Jos kassalla sattuu olemaan hauska asiakas, tai muutenvaan virnuillaan, niin jääkö se mieleen?
Taitaa mennä aikamonta ihmistä siitä ohi...voih
On muuten ollu joskus aika hauskoja tilanteita kassalla. Itelle ainaki jääny mieleen :)
Tai sitte on ollu vaan niin nätti kassa että...
Taitaa mennä aikamonta ihmistä siitä ohi...voih
On muuten ollu joskus aika hauskoja tilanteita kassalla. Itelle ainaki jääny mieleen :)
Tai sitte on ollu vaan niin nätti kassa että...
Vastaukset 12
Vanhimmat
... ai että oikein sattuu olemaan hauska asiakas.. kummankohan mielestä? asiakkaan vai myyjän? työtäänhän sitä vaan tehdään kun asiakkaille hymyillään, meille maksetaan siitä että ollaan ystävällisiä asiakkaille, tietäsitpä vain mitä se myyjä sinusta ajattelee kun käyt sille virnuilemassa...
No ei kovin moni kassanainen mulle kyllä hymyile. Joskus on pakko itte hymyillä niille, kun näyttävät niin masentuneilta, ja kyllä ne hieman näyttää elonmerkkejäkin silloin.
Olen ystävystynyt yhden kassaneidon kanssa pelkästään käymällä kyseisessä kaupassa ja hänen kassallaan riittävän usein. Hän ei ole enää kaupassa töissä, mutta edelleen pysähdymme vaihtamaan kuulumisia ja juttelemaan kaikenlaista jos satumme törmäämään kaupungilla.
Kassanaisten kuuluu olla iloisia ja positiivisia ja katsella silmiin asiakkaita, se on sitä asiakaspalvelua, ota siinä sitten selvää onko tyttö ihastunut vai vain asiakaspalvelun määrittelevä positiivisuus???
Yks mies, joille kassatytöt näytellyt nyrpeetä nenää, kun en etene??
Saan käsityksen, että kassoja tosiaan katsellaan naisina ja miehinä.
Itse nyt havaitsen, etten kiinnitä mitään huomiota kassoilla toimiviin ihmisiin. Nehän ovat työtään tekevia ja tavallaan siksi "koskemattomia". Ei niitä ajatella naisina ja miehinä. Tuntuu suorastaan sopimattomalta tehdä niin.
Näin kassaneitinä sanoisin, että vartin päästä se "virnuilu" on totaalisen unohtunut, ja siinä välissä on mennyt jo sen seitsemän virnuilijaa ohi. Jos on rauhallisempi päivä, niin jokaiselle jaksaa iloistakin hymyä pitää yllä, mutta kiireisenä päivänä meinaa hermo palaa näihin kassaneideille lirkuttelijoihin, jotka seisottaa jonoa. Kiitos teidän, seuraava asiakas haukkuu hitaudesta, kun ei oikein päin naamaakaan voi sanoa, että menetkö nyt menemään.
Kassalla ollaan tekemässä töitä, ja asiakaspalveluun kuuluu hymyillä ja olla ystävällinen, ja naurahtaa kuivimmillekin puujalkavitseille, ja valitettavasti jotkut käsittävät sen todella väärin.
Muodostetaan porukalla asiakaspalvelutilanteesta kohtelias, asiallinen ja RIPEÄ, niin eiköhän kassatytönkin hymy senkun levene, kun hommat sujuu!
Joku kassa tyttö/poika kiinnostaa, jo pidemmältä ajalta. Voithan ohimennen kysyä, saanko mä soittaa sulle? Jos toinen on kiinnostunut voi kyllä vastata myönteisestikkin. Se on todellisen kiinnostuksen osoitus sinulta. Jos tämän jälkeen otat selville nimen ja numeron. Molenpien vapaa ajalla on helpompi tällaiset asiat selvittää.
olin kaupan (iso marketti!) kassalla töissä iltaisin. Kyllä sitä tuli kiinnitettyä huomiota ihmisiin, ja jotkut asiakkaat olivat todella mieleenpainuvia, tavalla tai toisella...
Joistakin tuli tuttuja, muuallakin moikattiin ja juteltiin. Ihalijoitakin oli, kahvikutsuja lappusysteemillä tuli muistaakseni kahdesti. (Toisen kanssa kävin kahvilla kun oli niin symppis;)) Meistä tulikin sitten sellaisia puolituttuja).
Asiakaspalvelua sinne sun tänne, mutta kyllä jotkut asiakkaat jäävät mieleen, vaikka niitä siinä työvuorona aikana menisikin yli 500 ohi.
Niinpä niin, työvuoron aikana ohi menee 500 ihmistä, kerrottuna työpäivilläsi lukioaikana, ja YHDEN kanssa kävit kahvilla. Totta kai aina joku jää mieleen, mutta suurin osa näistä silmänvilkuttelijoista on ilmaa, niitä kun on joka viides.
Jos olette kiinnostuneita kassatytöistä, osoittakaa kiinnostus mieluummin vapaa-aikana. Pelkästään se, että työn puolesta pääsee keskusteluetäisyydelle, ei tarkoita että tässäpä hyvä tilaisuus iskeä.
katsottuna jää aivan varmasti suurin osa huomaamatta, kyllä. Mutta ainahan joukkoon mahtuu myös symppiksiä, jotka jäävät mieleen.
Ja jos totta puhutaan, oli silloin vakiasiakkaissakin muutamia hauskoja heppuja jotka ravasivat siinä "yhtenään". Yksi kävi aina ostamassa yhden Jenkki-purkan, mietinkin joskus, kuinka paljon purkkaa päivän aikana voi oikein jauhaa...
En tiedä moniko loppujen lopuksi olisi ollut "kiinnostunut", mutta kyllä parin muunkin hepun kanssa olisi voinut lähteä kahville jos olisivat pyytäneet. Mutta kun eivät pyytäneet... *huokaus*
Minä ajattelen näin: fiksuinta/helpointa varmaan on, jos törmätään jossain vapaa-ajalla. Mutta suurissakin kaupungeissa on todella vaikea sattua samaan paikkaan samaan aikaan. Niin kai sitä silloin voi tyttöä töissäkin kahville kysäistä, jos on tosiaan kiinnostunut. Yrittänyttä ei (välttämättä) laiteta.
Itse olen pienessä-keskikokoisessa kaupassa töissä, ja ainakin puolet asiakkaista on kantiksia. sekin vaikuttaa siihen että jää mieleen. En minä ajattele oikeastaan koskaan niin että jonoa pukkaa, lopettaisi ton liehittelyn tai hauskuuttelun tai mitä vaan. poikkeuksena jos puhuja on tosi kännissä. Minun mielestäni se on vaan kivaa työnpäivän piristystä että joku sanoo muutakin kiitos ja moi. Jotkut asiakkaat ovat jääneet mieleen siinäkin mielessä että voisin varmasti lähteä ulos jos pyydettäisiin :)
Olen päätoiminen opiskelija, joka rahoittaa kesänsä kassaneitinä. Olen ison kaupan kassalla, joten asiakkaita on lukematon määrä. Valitettavasti työ on sellaista, että se vie kaiken positiivisuuden mennessään.
Jos sinut haukuttaisiin joka päivä siitä että tuote on rikki (kyllä kävin potkimassa sen hajalle tauolllani)/hinta on väärä (anteeksi yritän tässä tienata hieman lisää laittamalla väärän hinnan tähän viivakoodinlukukoneeseen)/autat jotain rullatuolipotilasta pakkaamaan ostoksensa niin kyllä siinä hymy hyytyy kiireisenä päivänä.
Silloin on kiva kun asiakas tulee hymyillen kassalle ja ensinnäkin huomaa, että kassakoneen lisäksi kassalla on ihminen. Jos asiakas on vielä kivannäköinen kundi niin kyllähän on päivä pelastettu.
Vielä ei ole kahvikutsuja kuulunut, mutta niitä odotellessa. ;)