Moips kaikille,
Olisin tiedustellut kokeneillmiltä vinkkejä liittyen kitaran solo soittoon, osaan kyllä soitella biisejä suoraan nuoteista ja skaaloja olen jonkin verran treenaillut, ja kompeissa olen aikas haka :D, mutta olisin halunnut tietää hiukan vinkkiä kuinka soitan sellasta "omaa" soloa joka vedetään periaatteessa hatusta, en tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan mutta jonkinlaisesta improvisaatiosta on kyse, joten kuinkahan pääsisin hyvin alkuun? että voisin soitella muutakin kuin nuotissa sanotaan..
esim. tuosta isän laulukirjasta biisi, Paratiisi miten esim tähän kunnon sooloilua?
kiitosta kaikille vaivan näöstä =)
Olisin tiedustellut kokeneillmiltä vinkkejä liittyen kitaran solo soittoon, osaan kyllä soitella biisejä suoraan nuoteista ja skaaloja olen jonkin verran treenaillut, ja kompeissa olen aikas haka :D, mutta olisin halunnut tietää hiukan vinkkiä kuinka soitan sellasta "omaa" soloa joka vedetään periaatteessa hatusta, en tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan mutta jonkinlaisesta improvisaatiosta on kyse, joten kuinkahan pääsisin hyvin alkuun? että voisin soitella muutakin kuin nuotissa sanotaan..
esim. tuosta isän laulukirjasta biisi, Paratiisi miten esim tähän kunnon sooloilua?
kiitosta kaikille vaivan näöstä =)
Vastaukset 15
Vanhimmat
joo hauska läppä teinipelle.
ja otat siihen sopivan skaalan ja annat palaa vaan. Esim jos biisi menee e-mollissa siihen käy vaikkapa e-molliskaala, mollipentatoninen, G-duuriskaala.. G-duuripentatoninen... jne
Voi voi asiahan ei todellakaan ole noin. Jos biisi menee e-mollissa niin siihen ei voi soittaa g-duuria, kyllähän g-duuri toki on e-mollin rinnakainen sävellaji (eli siinä on samat nuotit) mutta intervalli rakenne on erilainen. Eri sormituksia voi käyttää...mutta se ei modaalisuutta mihinkään muuta ja se on fakta. Tässä haettiin ehkä juuri sitä mistä tunnistaa sävellajin ja tätä samaa on kysytty 100 kertaa joten olettaisin tämän olevan (huono)vitsi. Enempää en kommentoi,.m,.n.m,
"Jos biisi menee e-mollissa niin siihen ei voi soittaa g-duuria"
Kuka aikoo estää? Meni jo.
No voi jeesus, miten saat e-mollin kuulostamaan g-duurilta? Et mitenkään...ellet muuta sitä g-duuriin meneväksi (ja silloinhan sävellaji ei ole e-molli). G-duurin sormituksia voit käyttää kas kun siinä on samat nuotit, mutta jälleen kerran intervalli rakenne on erilainen ja se kuulostaa siltä mollilta. Kerrotko miten voi sen tehdä? Ja alkuperäiseen kysymykseen, kun sulla kerran on nuotit niin katso etumerkintä, ja mahdolliset aksidentaalit (tilapäiset ylennekset, alennukset, palautukset) ja viimeinen nuotti niin hyvin todennäköisesti tiedät jo sävellajin. Ei ylennyksiä C-duuri/A-molli näin karkeasti, kvintti eteenpäin (eli yksi ylennys) g-duuri (f-ylennetty), kvintti eteenpäin kaksi ylennystä d-duuri (f ja c ylennetty, menee myös kvinteissä). Tai sitten alennukset kvarteittain eli f-duuri on yksi alennus, kaksi alennusta b-duuri jne jne jne. Jos tilapäisiä esim a-mollissa (a b c d e f g) onkin g ylennetty niin kyseessä onkin harmooninen molli yms yms.
Ootkos kuullut esmes kromaattisesta skaalasta. En mä tiedä miten jotkut sen tekee, mut kuulostaa ihan perkeleen hyvältä!
Voi huhhuh kromaattinen skaala...Kromaattinen asteikko sisältää kaikki 12 nuottia.
Niinpä.
Ja mitä tekemistä sillä on emollin/gduurin kanssa?
G-duuri skaalassahan on tismalleen samat nuotit kuin Em-skaalassa, joten eihän sillä nyt mitään väliä ole kaivaako ne nuotit siihen sooloon kummasta skaalasta.
Tietysti jos kappale menee E-mollista niin on ehkä parempi ottaa soolon keskeiseksi säveleksi ennemmin e kuin g.
Vaikka d-mixolyydisessä on samat nuotit kuin g-duurissa ja e-mollissa ei se kuulosta kummaltakaan, kysymys on jälleen niistä vtun intervalleista. Pointti on se että jos biisi menee e-mollissa niin et voi saada sitä kuulostamaan g-duurilta vaikka mitä tekisit. Tottakait kannattaa lopettaa mieluusti johonkin vikan soinnun sävelistä (eikä sekään ole mikään pakko). Puhuisin mielummin eri sormituksista e-mollille...ja jos biisi menee e-mollissa (taustahan sen hyvin pitkälti siis tekee) niin on sama soitatko siihen mixolyydisen, lyydisen, doorisen tai minkä tahansa sormituksilta, emollilta se silti kuulostaa. Ja jos et usko niin kokeile.
Nuo muut viestit on jotain hepreaa, tosta kukaan muu kuin joku kitarakoulujen oppilas tajua mitään. Improvisoinnin saamiseen ei ole harjoitusta, se on luonnonlahjakkuudesta kiinni.
Lahjakkuutta varmasti tarvitaan, mutta kylläpä improvisaatiota auttaa suunnattomasti kun tietää mistä voi soittaa ja mitä nuotteja välttää, mutta oletkin niitä "asenne" soittajia jotka hikisesti veivaa samaa sooloa joka piisiin(pentatonista, ehkä jopa bluesskaalaa). Kyllä harjoitus tekee mestarin ja asioita helpottaa tietämys. Hyvin nopeasti jää junnaamaan paikoilleen kun ei tiedä että voi tehdä muutakin. Siltikin sääntöjä voi ja pitää rikkoa toisinaan, eli nuottikorva on ihan hyvä asia. Kokeilemalla löytää. Improvisointia oppii, ja sitä voi kehittää. Niin paljon on soittajia jotka opettelevat pentatonisen eikä muuta, eikä senkään nimeä tiedä, ja kaikki soolot kuulostaa samalta varsinkin kun jokainen soolo "improvisoidaan". Ja omaa soittoa kannattaa nauhoittaa. En juuri koskaan soittaessa mieti mitä skaalaa veivaan, uusien biisien sooloja tehdessä kyllä. Ja kyllä tiedän mitä teen jos kysytään, ainakin melkein aina...tai ainakin joskus...tai...a
no vaikka ensin opettele sen laulumelodia, tiedä skaala ja ala näppäillä ja väännä sitä etiäppäin. kuuntele srv:tä siinä hyvää mallia improilulle ja kokeile sit uudestaan. kun se kuullostaa lennosta hyvältä ja joku sanoo woudewaude niin sit on asiat hyvin.
rule nro1 älä sävellä siihen uutta sooloa, silloin se ei ole improvisaatiota.
rule nro2 paratiisin kitarointi lienee jo alkup levylläkin hyvin pitkälti improvisointi pohjaista kamaa että kannattaisikohan, kokeilla jotain toista biisiä
Liiallinen improvisointikin saattaa kuulostaa pahalta. Riippuen hieman siitä mitä soittaa toki. Harva soittaja improvisoi koko sooloa, siis tuttuihin piiseihin. Ja jos on joku tietty määrä kiertoja johon on väännettävä soolottelua on usein varsin mukava säveltää soolo ja noudattaa sitä 80%, eritoten jos bändi on isompi.