Valtiopäivien ekumeeniset avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset?
Kirkon oman gallupin mukaan, kun vielä vuonna 2015 noita jumalanpalveluksia kannatti 35+22 eli 57 %, vuoteen 2022 kannatus oli laskenut 23+22 eli 45 %:iin.
Veikkaan että Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton tunnustuksettomien tilaisuuksien järjestämisellä 2017 alkaen on osuutta asiaan.
Kirkon tutkimuksen 4162 vastaajasta peräti 509 oli ruotsinkielisiä, 12,2 %. Koska ruotsinkieliset ovat tilastojen mukaan kirkollisempia kuin suomenkieliset, se vaikuttaa tutkimuksessa kirkollisuutta nostavasti. Ei ehkä juuri tuohon kysymykseen eritysesti, mutta mainitsen kun huomasin.
Kirkon oman gallupin mukaan, kun vielä vuonna 2015 noita jumalanpalveluksia kannatti 35+22 eli 57 %, vuoteen 2022 kannatus oli laskenut 23+22 eli 45 %:iin.
Veikkaan että Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton tunnustuksettomien tilaisuuksien järjestämisellä 2017 alkaen on osuutta asiaan.
Kirkon tutkimuksen 4162 vastaajasta peräti 509 oli ruotsinkielisiä, 12,2 %. Koska ruotsinkieliset ovat tilastojen mukaan kirkollisempia kuin suomenkieliset, se vaikuttaa tutkimuksessa kirkollisuutta nostavasti. Ei ehkä juuri tuohon kysymykseen eritysesti, mutta mainitsen kun huomasin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvää vauhtia vaan sullekin.
Se on voi voi.
Tämä ei ole ainoa asia, jossa kirkollisuuden kannatus on jäänyt vähemmistöön.
Joko helmikuussa 2026 on yhdenvertaisesti kaksi vaihtoehtoa?
Voisi se jumalanpalvelus poistuakin. Ei se maallisen eduskunnan toimintaan mitenkään luontevasti kuulu.
Olisi aika yhdenvertaista 2026.
Mitä tämä alla oleva vaikuttaa koko Gallup Ecclesiastican tuloksin?
"Kirkon tutkimuksen 4162 vastaajasta peräti 509 oli ruotsinkielisiä, 12,2 %. Koska ruotsinkieliset ovat tilastojen mukaan kirkollisempia kuin suomenkieliset, se vaikuttaa tutkimuksessa kirkollisuutta nostavasti. Ei ehkä juuri tuohon kysymykseen eritysesti, mutta mainitsen kun huomasin."
Tämä on tärkeä. Koululaisjumalanpalveluksista ei ole uskallettu kysyä.