Voisiko olla niin ,että ne kipinät ja kemialliset aivomyrskyt ,sen oikean kohdatessa on mahdollista kokea vain live tilanteessa ?(siis ns "normaali" tapaaminen) jos olet jo pitkään jutellut netitse ,ja tapaaminen on sovittu niin minusta se väkisinkin vaikuttaa siihen mitä sisälläsi tapahtuu tapaamis tilanteessa,
Eli lienee aivan turha odottaa "jalat alta" ensivaikutelmaa JOS olet hänet jo virtuaalisti tavannut nähnyt kuvan jne ?
Eli lienee aivan turha odottaa "jalat alta" ensivaikutelmaa JOS olet hänet jo virtuaalisti tavannut nähnyt kuvan jne ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
hmm..varmaan totta tuo...mutta muuttuukohan ne fiilikset siinä tapauksessa jos on ite tositarkotuksella liikenteessä tai vaan pikajuttua hakemassa...??*pohtii*
Olen huomannut että monet miehet (40-50 v, eronneet) odottavat tavatessa "kipinää", "pamahdusta" tai "jotakin", ja ilmoittavat sitten sen puuttuneen. Naisten kanssa en ole kirjoitellut/treffaillut. Näinköhän kipinöi, ja vielä molemminpuolisesti?
Itse olen ajatellut ja lähtenyt liikkeelle siinä mielessä, että on tahdon asia alkaa jonkun kanssa seurustelemaan. Voisi tavata muutaman kerran ja katsoa miten etenee, jos alku on lupaava. En itse usko mihinkään pamahduksiin tällä iällä, kun jälkikasvu on jo tehty ja seesteinen aika edessäpäin.
Ja sen verran kauan omasta erostani on, että tilastollisesti olisi pitänyt jo myrskytä uudelleen, mikäli sitä on odotettavissa. Moni vastaeronnut mies kai hakee jotain rakastumisen/ihastumisen ensiauvoa balsamiksi. Eri asia saako. Kertokaa, jos toisin on käynyt!
Minusta nämä pamahdusten ja kipinöiden puutteet johtuu aika pitkälti ihmisestä itsestä. Tietysti on henkilöitä, joiden kanssa vaan ei yksinkertaisesti YHTÄÄN säkenöi, kun kemiat ei kohtaa.
Mutta väittäisin, että ihminen pystyy itse vaikuttamaan siihen miten kipinä syttyy. Nimittäin rakkaus on sitä, ETTÄ ANTAA ITSELLE LUVAN RAKASTUA. Suurin osa näistä 40-50 vuotiaista eronneista miehistä on saanut niin pahan kolauksen tunne-elämälleen, että eivät uskalla/rohkene enää ottaa uutta askelta, vaikka kuinka mieli tekisi. Kun ei osata nähdä vikaa itsessä, silloin on helppo sanoa, että siitä toisesta puuttui se jokin eli kipinä. Miesten on vaikeampi käsitellä tunteita kuin naisten ja siksi he jäävät helpommin tunnevammaisiksi. Minulla on ollut tällaisista miehistä monta elävää esimerkkiä, mies on suoraan sanonut nyt ei enää uskalla olla yhdessä, kun menee liian vakavaksi. Ovat suoraan myöntäneet, että sitoutumisen pelko on elefantin kokoinen. Itse asiassa taustallahan on yksinkertaisesti jätetyksi tulemisen pelko.
Naisilla tunteiden käsittely onnistuu paremmin ja moni olisi helpommin valmis yrittämään uudestaan. Itse olen ollut monilla treffeillä ja melkein kaikille olisin ollut valmis antamaan tilaisuuden, eli tapaamaan uudestaan. Miesten pelkoa on vielä varmaan lisännyt se, että olen ilmaissut olevani tosissani.
Jos ei tunne itseään eikä rakasta itseään, ei voi rakastaa muitakaan. Jos ei anna iselleen lupaa rakkauteen, ei voi mitään saadakaan.
aika kovaa tekstiä "miltei kaikki 40-50v miehet on tunnevammaisia"
no en tietenkään voi puhua kuin vain omasta puolestani ,ja minä nimenomaan tahtoisin sitoutua YHTEEN naiseen ,saan siitä paljon enemmän kuin loikkimisesta suhteesta toiseen.mutta kyllä sitoutumis (yrittämis) pelkoisia löytyy roppakaupalla myös naisista.vain yhtenä esimerkkinä keskustelu 37v naisen kanssa (chatti tuttavuus)
n- nii mul on kyl varmaan jo satoja tsätti miittejä takana (kikatusta)
m- mikä on mennyt pieleen ?
n- emmä tiiä ei vaan natsaa (kikatusta)
n- ja tää sunki kuva ,emmä kyl nää et meidän kannattas ees tavata (jauhaa purkkaa)
m- ok onnea jatko etsinnöille
eli minusta on aivan turha alkaa mollata jompaakumpaa sukupuolta, molemmista löytyy niitä ikäviä esimerkkejä ,itsekkin voisin kertoa parin naisen käytöksestä esimerkkejä jotka varmasti nostaisi häpeänpunan jokaisen kunnollisen naisen poskille ,mutta mitäpä se auttaisi ei katkeruutta kannata kantaa mukanaan :-)
Oli kyse eronneista miehistä, ei kaikista miehistä.
En halua ketään mollata ja vapaasti saa olla eri mieltä. Asia on kyllä ihan faktaa ja siitä on tehty tutkimuskin, nimittäin siitä, että miehet selviävät eroista naisia huonommin. Jostain kumman syystä naiset osavat käsitellä tunteitaan paremmin, mikä johtunee ilmeisesti siitä, että naiset purkavat tunnetilojaan puhumalla, mikä on erittäin hyvä keino toipua. Miehillä tunteet kääntyy helpommin sisällepäin ja tunteita puretaan muilla keinoilla kuten toiminnalla (esim, työ, liikunta.) eikä ole harvinaista, että tunteet hukutetaan pulloon.
Mutta eihän elämä mene kaavan mukaan, tottakai on poikkeuksia.
Mutta nyt unohtui itse pääasia eli se, että ei kipinöi ja salamoi eka treffeillä. Tahdoin vaan sanoa, että syy ei ehkä aina löydy siitä toisesta vaan kannattaisi mennä itseensä ja miettiä antaako itselleen ns. lupaakaan ihastua/rakastua. Sehän on aina riski, sillä voi tulla toistamiseen hylätyksi. Sen takia yritetään maksimoida onnistumisen mahdollisuus etsimällä toisesta täydellisyyttä, jota ei kenessäkään ole. Tästä syystä käydään läpi satoja treffeja, kun helpommin voitaisiin kurkistaa omaan itseensä ja etsiä kipinän puutetta sieltä. Mainitsemasi esimerkkinainen on ilmeisesti juuri tätä tunnevammaista tyyppiä, mikä kyllä valitettavan yleistä nykyään.
no kait sitten olen poikkeuksellinen suomalainen mies ,kun mulle tuli ero (18v kestäneestä liitosta)puhuin puhumistani ystävilleni asiasta, alkoholi lakkasi maistumasta 3 kuukaudeksi.
Mutta kuinka ollakkaan sitten minua kyllä syyllistettiin jonkin ajan kuluttua tyyliin "se on sulla vielä käsittelemättä & ei noin pian pitäisi löytää uutta jne jne"
Mitä tulee viestisi loppu osaan ,Erittäin järkevää puhetta pitää aivan varmasti paikkansa että ensin pitää katsoa peiliin ,ja sitten jos sittenkään ,etsiä syitä muista .
Jos on virtuaalisesti tavannut, se ei vielä merkitse sitä, etteikö voisi tapahtua 'jalat alta' fiilistä. Kuva kun kertoo toisesta niin vähän. Kuva on lähinnä suuntaa antava eli näkee suurinpiirtein onko kyse lainkaan omaa mieltymystä vastaavasta hlöstä. Tavatessa sitten kaikki aistit on käytössä ja sen kyllä huomaa onko järkeä tavata uudelleen vai ei. Joskus tosin ei ekatreffeistä voi vielä paljoa päätellä. Eli jos ihminen tuntuu mukavalta voisi toisella kerralla tavatessa olla jo luontevampaa. Eli joskus ne kipinät vaativat hieman pidemmän ajan syttyäkseen, joskus ne voivat leimahtaa liekkiin jo ekatreffeillä. mutta harvemmin niin kumminkin käy tosielämässä.