NATO LAISET JA MIELI KU VITUS ARMEIJA

Droonihyökkäyksen jälkeen Puola kutsui koolle hätäkokouksen Nato-liittolaisten kanssa ja vetosi artikla 4:ään. Artiklan mukaan ”osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo jonkin osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna”. Rutte kertoi, että Naton 32 jäsenmaata ilmaisivat kokouksessa solidaarisuutensa Puolalle ja tuomitsivat Venäjän vastuuttoman toiminnan.

LUE MYÖS:

Vladimir Putinia odottaa vääjäämätön kohtalo, sanoo Venäjän valehtelun läheltä nähnyt diplomaatti
Naton itälaidalta myönnetään: Ilmapuolustuksen parannuttava, droonien torjuminen vaikeaa
Vaikka Nato-johto kehuu toimintansa tehokkuutta, liittouman itälaidalta kuultiin keskiviikkona arvioita, joissa korostuu välttämätön tarve parantaa ilmapuolustuskykyjä. Latvian kansallisen turvallisuusneuvoston keskiviikkoisen lausunnon mukaan tämä on prioriteettikysymys niin kansallisella kuin Nato-liittouman tasolla. Tilanteesta puhui myös Latvian puolustusministeri Andris Sprūds.

”Ei ole helppoa tavoittaa drooneja, eikä tunnistaa niitä. Ne eivät ole perinteisiä ilma-aluksia. Myös niiden alas ampuminen on haastavaa. Puolassakin niistä ammuttiin vain osa. Tämä osoittaa, että se voidaan tehdä, mutta rajoitteita löytyy”, ministeri sanoi maan yleisradion mukaan.

Sprūds on käskyttänyt Latvian armeijaa harkitsemaan maan ilmatilan tilapäistä sulkemista droonitapauksen vuoksi. Latvian valmiustila on ollut korotetulla tasolla jo viime viikosta lähtien. Jännitteitä Itä-Euroopassa nostaa muun muassa Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-sotaharjoitus.

LUE MYÖS
Suomen korkolasku paisuu päivä päivältä – Viimeiset varoitukset on annettu, hallituksella on nyt kolme vaihtoehtoa
”Olemme omilla puheillamme johtaneet päättäjät liian hyväuskoisiksi” – Professori avautuu talousennusteiden ongelmasta, joka on vienyt Suomea harhaan
Latvian armeijan komentaja Kaspars Pudāns huomauttaa toisaalta, että Nato toimi nyt ensimmäistä kertaa yhdessä tällaisessa operaatiossa ja että toiminta osoittaa yhdessä sovittujen ja harjoiteltujen käytäntöjen toimivan. Kyvykkyys torjua uhkia on hänen mukaansa olemassa.

Toisen Baltian maan Viron ulkoministeri Margus Tsahkna puolestaan pitää päivänselvänä, että ilmapuolustuskykyjä täytyy vahvistaa sekä Ukrainassa että Naton itälaidalla.

Nato-johtokin luonnollisesti tietää tarpeen ainakin puheiden tasolla. Pääsihteeri Rutte on Politicon mukaan linjannut, että liittouman ilma- ja ohjuspuolustuskyvykkyydet täytyy viisinkertaistaa. Jutun alussa mainittu kenraali evp. Hodges kehottaa Natoa järjestämään laajoja yhteisharjoituksia ilmapuolustussektorille etenkin eturintaman maihin keskittyen.