Olen 30v nainen. Koulutettu, urheileva ja itsestäni huolta pitävä. Monien karikkojen jälkeen kumppanini kihlasi minut keväällä ja hän on varma, että haluaa viettää lopun elämänsä kanssani. Suhteemme on 3,5 vuotta vanha.
Koko kevään olen ollut haluton kaikkeen. En kaipaa seksiä enkä läheisyyttä, vaikka normaalisti elän näistä kahdesta asiasta. Seksi ei ole pyörinyt edes ajatuksissani vähään aikaan. Minusta tuntuu että tukehdun. En löydä rakastamisen tunnetta tai halua sisältäni enää lainkaan. Mieheni pelkkä olemus ärsyttää, enkä jaksaisi olla hänen kanssaan. En tunne itseäni kauniiksi tai halutuksi, vaikka mieheni ylistää minua päivittäin. Inhoan itseäni.
Lisäksi mieheni "palvoo" minua, mutta osaan vain ajatella hänen pettävän minua ennemmin tai myöhemmin.
Mitään ei ole tapahtunut ja kaikki on periaatteessa "hyvin". Mieheni haluaisi rakentaa elämäämme eteenpäin, mutta minusta tuntuu, että en voi ottaa tällaiseen tilanteeseen talolainaa tai saati tehdä lasta, kun mieleni tekisi juosta karkuun tätä koko suhdetta.
Mikä minussa on vikana? Eihän 3-kympin kriisikään voi olla tällainen..eihän? Voiko suhde kuolla ihan ilman syytä puolessa vuodessa...? Auttakaa, joku..
Koko kevään olen ollut haluton kaikkeen. En kaipaa seksiä enkä läheisyyttä, vaikka normaalisti elän näistä kahdesta asiasta. Seksi ei ole pyörinyt edes ajatuksissani vähään aikaan. Minusta tuntuu että tukehdun. En löydä rakastamisen tunnetta tai halua sisältäni enää lainkaan. Mieheni pelkkä olemus ärsyttää, enkä jaksaisi olla hänen kanssaan. En tunne itseäni kauniiksi tai halutuksi, vaikka mieheni ylistää minua päivittäin. Inhoan itseäni.
Lisäksi mieheni "palvoo" minua, mutta osaan vain ajatella hänen pettävän minua ennemmin tai myöhemmin.
Mitään ei ole tapahtunut ja kaikki on periaatteessa "hyvin". Mieheni haluaisi rakentaa elämäämme eteenpäin, mutta minusta tuntuu, että en voi ottaa tällaiseen tilanteeseen talolainaa tai saati tehdä lasta, kun mieleni tekisi juosta karkuun tätä koko suhdetta.
Mikä minussa on vikana? Eihän 3-kympin kriisikään voi olla tällainen..eihän? Voiko suhde kuolla ihan ilman syytä puolessa vuodessa...? Auttakaa, joku..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Taitaa sulla jonkin asteinen idetitetti kriisi olla. Ehkä pelkäät että nyt se elämä on sitten ohi. Astut vakituiseen suhteeseen ja siinä se on... !
Kuulostaisi siltä, ettei tuo tilanne liity/johdu mieheesi/miehestäsi mitenkään, vaan sun pitää nyt itse tehdä itsellesi selväksi missä mennään, mitä haluat elämältäsi ja miten sen saat. Jos sulla itelläs ei oo hyvä olla, ei sulla oo hyvä olla missään suhteessa kenenkään kanssa, joten eroamalla et saavuta mitään. Luulen, että huono olo ei johdu miehestäsi.
Oletko väsynyt...ota lomaa töistä, vaikka sitten sairaslomaa ja matkusta pois kotinurkilta miettimään asiota.
Toinen syy voisi olla masennus, mene ja tee jossain netissä masistesti. Jos näyttää syytä huoleen, eli masennuksen suuntaan, kannattaa käydä lääkärissä. Masennus on oikeasti sairaus ja siihen löytyy apu terapiasta lääkkeistä. Mene ajoissa!Siinä ei ole mitään hävettävää. Kyseessä on elämäntilanteen kriisiytyminen ja mahdollinen välittäjäaineiden toiminnallinen häiriö...
Tuo kuulostaa jonkin sortin masennukselta.
Tee juttuja joista pidät:
Tapaa ystäviäsi,pitäkää tyttöjen ilta,aloita uusi harrastus tai hähde vaikka muutaman päivän minilomalle yksin tai yhdessä ystävän tai sukulaisen kanssa. Kun pääset hieman irti arjesta,jaksatkin taas paremmin.
Puhu miehesi kanssa,jos tuo vielä vaivaa sinua. Sinun on kerrottava,jos et ole vielä valmis ja halukas perustamaan perhettä. Suhteenne on vielä varsin nuori. Kannattaa nauttia ihanasta yhteisestä ajasta. Kyllä mies sen varmasti ymmärtää ja nyt eletään kuitenkin 2000-lukua ja naisella on oikeus valita.
Moni kyllä heltyy,kun lepertää,että haluaa vielä nauttia siitä kahdenkeskisestä ajasta.
Muuta en tähän osaa sanoa mutta toivottavasti jotain apua.
Tsemppiä!
Muuta en kyllä osaa tähän hätään sanoa.
... että ei siinä paljon toisen rakkaus ja läheisyys auta, jos itse on omasta mielestään ihan surkea ja paska. Mitä luulet, jos vihaat itseäsi, miten voisit toista rakastaakaan? Sitä näkee vain oman surkean olonsa, eikä pysty suunnittelemaan tulevaisuutta? Suoraan sanottuna kuulostat masentuneelta.
Oletko liikkunut, nukkunut, juonut ja syönyt hyvin? Tarvitset säännöllisesti liikuntaa, tarpeeksi unta ja vettä jonkun litran. Sen lisäksi sinun pitää syödä tarpeeksi kaloreita vaihtelevista aineksista, koska tarvitset kaikkia niitä pieniä aineksia, jotka puuttuessaan saattavat aiheuttaa masennusta (jos et ole varma, käytä lisäravinteita).
Onko ehkäisymenetelmänne hormonipitoinen? Syötkö lääkkeitä? Jotkin valmisteet aiheuttavat mielialojen vaihtelua ja masentuneisuutta.
Jos on PMS, väsyttää, on ollut koko ajan sisällä, on nestehukka vaikkei janota ja kaiken kukkuraksi on epätietoisuuttaan elänyt huonolla ravinnolla, ei ole ollenkaan ihme, jos kaikki menee päin persettä. Nimim. Kokemusta on.
Varmista, ettei ongelmasi johdu ihan noista em. syistä.
Tunnetko sisimmässäsi, että tämä mies on sinulle
se, jonka todella haluat?
Toinen vaihtoehto on juuri tuo masennus.
Silloin ei se seksikään oikein jaksa kiinnostaa.
Tuli vähän sellainen tunne, että alitajuisesti
työnnät miestä kauemmaksi itsestäsi.
Se, oletko masentunut, pitäisi todella selvittää
ensiksi.
Oletko onnellinen suhteessa, jossa elät?
Saattaa myös olla, että kaipaat mieheesi jotain sellaista ominaisuutta, mitä hänessä ei ole.
Hyvä tietysti on muistaa, että olemme kaikki
tavalla tai toisella vajavaisia ihmisiä, kaukana täydellisyydestä.
Ei kannata pitää kiirettä. Kuuntele itseäsi. Kirjoita vaikka päiväkirjaa. Se selkeyttää
ajatuksiasi ja voi auttaa löytämään ongelmasi ytimen.
Talolaina ja avioituminen ovat isoja kysymyksiä.
Tuntuu, ettet ole viellä valmis niin suuriin siirtoihin. Tarvit luultavasti aikaa, että
saisit asioistasi sisäisen varmuuden.