Mitä mieltä olette seuraavasta tilanteesta?
Tutustuin jokin aika sitten nuoreen mieheen, 24v joka tuntuu olevan minulle sielun veli: kemiamme sopivat loistavasti, pystymme puhumaan mistä tahansa, seksi tuntuu hyvältä. Mutta meillä on yksi ongelma: olen häntä yli 20 vuotta vanhempi. Hän on sanonut, että jos olisin suunnilleen hänen ikäisensä, hän menisi heti kanssani naimisiin. Mutta kun tosiasia on tämä, hän ei voi... Huolimatta siitä, että näytän ja tunnen olevani yhtä nuori ja nuorempikin kuin ollessani 24-25. Minulla ei ole takanani painavaa perhetaustaa.
Vaikka meillä olisi todella paljon annettavaa toisillemme, koko suhteemme tuntuu kaatuvan tähän ikäkysymykseen.
Tutustuin jokin aika sitten nuoreen mieheen, 24v joka tuntuu olevan minulle sielun veli: kemiamme sopivat loistavasti, pystymme puhumaan mistä tahansa, seksi tuntuu hyvältä. Mutta meillä on yksi ongelma: olen häntä yli 20 vuotta vanhempi. Hän on sanonut, että jos olisin suunnilleen hänen ikäisensä, hän menisi heti kanssani naimisiin. Mutta kun tosiasia on tämä, hän ei voi... Huolimatta siitä, että näytän ja tunnen olevani yhtä nuori ja nuorempikin kuin ollessani 24-25. Minulla ei ole takanani painavaa perhetaustaa.
Vaikka meillä olisi todella paljon annettavaa toisillemme, koko suhteemme tuntuu kaatuvan tähän ikäkysymykseen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
toyboyn kanssa,onko pakko änkeä naimisiin?
meillä on. Haluaisimme kuitenkin kumpikin kestävämmän perustan. Hänen mielestään sitä vain jostain kumman syystä ei voi pohjustaa niin, että voisimme jatkaa yhdessä hauskanpitoa ja täydentää toisiamme.
Ikä ei ole este. Mutta se, että tunnet itsesi nuoremmaksi kuin 24-vuotiaana kuulostaa lähinnä keski-iänkriisiltä. Kai kahdessakymmenessä vuodessa kertyy himppu elämänkokemusta, muodostuu vahva maailmankatsomus ja ilmestyy muutama ryppykin?
Toki voit miettiä sitäkin näkökulmaa, että kun mies on 34, sinä 54, ja kun mies on 44, sinä jo 64. Siinä vaiheessa ikä voi alkaa vaikuttaa, mutta se riippuu teistä. 64-vuotias kuitenkin on usein jo hieman "mummohtava", luuletko että rakkautenne on tuollaisen yläpuolella? Jos olet varma, niin mikä ettei.
Niin ja jos tuo ikäkysymys kovastikin arveluttaa, miksette nauttisi seuraavasta 10 vuodesta avoparina, ja mieti ikäeron aiheuttamia konkreettisia ongelmia sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi? Avioliitto ei ole pakko, rakkaudesta voi nauttia ilman ehdottomia lupauksia, varsinkin jos tilanne on erilainen. Ei kannata hylätä hyvää suhdetta nyt siksi, että joku voi mennä pieleen vuosien kuluttua. Turha pelko estää kaiken kivan kokemisen =)
elämänkokemuksen, maailmankuvan laajenemisen ja ennakkoluuloista vapautumisen vuoksi vanhempana tuntee olevansa nuorempi kuin silloin, kuin vuosia oli vähemmän. Kaikesta pystyy nauttimaan vapaammin, seuraukset eivät pelota, kun jo alunperin osaa arvioida tilanteet kokonaisemmin ja on itseluottamusta. Kriisistä on silloin turha puhua.
Sanoit oikein, että mitä mieltä on pelätä, mitä 10 - 20 vuoden päästä tapahtuu. Kuka meistä voi varmuudella sanoa edes elävänsä silloin?
Hassua, että sellaiset ominaisuudet, joita voi olla vain kypsällä aikuisella, saavat aikaan nuoren olon. Eihän siinä ole mitään järkeä? Miten iän tuoma varmuus, vapaus ja itsetunto olisivat "nuorentavia" piirteitä? Ja miksi "vanhentavat" piirteet mielletään aina negatiivisiksi? Siinäpä vasta mietittävää =)
jonka tuntee ja ymmärtää vasta iän karttuessa. Nuorentavia piirteet ovat juuri niiden synnyttämän elämänilon ja vapauden tunteen vuoksi. Ei ole yhtään kummallista, että joku vasta 50-vuotiaana tuntee voivansa alkaa elää. Tämä on tietysti hyvin yksilöllistä. On kuitenkin myytti, että nuoret olisivat ennakkoluulottomia, vapaita ja maailmoja syleileviä. Tämä on mainosmiesten ja markkinoijien meille syöttämä kupla, sillä nuoret ihmiset ovat paras (?)kohderyhmä, kun halutaan myydä jotain: he ovat niin helposti manipuloitavissa. Yksilöllistä tietysti tämäkin.
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Mutta jos 50-vuotiaana tuntee vasta elävänsä, eihän se tarkoita että pitäisi tuntea itsensä nimenomaan nuoreksi. Mitä nuoreksi itsensä tunteminen tarkoittaa? Eikö nuoruuden tunnetta määrittävät piirteet voi ihan hyvin olla 50-vuotiasta määrittäviä piirteitä, kun monille 50-vuotiaille syntyy tunne "elämän alkamisesta"? Miksi sitä tunnetta pitäisi nimittää nuoruuden tunteeksi, koska se voi tulla missä vaiheessa elämää vain?
Nyt eksyimme alkuperäisestä aiheesta täysin, enkä kirjoita inttääkseni vastaan, vaan pohtiakseni asiaa. Ei nuorilla tai nuorenomaisilla tai nuorekkailla ole yksinoikeis vapauden yms. tuntemiseen.
"nuoruus" ja "vanhuus" ovat täysin subjektiivisia tuntemuksia ja ovat laskennallisesta iästä riippumattomia. 20-vuotias voi tuntea olevansa elämänsä iltapuolella, kuoleman portteja kolkutteleva, 50-vuotias voi kokea syntyneensä uudelleen, elämänilo senkuin kasvaa. Tämä on hyvin yksilöllistä, eikä mitään karkeita yleistyksiä pidä mennä tekemään. Tärkeintä on, että jokainen on oma itsensä ja rehellinen itselleen. Tarttuu tilaisuuksiinsa, mutta ei myöskään käännä selkäänsä kohtaamilleen vaikeuksille.
Mitä sitten kun mies haluaa ruveta perhettä perustamaan, luultavasti joskus vasta kolmenkympin tietämillä. Sinulla alkaa sen suhteen olla jo kiire. Kannattaa olla realisti ja nauttia siitä mitä on niin kauan kuin se kestää. Jos ero olisi toisinpäin sa saattaisi onnistua- valitettavasti.
kun mies haluaisi perustaa nyt perheen, mutta meidän suhteemme... Välillä hän silminnähden nauttii yhdessä olostamme, mutta samalla syyttää itseään... Hän haluaa ja ei halua, enkä välillä tiedä, mitä hän haluaa. Tietääköhän hän itsekään?!
kiva saada kommentteja tähän varsinaiseen asiaankin.
Etkö ole jo vastauksia saanut vai odotitko ratkaisua ongelmaan, joka sinun olisi itse ratkaistava?
on tietysti minun ja hänen tehtävä. Olisi kuitenkin kiva kuulla ihmisten mielipiteitä. Kirjoitin alkuperäisessä viestissä: Mitä mieltä olette seuraavanlaisesta tilanteesta? Odotan yhä vastauksia.
Erityisesti haluaisin tietää, mitä 2X-vuotiaiden miesten vanhemmat ovat mieltä tällaisesta asetelmasta. Nuor
Teithän asian jo itse meille selväksi avauksessasi kun kirjoitit että nuori mies on sitä mieltä, ettei voi viedä vihille sinun ikäistäsi.
Niinpä olette salaparina siihen asti kunnes jompikumpi lopettaa suhteenne.
suoraviivaista on ihmisten ajattelu? Tein selväksi? Kun kerroin yhden mielipiteen. Uskon, että asiaan on useampi näkökulma. Niitä haluaisin kuulla.
Sä teit tasan yhden kysymyksen siihen ekan tekstis alkuun ja siihenhän sä vastauksia oot saanutkin.
Pitäskö meidän nyt muuttuu ajatustes lukijoiks ja arvata mitä muuta sä halusit kysyy mut et tullu laittaneeks niitä tekstiis?
Odotan vielä vastauksia. Näkökulmia asiaan on varmasti useampia. Varsinkin nuorten miesten vanhemmilla :)
Mies ei itsekään tiedä mitä haluaa. Ehkä hän haluaisi vakavampaa, mutta epäilee mitä muut liitosta sanovat. Sitä sinäkin tunnut miettivän kun haluat mielipiteitä vanhemmilta.
Sitten toisaalta, kun täällä seuraa esim. chätin keskusteluja, niin nuoret parikymppiset hakevat "vanhempien" naisten seuraa. Kyse on kuitenkin vain seksistä pidemmän päälle, halutaan kerätä kokemuksia hetken huumassa. Näiden naisten kanssa ei kuitenkaan haluta alkaa perhettä perustamaan. Ehkä sinun kannattaa se asia vain hyväksyä.
on se, että kun ikäero on näinkin suuri, suhteen vanhemmalla osapuolella on enemmän vastuuta ja hänen tulisi kunnioittaa pienintäkin vihjettä, minkä toinen tähän suhteeseen liittyen antaa.
Henkilökohtaisesti en toivoisi, että oma poikani seurustelisi ikäiseni naisen kanssa.
Oma kokemukseni on, että suunnilleen samanikäisillä seurustelukumppaneilla on enemmän annettavaa toisilleen. Ystävyyssuhteet ovat asia erikseen.
Olen samanlaisessa tilanteessa, mutta minä olen se mies. Juuri nämä samat asiat ovat käyneet mielessäni.
Jos nainen olisi nuorempi hän olisi se, jonka kanssa haluaisin olla. Toivoisinkin löytäväni naisen, joka olisi vanhempana yhtä iloinen, kaunis, hyvärunkoinen ja tyylikäs kuin hän. Tiedän hänen välittävän minusta paljon ja nauttivan jokaisesta hetkestä - samoin minä - mutta ikäkysymys tulee kuitenkin eteen.
Toinen asia on varallisuus. Niin raadollista kuin se onkin, hän ei pysty missään vaiheessa luomaan uraa, jolla hän pystyisi elättämään muun kuin itsensä. Minulla varallisuutta alkaa jo olemaan, joten tunnen olevani "liian hyvä" tähän suhteeseen. Varakas, komea, hyvärunkoinen, koulutettu nuori mies. Hän puolestaan on varaton, kaunis ja hyvärunkoinen vanhempi nainen. Kauneus varmasti karisee hänestä ennemmin kuin minusta. Jäljelle jää ihastuttava luonne, mutta en usko sen olevan tarpeeksi pitkässä juoksussa.
Sanoisin, että nauti niin kauan kuin voit. Ehkä hän ihastuu ja rakastuu niin palavasti, että iällä ei ole enää merkitystä. Valitettavasti minulle sillä on. Onnea, menestystä ja nautinnollisia hetkiä ;)
Toki mies haluaa elämässä tulevaisuuden. Perheen ja lapsiakin. Sinulla tämä aika elämässa jo ohitse ikäväkyllä. Minä vanhempi myös, mutta en niin vanha etten voisi perustaa perhettä ja vielä saada lapsiakin (34v). Elämässä täytyy kuitenkin haluta samoja asioita parisuhteessa.. Sinulle riittää varmasti yhdessäolo mutta mies varmaan haluaa enemmän.