Suomen säveltaide otaksuttavasti ja mitä ilmeisimmin poikkeaa varsinkin monen muun musiikin suurmaan säveltaiteesta siinä mielessä, että sen merkittävimmät saavutukset lienevät viime vuosisadalta, eikä esim. klassismin aikakaudelta Tulindbergin aikana, kuten Saksan ja Itävallan musiikissa.
Vaikka viime vuosisadan Saksan säveltaidetta ajatellen on luultavaa, että kyseisen maan edustus säveltäjämääriin suhteutettuna säveltaiteessa on huomattavasti sen aikaista maiden väestön kokoa ajatellen suomen säveltäjämäärää monilukuisampi, ei saksalaisten säveltäjien todelliseen lukumäärään nähden suomenkielisistä musiikkikirjoista löydy monistakaan saksalaisista säveltäjistä mainintaa, vaan käsittääkseni vain tärkeimmistä, kuten Pfitzner ja Henze ja siten ehkä saattaa syntyä vääristynyt kuva suomen säveltaiteen mukamas jonkinlaisesta ylivertaisuudesta edelliseen nähden ja joka saattaa vain johtua siitä, että pienehkö osa Saksan säveltäjistä 1900 luvulla on yleisesti tunnettuja. Mutta siltikin kun esim. Dessaun ja Tochin musiikkia kuuntelee syntyy käsitys suomalaisten säveltäjien etevämmyydestä näihin nähden, niin erinomaisesti soitinnettua kuin edellä mainittujen musiikki onkin, vaikka uusklassisessa tyylissään ja kasvottomassa moderniudessaan se ei värähdytä sielua.
Vaikka viime vuosisadan Saksan säveltaidetta ajatellen on luultavaa, että kyseisen maan edustus säveltäjämääriin suhteutettuna säveltaiteessa on huomattavasti sen aikaista maiden väestön kokoa ajatellen suomen säveltäjämäärää monilukuisampi, ei saksalaisten säveltäjien todelliseen lukumäärään nähden suomenkielisistä musiikkikirjoista löydy monistakaan saksalaisista säveltäjistä mainintaa, vaan käsittääkseni vain tärkeimmistä, kuten Pfitzner ja Henze ja siten ehkä saattaa syntyä vääristynyt kuva suomen säveltaiteen mukamas jonkinlaisesta ylivertaisuudesta edelliseen nähden ja joka saattaa vain johtua siitä, että pienehkö osa Saksan säveltäjistä 1900 luvulla on yleisesti tunnettuja. Mutta siltikin kun esim. Dessaun ja Tochin musiikkia kuuntelee syntyy käsitys suomalaisten säveltäjien etevämmyydestä näihin nähden, niin erinomaisesti soitinnettua kuin edellä mainittujen musiikki onkin, vaikka uusklassisessa tyylissään ja kasvottomassa moderniudessaan se ei värähdytä sielua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Blacher on myös mainittu tärkeäksi 1900 luvun säveltäjäksi, mutta hänen divertimentonsa on tylsä ja puiseva.
Se on mielenkiintoista, että vaikka joku suomalaissäveltäjä olisi mittasuhteiltaan vaikka kuinka suuria tai vaikka kuinka lukuisia muodoltaan perinteisiä ja hyvääkin kritiikkiä saaneita sinfonioita tahansa säveltänyt, mutta jos hän ei ole elävien kirjoissa oleva säveltäjä, niin on hyvin suuri todennäköisyys sille, että hänet unohdetaan vain joitakin erittäin harvoja poikkeuksia tai riittävän vanhoja 1900 luvun alun säveltäjiä lukuun ottamatta, muttei niin että kenen tahansa menneisyyden säveltäjän lajityypin teoksia ainakaan ensisijaisesti tai suuremmassa mittaluokassa ryhdyttäisiin levyttämään varsinkaan jos tämä säveltäjä on "väärää" sukupuolta.
Siba on surkea säveltäjä.