Huom,tää kopsattu Ylikseltä ja pakko jakaa tänne. Itse töissä toistaseksi joten ei onneksi koske mua mut siis mitä v täällä tapahtuu :
lakiesityksen luonnosvaiheessa keväällä.
Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Mainos
LÄHTÖKOHTAISESTI työnhakijalta edellytetään neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden aikana. Jatkossa tätä edellytettäisiin myös osa-aikatyötä tekeviltä työnhakijoilta.
Seuraamusten kiristämisen arvioidaan vähentävän sosiaaliturvamenoja noin 14,9 miljoonalla eurolla vuodessa. Työllisyysvaikutus vähentäisi julkisen talouden vuotuisia menoja noin 2,5-16,8 miljoonalla eurolla.
Lisää aiheesta
Kansanedustaja: Työttömien ja pienituloisten kiusaaminen näyttää olevan hallitukselle itseisarvo
Tekstiviestimuistutuksesta aiheutuisi valtiolle noin 260 000 euron kustannukset vuodessa.
UUDISTUKSEN myötä työnhakijalle järjestettäisiin tapaamisia työvoimaviranomaisen kanssa entistä yksilöllisemmin nykyisen kaavamaisen palveluprosessin sijaan. Näin työvoimaviranomaisen rajallisia henkilöstöresursseja voitaisiin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan käyttää jatkossa tarkoituksenmukaisemmin.
- Työnhakijoiden asioinnista on tehtävä yhä selkeämpää ja sujuvampaa. Tärkeintä on, että jokaisen oma työnhakupolku voidaan rakentaa aidosti sen mukaan, mitä hän tarvitsee, työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo tiedotteessa.
HALLITUS on antanut eduskunnalle esityksen myös uudesta yleistuesta, jolla on tarkoitus korvata nykyinen Kelan työmarkkinatuki ja peruspäiväraha. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa, eli aikataulu on hieman viivästynyt aiemmin kaavaillusta helmikuusta.
Yleistuen saaminen edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta eli siinä huomioitaisiin esimerkiksi vuokratulot ja muut pääomatulot.
Suuruudeltaan yleistuki olisi reilu 37 euroa päivässä, eli yhtä suuri kuin työmarkkinatuki tai peruspäiväraha nykyisin.
Jatkossa myös asumisen tuet aiotaan sisällyttää yleistukeen.
Uutista täydennetty klo 17.42 osuudella yleistuesta.
lakiesityksen luonnosvaiheessa keväällä.
Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Mainos
LÄHTÖKOHTAISESTI työnhakijalta edellytetään neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden aikana. Jatkossa tätä edellytettäisiin myös osa-aikatyötä tekeviltä työnhakijoilta.
Seuraamusten kiristämisen arvioidaan vähentävän sosiaaliturvamenoja noin 14,9 miljoonalla eurolla vuodessa. Työllisyysvaikutus vähentäisi julkisen talouden vuotuisia menoja noin 2,5-16,8 miljoonalla eurolla.
Lisää aiheesta
Kansanedustaja: Työttömien ja pienituloisten kiusaaminen näyttää olevan hallitukselle itseisarvo
Tekstiviestimuistutuksesta aiheutuisi valtiolle noin 260 000 euron kustannukset vuodessa.
UUDISTUKSEN myötä työnhakijalle järjestettäisiin tapaamisia työvoimaviranomaisen kanssa entistä yksilöllisemmin nykyisen kaavamaisen palveluprosessin sijaan. Näin työvoimaviranomaisen rajallisia henkilöstöresursseja voitaisiin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan käyttää jatkossa tarkoituksenmukaisemmin.
- Työnhakijoiden asioinnista on tehtävä yhä selkeämpää ja sujuvampaa. Tärkeintä on, että jokaisen oma työnhakupolku voidaan rakentaa aidosti sen mukaan, mitä hän tarvitsee, työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo tiedotteessa.
HALLITUS on antanut eduskunnalle esityksen myös uudesta yleistuesta, jolla on tarkoitus korvata nykyinen Kelan työmarkkinatuki ja peruspäiväraha. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa, eli aikataulu on hieman viivästynyt aiemmin kaavaillusta helmikuusta.
Yleistuen saaminen edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta eli siinä huomioitaisiin esimerkiksi vuokratulot ja muut pääomatulot.
Suuruudeltaan yleistuki olisi reilu 37 euroa päivässä, eli yhtä suuri kuin työmarkkinatuki tai peruspäiväraha nykyisin.
Jatkossa myös asumisen tuet aiotaan sisällyttää yleistukeen.
Uutista täydennetty klo 17.42 osuudella yleistuesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nämä vammaiset runnoo nyt hallituskauden loppuun mennessä koko vitun tukijärjestelmän uusiksi. Ei ihmekkään ettei maahanmuuton ktikemiseen tai mihinkään muuhunkaan ole löytynyt aikaa, kun kaikki on käytetty jokaisen erillisen tuen perkaamiseen ja lopulta yleistuen alle yhdistämiseen joka heikentää koko sosiaaliturvan historiallisen rajulla tavalla.
Koskaan ei ole tehty näin radikaaleja koko perustuslakiin perustuvan järjestelmän ympäri mylläyksiä näin nopealla juosten kustulla aikataululla ja ahmimalla. Yhdenkään etuuden muutoksia ei ole koeponnistettu tekemällä tukikokeilua etukäteen, vaikka kyse on viimesijaisimmista etuuksista, joista toimeentulotuen uudistuksen tiedot ovat myös tulossa ihan lähiaikoina. Myöhemmin tämäkin on tarkoitus kiireaikataululla yhdistää yleistukeen vielä tämän hallituskauden loppupuolen aikana.
Hallitus esittää uudistusta, jonka myötä työtön saisi viikon karenssin ensimmäisestä työnhakuun tai työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Karenssi eli aika ilman työttömyyskorvausta kestäisi seitsemän päivää.
DEMOKRAATTI/STT
Demokraatti
Toisen laiminlyönnin jälkeen oikeus työttömyysetuuteen lakkaisi, kunnes ihminen täyttää kuuden viikon työssäolovelvoitteen.
Nykyisellään työttömän ensimmäisestä rikkeestä seuraa huomautus, toisesta viikon karenssi ja kolmannesta kahden viikon karenssi. Neljännestä rikkeestä voi menettää oikeuden työttömyysturvaan, kunnes täyttää 12 viikon työssäolovelvoitteen.
Tahattomien unohdusten välttämiseksi otettaisiin käyttöön tekstiviestimuistutus velvoitteiden määräajasta ja sovituista tapaamisista. Tekstiviesti ei ollut mukana lakiesityksen luonnosvaiheessa keväällä.
Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Mainos
LÄHTÖKOHTAISESTI työnhakijalta edellytetään neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden aikana. Jatkossa tätä edellytettäisiin myös osa-aikatyötä tekeviltä työnhakijoilta.
Seuraamusten kiristämisen arvioidaan vähentävän sosiaaliturvamenoja noin 14,9 miljoonalla eurolla vuodessa. Työllisyysvaikutus vähentäisi julkisen talouden vuotuisia menoja noin 2,5-16,8 miljoonalla eurolla.
Lisää aiheesta
Kansanedustaja: Työttömien ja pienituloisten kiusaaminen näyttää olevan hallitukselle itseisarvo
Eli ei mitään muutosta normi työttömän arkeen, sille joka hoitaa asiansa kuten pitääkin
Johan niitä on pitänyt osa-aikatyöllisen aiemminkin hakea täysaikaisia työpaikkoja. Mikä tässä on nyt se muutos? Eikö osan ole tarvinnut hakea?
Itselleni kävi alle 2 v sitten siten, että tärppi kävi. Siirryin kokoaikatyön luokse.
Se tavallaan kyllä kannatti. Monella tavalla. En ole sen jälkeen tarvinnut käydä haastatteluissakaan. Kaikkein huvittavinta koko jutussa oli se, että lätkäistiin karenssille kun lopetin osa- aikatyön siirtyäkseni kokoaikatyöhön. Ette kukaan lukija voi arvata, miten minua nauratti..
Mitäpä muuta näiltä Työllisyyspalveluiden sadisteilta voi odottaa.
Se on ihan se ja sama pitääkö hakea vai eikö pidä hakea, lopputulos on silti tismalleen sama, minä en suostu tulemaan valtionhallintoon töihin, lähtemään politiikkaan enkä suostu diplomaatiksi, suurlähetystöön töihin enkä EU-hallintoon Brysseliin. En myöskään halua eduskuntaan töihin tai PV:lle ja edelleenkään kukaan muu ei päätä ammattiani vaan sen teen minä eikä kukaan muu.
Vaikea sanoa kun en ole tarvinnut noita palveluja 20 vuoteen niin en ole kartalla. Anyway luulis firmojen kypsyvän jatkuvaan hakemustulvaan aktivointipakotusten takia? Eihän tossa oo järkee yhtään vaikka en rottailusta sinänsä tykkääkkään.