Alkaa ärsyttämään ja jossain mielin masentamankin, ikiaikaiset lääkärikäynnit.

Mutta ilahdus-pilleri aina kaupungin taksikuskien kanssa, matkoilla juttuja asioista, kun kaupunkilaisia...

Minä jättäisin käymättä. Menisin vaihtoehtoisesti kävelylle luontoon.
Meitä ihmisiä on niin erilaisia.

Minäkin olin kerran siinä tuubissa. Olen niin rautainen mies, että jäin sinne jumiin.
Viikon päästä palokunta sai mut irti.

>simiti<

Niin muakin. Koitetaan kestää, että on saatu huonit kirtit käteen terveydessä. Ullakin viimein on se magneettikuvaukseen aika. Ja lääkärikin kolmisen viikon päähän. Jos selviäisi mikä vie jaloista voimat.

Jasu

Itse kävin toissa viikolla jälleen magneetti kuvauksessa piti olla 15 minuuttia menikin 1 tunti 45 minuuttia etsivät sisäelimistä syöpä pesäkkeitä nyt täytyy alkaa tilaamaan labra aikaa ja sitten vielä toimittaa paska näyte sinne, ensi kuun puolen välin tienoissa lääkäri aika tays Tampere mulle aivan sama mitä löytyy kun ei mitään ole.
Terveisin: kyllästynyt 51 vuotias mies

Yritä kestää. Samaa täälläkin. Aika menee hoitajille chattaillessa ja lääkäriaikoja varatessa ja ajankohtien kalenterioimisessa. Odotushuoneessa tavataan ;)

Ihmettelen näitä, jotka saavat lääkäristä jotain palvelua. Kuka sen päättää, että toisia hoidetaan ja, että toisia taas ei hoideta?

Nojoo, sainhan minäkin palvelua joskus ennen muinoin... 2004 alkuvuodesta mulla oli joku pissavaiva, että mitä käydä puolen tunnin välein kusella ja sitä jatkui toista viikkoa, niin menin käymään lääkärissä yksityisellä. Tutkimusten sivutuotteena havaittiin, että virtsassa oli runsaasti proteiinia ja laitettiin lähete nefrologille Taysiin. Tuolla kävin sitten säännöllisesti puolen vuoden välein muutaman vuoden. Näin jälkikäteen arvioiden proteiini luultavasti liittyi aktiiviseen liikuntaan, juoksulenkkeihin, karate-treeneihin, hiihtämiseen, punttitreeneihin ja sulkapallon pelaamiseen. Fyysinen rasitus lisää proteiinin määrää virtsassa...

Nefrologilla huomattiin kuitenkin, että kaulan imusolmukkeet olivat kroonisesti suurentuneet ja tämän jälkeen tuli uusi lähete uuteen yksikköön, ja tutkittiin, onko imusolmukesyöpää ja oli tämänkin suhteen muutama vuosi seurantaa...

Sitten sairastuin tautiin, mikä osoittautui krooniseksi periomyokardiitiksi ja krooniseksi ylikunnoksi...
Alkuun epäilin ylikuntoa... alkoi tulla nopeita rytmihäiriöitä, joissa pumppu lähti sykkeen pudotessa rytmistä ja tuntui, että tuli muljahtelua nopeassa sarjassa, pulssi tämän aikana 180. Lisäksi jalkojen lihakset lakkasivat palautumasta ja koko paino meni luiden päälle, minkä seurauksena jalat eivät kestäneet enää painoa ja jouduin liikkumaan konttaamalla...
Menin näistä lääkäriin... Sydänoireista yksityiselle, mistä tuli lähete Taysiin acutaan. Tuloksena epäily sydänlihastulehduksesta ja ylikunnosta. Verikoearvo viittasi sydänlihastulehdukseen, mutta asiaa ei katsottu tarpeelliseksi vahvistaa ultralla...
Jaloista menin julkiselle... Opiskelupaikkakunnallani minua ei otettu ollenkaan lääkäriin, mutta kotipaikkakunnallani sinne pääsin... sain kuulla omalääkäriltäni huudot, kuinka käytän terveydenhoitoa turhaan. Jalat röntgenkuvattiin rasitusmurtumien varalta, mutta mitään ei löytynyt. Syy oli täysin lihasten palautumisen loppumisessa.

Huomatkaa, mitään sairaslomia en saanut...

Jalat rupesivat pikkuhiljaa kestämään kävelyä, mutta kesti useamman viikon ennen, kuin oloni yhtään parani. Siinä oli kuumeilua, huimausta ja rytmihäiriöitä, sekä voimakasta väsymystä.
Lopulta olin sikäli paremmassa kunnossa, että uskaltauduin kokeilemaan lenkkiä... Tämän jälkeen vointini heikentyi nopeasti, rytmihäiriöt iskivät, väsymys tuli todella kovaa ja tuli kuumeilua...

Aloin hakemaan uudestaan apua lääkäristä. Yksityisellä epäily keuhkoveritulpasta ja lähete acutaan. Tulos: ei keuhkoveritulppaa, mutta sydänlihastulehduksesta epäily. Tälläkään kertaa epäilyä ei varmistettu ultralla ilmeisesti säästösyistä. Edelleenkään ei sairaslomaa.

Kun olo vain paheni ja oli suorastaan tuskainen, eikä voimat riittäneet enää mihinkään, seuraavaksi menin omalääkärille ja selitin koko paketin. Tähän reagoi omalääkäri käymällä läpi hoitohistoriaani ja totesi, että olin ollut lapsena neljästi leikkauksessa ja, että olin ollut näissä seurannoissa proteiinin ja imusolmukkeiden vuoksi. Omalääkäri alkoi syyttämään minua hysteerikoksi ja väittämään, että olin huijannut itseni seurantoihin ilman syytä ja käyttänyt terveydenhoitoa väärin ja lisäksi hän totesi leikkaushistoriastani, että minua on jo hoidettu lapsena riittävästi ja, että minun hoitooni ei enää käytetä julkisia varoja.
Hän sanoi, että väsymys johtuu masennuksesta ja sydänoireet paniikkihäiriöstä ja, että keksin itselleni sairauksia ja, että seuraava pysäkki on psykiatri.
Hän antoi kuitenkin vielä armopalana lähetteen rasitus ekg -tutkimukseen...

jatkuu...

fallschirmjäger