Kuuntelemastani tupla Cd:ltä Dietrich-Fischer Dieskauta, "oopperalaulaja", jossa on liikaa Wagnerin ja Verdin aarioita, track 13 ja 14 peräjälkeen, sain oikean käsityksen Schubertin ja Mendelssohnin vokaalimusiikillisista kvaliteeteista, joista ensin mainittu kaunis, muttei suosikkilistani toppeja, Friedrichin liedaaria "Rakas kotimaa" on romanttisessa lämmössään vastakohta jälkimmäisen, aaria operetista Die beiden Pädagogen, klassiselle viileydelle, jousisatsin hermostuneelle staccatohyssyttelylle, ja vokaalilinjalle, joka maistuu vanhalle kengänrajalle; musiikki kuulostaa 10-vuotiaan Mozartin kynästä lähteneelle Händelvaikutteiselle koomiselle arietalle, jossa ei ole juuri tietoakaan omasta yksilöllisyydestä Schubertin kauniisti kaartuvaan legatolinjaan ja värikkäästi sommiteltuihin herkullisin orkestraalisin yksitiskohtiin verattuna. Täytyy myöntää, että sen verran vaikea laulettavakin se on, että baritoni O.Widmer ei aivan yllä samalle tulkinnallisen intensiteetin tasolle, joskaan hänen äänensäkään ei liene yhtä kantava ja voimakas kuin kuuluisan edeltäjänsä mahtava baritoni, kuin myöskään artikulaationsa ja fraseerauksensa joustavuus ja horjumaton täsmällisyys yhtä punnittua. Nääs, kenenkään muun torvelon laulamana sitä en ole kuullutkaan, kun näillä ei ole puhtaan esteettisen kauneuden tajua.
Bartholdy - huono oopperasäveltäjä
ländler
091
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.