Olen ihmetellyt koko elämäni miksi en onnistu saamaan pysyviä ystäviä niinku muilla näyttää olevan. Jo koulu aikoina olin se joka yksin nurkassa olin välitunneilla, kun muut leikkivät toistensa kanssa.
Myöhemmin onnistuin saamaan muutaman hyvän kaverin, mutta vuosien myötä ovat lopettaneet muhun yhteydenpidon kokonaan. Enkä halua olla se joka pyytää näkemään.
Sama homma miesten kanssa, valtaosa miehistä haluavat musta kaverin mutta ei muuta. Näköjään miesten kanssa jutut natsaa, kun haluavat nähdä ilman mitään muuta. Myöhemmin oon onnistunut saamaan parisuhteita, mutta mulla ei oo ikinä naiskavereita ollut muuta kun kaksi enää. Olisin luullut että musta pidettäisiin. Aina saa nähdä kun kaikilla muilla tuntuu olevan vähintään 10 tyyppiä keiden kanssa pyöritään
Myöhemmin onnistuin saamaan muutaman hyvän kaverin, mutta vuosien myötä ovat lopettaneet muhun yhteydenpidon kokonaan. Enkä halua olla se joka pyytää näkemään.
Sama homma miesten kanssa, valtaosa miehistä haluavat musta kaverin mutta ei muuta. Näköjään miesten kanssa jutut natsaa, kun haluavat nähdä ilman mitään muuta. Myöhemmin oon onnistunut saamaan parisuhteita, mutta mulla ei oo ikinä naiskavereita ollut muuta kun kaksi enää. Olisin luullut että musta pidettäisiin. Aina saa nähdä kun kaikilla muilla tuntuu olevan vähintään 10 tyyppiä keiden kanssa pyöritään
Vastaukset 55
Vanhimmat
Jos se on se asperger? Itselleni on vaikeaa löytää samanhenkistä seuraa. Tavalliset ja kiltit ihmiset ovat mielestäni tylsiä, pinnalliset ihmiset eivät myöskään kiinnosta ja laitapuolen kulkijat eivät osaa käyttäytyä. Osalla sivistys ja käytöstavat puuttuvat niin jätän ne omaan arvoonsa. Jos itse olen sinkku ja kaveri olisi parisuhteessa niin sekin olisi toimimaton yhtälö.
Oon koettanut tutustua aikoinaan uusiin ihmisiin, mutta eivät koe mua kiinnostavana. En käsitä tuota mistä tämä voisi johtua. Mun entiset ystävät ei joko vastaa enää viesteihin jos oon pyytänyt heitä johonkin. Mutta ei nämä sen kummempia ihmisiä ole ku minäkään. Heitä näköjään revitään joka suuntaan. Mun puhelin pysyy mykkänä.
Mitä syitä voisi olla käytökselle, kun olen mukava, huumorintajuinen, en puhu pahaa muista, fiksu ja ulkonäöltä olen normaali. Miksi aina jään sivuun
Mulle joskus joku sanoi että ” susta ei kukaan tykkää”. Semmoista.
joku paha haju? ehkä vaatteissa joku haju
Jokainen voi keskittyä vain omaan hajuunsa … sivusta
Juu on minullekin Viestitty koko yhteisön nimissä, että lähe meneen. Lil boi up in his lil head contaminated with moron
:/
Joo
No ei oo siitä ollut kiinni. Musta kuulemma tykätään ja oon pudetty töissä jne. Luulisi nyt tälläisellä olevan ystäviä
Mitä myrkyllisempi ihminen sitä suurempi kaveripiiri. On sitten hyvä lytätä toisia kun on hovi aina hännystelemässä.
Älä aloittaja välitä. Mieluummin yksin kuin sellaisessa seurassa jossa tunnet olosi pskaksi.
👍
upp
On hyvin tavallista. Olisin voinut löytää itseni kirjoituksesta.
Ystävyyssuhteet perustuu hyötyihin. Pitää ihminen saada tuntemaan erityiseksi ja olla aktiivinen. Minä en osaa sellaista. Ihmissuhteen tulee olla ymmärrystä ilman sanoja ja tekoja.
Lapsuudesta asti olen samaa pyöritellyt ja miettinyt mistä mikäkin johtuu. Kun pohtii ihmisten käyttäytymistä , pitää osata juoruta, etsiä juoruja ihmisille . Ihmisten elämä on melkoista teatteria jossa huono näyttelijä syrjäytetään tai on kiusan kohteena.
Mitä enemmän ihmisten käyttäytymistä seuraa ja punnitsee heidän tarvetta kohdata toinen juuri tietyllä tavalla tulee ihmisähky.
Mitä enemmän levittää toisista puheita sitä enemmän kavereita. Hännystelijät aina mukana kaikessa.
Juu miesten keskuudessa tämä joojoomieheilis tuntuu olevan ainoa tapa kerjätä hyväksyntää
Joojoomieheily* grow a pair, together etc
Noin niissä yleensä käy kun kuvioon tulee parisuhde si kun uutuuden viehätys katoaa si on taas kaverit kuvioissa siihen asti ennen kun on lapsi/lapset ja si ei aika kavereille enään välttis riitäkkään ennen kun lapsi/lapset muuttaa kotoa ja monesti mulla ei ainakaan mummini kaivannu kun lapsiaan aina silloin tällöin juttelemaan vanhemmiten ei enään sillai jaksanu edes mitään yksinäisyyttä toki kai ai väliin poti kun ei ollu juttukaveria kun ei kotoaan enään missään liikkunu juurikaan
Olen saanut muutaman hyvän ystävän harrastusten kautta.
Meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde jonka merkeissä tavataan isommissa tai pienemmissä ryhmissä. Toisinaan vain vain jonkun kanssa kahdestaan kahvilla tai lenkkeilyllä.
Muutama on jo useamman vuoden aikana tullut hyväksi ystäväksi.
Voisitko sinäkin ajatella jotain kiinnostavaa tekemistä toisten kanssa?
Aikuisetkin harrastaa sitä että ”ei olla tuon kavereita”. Naureskellaan ja vähätellään
semmosta
Se voi olla kova pala jos käykin niin, että tämä vähäteltävä vähät välittää ns- eikö me ollakaan merkityksellisiä
👍
Ihanaa!
Juurikin näin
Ihmiset eivät ole kovinkaan tärkeitä, jollei ole samoja harrastuksia ja kiinnostuksia. Miksi tuhlata aikaa sellaisiin ihmisiin. Kun itse harrastaa asioita, joita suurin osa ei harrasta, niin siinä syy.
Aina on niitä jotka esittää niin mukavaa ja muka hyvässä hengessä udellaan toisen asioita. Niitä on sitten mukava juoruta eteenpäin.
👍
Tuollaiset ihmiset ei näe itsessään mitään vikaa. Saavat nautinnon siitä kun pilaavat toisen elämän
TIedän just näitä! yleensä ovat hieman vanhempia naishenkilöitä nuo.
Laitoin just yhden tällaisen "ystävän" kiertoon. Superkateellinen. Kateellinen sellaisesta, mistä ei tosiaan kuuluisi olla kateellinen. Nainen on joskus toiselle naiselle susi. Miehetkin voi kyllä olla ilkeitä. Kun lopetin muiden miellyttämisen kokonaan, olen saanut kuulla olevani se hankala. Se menee justiinsa niin ja sen tietää nykyään jo etukäteen mitä seuraa mistäkin. Jollei ole emotionaalisesti hyväksikäytettävissä, niin silloin ei nähtävästi keksitä mitään käyttöä.
Mullakaan ei ole kavereita mutta en tarvitsekaan. Viihdy parhaiten itsekseni.
Juu ja jotkut tekee kaveristaan pilaa. Sellaiset on hienoja ja hyviä ihmisiä.
Ei saa olla niiiiin herkkä
Ei ainakaan kannata avautua mistään.
Toiset ne juoruaa ja puhuu pskaa toisista
Kaveri/ystävä ei levitä toisesta perättömiä asioita.
Edessäpäin ollaan niin mukavaa ja kun selkänsä kääntää niin johan alkaa haukkuminen.
Juurikin niin.
Osaan täysin samaistua aloittajaan.
Mä oon ollu pirun yksinäinen. Kauan. Olisi kiva kun olisi joku edes whatsapin välityksellä.
Oon 38 vuotias nainen, parisuhteessa ja ei lapsia.
Oon yrittänyt ajoittain hakea seuraa palstoilta, tinderistä. Kaikki niin kiireisiä ettei ole aikaa
:(
Ystävä/kaveri ei tee toisesta pilaa.
Juurikin tämä
vihaajat Vihaa
Varmasti monella sama tilanne. :(
Vaikea asia. Huomasin jo 5-6 vuotiaana naapurin pojan vievän kaverini. Olen poika ja kaveri tyttö. Sama kaava on ehkä toistunut tulevina vuosina, siispä minusta tuli melkoisen mustasukkainen miehen alku. Jotenkin on ketkuteltu naimisissa yli 50 vuotta, silti tuntuu, etten ole tarpeeksi hyvä. Ahdistaa hylätyksi tuleminen ja yksin jääminen.
Minun ystävillä on lapset lähellä ja vähän päästä lastenlapset hoidossa. Ystäville ei liikene juurikaan aikaa. Lopulta alkoi tuntua turhalta edes kysellä kylillä käymään. Niinpä ystävät ovat kadonneet, eikä uusia niin helposti tällä iällä enää saa. Nyt olen kuitenkin päättänyt lähteä "kerhoilemaan" jotta en tuntisi oloani niin yksinäiseksi. Täytyy kyllä myöntää, että en minäkään kaikkia mahdollisia ystävyyksiä ole viitsinyt jatkaa, kun olen huomannut ettei kemia ole ollut passeli toisen kanssa. Myös ystävyydessä on tärkeää sen persoonien kemian kohtaaminen. Muuten olo tuntuu väkinäiseltä. Toivon aloittajalle löytyvän pikaisesti hyvä ystävä yli ikärajojen!
??????
No monella ne on läpäläpä kavereita. Kaveruus perustuu juoruiluun ja siihen, että toinen on olemukseltaan sellainen jonka kanssa kiva näyttäytyä. Myös ystävyyteen käytetty raha merkitsee. Ystävät siis hyötyvät toisistaan. Jos toinen sairastuu, hyötyä ei saa, niin ystävyys loppuu. Tuon on moni saanut karvaasti kokea. Joillakin on vaan liuta pintaliitotuttuja kavereina. Kokevat yksinäisyyttä niiden ystäviensä seurassa.
Erikoinen kommentti
Mul on paljon kavereita. Mieheltä
Meeks kantelemaan poliisille :D
🥺
Heillä ei luultavasti ole elämässään muuta kun on aikaa kavereille
Onhan niitä jotka ovat muka kavereita ja pskaa puhutaan toisesta. Sitten uhriudutaan kun jää asiasta kiinni. Sana LUOTTAMUS joillekin vieras käsite.
Mitä siinä on kadehdittavaa vaikka muilla olis sata tyyppiä ympärillään ja välttämättä eivät voi yhteenkään niistä luottaa vähääkään si ihmettelevät kuinka isossakin kaupungissa kaikki tietää heidän asiansa annan haasteen yritäppä pysyä pienessä kaupungissa tuntemattomana yli nelkyt vuotta välis olin viisitoista vuotta tosin pois mikä on varmaan menny oletuksena että olen linna tuomion saanu jostain syystä linnassa on helppo pysyä pitkän kakun saa kerrasta kun vartijan nähden tappaa jonkun yleensä se joku on joku josta yksikään toinen vanki ei pidä tai ei tule syystä tai toisesta toimeen tämän kanssa ja vankilassa veikkaisin että niistä mielistelijöistä tehdään ns orjia (tekevät kaiken mitä käsketään niin kauan kun kiinni jäämisen riski on pieni)