Basis Nord oli natsien Saksan salaiseksi laivastotukikohdaksi tarkoitettu tukikohta Zapadnaja Litsassa, Murmanskin länsipuolella, ja Neuvostoliitto tarjosi sen Neuvostoliiton ja Saksan välisen kumppanuuden puitteissa, joka perustui vuoden 1939 Molotov-Ribbentropin sopimukseen ja vuoden 1940 taloussopimukseen.
Miksi Neuvostoliitossa oli natsi-Saksan laivastotukikohta ?
Anonyymi-ap
25
264
Vastaukset
- Anonyymi
Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.
Historian kummallisia käännöksiä kuvastaa se, että vielä saman vuoden 1940 helmikuussa Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.
https://www.verkkouutiset.fi/a/natsi-saksa-saneli-pohjoismaille-hyvin-erilaiset-olosuhteet-49209/#427039b6- Anonyymi
Kiitos uudesta näkökulmasta. Enemmän tällaista ja vähemmän molotov-ribbentroppi-tusinaspämmejä historiantunnit miljoona kertaa reputtaneilta.
- Anonyymi
Basis Nordista lähti Jan Wellem niminen saksalainen huoltolaiva viemään polttoainetta Norjaan hyökänneille saksalaislaivoille. Eli sieltä osallistuttiin Norjan miehitykseeen.
- Anonyymi
Neuvostoliitto ja Natsu-Saksa olivat läheisiä liittolaisia.
- Anonyymi
Saksan Moskovan-lähettilään (Schulenburgin) muistio Moskova, 11. huhtikuuta
1940.
"sotatoimiemme Skandinaviassa on täytynyt olla suuri helpotus neuvostohallitukselle, niin sanoakseni sen sydämeltä on kivi vierähtänyt. Sitä, mistä heidän huolensa oli saanut alkunsa, ei voi edelleenkään varmuudella todeta. Otaksun seuraavaa: Neuvostohallitus on aina saanut hyvin tiedusteluaineistoa. Jos englanti-laisten ja ranskalaisten tarkoituksena oli miehittää Norja ja Ruotsi, voidaan varmuudella otaksua, että neuvostohallitus on tuntenut nämä suunnitelmat. Sellainen on ilmeisesti aiheuttanut hirveän kauhun tunteen. Neuvostohallitus on jo nähnyt englantilaisten ja ranskalaisten ilmestyvän Itämeren rannalle ja nähnyt Suomen kysymyksen, kuten lordi Halifax on ilmoittanut, avattavan uudelleen ja lopulta kauhuista suurimpana vaaran joutua vedetyksi sotaan kahden suurvallan kanssa. Tämän pelon olemme ilmeisesti poistaneet. Vain näin tulee herra Molotovin täysin muuttunut asenne ymmärretyksi.
https://histdoc.net/pdf/NaSo1940-04-11.pdf
- Anonyymi
Saksalla oli tarkoitus miinoittaa Norjan rannikko estääkseen brittien laivastoa mahdollisesti käyttämästä hyväkseen Norjan satamia. Saksassa ei uskottu Norjan pysyvän puolueettomana. Siksi pohjoisessa on hyödyllistä Saksan laivaston operaatioille olla tukikohta Neuvostoliitossa.
Saksan laivaston ainoa uloskulkureitti valtamerille on Pohjanmeren kautta, joten pohjoinen tukikohta on strategisestikin tärkeä, ellei Saksa valtaa Norjan satamia, mikä ei ollut vielä tuolloin Saksan suunnitelmissa. - Anonyymi
"Neuvostoliitto tarjosi sen Neuvostoliiton ja Saksan välisen kumppanuuden puitteissa, joka perustui vuoden 1939 Molotov-Ribbentropin sopimukseen ja vuoden 1940 taloussopimukseen."
Suomi oli siinä liitossa mukana erittäin vahvasti, olihan Suomessa molempien maiden, eli Saksan ja Neuvostoliiton joukkoja.- Anonyymi
Kerro lisää ja tarkemmin. Laittaisitko vielä tatkat lähteytystiedot?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro lisää ja tarkemmin. Laittaisitko vielä tatkat lähteytystiedot?
Suomenkieliseen Wikipediaan kannattaa suhtautua erittäin varauksella, mutta pääkohdat löytyy esim. tuolta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauha
Tuoltakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_sotilasyhteistyö_1940–1941 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomenkieliseen Wikipediaan kannattaa suhtautua erittäin varauksella, mutta pääkohdat löytyy esim. tuolta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauha
Tuoltakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_sotilasyhteistyö_1940–1941Mikäs sinun mielestä noissa lähteytystiedoissa on vikana? Vaikuttaa monipuolisilta ja perusteellisilta minusta.
- Anonyymi
Stalin pelkäsi eniten, että länsivallat tulee Norjan ja Ruotsin kautta Suomeenkin ja NL joutuu sotaan niitä vastaan. Kuten Schulenburg muistiossaan sanoo.
Stalinhan ei uskonut Saksan hyökkäävän NL:n. Jos olisi uskonut ei Saksaa olisi autettu pääsemään Norjaan lähelle Murmanskia.
https://seura.fi/ilmiot/historia/neuvostojohtaja-josif-stalin-ei-suostunut-uskomaan-etta-hitler-hyokkaisi/- Anonyymi
Tämä Stalinin erehdys pakotti Suomen tukeutumaan Saksaan. Kun NL jatkoi Suomen uhkaamista talvisodan jälkeen ja Saksa oli miehittänyt Tanskan ja Norjan.
Ainoa mahdollinen auttaja niin ollen oli Saksa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä Stalinin erehdys pakotti Suomen tukeutumaan Saksaan. Kun NL jatkoi Suomen uhkaamista talvisodan jälkeen ja Saksa oli miehittänyt Tanskan ja Norjan.
Ainoa mahdollinen auttaja niin ollen oli Saksa.Hitler epäili Englannin havittelevan lentotukikohtaa Suomesta pommittaakseen Saksaa jo Molotovin vieraillessa Berliinissä:
Tässä yhteydessä Führer mainitsi myös, että hän oli jopa pysäyttänyt Bergenissä laivoja, jotka kuljettivat aseita ja ammuksia Suomeen, mihin Saksalla ei todellisuudessa ollut valtuuksia. Saksa oli Venäjän-Suomen sodan aikana omaksuneella asenteellaan herättänyt vakavaa vastustusta muualla maailmassa, ja erityisesti Ruotsissa. Tämän seurauksena Saksan oli myöhemmän, itsekin huomattavia riskejä sisältävän Norjan-kampanjan aikana käytettävä suurta määrää divisioonoita suojautuakseen Ruotsia vastaan, mitä se ei muuten olisi tarvinnut.
Todellinen tilanne oli seuraava: Saksan ja Venäjän välisten sopimusten mukaisesti Saksa tunnusti, että Suomi oli poliittisesti Venäjän ensisijaisen kiinnostava maa ja sen vaikutusalueella. Saksan oli kuitenkin otettava huomioon seuraavat kaksi seikkaa:
1. Sodan ajan hän oli erittäin kiinnostunut nikkelin ja puutavaran toimituksista Suomesta, ja
2. Hän ei halunnut uutta konfliktia Itämerellä, joka rajoittaisi entisestään hänen liikkumisvapauttaan yhdellä harvoista sille vielä jäljellä olevista kauppamerenkulkualueista. Oli täysin virheellistä väittää, että Suomi oli saksalaisten joukkojen miehittämä. Joukkoja tosin kuljetettiin Kirkkoniemeen Suomen kautta, mistä Saksa oli virallisesti ilmoittanut Venäjälle. Reitin pituuden vuoksi junien oli pysähdyttävä kaksi tai kolme kertaa Suomen alueella. Heti kun kuljetettavien joukko-osastojen kauttakulku oli kuitenkin saatu päätökseen, Suomen kautta ei enää lähetettäisi lisäjoukkoja. Hän (Johtaja) huomautti, että sekä Saksa että Venäjä olisivat luonnollisesti kiinnostuneita siitä, ettei Itämerestä tulisi enää taistelualuetta. Venäjän-Suomen sodan jälkeen sotilasoperaatioiden mahdollisuudet olivat muuttuneet, koska Englannilla oli käytettävissään pitkän kantaman pommikoneita ja hävittäjiä. Englantilaisilla oli siten mahdollisuus saada jalansijaa Suomen lentokentillä. - Anonyymi
"Stalinhan ei uskonut Saksan hyökkäävän NL:n."
Uskoi kyllä, mutta ei tiennyt milloin. Saksa yksinkertaisesti yllätti huonolla hetkellä.
Suomenkielinen Wikipedia
Puolan offensiivi
Valtauksen jälkeen
》Saksa halusi estää Neuvostoliittoa liittymästä Saksan vastaiseen rintamaan. Kun Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov vieraili Berliinissä marraskuussa 1940, Ribbentrop esitti Molotoville esitti luonnoksen uudesta sopimuksesta (Neljän Vallan Sopimuksesta), joka tarjosi Neuvostoliitolle paikkaa akselivaltojen keskuudessa Saksan, Japanin ja Italian rinnalla,[131][132] [133][134] 25. marraskuuta 1940 Neuvostoliiton puoli esitti Stalinin luonnosteleman vastaehdotuksen, joka hyväksyi neljän akselivallan sopimuksen, mutta myös laittoi Bulgarian Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja keskitti maailman vaikutuspiirin Irakia ja Irania ympäröivälle alueelle.[135] Tähän vastaehdotukseen Saksa ei vastannut, mikä jätti neuvottelut kesken.[136][137] Stalin oli ennakoinut Neuvostoliiton päätyvän sotaan Saksaa vastaan jossain vaiheessa. Jutellessaan kenraaleilleen joulukuussa 1940 hän mainitsi Hitlerin viittaukset Neuvostoliiton hyökkäykseen Mein Kampf-teoksessa ja totesi, että Neuvostoliiton tulisi aina olla valmiina torjumaan Saksan hyökkäys. Stalinin näkemyksessä Hitler uskoi Puna-armeijan tarvitsevan neljä vuotta aikaa valmistautua, minkä takia "meidän tulee olla valmiita paljon aiemmin" ja "me yritämme viivyttää sotaa vielä kahdella vuodella".[138] Kun Bulgaria liittyi akselivaltoihin 1. maaliskuuta 1941, tämä oli Stalinille entistä suurempi huolenaihe sen jälkeen, kun Saksa oli jättänyt vastaamatta hänen luonnostelemaansa versioon akselivaltoihin liittymisestä 25. marraskuuta 1940.[139] 《 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Stalinhan ei uskonut Saksan hyökkäävän NL:n."
Uskoi kyllä, mutta ei tiennyt milloin. Saksa yksinkertaisesti yllätti huonolla hetkellä.
Suomenkielinen Wikipedia
Puolan offensiivi
Valtauksen jälkeen
》Saksa halusi estää Neuvostoliittoa liittymästä Saksan vastaiseen rintamaan. Kun Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov vieraili Berliinissä marraskuussa 1940, Ribbentrop esitti Molotoville esitti luonnoksen uudesta sopimuksesta (Neljän Vallan Sopimuksesta), joka tarjosi Neuvostoliitolle paikkaa akselivaltojen keskuudessa Saksan, Japanin ja Italian rinnalla,[131][132] [133][134] 25. marraskuuta 1940 Neuvostoliiton puoli esitti Stalinin luonnosteleman vastaehdotuksen, joka hyväksyi neljän akselivallan sopimuksen, mutta myös laittoi Bulgarian Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja keskitti maailman vaikutuspiirin Irakia ja Irania ympäröivälle alueelle.[135] Tähän vastaehdotukseen Saksa ei vastannut, mikä jätti neuvottelut kesken.[136][137] Stalin oli ennakoinut Neuvostoliiton päätyvän sotaan Saksaa vastaan jossain vaiheessa. Jutellessaan kenraaleilleen joulukuussa 1940 hän mainitsi Hitlerin viittaukset Neuvostoliiton hyökkäykseen Mein Kampf-teoksessa ja totesi, että Neuvostoliiton tulisi aina olla valmiina torjumaan Saksan hyökkäys. Stalinin näkemyksessä Hitler uskoi Puna-armeijan tarvitsevan neljä vuotta aikaa valmistautua, minkä takia "meidän tulee olla valmiita paljon aiemmin" ja "me yritämme viivyttää sotaa vielä kahdella vuodella".[138] Kun Bulgaria liittyi akselivaltoihin 1. maaliskuuta 1941, tämä oli Stalinille entistä suurempi huolenaihe sen jälkeen, kun Saksa oli jättänyt vastaamatta hänen luonnostelemaansa versioon akselivaltoihin liittymisestä 25. marraskuuta 1940.[139] 《Kun Hitler saitietoonsa Stalinin vastauksen neljän vallan sopimukseen, hän raivosi Stalinin petturuudesta yms. Nopeasti Hitler teki intuitioonsa luottaen päätöksen hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, joka oli hänen mielestään edessä väistämättä maiden välisistä eturistiriidoista johtuen. Erityisesti Hitler paheksui Stalinin Bulgariaan kohdistamaa pyrkimystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun Hitler saitietoonsa Stalinin vastauksen neljän vallan sopimukseen, hän raivosi Stalinin petturuudesta yms. Nopeasti Hitler teki intuitioonsa luottaen päätöksen hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, joka oli hänen mielestään edessä väistämättä maiden välisistä eturistiriidoista johtuen. Erityisesti Hitler paheksui Stalinin Bulgariaan kohdistamaa pyrkimystä.
"Kun Hitler saitietoonsa Stalinin vastauksen neljän vallan sopimukseen, hän raivosi Stalinin petturuudesta yms. "
Mielenkiintoinen väittämää. Eikös Neljän Vallan Sopimus ollut alun alkaenkin pelkkää silmänlumetta, jolla Hitler osti itselleen lisää aikaa suunnitellessaan Operaatio Ottoa, josta tulikin Operaatio Barbarossa?
Mistä tarkkaan ottaen tämä tieto on, että Hitler olisi raivonnut Stalinin petturuudesta? Uskottavaa siinä mielessä kyllä, että Hitler oli tekopyhä, mitä nyt raivosi petturuudesta kun vaati itse saada rikkoa lupauksiaan heti kun se hänelle sopi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun Hitler saitietoonsa Stalinin vastauksen neljän vallan sopimukseen, hän raivosi Stalinin petturuudesta yms. "
Mielenkiintoinen väittämää. Eikös Neljän Vallan Sopimus ollut alun alkaenkin pelkkää silmänlumetta, jolla Hitler osti itselleen lisää aikaa suunnitellessaan Operaatio Ottoa, josta tulikin Operaatio Barbarossa?
Mistä tarkkaan ottaen tämä tieto on, että Hitler olisi raivonnut Stalinin petturuudesta? Uskottavaa siinä mielessä kyllä, että Hitler oli tekopyhä, mitä nyt raivosi petturuudesta kun vaati itse saada rikkoa lupauksiaan heti kun se hänelle sopi.Olet oikeassa, että neljän vallan sopimuksen valmisteluja voidaan arvioida lumeena. Mutta oliko todella näin?
Hitlerin sodanjohto valmisteli suurhyökkäystä Neuvostoliittoon heinäkuusta 1940 alkaen, mutta senkin tarkoitus oli nimenomaan Iso-Britannian vastainen kampanja. Hitlerin ajatuksissa Neuvostoliiton tuhoaminen olisi vienyt "viimeisen toivon" briteiltä jatkaa sotaa. Tämän ajatuksen taustalla on Neuvostoliiton sotilaallisen voiman aliarviointi. Neuvostoliiton tuhoaminen nähtiin helpompana toteuttaa kuin maihinnousu brittein saarille.
Tähän liittyy sitten myös neljän vallan sopimuksen valmistelu, joka oli ennen kaikkea ulkoministeri Ribbentropin idea. Hitler myöntyi katsomaan, tulisiko "mannerblokista" Iso-Britanniaa vastaan mitään. Hitler kuitenkin määräsi neuvottelujen lopputuloksesta (Stalinin kanssa) riippumatta idän hyökkäyssuunnitelmien valmistelujen jatkamisesta.
Vaikuttaa siltä, ettei Hitler vielä syksyllä 1940 tiennyt, mitä tehdä. Vasta neuvottelut (etenkin Molotovin kanssa Berliinissä) Neuvostoliiton saamiseksi neljän vallan sopimukseen ratkaisi asian. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Stalinhan ei uskonut Saksan hyökkäävän NL:n."
Uskoi kyllä, mutta ei tiennyt milloin. Saksa yksinkertaisesti yllätti huonolla hetkellä.
Suomenkielinen Wikipedia
Puolan offensiivi
Valtauksen jälkeen
》Saksa halusi estää Neuvostoliittoa liittymästä Saksan vastaiseen rintamaan. Kun Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov vieraili Berliinissä marraskuussa 1940, Ribbentrop esitti Molotoville esitti luonnoksen uudesta sopimuksesta (Neljän Vallan Sopimuksesta), joka tarjosi Neuvostoliitolle paikkaa akselivaltojen keskuudessa Saksan, Japanin ja Italian rinnalla,[131][132] [133][134] 25. marraskuuta 1940 Neuvostoliiton puoli esitti Stalinin luonnosteleman vastaehdotuksen, joka hyväksyi neljän akselivallan sopimuksen, mutta myös laittoi Bulgarian Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja keskitti maailman vaikutuspiirin Irakia ja Irania ympäröivälle alueelle.[135] Tähän vastaehdotukseen Saksa ei vastannut, mikä jätti neuvottelut kesken.[136][137] Stalin oli ennakoinut Neuvostoliiton päätyvän sotaan Saksaa vastaan jossain vaiheessa. Jutellessaan kenraaleilleen joulukuussa 1940 hän mainitsi Hitlerin viittaukset Neuvostoliiton hyökkäykseen Mein Kampf-teoksessa ja totesi, että Neuvostoliiton tulisi aina olla valmiina torjumaan Saksan hyökkäys. Stalinin näkemyksessä Hitler uskoi Puna-armeijan tarvitsevan neljä vuotta aikaa valmistautua, minkä takia "meidän tulee olla valmiita paljon aiemmin" ja "me yritämme viivyttää sotaa vielä kahdella vuodella".[138] Kun Bulgaria liittyi akselivaltoihin 1. maaliskuuta 1941, tämä oli Stalinille entistä suurempi huolenaihe sen jälkeen, kun Saksa oli jättänyt vastaamatta hänen luonnostelemaansa versioon akselivaltoihin liittymisestä 25. marraskuuta 1940.[139] 《"Saksa halusi estää Neuvostoliittoa liittymästä Saksan vastaiseen rintamaan."
Niinpä.
Ranskan, Englannin ja Neuvostoliiton välillä käytiin vuonna 1939 neuvotteluja kolmivaltasopimuksesta, jolla olisi padottu Saksan laajentumishaluja, ja heinäkuussa päästiinkin yhteisymmärrykseen sopimuksen poliittisesta puolesta, mutta sen sotilaallisen puolen esteeksi tuli Stalinin kiinnostus Hitlerin etupiirilupauksista ja varmuudesta siitä, että Saksa tulisi hyökkäämään Länsi-Eurooppaan. Moskova odotti tuosta sodasta tulevan pitkän ja kaikkia osapuolia kuluttuvan, mikä tarjosi puna-armeijalle tarpeellista varusteluaikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet oikeassa, että neljän vallan sopimuksen valmisteluja voidaan arvioida lumeena. Mutta oliko todella näin?
Hitlerin sodanjohto valmisteli suurhyökkäystä Neuvostoliittoon heinäkuusta 1940 alkaen, mutta senkin tarkoitus oli nimenomaan Iso-Britannian vastainen kampanja. Hitlerin ajatuksissa Neuvostoliiton tuhoaminen olisi vienyt "viimeisen toivon" briteiltä jatkaa sotaa. Tämän ajatuksen taustalla on Neuvostoliiton sotilaallisen voiman aliarviointi. Neuvostoliiton tuhoaminen nähtiin helpompana toteuttaa kuin maihinnousu brittein saarille.
Tähän liittyy sitten myös neljän vallan sopimuksen valmistelu, joka oli ennen kaikkea ulkoministeri Ribbentropin idea. Hitler myöntyi katsomaan, tulisiko "mannerblokista" Iso-Britanniaa vastaan mitään. Hitler kuitenkin määräsi neuvottelujen lopputuloksesta (Stalinin kanssa) riippumatta idän hyökkäyssuunnitelmien valmistelujen jatkamisesta.
Vaikuttaa siltä, ettei Hitler vielä syksyllä 1940 tiennyt, mitä tehdä. Vasta neuvottelut (etenkin Molotovin kanssa Berliinissä) Neuvostoliiton saamiseksi neljän vallan sopimukseen ratkaisi asian.Saksan ja Suomen välilä syksyllä 1940 solmitut kauttakulkusopimukset saksalaisten joukkojen siirrosta Norjaan Suomen valtioalueen kautta olivat Moskovalle selvä signaali siitä että elokuun 1939 Hitler-Stalin -pakti oli ns. menneen talven lumia Suomen osalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saksan ja Suomen välilä syksyllä 1940 solmitut kauttakulkusopimukset saksalaisten joukkojen siirrosta Norjaan Suomen valtioalueen kautta olivat Moskovalle selvä signaali siitä että elokuun 1939 Hitler-Stalin -pakti oli ns. menneen talven lumia Suomen osalta.
Stalinhan hyväksyi Suomelle roolin Saksan raaka-ainetoimittajana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saksan ja Suomen välilä syksyllä 1940 solmitut kauttakulkusopimukset saksalaisten joukkojen siirrosta Norjaan Suomen valtioalueen kautta olivat Moskovalle selvä signaali siitä että elokuun 1939 Hitler-Stalin -pakti oli ns. menneen talven lumia Suomen osalta.
Molotov ilmaisi Hitlerille Berliinissä marraskuussa 1940 käydyissä neuvotteluissa tyytymättömyytensä Saksan toimista Suomessa. Hän ehdotti neljän vallan sopimukseen ehtoa, että Saksa vetää joukkonsa pois Suomesta. Saksan käsityksen mukaan Suomessa ei ollut sen joukkoja, joten tuollainen ehto olisi mahdotonta toteuttaa.
Tietenkin Neuvostoliitossa oli ymmärretty ns. kauttakulkusopimuksen todellinen tarkoitus. Molotov kertoi maansa kiinnostuksesta myös Unkarin ja Romanian poliittisesta tilanteesta. Neuvostoliitto halusi Bulgarian ohella kontrolloida myös Turkille kuuluvia Dardannellin ja Bosporin salmia.
- Anonyymi
Stalin ihaili Hitleriä ja halusi yhteistyöhön hänen kanssaan.
- Anonyymi
Ja vesi on märkää. Ehkä pian havahdutkin, että maa ei olekaan litteä. :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja vesi on märkää. Ehkä pian havahdutkin, että maa ei olekaan litteä. :)
Jää on vettä, eikä se vesi ole märkää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jää on vettä, eikä se vesi ole märkää.
Jäätä esiintyy myös ilmakehässä. Eikö olekin sangen mielenkiintoinen tieto?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut = far-right Finns Party?
Eikös tuo tarkoita, että persut ovat äärioikeistoa? "In 2023, Petteri Orpo, of the National Coalition Party, unseated M647251Sanna Marin pitäisi palauttaa pääministeriksi
Oikeisto "voitti" vaalit valehtelemalla äänistäjille päin naamaa, joten heidät tulisi tuomita menettämään vaalitulos ja1243969Ei me olla sielunkumppaneita
jos sellaisia edes on. En tiedä miksi niin kovasti pidin sinusta, varmaan olisi paljonkin hyviä syitä, mutta ehkä olit v463866Demarilesbo synnytti lapsen
Lapsen biologisella isällä ei ole mitään oikeuksia lapseensa. On pelkkä "luovuttaja". https://www.hs.fi/politiikka/art1113093Opettaja teki pornoa sivubisneksenä
Jännittävää nähdä, koetaanko tämä ihan normaaliksi ja toivottavaksi kombinaatioksi kasvatusalalla. Voi mennä hyvin kiinn533012Porno-ope?
Kaikenlaisia sitä nykyään Suomessakin on. Tai onhan niitä voinut olla aiemminkin, mutta ehkä paperilehtin aikakaudella e592345Hevosmies kylän kunnioitettu herra
Hei, eikö olis aika pistää "nuoriso" kuriin? Tiedämme miten teidän "yhteisö" toimii sekä kylän vanhin herra, olet poruka362182KÄVELYTREFFIT ?
Mikä on tuo konsepti. Ei kävely ole mitkään treffit. Se on hengailua, ilman mitään panostamista toiseen, go with the flo2482074Persu ei ole koskaan päässyt Valkoiseen Taloon
Eikä pääse. Jopa demareita siellä on käynyt, vaikka jenkkien vasemmistolaisin suuri puolue vastaa lähinnä Suomen kokoomu71894Opettaja OnlyFansissa - Onko ihan OK?
Onko mielestäsi ihan OK, että peruskoulun luokanopettaja on virka-aikansa ulkopuolella aktiivinen aikuisviihteen tuottaj361760