Kun Georgia 2008 hyökkäsi Venäjälle

Suomessa viime vuosina harjoitettu sotapropaganda on näköjään tehnyt tehtäväänsä. Stubbja muut poliitikot valehtelevat, että Venäjä hyökkäsi Georgiaan 2008.

Tosiasiassa sodan aloitti Georgian presidentti Mihail Saakashvili, joka lähetti joukkonsa rajan yli Etelä-Ossetiaan.

Georgiassa oli 1990-luvun alussa käyty sisällissota, jossa vähemmistökansat abhaasit ja osseetit irrottautuivat. Kansainvälisen sopimuksen nojalla Etelä-Ossetiassa oli venäläisiä rauhanturvajoukkoja, joiden kimppuun Saakashvili joukkonsa lähetti.

Eurooppa-neuvosto muuten teetti jälkikäteen puolueettoman tutkimuksen Georgiassa käydystä sodasta.
Dokumentin löydät tästä linkistä:
https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/hudoc_38263_08_Annexes_eng

Siellä todetaan:
Yönä 7.–8. elokuuta 2008 Georgian jatkuva tykistöhyökkäys iski Tshinvalin kaupunkiin. Muut Georgian asevoimien liikkeet, jotka kohdistivat iskuja Tshinvaliin ja ympäröiville alueille, olivat käynnissä, ja pian taisteluihin osallistui Venäjän, Etelä-Ossetian ja Abhasian sotilasyksiköitä ja aseellisia elementtejä. Georgian eteneminen Etelä-Ossetiaan pysähtyi kuitenkin pian. Vastaliikkeessä Venäjän asevoimat, ilmaiskujen ja Mustanmeren laivaston osien suojaamina, tunkeutuivat syvälle Georgian sisälle, ylittivät maan itä-länsi-suuntaisen päätien ja saavuttivat Potin sataman, pysähtyen Georgian pääkaupungin Tbilisin lähelle. Yhteenotto kehittyi valtioiden väliseksi ja sisäiseksi konfliktiksi, jossa Georgian ja Venäjän joukot kohtasivat yhdellä tasolla sekä eteläossetialaiset yhdessä abhasisten taistelijoiden ja georgialaisten kanssa toisella tasolla. Tällainen eri tasoilla tapahtuvien konfliktien yhdistelmä on erityisen altis kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksille. Näin todellakin tapahtui, ja monet näistä tapauksista johtuivat Etelä-Ossetian puolella toimivien epäsäännöllisten aseellisten ryhmien toiminnasta, joita Venäjän säännölliset asevoimat eivät kyenneet tai pystyneet riittävästi hallitsemaan.