TÄHÄN TUTKIMUKSEN VEDOTEN JA YHTEISKUNNAN VAROJA SIIHEN KULUTTANEEN ON LUULOSSA VIKAA.... EI KUULOSSA!
Olisiko pitänyt lähteä hakemaan vähän lähempää syitä mielenterveysongelmille.
Esim. Musiikin kuuntelu kuulokkeilla. Musiikin kuuntelu / jumputus autoissa joka kuuluu satojen metrien päähän. Musiikki festareilla jolloin musiikkimelu kuluu monien kilometrien päähän.
Tässä nyt muutama esimerkki...voitaisiin sitä nyt vähän ajatella mihin tutkimuksiin noita yhteiskunnan varoja käytetään yliopistoissa!
Terve. Maalaisjärkeä ei yliopistoissa opeteta.
Mitä kovempi liikennemelu kotona on, sitä suurempi on riski lasten ja nuorten ahdistuneisuudelle ja masennukselle. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston johtamasta tutkimuksesta.
Liikennemelun yhteys ahdistuneisuuteen on vahvinta pojilla sekä henkilöillä, joiden vanhemmilla ei ole diagnosoitua mielenterveyshäiriötä.
Kun asunnon melutaso on hiljaisemmalla puolella enintään 50 desibeliä, ahdistushäiriöiden riski on matalin. Kun melutaso nousee yli 53 desibeliin, riski ahdistukselle ja masennukselle kasvaa.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
– Tästä tasosta alkaen melu muodostuu nuorille merkittäväksi psykologiseksi stressitekijäksi, riippumatta siitä, millä puolella asuntoa he nukkuvat, tutkijatohtori Anna Pulakka kertoo yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä yli 114 000:n pääkaupunkiseudulla asuneen henkilön tietoja. He ovat syntyneet vuosina 1987–1998.
Seuranta alkoi, kun he olivat 8–21-vuotiaita. Seuranta jatkui keskimäärin yhdeksän vuotta.
Mielenterveyden ongelmien lisäksi melu aiheuttaa ihmisille muun muassa kuulovaurioita, unihäiriöitä, stressiä ja kognitiivisia ongelmia.
Tutkimuksessa tutkittavien asuinpaikkoihin mallinnettiin vuosittainen keskimääräinen tie- ja raideliikenteen melutaso. Mielenterveyshäiriöihin liittyvät tiedot haettiin terveydenhuollon rekistereistä.
WHO:n suosituksen mukaan liikenteen melutaso ei saisi ylittää 53 desibelin vuorokausikeskiarvoa.
Olisiko pitänyt lähteä hakemaan vähän lähempää syitä mielenterveysongelmille.
Esim. Musiikin kuuntelu kuulokkeilla. Musiikin kuuntelu / jumputus autoissa joka kuuluu satojen metrien päähän. Musiikki festareilla jolloin musiikkimelu kuluu monien kilometrien päähän.
Tässä nyt muutama esimerkki...voitaisiin sitä nyt vähän ajatella mihin tutkimuksiin noita yhteiskunnan varoja käytetään yliopistoissa!
Terve. Maalaisjärkeä ei yliopistoissa opeteta.
Mitä kovempi liikennemelu kotona on, sitä suurempi on riski lasten ja nuorten ahdistuneisuudelle ja masennukselle. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston johtamasta tutkimuksesta.
Liikennemelun yhteys ahdistuneisuuteen on vahvinta pojilla sekä henkilöillä, joiden vanhemmilla ei ole diagnosoitua mielenterveyshäiriötä.
Kun asunnon melutaso on hiljaisemmalla puolella enintään 50 desibeliä, ahdistushäiriöiden riski on matalin. Kun melutaso nousee yli 53 desibeliin, riski ahdistukselle ja masennukselle kasvaa.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
– Tästä tasosta alkaen melu muodostuu nuorille merkittäväksi psykologiseksi stressitekijäksi, riippumatta siitä, millä puolella asuntoa he nukkuvat, tutkijatohtori Anna Pulakka kertoo yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä yli 114 000:n pääkaupunkiseudulla asuneen henkilön tietoja. He ovat syntyneet vuosina 1987–1998.
Seuranta alkoi, kun he olivat 8–21-vuotiaita. Seuranta jatkui keskimäärin yhdeksän vuotta.
Mielenterveyden ongelmien lisäksi melu aiheuttaa ihmisille muun muassa kuulovaurioita, unihäiriöitä, stressiä ja kognitiivisia ongelmia.
Tutkimuksessa tutkittavien asuinpaikkoihin mallinnettiin vuosittainen keskimääräinen tie- ja raideliikenteen melutaso. Mielenterveyshäiriöihin liittyvät tiedot haettiin terveydenhuollon rekistereistä.
WHO:n suosituksen mukaan liikenteen melutaso ei saisi ylittää 53 desibelin vuorokausikeskiarvoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nämä nuorille annettavat diagnoosit ovat kuin kulovalkeana lisääntyneet. Hyvä ettei joka toisella todettu joko ADHD tai AHDISTUNEISUUS.
Kyllä on mennyt huonoksi laaduksi tämä meille ns.tulevaisuuden ja huolenpidon jälkipolvi.
Totta on sekin että tieto lisää tuskaa ja tässä tapauksessa lääkitystä.
Huonot televisio ohjelmat lisäävät ahdistusta myös.