Euroopasta lähti 1900-luvulla suuria määriä ihmisiä Amerikkaan, mutta heitä ei kutsuta rikollisiksi, vaan siirtolaisiksi, jotka etsivät parempaa elämää ja toimeentuloa. Vaikka joitakin rikollisia on toki voinut siirtyä uusille maille, enemmistö siirtyneistä oli tavallisia ihmisiä, kuten työläisiä, jotka lähtivät etsimään taloudellisia mahdollisuuksia, joita Euroopasta ei enää löytynyt. Esimerkiksi Suomesta lähti vuosikymmenten aikana satoja tuhansia ihmisiä paremman elämän toivossa.
Miksi ihmiset lähtivät Amerikkaan?
Taloudelliset syyt: Suurin motivaattori oli toive vauraammasta ja paremmasta elämästä. Teollistuvassa Pohjois-Amerikassa oli pulaa työvoimasta ja palkat olivat moninkertaiset Eurooppaan verrattuna.
Vapauden kaipuu: Jotkut lähtijät etsivät myös vapaita ja vauraita elinehtoja, joita Eurooppa ei enää kyennyt tarjoamaan.
Muita syitä: Kultalöydöt ja jopa seikkailunhalu saattoivat houkutella matkaan.
Ketkä lähtivät?
Suomesta:
Ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä Atlantin toiselle puolelle oli lähtenyt noin 330 000 siirtolaista.
Amerikkansuomalaiset:
Monet suomalaiset asettuivat Keskilänteen ja Isojenjärvien alueelle, erityisesti Michiganin ja Minnesotan osavaltioihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että 1900-luvun alun suuri muuttoliike Euroopasta Amerikkaan oli pääasiassa taloudellisesti motivoitunutta siirtolaisuutta, ei niinkään rikollisuuden siirtymistä.
Miksi ihmiset lähtivät Amerikkaan?
Taloudelliset syyt: Suurin motivaattori oli toive vauraammasta ja paremmasta elämästä. Teollistuvassa Pohjois-Amerikassa oli pulaa työvoimasta ja palkat olivat moninkertaiset Eurooppaan verrattuna.
Vapauden kaipuu: Jotkut lähtijät etsivät myös vapaita ja vauraita elinehtoja, joita Eurooppa ei enää kyennyt tarjoamaan.
Muita syitä: Kultalöydöt ja jopa seikkailunhalu saattoivat houkutella matkaan.
Ketkä lähtivät?
Suomesta:
Ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä Atlantin toiselle puolelle oli lähtenyt noin 330 000 siirtolaista.
Amerikkansuomalaiset:
Monet suomalaiset asettuivat Keskilänteen ja Isojenjärvien alueelle, erityisesti Michiganin ja Minnesotan osavaltioihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että 1900-luvun alun suuri muuttoliike Euroopasta Amerikkaan oli pääasiassa taloudellisesti motivoitunutta siirtolaisuutta, ei niinkään rikollisuuden siirtymistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siirtolaisuuden luonne ja syyt ovat muuttuneet merkittävästi ennen ja nyt: ennen se oli usein pakollista tai taloudellisista syistä johtuvaa kansainvälistä massamuuttoa (esim. Suomesta Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin), kun taas nykyään siirtolaisuus on yhä enemmän vapaaehtoista työperäistä tai koulutuksellista muuttoa, joka pyrkii yhdistämään perheitä ja luo uusia yhteisöjä globaalisti, mutta toisaalta globaalissa mittakaavassa maahanmuuttajia on jo 200 miljoonaa.
Ennen (historia)
Suomalainen siirtolaisuus:
Ennen suuri osa suomalaisista siirtyi Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin taloudellisten vaikeuksien, työnhaun ja paremman elintason toivossa.
Syyt:
Yhdysvaltoihin houkuttelivat maanviljelysmaan saatavuus, poliittinen ja uskonnollinen vapaus.
Kohdealueet:
Suomalaisille Yhdysvalloissa tyypillisiä maihinnousupaikkoja olivat New York (Ellis Island) ja Boston, ja Kanadassa Quebec.
Nyt (nykyaika)
Maailmanlaajuinen siirtolaisuus:
Maailmanlaajuisesti siirtolaisten määrä on lähenemässä 200 miljoonaa ja kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa.
Yhteisöt:
Siirtolaisuus on luonut suuria ulkosuomalaisyhteisöjä, ja nykyään ulkomailla asuvia suomalaisia on noin 300 000.
Tämän päivän siirtolaisuus:
Vaikka siirtolaisuus on yhä vapaaehtoista, se on muuttunut globalisaation myötä monimuotoisemmaksi ja globaalimaksi.
Miksi siirtolaisuus on tärkeää?
Vapaaehtoisuus:
Nykyään siirtolaisuus on enimmäkseen vapaaehtoista työn, koulutuksen ja perheiden yhdistämisen perässä.
Talous:
Se on tärkeä osa taloutta, mutta myös merkki globalisoituneesta maailmasta.
Vaikutus:
Siirtolaisuus on vaikuttanut monien maiden kulttuuriin, yhteiskuntaan ja talouteen.
Amerikkaa rakennettiin isosti 1800 ja 1900 luvulla, siellä tarvittiin työvoimaa. Aiemmin saapuneet uudisasukkaat oli viljelijöitä ja karjankasvattajia, eivät he joutaneet rautateitä rakentamaan tai kaivoksille.
Euroopassa ei ole vuosikymmeniin ollut tarjolla kuin työttömyyttä. Osaajille on ollut hyviä työpaikkoja, mutta ei niitäkään enää ole.
Että vertaus menneisiin aikoihin on todella typerärää, maailma on jo valmis. Meidän piti päästä nauttimaan työmme hedelmistä, mutta tänne tulikin pakolaiset nautiskelemaan valmiiseen pöytään.
Paljon höpötystä. Mutta kun pointti on tämä: Nuo entisajan Euroopasta lähteneet siirtolaiset eivät saaneet MITÄÄN ilmaiseksi, kun taas nykyiset Eurooppaan tulevat siirtolaiset saavat KAIKEN ilmaiseksi. Ei tarvi olla ydinfyysikko ymmärtääkseen, minkälainen poppoo silloin siirtyi ja millainen poppoo nykyisin siirtyy.