viisitoista vuotta mä häntä rakastin
ja hän käsittelee mua kuin pakastin..,
seksiä on, kun pussit on liian täynnä, sattuu olee saunapäivä eikä ja lapset ovat mummulla.
Ei koskaan mitään hellyyden osoitusta, ei koskaan kaunista sanaa, ei yllätyslahja edes jouluna, ei aamukahvia, ei mitään myötäelämistä joka voisi tuoda hyvän mielen.
Kiitos tai anteeksi. Ne ei kuulu hänen sanavarastoon tiukassakaan tilanteessa.
Minä passaan; siivoan, täytän tiskarin, pesen pyykit, käyn kaupassa, hoidan lapset, hoidan kodin, ja käyn työssä. Etsin puhtaat vaattet päälle ja kerron tarkkaan, mikä päivä, aika ja mitä hän on meinanut tehdä.
Rahasta riitaa aina.
Hän työstä tullessaan makaa koko illan kaukosäädin kädessä sohvalla.
Sitä mä ihmettelen, etten ole pettänyt sitä, kun kohta mä kuolen tähän tyhjiöön.
ja hän käsittelee mua kuin pakastin..,
seksiä on, kun pussit on liian täynnä, sattuu olee saunapäivä eikä ja lapset ovat mummulla.
Ei koskaan mitään hellyyden osoitusta, ei koskaan kaunista sanaa, ei yllätyslahja edes jouluna, ei aamukahvia, ei mitään myötäelämistä joka voisi tuoda hyvän mielen.
Kiitos tai anteeksi. Ne ei kuulu hänen sanavarastoon tiukassakaan tilanteessa.
Minä passaan; siivoan, täytän tiskarin, pesen pyykit, käyn kaupassa, hoidan lapset, hoidan kodin, ja käyn työssä. Etsin puhtaat vaattet päälle ja kerron tarkkaan, mikä päivä, aika ja mitä hän on meinanut tehdä.
Rahasta riitaa aina.
Hän työstä tullessaan makaa koko illan kaukosäädin kädessä sohvalla.
Sitä mä ihmettelen, etten ole pettänyt sitä, kun kohta mä kuolen tähän tyhjiöön.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Montako lasta sulla on, lisää siihen yksi
Missäpäin pidät tätä täysihoitolahuoltoasemaa, joka ei tuota kuin pahaa mieltä
Mistä sait koulutuksen kynnysmatoksi
Vastaus: muuta pois
Onhan se mies yksi lapsi, vaan jospa se kehittyisi, vai onko kaikki toivo heitettävä?
Naiset koulutetaan kodin ja yhteiskunnan taholta olemaan nöyriä, edelleenkin, valitettavasti.
Olenko itsekäs, jos muutan, mutta enkö saakkin olla itsekäs, meillähän kaikilla vain yksi elämä.
Saatan olla yhtä itsekäs jäädessäni ja tukahduttamalla koko perheen tällä pahalla ololla.
Vai pitäisikö vain koheltaa eteenpäin sen enempi syitä miettimättä?
viisitoista vuotta!! olet jo odottanut, mitään EI OLE tapahtunut muutosta mihinkään suuntaan.HAlloo!!
Onko äitisi ja isäsi virheistä kärsittävä vielä sun lapsien, katkaise se ketju ja anna tyttärellesi ja pojallesi uusi malli. Poikasi jatkaa samanlaista naisten kohtelua kuin isänsä tekee sulle! Tyttösi jää samanlaiseksi nyhveröksi ja kynnysmatoksi kuin itse olet.
SE MIES EI MUUTU, ota ihmeessä ne ruusunväriset lasit pois silmiltäsi.
Pilaat vaan lisää omaa elämääsi kitumalla tuollaisessa "liitossa".
mutta muutosta olen kyllä ajatellut. minun kotonani työt tehtiin tyyliin se joka ehtii, tekee sen minkä tarvitsee ja minkä osaa.
sukupuolella ei ollut merkitystä.
mieheni kotona isä ei tee kotitöitä.
tyttäreni ei tee kotöitä eikä pojatkaan.
no, meillä muutenkin tulossa iso elämänmuutos joten voin varmaan siinä sivussa lähteä.
kai.
kanssasi,oletko noin mustavalkoinen mielipiteittesi suhteen?
Eiköhän miehelle muutos ole mahdollista,pitää vain "herätellä"vähäsen.
uskoisin ja olen melko varmakin,että kirjoittaja
on henkisesti alistanut miehen maihin.
Eiköhän se sohvalla makaaminen lopppuisi,jos molemmat keksisitte jotain kivaa yhdessä.
Ja huomioitavaa on,myös että moni mies tekee todella raskasta työtä fyysisesti,joten siinä on pakko huilata työpäivän päälle
Mitäpä jos piilot yhtenä iltana kaukosäätimen, vedät telkkarin johdot seinästä ja teippaat telkkarin nappulat maalariteipillä ja tusilla päälle teksti "stop, ei tänä iltana auki".
Ehkä miehesi on hieman masentunut, elämä on jotenkin jumittunut. Et ehkä tiedä masennuksen ensi oireita. Otapa niistä selvää.
Miehen töissä voi olla liian tylsää, fyysisesti liian rankkaa. Onko työterveyshuoltoasiat kunnossa. Mies voisi varata ajan kuntotarkastukseen. Liikuntaharrastus, terveellinen ravinto. Kyllä se kohta sohvaperunasta alkaa muuksi muuttua.
Soneraplazan Ellit/parisuhdesivulla oli melko samanlainen tarina. Ehkä olet sama kirjoittaja.
Ammattiapua saat paremmin IL:n Sofian palstalta.
Toivon kaikkea hyvää elämääsi. Rakastat miestäsi ja toivot hänen saavan otteen elämästään.
Telkkarissa pyörii Sillä silmällä ym. muuttumisleikkejä. Nyt miehesi tarvitsee oikeaa apua. Ei tuollainen sohvalla kykkiminen tervettä ole.
Minäkin nukahdin eilen sohvalle. Tulin kotiin töistä klo 21. Teen kahta työtä yh-äitinä. Ihana elokuva jäi puoleen väliin. Tänään olen lorvinut Elleissä ja lapset ovat uimarannalla. Kohta lähden kauppaan. Itsestä tässä pitäisi olla eniten huolissaan, mutta aina olen muita neuvomassa surkeilla ohjeillani.
Harrastan hyötyliikuntaa ja olen paljon ulkona.
En ole omasta mielestäni masentunut. Viihdyn hyvin itsenäisenä ja vapaana naisena. Sohvaperunaa en halua kierrätyksestä.
Kuuntelen taustalta suoraa lähetystä Tangomarkkinoilta. Hesasissa sanottiin, että Seinäjoella jotkut hoitavat parisuhdettaan ja jotkut luovat siellä uusia parisuhteita.
Jotkut jaksavat yrittää. Ei sitä sinne asti tarvitse parisuhdetta petraamaan lähteä. Ihan pienin askelin kotikonstein sitä voi hoitaa.
Onneksi minulla ei ole uutta miestä naputtamassa.
Varmasti hän kirjoittaisi ongelmistaan Elleissä ja suomi24:lla tyyliin. Nainen istuu märkä pyyhe päässä, juo Coca Colaa ja kahvia ja mussuuttaa keksiä. Ei selviä ruokakauppaan. Katsoo illalla telkkaria ja nukahtaa kesken elokuvan. Mitä teen. Petänkö, jätänkö, vaihdanko uuteen vai vienko kallonkutistajalle?
Ei tuohon lisäämistä. tunnut viettävän "kadehtittavaa" elämmää.
Onneksi edes joku nauttii.
Masenustahan se on, nyt tiedossa iso muutos ja luulen että se petraa meidän suhteen uuteen uskoon. Se minua huolettaa, että haluaisin toisaalta muutosta, että mies tekisi ihan konkreetisesti jotain. Mutta haluanko minä pohjimmiltani onnistua tässä suhteessa vai erota.
jos eroan niin epäilen etten paljon miehiä tarvitse enää. olisiko aika itsenäistyä?
kaupassa käynti onkin yhtä piinaa, vaik tääl syrjässä ei jonoa olekkaan.
en kirjoittele elleihin, mut sä kuulosta ihan eräältä nimimerkiltä "prinsessa 62", oletkohan sama?