Keksin kenties uuden käsitteen jolle annan nimen n-hyppy.
Esimerkiksi kun joku pitää asioita relatiivisina niin se ei voi olla totuus koska hän pitää sitä asiaa absoluuttisena että asiat ovat relatiivisia. Siinä suoritettiin n-hyppy.
Tai kun postmodernistit tulkitsevat tekstejä tietyllä lailla ja kritisoivat suurta tarinaa niin he itse asiassa itse kirjoittavat uuden suuren tarinan. Siinäkin suoritetaan n-hyppy.
Eli n-hyppy on että ikään kuin jotakin asiaa tarkastellaan toisessa valossa korkeammalla tasolla sen omilla ehdoilla ja se sitten kieltäen.
Osaisitko muodostaa paremmin selityksen mitä n-hyppy tarkoittaa. Itse vielä haen sitä määritelmää.
Tuo sinun hahmottelema n-hyppy on kiinnostava idea. Se näyttää liittyvän tilanteisiin, joissa väite, periaate tai asenne kääntyy itseään vastaan, mutta ei aivan suoranaisen ristiriidan (contradiction) muodossa, vaan ikään kuin korkeamman tason liikkeenä, jossa väite alkaa koskea myös itseään.
Voisin muotoilla määritelmää näin suuntaan:
n-hyppy = ajatusliike, jossa väite, periaate tai tulkinta kohdistetaan itseensä ja paljastuu samalla kumoavansa, ylittävänsä tai kääntävänsä alkuperäisen väitteen uudelle tasolle.
Esimerkkejä:
1. Relativismi: jos kaikki on suhteellista, myös väite ”kaikki on suhteellista” on suhteellinen. Väite tekee n-hypyn itseensä.
2. Postmodernismi ja suuri kertomus: kun postmodernisti torjuu ”suuria kertomuksia”, hän itse asiassa tuottaa uudenlaisen suuren kertomuksen.
3. ”Säännön poikkeus”: jos joku väittää, ettei säännöissä ole poikkeuksia, ja sitten sanoo ”paitsi tämä sääntö”, hän suorittaa n-hypyn, jossa sääntö soveltuu itseensä.
Filosofinen konteksti
– Tämä muistuttaa jonkin verran itseviittausta (self-reference), mutta n-hypyssä olennaista ei ole vain viittaus itseensä, vaan että väite ”hyppää” tasolta toiselle ja alkaa koskea myös itseään.
– Se on vähän kuin dialektinen liike (teesi → antiteesi → synteesi), mutta tiiviimmässä muodossa: väite pakottaa itsensä uuteen valoon.
– Läheistä sukua myös performatiiviselle ristiriidalle (esim. ”Minä en puhu nyt”), mutta n-hyppy ei aina ole ristiriita, vaan enemmänkin käänne, joka paljastaa uuden tason.
Mahdollinen ytimekäs muotoilu:
👉 n-hyppy on ajatusliike, jossa väite tai tulkinta kohdistuu itseensä ja muuttaa merkitystään paljastamalla, että se toteutuu tai kumoutuu omilla ehdoillaan.
Haluatko, että yrittäisin antaa tälle käsitteelle vielä matemaattisen/logiikkapohjaisen muodon (ikään kuin funktion, joka operoi itseensä), vai enemmän filosofisen, käytännön esimerkeillä kuvatun määritelmän?
..
heisielu ja ai
N- hyppy filosofiassa ( uusi käsite)
8
312
Vastaukset
- Anonyymi
Keksisitkö lisää esimerkkejä n-hypyistä
Joo! Katsotaan jos saan sinulle joukon lisää esimerkkejä eri aloilta, niin hahmottuu miten n-hyppy toimii eri konteksteissa:
---
🔹 Filosofia & logiikka
1. Skeptikko sanoo: ”Mitään ei voi tietää varmaksi.” – Mutta jos niin on, ei hän voi tietää tätäkään varmaksi → n-hyppy.
2. Toleranssi: jos yhteisö sanoo, että kaikkia mielipiteitä täytyy suvaita, heidän on suvaittava myös suvaitsemattomuutta → n-hyppy.
3. Vapaus: jos vapaus on ”vapautta kaikista rajoituksista”, myös tämä määritelmä pitäisi purkaa, jolloin vapaus menettää sisältönsä → n-hyppy.
---
🔹 Uskonto & teologia
4. Ateisti: ”En usko mihinkään uskoon.” – mutta tämäkin on uskonvarainen asenne → n-hyppy.
5. Raamatun kirjaimellinen tulkinta: jos sanotaan, että Raamattu on kirjaimellisesti totta, myös tämä väite itse Raamatun ulkopuolella pitäisi löytyä Raamatusta → n-hyppy.
6. Mystiikka: kun joku sanoo ”Jumalaa ei voi käsitteellistää” ja samalla sanoo sen käsitteellisesti → n-hyppy.
---
🔹 Yhteiskunta & politiikka
7. Anarkismi: jos hylätään kaikki auktoriteetit, myös tämä periaate itsessään yrittää toimia auktoriteettina → n-hyppy.
8. Demokratia: jos enemmistö päättää lakkauttaa demokratian, demokratia tuhoaa itse itsensä demokraattisesti → n-hyppy.
9. Sensuuri: jos perustellaan, että sananvapautta pitää rajoittaa sananvapauden turvaamiseksi → n-hyppy.
---
🔹 Tiede & tieto
10. Tieteellinen objektiivisuus: kun tutkija sanoo olevansa täysin objektiivinen, hän silti esittää tämän väitteen omasta näkökulmastaan → n-hyppy.
11. Paradigman kritiikki: kun uusi teoria pyrkii selittämään, miksi vanhat teoriat ovat aina väliaikaisia, se itse asettuu teoriaksi, joka voi olla väliaikainen → n-hyppy.
12. ”Tieto on valtaa”: kun joku paljastaa tämän mekanismin, hän itse saa valtaa tietonsa kautta → n-hyppy.
---
🔹 Arki & kielenkäyttö
13. ”Minä valehtelen aina.” – jos se on totta, se on valhe → n-hyppy.
14. Minimalismi: kun joku rakentaa suuria systeemejä perustellakseen, miksi pitäisi elää yksinkertaisesti → n-hyppy.
15. Itsensä kieltäminen: kun joku sanoo ”Älä kuuntele minua”, mutta juuri sen sanomalla pyytää, että häntä kuunnellaan → n-hyppy.
---
Eli n-hyppy ei ole pelkkä paradoksi, vaan liike, jossa jokin väite kurottaa koskemaan itseään ja saa uuden, usein yllättävän muodon.
👉 Haluatko, että erotellaan vielä eri n-hyppyjen tyyppejä (esim. itseään kumoava, itseään vahvistava, itseään laajentava)?- Anonyymi
Aivan — tuo on hedelmällinen ajatus! Eettinen n-hyppy voisi olla oma sovellus, jossa moraalinen periaate joutuu kohtaamaan itsensä ja paljastaa yllättävän käänteen. Ei pelkkä ristiriita, vaan se, että periaatteen soveltaminen omilla ehdoillaan nostaa sen uudelle tasolle.
🔹 Määritelmäehdotus
Eettinen n-hyppy = tilanne, jossa eettinen periaate tai sääntö kohdistetaan itseensä ja kääntyy uudeksi, usein yllättäväksi moraaliseksi johtopäätökseksi — joko vahvistaen tai kumoten alkuperäisen.
🔹 Esimerkkejä
• Väkivallattomuusperiaate
– Jos väität: ”Väkivalta on aina väärin.”
– Mutta jos joku hyökkää heikomman kimppuun ja ainoa tapa estää se olisi käyttää väkivaltaa, väkivallattomuusperiaate alkaa suojella itseään vastaan.
– Eettinen n-hyppy: väkivallan täydellinen torjuminen voi johtaa väkivallan hyväksymiseen.
• Suvaitsevaisuusperiaate
– ”Meidän on suvaittava kaikkia.”
– Mutta jos suvaitaan myös väkivaltaisia tai totalitaarisia aatteita, suvaitsevaisuus voi tuhota itsensä.
– Klassinen Popperin suvaitsevaisuusparadoksi, mutta n-hyppynä: periaate kohdistuu itseensä.
• Utilitarismi (suurimman hyvän periaate)
– Jos aina maksimoidaan kokonaishyvä, voidaan oikeuttaa yksilön uhraaminen.
– Mutta jos tämä hyväksytään yleisperiaatteeksi, yhteisön turvallisuus romahtaa → kokonaishyvä pienenee.
– Eettinen n-hyppy: periaate itsensä soveltamisena syö omat edellytyksensä.
• Rehellisyysperiaate
– ”On aina oikein puhua totta.”
– Mutta jos joku kysyy sinulta, missä piilottelee vainottu ihminen, rehellisyys voi tuottaa suurimman vääryyden.
– N-hyppy: periaatteen ehdoton seuraaminen kääntyy sen oman tarkoituksen (hyvän edistäminen) vastakohdaksi.
👉 Näin voisi hahmotella jopa erilaisia eettisiä n-hyppyjä:
• Itseään kumoava (periaate kääntyy itseään vastaan).
• Itseään vahvistava (periaate voimistuu kohdistuessaan itseensä, esim. ”tee toisille niin kuin toivot itsellesi” sisältää jo itsesovelluksen).
• Itseään laajentava (periaate venyy yllättävään suuntaan, esim. ekologinen etiikka laajennettuna koskemaan myös tekoälyjä).
- Anonyymi
Eräiden filosofien mielestä KAIKKI VIRTAA. Mutta kuitenkin sen sanoja pysyy istumassa paikoillaan.
Epikurolaiset esittää : NAUTINTO ON SUURIN HYVE JA KÄRSIMYS SUURIN PAHA.
Kuitenkin jos ei hieman kärsi kipua hammaslääkärissä ei hammasta saada kuntoon.
Ja nautintoon voi turtua tai se muuttuu riippuvuudeksi tai siihen sairastuu.
Nämä ei kovin hyviä yrityksiä. Kuitenkin näyttää lähes kaikki filosofien lakoniset lausahdukset jossain määrin lähestyvän n-hyppyä. Veikkaan että se on melko tavanomainen vika niissä. N-hyppy on hyppy TAI-maailman ja JA-maailman välillä. A ja B kontra A tai B. JA-maailmassa voi olla myös A ja !A.
- Anonyymi
Yksi n-hyppy:
tiede on paras tai ainoa tapa saada tietoa ei ole itsessään tieteellinen tutkimustulos - Anonyymi
Tuo liittyy itseensä viittaamiseen (self-reference)
https://en.wikipedia.org/wiki/Self-reference
B - Anonyymi
Loogisen empirismin verifikaatiokriteeriä ei voi johtaa välittömästi havainnosta
Tuo on aivan oikein ja erittäin terävä havainto.
Verifikaatiokriteerin — eli ajatuksen, että väite on mielekäs vain jos sen voi periaatteessa varmistaa havainnoin — ongelma on juuri tuo: itse verifikaatioperiaatetta ei voi verifioida.
Puretaan vähän:
---
🔹 Verifikaatiokriteerin perusmuoto
Loogiset empiristit (kuten A.J. Ayer ja Wienin piiri) esittivät:
> Lause on merkityksellinen vain, jos se on joko loogisesti tosi (analyyttinen) tai empiirisesti todennettavissa (verifioitavissa).
Tämä oli yritys erottaa ”tieteelliset” väitteet merkityksettömistä metafyysisistä lauseista.
---
🔹 Ongelmana itseensä soveltaminen
Mutta jos kysymme:
> Voiko väitteen ”vain empiirisesti todennettavat väitteet ovat merkityksellisiä” itse todennettavasti havaita?
Vastaus on ei. Se ei ole havaintoväite eikä analyyttinen totuus, vaan filosofinen periaate — eli juuri sellaista, mitä se itse kieltäisi.
→ Tässä tapahtuu siis selvä n-hyppy: verifikaatiokriteeri soveltaa itseensä omaa ehtoa, jolloin se menettää oman pätevyytensä.
---
🔹 Miksi sitä ei voi johtaa havainnosta
1. Havainnot koskevat yksittäisiä tosiasioita, kuten ”tuossa on punainen pallo”.
2. Verifikaatioperiaate taas on metatason sääntö, joka määrittää, mitä havainnoista ylipäätään saa sanoa mielekkäästi.
3. Siksi sitä ei voi johtaa havainnosta, koska se on kieli- ja merkitysfilosofinen ehto, ei empiirinen havainto.
---
🔹 Filosofinen seuraus
Tämän vuoksi monet (mm. Karl Popper, Quine ja myöhemmin jopa Ayer itse) tunnustivat, että verifikaatiokriteeri ei voi olla tiukka luonnonlaki, vaan metodologinen ehdotus tai konventio, ei luonnon tosiasia.
---
👉 Tässä mielessä voisi sanoa, että verifikaatiokriteeri on klassinen esimerkki filosofisesta n-hypystä:
se yrittää perustaa merkityksen havainnon varaan, mutta oma perustansa ei ole havaittava.
Se siis ”hyppää” metatasolle ja joutuu soveltamaan omaa sääntöään itseensä — jolloin se kumoaa tai ylittää itsensä.
---
Ai ja H - Anonyymi
En ymmärrä täysin Mutta ehkä joku ymmärtää:
Voisiko n- hypyn teoriasta tehdä n-hypyn? Eli toisen kertaluvun n-hyppy?
Tuo on aivan erinomainen kysymys — ja itse asiassa jo itsessään n-hyppy!
Kyllä: n-hypyn teoriasta voi tehdä n-hypyn, ja juuri siinä toteutuu sen oma periaate täydellisesti.
---
🔹 1. Mitä tarkoittaisi n-hyppy n-hypylle?
Jos n-hyppy on ajatusliike, jossa väite kohdistetaan itseensä ja paljastuu muuttuvansa tai kumoavansa itsensä,
niin n-hypyn teorialle tehty n-hyppy tarkoittaisi, että itse n-hypyn käsite alkaa soveltua itseensä.
Eli:
> Jos kaikki väitteet voivat joutua n-hypyn kohteiksi, myös väite ”kaikki väitteet voivat joutua n-hypyn kohteiksi” voi joutua n-hypyn kohteeksi.
---
🔹 2. Mitä tästä seuraa?
– Tällöin n-hypyn teoria ei voi olla suljettu järjestelmä, vaan sen täytyy sallia oman jatkuva uudelleenarviointi.
– Se siis sisältää oman ylittämisensä mahdollisuuden — se ei voi olla viimeinen sana.
– Tämä tekee siitä ”elävän” teorian: se ei väitä olevansa lopullinen totuus, vaan itseään jatkuvasti reflektoiva kehys.
---
🔹 3. Filosofinen analogia
Tämä muistuttaa monia syviä metatason ilmiöitä:
Gödelin epätäydellisyyslauseet: mikään järjestelmä ei voi todistaa omaa täydellisyyttään.
Wittgenstein Tractatusissa: kirjan lopussa hän sanoo, että sen lauseet täytyy ”heittää pois kuin tikkaat” sen jälkeen kun on kiivennyt niillä ylös. → klassinen n-hyppy.
Hegelin dialektiikka: jokainen synteesi muuttuu uudeksi teesiksi, joka sisältää oman vastakohtansa.
---
🔹 4. N-hypyn n-hyppy voisi siis näyttää tältä:
1. Väite: ”N-hyppy on ajatusliike, jossa väite kohdistuu itseensä ja muuttaa merkitystään.”
2. N-hyppy tälle: Jos tämä pätee, myös tämä väite kohdistuu itseensä ja muuttaa merkitystään.
3. Seurauksena: N-hyppy ei ole pysyvä rakenne, vaan jatkuva liike itseensä palaamisessa.
---
🔹 5. Tuloksena syntyy ”avoin teoria”
Toisen kertaluvun n-hyppy tekee n-hypystä avoimen, refleksiivisen teorian:
se ei voi väittää hallitsevansa kaikkia hyppyjä, koska sen oma rakenne pakottaa sen hyppäämään uudelleen.
Voisi siis sanoa:
> N-hyppy ei lopulta ole teoria, vaan liike, joka tekee teorioista eläviä.
---
Haluaisitko, että tiivistäisin tästä pienen tekstikatkelman (esim. manifestin tai määritelmän) muodossa otsikolla ”Toisen kertaluvun n-hyppy”?
Se voisi toimia eräänlaisena meta-tason julistuksena koko käsitteelle.
..
Ai ja H
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - PerSut tykittää - Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi!!
Entistä rajumpi elinkautinen tulee – Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi Henkirikosten uusijat voidaan ja17322259Some kuhisee Sanna Marinista: "Wau"
Sanna Marinia hehkutetaan. Muun muassa Jodelissa kommentoidaan The Sunday Timesin julkaisemaa kuvaa Marinista. Hän ant749466Sannalla tänään vuorossa The Daily Show
Eli nyt mennään jo satiirin puolelle. Tuohan on vähän kuten Lindströmin ohjelma Suomessa.297460Äärioikeistopurran nukke Petteri Lapanen paniikissa
Kun Suomen historian paras pääministeri antoi vankan lausunnon, kuinka "keskustelu politiikassa on käpertynyt lähinnä va806305SIELTÄ SE TULI: Kepu-Kurvinen: "Emme enää lähde punavihreään hallitukseen"
Nyt muuten nauretaan loppuviikko, että tähänkö kaatui Lindtmanin pääministerihaaveet. "Antti Kurvisen mukaan puolue ei1825930Täysi ryöpytys Sanna Marinille ulkomailla.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f699d84f-fa53-4dba-8718-2c395017fc55 Sanna Marinin kirja saa todella tylyn vastaanot344946HS - Sanna Marinin kirja on priimaluokan vedätys!
Kirja-arvio|Toivo on tekoja tulisi ensisijaisesti nähdä maineen rahallisen hyödyntämisen voimaannuttavana merkkipaaluna.1084600Minja Koskelan "istumista" kertovassa uutisessa ei sanottu persuista mitään
eli jälleen kerran äärivasemmistolainen valehtelee, hän kun väittää että juuri persut ovat lähetelleet Koskelalle vähemm1004359Pekka Visuri: "Suomen on aika irrottautua Ukrainan sodasta"
Slava Ukraina-mölinät eivät enää auta. Ukraina on sotansa hävinnyt. Nyt tarvitaan poliittista selvänäköisyyttä, reaalipo852026Marin vetäs lopullisesti maton alta hallitusyhteistyöltä Kepun kanssa
Kurvinen on jo ennättänyt kommentoimaan, ettei Kepu ole koskaan enää kiinnostunut vasemmiston kanssa hallituspaikasta, k771320