Tässä mielessä väitteesi on hyvin perusteltu geneettisen ohjelmoinnin näkökulmasta.
🔹 4. "Solu varmistaa nopeasti ja tehokkaasti histonituotannon ilman silmukointia."
✅ Tämä on täysin oikein.
Histonien tuotannon täytyy olla nopeaa ja massiivista solusyklin S-vaiheessa, ja tämä on juuri se syy, miksi:
Histonigeenit ovat intronittomia.
Ne transkriptoidaan tehokkaasti ilman hidastavaa prosessointia.
Niiden mRNA:t ovat erityisrakenteisia ja lyhytikäisiä.
Olkoon tämä jälleen opiksi ja ojennukseksi palstan terroristille.- Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Väärin. Sanoin, että ihmisen genomissa, kun kyse on proteiinien koodaamiseen luettavat jaksot, on nykytiedon mukaan vain yksi jakso, joka ei käy läpi vaihtoehtoista silmukointia. Tämä jakso on tärkeä, koska sitä käytetään histoniproteiinien tuotantoon. Kyse on DNA:n pakkausmenetelmästä ja siksi ko. proteiini pitää tuottaa tehokkaasti ja nopeasti, ilman silmukointia.
Näytä minulle tutkimus, jossa on löydetty jokin muu ihmisen ns. geeni, jota suoraan lukemalla solu tuottaa proteiinia.
Ja opettele promptaamaan tekoälyä kunnolla. Nyt se ei selvästikään ymmärtänyt, mitä olit sille syöttänyt."Ja opettele promptaamaan tekoälyä kunnolla."
En kertonut promptiani. Mistä tiesit sen?
Promptini oli yksinkertaisesti "Onko seuraava teksti totta? Mikä olisi ollut oikea prompti? Sellainenko, jota on viilattu siten, että saat mieleisesi vastauksen? Eli jos AI:n vastaus ei miellytä, se on ymmärtänyt väärin? Pesunkestävää kreationistista tutkimusta :D. - Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Väärin. Sanoin, että ihmisen genomissa, kun kyse on proteiinien koodaamiseen luettavat jaksot, on nykytiedon mukaan vain yksi jakso, joka ei käy läpi vaihtoehtoista silmukointia. Tämä jakso on tärkeä, koska sitä käytetään histoniproteiinien tuotantoon. Kyse on DNA:n pakkausmenetelmästä ja siksi ko. proteiini pitää tuottaa tehokkaasti ja nopeasti, ilman silmukointia.
Näytä minulle tutkimus, jossa on löydetty jokin muu ihmisen ns. geeni, jota suoraan lukemalla solu tuottaa proteiinia.
Ja opettele promptaamaan tekoälyä kunnolla. Nyt se ei selvästikään ymmärtänyt, mitä olit sille syöttänyt.Samalla promptilla väitteesi "ihmisen genomissa" jne:
"Antamasi teksti sisältää osittain oikeaa, mutta myös harhaanjohtavaa tietoa.
Ensinnäkin, teksti sisältää väärän väitteen siitä, että ihmisen genomissa olisi vain yksi vaihtoehtoisen silmukoinnin ulkopuolelle jäävä geeni. Ihmisen genomissa on itse asiassa satoja tällaisia geenejä, ja monet niistä koodaavat histoneja.
Toisaalta teksti pitää paikkansa siinä, että histoniproteiinien geenit ovat tärkeä ja hyvin tunnettu poikkeus vaihtoehtoiseen silmukointiin. Suurin osa histonigeeneistä ei nimittäin sisällä introneita, jotka pitäisi poistaa silmukoinnissa. Niistä tuotetaan sen sijaan proteiineja nopeasti ja tehokkaasti, koska niitä tarvitaan valtavia määriä DNA:n pakkaukseen jokaisessa solunjakautumisessa. Histoniproteiinit ovat siis elintärkeitä DNA:n pakkaamisessa."
Valitan. Terveiset Geminiltä, oikein promptattuna:
Genomi ja "Geeni"-käsitteen Monimutkaisuus: Yhteenveto
Voimme yhteenvetona todeta, että nykytiedon valossa perinteinen, yksinkertaistettu käsitys geenistä "valmiina informaatioyksikkönä" ei enää pidä paikkaansa. Genomista emme löydä suoraviivaisia, toisistaan erillisiä DNA-pätkiä, jotka koodaisivat yhdenmukaisesti ja ehdoitta yhtä proteiinia.
Miksi "geeni"-käsite kaipaa tarkennusta?
Monitasoinen säätely: Geenien ilmentymistä säätelee valtava ja monimutkainen verkosto, joka käsittää muun muassa histonien modifikaatiot, DNA:n omat kemialliset merkit, sekä promootterien ja tehostajien vuorovaikutukset. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, onko jokin DNA-jakso edes luettavissa ja miten tehokkaasti.
Vaihtoehtoinen silmukointi ja RNA:n rooli: Yksi ja sama DNA-jakso (eli "geeni" perinteisessä mielessä) voi vaihtoehtoisen silmukoinnin ansiosta tuottaa useita erilaisia mRNA-molekyylejä, ja sitä kautta useita erilaisia proteiini-isoformeja. Myös RNA-editointi lisää monimuotoisuutta. Tämä hämärtää rajaa siitä, mikä on se "yksikkö", joka lopulta koodaa proteiinin.
Monitoimiset DNA-jaksot: Osa DNA:sta sisältää päällekkäisiä koodeja (duoneita), jotka koodaavat samanaikaisesti proteiinia ja toimivat myös säätelyelementteinä. Transkriptiotekijät voivat sitoutua suoraan geenien sisällä oleviin jaksoihin, mikä osoittaa DNA:n olevan paljon tiiviimmin pakattua ja monikäyttöisempää kuin aiemmin ajateltiin.
Ei-koodaavat RNA:t: Suuri osa genomista transkriptoidaan ei-koodaaviksi RNA-molekyyleiksi (kuten miRNA:t ja lncRNA:t), joilla on keskeinen säätelyrooli geenien ilmentymisessä ilman, että ne koodaavat proteiineja. Tämä haastaa geenin määritelmän, joka keskittyy vain proteiinin tuotantoon.
Genomin 3D-rakenne: DNA:n kolmiulotteinen järjestäytyminen solun tumassa vaikuttaa ratkaisevasti geenien aktiivisuuteen. Geenien sijainti ja kromosomien taitokset luovat dynaamisen ympäristön, jossa geenien ilmentyminen riippuu niiden paikasta ja ympäröivistä rakenteista.
Mitä tämä tarkoittaa?
Tämä monimutkaisuus tarkoittaa, että "geenin" käsite on kehittynyt huomattavasti. Nykyään se nähdään usein funktionaalisempana kokonaisuutena, joka käsittää DNA-jakson lisäksi myös sen kaikki siihen liittyvät säätelyelementit ja RNA-välituotteet. Onkin olemassa tieteellinen keskustelu siitä, pitäisikö geenin käsitteen painopiste siirtää DNA:sta enemmän RNA-molekyyleihin, jotka ovat suorempia toiminnallisia yksiköitä ja usein ne, jotka lopulta koodaavat proteiineja tai toimivat sellaisenaan.
Kyse on siis syvällisemmästä ymmärryksestä biologisen informaation virtausta ja säätelyä kuin aiemmin on ajateltu. Genomi ei ole pelkkä ohjekirja, vaan dynaaminen, vuorovaikutteinen ja jatkuvasti säätyvä järjestelmä.
Joten taas jäit toiseksi, terroristi. Sua on kiva kouluttaa.Anonyymi kirjoitti:
"Ja opettele promptaamaan tekoälyä kunnolla."
En kertonut promptiani. Mistä tiesit sen?
Promptini oli yksinkertaisesti "Onko seuraava teksti totta? Mikä olisi ollut oikea prompti? Sellainenko, jota on viilattu siten, että saat mieleisesi vastauksen? Eli jos AI:n vastaus ei miellytä, se on ymmärtänyt väärin? Pesunkestävää kreationistista tutkimusta :D.Meissä on katsos se ero, että minä osaan perustella asiat tekoälylle, jolloin se tutkii perusteellisemmin ja tekee omat johtopäätelmänsä. Eli sekin on oppivainen kone. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun olen saanut tekoälynkin myöntämään, ettei evoluutiolle ole mekanismia. Hyvä esimerkki on CpG-saarekkeiden romahtaminen. Kun asian selittää perusteellisesti AI:lle, niin sekin lopulta myöntää, ettei solulla ole mekanismia rakentaa uusia CpG-saarekkeita, ne siis vain romahtavat. Ja tämä havainto yksinään riittää romuttamaan koko evoluutioteorian. Jopa tekoäly oppii, toisin kuin urpot terroristit.
Anonyymi kirjoitti:
Samalla promptilla väitteesi "ihmisen genomissa" jne:
"Antamasi teksti sisältää osittain oikeaa, mutta myös harhaanjohtavaa tietoa.
Ensinnäkin, teksti sisältää väärän väitteen siitä, että ihmisen genomissa olisi vain yksi vaihtoehtoisen silmukoinnin ulkopuolelle jäävä geeni. Ihmisen genomissa on itse asiassa satoja tällaisia geenejä, ja monet niistä koodaavat histoneja.
Toisaalta teksti pitää paikkansa siinä, että histoniproteiinien geenit ovat tärkeä ja hyvin tunnettu poikkeus vaihtoehtoiseen silmukointiin. Suurin osa histonigeeneistä ei nimittäin sisällä introneita, jotka pitäisi poistaa silmukoinnissa. Niistä tuotetaan sen sijaan proteiineja nopeasti ja tehokkaasti, koska niitä tarvitaan valtavia määriä DNA:n pakkaukseen jokaisessa solunjakautumisessa. Histoniproteiinit ovat siis elintärkeitä DNA:n pakkaamisessa."
Valitan.Jos vastaavia jaksoja on useita, jotka on tarkoitettu histoniproteiinien tuotantoon, niin ilomielin allekirjoitan tuon tiedon. Se on nimittääin loistava osoitus suunnittelusta. Kiitos tästä!
- Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Meissä on katsos se ero, että minä osaan perustella asiat tekoälylle, jolloin se tutkii perusteellisemmin ja tekee omat johtopäätelmänsä. Eli sekin on oppivainen kone. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun olen saanut tekoälynkin myöntämään, ettei evoluutiolle ole mekanismia. Hyvä esimerkki on CpG-saarekkeiden romahtaminen. Kun asian selittää perusteellisesti AI:lle, niin sekin lopulta myöntää, ettei solulla ole mekanismia rakentaa uusia CpG-saarekkeita, ne siis vain romahtavat. Ja tämä havainto yksinään riittää romuttamaan koko evoluutioteorian. Jopa tekoäly oppii, toisin kuin urpot terroristit.
"Meissä on katsos se ero, että minä osaan perustella asiat tekoälylle, jolloin se tutkii perusteellisemmin ja tekee omat johtopäätelmänsä. Eli sekin on oppivainen kone. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun olen saanut tekoälynkin myöntämään, ettei evoluutiolle ole mekanismia."
Aivan hulvatonta ;D
Göögle-ChatGPT-Töhtörin veitsenterävää kreationistista "tieteentekemistä".
Kun suuruudenhullu ja harhainen kreationisti ja todellisuus tappelevat, se on aina ikävä juttu todellisuudelle. - Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Terveiset Geminiltä, oikein promptattuna:
Genomi ja "Geeni"-käsitteen Monimutkaisuus: Yhteenveto
Voimme yhteenvetona todeta, että nykytiedon valossa perinteinen, yksinkertaistettu käsitys geenistä "valmiina informaatioyksikkönä" ei enää pidä paikkaansa. Genomista emme löydä suoraviivaisia, toisistaan erillisiä DNA-pätkiä, jotka koodaisivat yhdenmukaisesti ja ehdoitta yhtä proteiinia.
Miksi "geeni"-käsite kaipaa tarkennusta?
Monitasoinen säätely: Geenien ilmentymistä säätelee valtava ja monimutkainen verkosto, joka käsittää muun muassa histonien modifikaatiot, DNA:n omat kemialliset merkit, sekä promootterien ja tehostajien vuorovaikutukset. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, onko jokin DNA-jakso edes luettavissa ja miten tehokkaasti.
Vaihtoehtoinen silmukointi ja RNA:n rooli: Yksi ja sama DNA-jakso (eli "geeni" perinteisessä mielessä) voi vaihtoehtoisen silmukoinnin ansiosta tuottaa useita erilaisia mRNA-molekyylejä, ja sitä kautta useita erilaisia proteiini-isoformeja. Myös RNA-editointi lisää monimuotoisuutta. Tämä hämärtää rajaa siitä, mikä on se "yksikkö", joka lopulta koodaa proteiinin.
Monitoimiset DNA-jaksot: Osa DNA:sta sisältää päällekkäisiä koodeja (duoneita), jotka koodaavat samanaikaisesti proteiinia ja toimivat myös säätelyelementteinä. Transkriptiotekijät voivat sitoutua suoraan geenien sisällä oleviin jaksoihin, mikä osoittaa DNA:n olevan paljon tiiviimmin pakattua ja monikäyttöisempää kuin aiemmin ajateltiin.
Ei-koodaavat RNA:t: Suuri osa genomista transkriptoidaan ei-koodaaviksi RNA-molekyyleiksi (kuten miRNA:t ja lncRNA:t), joilla on keskeinen säätelyrooli geenien ilmentymisessä ilman, että ne koodaavat proteiineja. Tämä haastaa geenin määritelmän, joka keskittyy vain proteiinin tuotantoon.
Genomin 3D-rakenne: DNA:n kolmiulotteinen järjestäytyminen solun tumassa vaikuttaa ratkaisevasti geenien aktiivisuuteen. Geenien sijainti ja kromosomien taitokset luovat dynaamisen ympäristön, jossa geenien ilmentyminen riippuu niiden paikasta ja ympäröivistä rakenteista.
Mitä tämä tarkoittaa?
Tämä monimutkaisuus tarkoittaa, että "geenin" käsite on kehittynyt huomattavasti. Nykyään se nähdään usein funktionaalisempana kokonaisuutena, joka käsittää DNA-jakson lisäksi myös sen kaikki siihen liittyvät säätelyelementit ja RNA-välituotteet. Onkin olemassa tieteellinen keskustelu siitä, pitäisikö geenin käsitteen painopiste siirtää DNA:sta enemmän RNA-molekyyleihin, jotka ovat suorempia toiminnallisia yksiköitä ja usein ne, jotka lopulta koodaavat proteiineja tai toimivat sellaisenaan.
Kyse on siis syvällisemmästä ymmärryksestä biologisen informaation virtausta ja säätelyä kuin aiemmin on ajateltu. Genomi ei ole pelkkä ohjekirja, vaan dynaaminen, vuorovaikutteinen ja jatkuvasti säätyvä järjestelmä.
Joten taas jäit toiseksi, terroristi. Sua on kiva kouluttaa."oikein promptattuna"
Heh, mikähän siinä on, ettet uskalla käyttää promptia "Onko seuraava teksti totta?"? Ja antaa tekstiä AI:lle sanatarkasti?
Valitettavasti disinformaation levittämistä ei voi kutsua koulutukseksi.
Nimittelet siis terroristiksi kirjoittajaa, joka antaa tekstisi sanatarkasti AI:n arvioitavaksi ja kopioi vastauksen tänne sanatarkasti? Olen hiljattain toiminut alakoulun opettajana noin 35 vuotta ja kaikkien Suomen opettajien puolesta häpeän käytöstäsi. - Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Meissä on katsos se ero, että minä osaan perustella asiat tekoälylle, jolloin se tutkii perusteellisemmin ja tekee omat johtopäätelmänsä. Eli sekin on oppivainen kone. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun olen saanut tekoälynkin myöntämään, ettei evoluutiolle ole mekanismia. Hyvä esimerkki on CpG-saarekkeiden romahtaminen. Kun asian selittää perusteellisesti AI:lle, niin sekin lopulta myöntää, ettei solulla ole mekanismia rakentaa uusia CpG-saarekkeita, ne siis vain romahtavat. Ja tämä havainto yksinään riittää romuttamaan koko evoluutioteorian. Jopa tekoäly oppii, toisin kuin urpot terroristit.
"Meissä on katsos se ero, että minä osaan perustella asiat tekoälylle, jolloin se tutkii perusteellisemmin ja tekee omat johtopäätelmänsä. Eli sekin on oppivainen kone."
Eli siis manipuloit AI:n antamaan sinulle sopivan vastauksen.
"ja tekee omat johtopäätelmänsä."
Mutta silloinhan sinä juuri syötät sille haluamiasi johtopäätöksiä.
Miten selität tämän Gemini AI:n vastauksen? Prompti "Onko seuraava teksti totta?"
"Suomennos annetusta tekstistä kuuluu näin: "Solulla ei ole mekanismia rakentaa uusia CpG-saarekkeita, ne siis vain romahtavat. Ja tämä havainto yksinään riittää romuttamaan koko evoluutioteorian."
Väite, jonka mukaan **CpG-saarekkeiden** romahtaminen kumoaisi **evoluutioteorian**, ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, CpG-saarekkeiden muutokset tukevat evoluutioteoriaa. Tässä selitys, miksi:
CpG-saarekkeet ovat DNA-alueita, joissa on runsaasti peräkkäisiä sytosiini- ja guaniiniemäksien pareja (CpG-pareja). Nämä alueet ovat tärkeitä **geenien ilmentymisen säätelyssä**, ja niiden metylaatio eli kemiallinen muokkaus voi hiljentää geenejä.
Väite siitä, että solulla ei olisi mekanismia CpG-saarekkeiden luomiseen, on osittain totta. Solu ei aktiivisesti rakenna uusia CpG-saarekkeita tyhjästä, vaan ne ovat olemassa olevia DNA-alueita. Kuitenkin on olemassa mekanismeja, jotka ylläpitävät näitä saarekkeita ja niiden metylaatiotasoja solun jakautuessa.
Väite, että näiden saarekkeiden "romahtaminen" romuttaisi evoluution, on perusteeton. Itse asiassa epigenetiikan eli geenien ilmentymistä säätelevien muutosten tutkimus osoittaa, että CpG-saarekkeet voivat muuttua ja kehittyä lajien välillä ja sisällä, mikä tukee ajatusta **luonnonvalinnasta** ja **lajien kehittymisestä**. Nämä muutokset ovat osa sitä monimutkaista prosessia, jolla eliöt sopeutuvat ympäristöönsä.
Evoluutioteoriaa ei voida kumota yksittäisellä, virheellisellä väitteellä tietystä solun toiminnasta. Teoria perustuu valtavaan määrään todisteita eri tieteenaloilta, kuten **genetiikasta**, **fossiileista**, **anatomisista yhtäläisyyksistä** ja **molekyylibiologiasta**. Käsitys siitä, että jokin yksittäinen biologinen havainto voisi kumota koko teorian, on väärin ymmärretty."
- Anonyymi
Aloituksesi kohdasta "Mutta" eteenpäin Gemini AI:lle:
(Jätin pois viimeisen ad hominemisi.)
Prompti: "Onko seuraava teksti totta?"
---
### Väite: "DNA ei sanele eliöiden ominaisuuksia. Se on passiivista informaatiota, jota tulee lukea, jotta solu voisi valmistaa aktiivisia molekyylejä."
Tämä väite on osittain totta, mutta se kaipaa tarkennusta. **DNA** sisältää kyllä geneettisen koodin, joka on perusta eliön ominaisuuksille. Se on ikään kuin suunnitelma tai reseptikirja. DNA ei kuitenkaan toimi yksin. Sen sisältämä tieto on luettava ja tulkittava, jotta solu voi valmistaa aktiivisia molekyylejä, kuten proteiineja. Nämä proteiinit ovat ne, jotka suorittavat suurimman osan soluissa tapahtuvista toiminnoista ja lopulta määrittävät eliön fenotyypin eli ulkoiset ja toiminnalliset ominaisuudet. Tässä mielessä DNA on "passiivista" informatiota, joka tarvitsee monimutkaisen koneiston toimiakseen.
---
### Väite: "Nykytutkimuksen mukaan emme juurikaan voi löytää DNA:sta, siis genomin DNA-jaksoista valmiita informaatioyksiköitä, joita voisi kutsua geeneiksi. Näitä esiintyy jonkin verran esim. bakteereissa ja mm. mitokondrioissa. Mutta esim. ihmisen genomissa ei ole tällä hetkellä tiedossa kuin yksi tällainen ns. geeni, jota lukemalla solu tuottaa proteiinia."
Tämä väite on **epätotta**. Tämän tekstin kuvaus ei vastaa nykyistä geneettistä ymmärrystä geeneistä ja niiden toiminnasta.
* **Geenin käsite**: Geeni on vakiintunut termi, ja sen määritelmä on toki kehittynyt ajan myötä. Yksinkertaistettuna **geeni** on DNA-jakso, joka sisältää ohjeet toimivan lopputuotteen, kuten proteiinin tai RNA-molekyylin, valmistamiseksi. Ihmisen genomissa on useita kymmeniä tuhansia geenejä, ei vain yksi. Nämä geenit koodaavat proteiineja ja erilaisia RNA-molekyylejä.
* **Intronit ja eksonit**: Eukaryooteilla (kuten ihmisillä) useimmat geenit koostuvat introneista ja eksoneista. Tässä tapauksessa DNA-jakso luetaan ensin kokonaisuudessaan RNA:ksi, minkä jälkeen **silmukointi** poistaa intronit ja jättää vain eksonit eli koodaavat osat. Tämä prosessi on olennainen osa geenien ilmentymistä eukaryooteilla, eikä se tarkoita, että geenejä ei olisi olemassa.
* **Mitokondriot ja bakteerit**: On totta, että bakteereilla ja mitokondrioissa geeneissä ei yleensä ole introneita. Tämä tekee niiden geenien luennasta ja proteiinisynteesistä suoraviivaisempaa, mutta ei poista geenien olemassaoloa eukaryooteilta.
### Väite: "DNA itsessään ei kuitenkaan koodaa yhtään mitään... Olen kertonut, että ihmisen genomissa on noin 20 000 DNA-jaksoa, joita solu lukee useiden miljoonien erilaisten proteiinien tuottamiseen. En ole siis väittänyt, että DNA koodaisi proteiineja."
Tämä väite sisältää ristiriitaisuuksia.
* **Geenit koodaavat**: On aivan perustavaa laatua oleva tosiasia, että geenit eli DNA:n tietyt jaksot **koodaavat** proteiineja. Sanan "koodaa" tässä yhteydessä tarkoittaa, että DNA-sekvenssi sisältää informaation, joka transkriboidaan RNA:ksi ja sitten translatoidaan aminohappoketjuksi eli proteiiniksi.
* **Proteiinien määrä**: Ihmisen genomissa on arviolta noin **20 000-25 000** proteiineja koodaavaa geeniä, ei jaksoa. Tämän lisäksi puhutaan vaihtoehtoisesta silmukoinnista (alternative splicing), jonka myötä yksi geeni voi tuottaa useita erilaisia proteiineja. Kuitenkaan tällä prosessilla ei tuoteta miljoonia proteiineja 20 000 geenistä, vaan useampia kymmeniä tuhansia tai jopa satoja tuhansia proteiinivariantteja. On harhaanjohtavaa väittää, ettei DNA koodaa proteiineja, samalla kun puhutaan siitä, miten solu "lukee" DNA:ta proteiinien tuottamiseksi.
### Väite: "Solu siis LUKEE DNA-jaksoja tuottaakseen koodaavia molekyylejä, eli RNA-molekyylejä. RNA koodaa proteiineja. Erityisesti valmis (mature) mRNA koodaa proteiineja. Tämän vuoksi moni tutkija haluaisi siirtää koko geeni-käsitteen RNA:n puolelle."
Tämä väite on perusteiltaan **epätotta**. Se on sekoitus oikeita termejä ja vääriä tulkintoja.
* **RNA koodaa proteiineja**: On totta, että lähetti-RNA (mRNA) toimii templaattina eli mallina proteiinisynteesissä. Se sisältää DNA:sta kopioidun koodin, jota ribosomit lukevat. Tässä mielessä mRNA todella **koodaa** proteiineja. DNA kuitenkin sisältää alkuperäisen koodin, jonka perusteella mRNA muodostuu.
* **Geeni-käsitteen siirtäminen**: Ei ole laajaa tieteellistä yhteisymmärrystä tai yleistä suuntausta siirtää koko geenin käsitettä RNA:han. Geeni on perinteisesti määritelty DNA-jaksoksi. RNA on geenin toiminnallinen tuote, mutta DNA on perinnöllisen informaation varasto. Muutama harva yksittäinen tutkija on voinut ehdottaa jotakin vastaavaa, mutta kyseessä ei ole tiedeyhteisön valtavirran näkemys.
**Yhteenvetona:**
Teksti sisältää sekoituksen osittain todenmukaisia väitteitä (DNA on passiivista informaatiota, RNA koodaa proteiineja) ja useita perusteellisesti vääriä väitteitä, jotka ovat vastoin nykyaikaisen genetiikan ja molekyylibiologian perusperiaatteita. Erityisesti väite, että ihmisen genomissa olisi vain yksi geeni, on virheellinen."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Et siis vieläkään
Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k512274Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖261117Aavistatko että moni tietää
Vai ollaanko hyvin vedätetty pokerinaamalla. No kun vähiten odotat niin yllätämme sinut82992Yritin saada
Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.11914Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa
Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt55902- 68883
Olisitko mies valmis?
Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me127867Kronikat..
Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu10783vieläkin sanoa voin...
💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos22783Täällä istun ja mietin
Miten paljon haluaisin katsoa sinua juuri niin kuin haluaisin katsoa sinua. Rakastavin silmin. Näkisit vihdoin senkin pu49759