MIksikä virallisesti kutsutaan tätä "vingutusta" jota esim. Zakk wylde käyttää joka välis?
Jtn. vibraton tapaista se on jonka lisäksi plektralla jotenkin jännästi lyödään että saadan "vinkuva" soundi.
Jtn. vibraton tapaista se on jonka lisäksi plektralla jotenkin jännästi lyödään että saadan "vinkuva" soundi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joo siinä niinkun plekulla näpätään kieltä siten että se osuu esim. peukalon sivuun hieman. hmm..mikäs se termi nyt olikaan..tjaa ei kyllä nyt muistu virallista nimeä mieleen..
tätä mä tarkotin..viä ku sen oikeen termin sais tietää
Luultavasti ajat takaa huiluääniä, niitä voi tehdä eri tavoilla, tai ainakin englanniksi niillä on eri nimityksiä, mm. pinch harmonics, artificial harmonics...
Kaikki nämä äänet lukeutuvat huiluääniin. Tavalliset huiluäänet soitetaan pitämällä sormea kielen päällä vain ihan vähän...siinä kielen pinnalla. Pinch harmonic tehdään painamalla kieltä ja väliä normaalisti kokonaan, mutta plekukädellä tehdään outo kiepautus, että saadaan se huoluääni tulemaan sitä kautta. Plekusta kiinni niin, että kun nykäiset kieltä niin peukalo osuu ihan vähän kieleen plekun jälkeen. Jos se osuu liikaa, niin ei ääntä... Vaatii jonkin verran harjoittelua.
No niin vähän noin, natural harmonic on nauhan päältä kevyesti painaen, artificial on keinotekoinen huiluääni johon itse ainakin luen pinchin ja tap harmonicin. Pinch harmonic on tuo kyseessä olevan asia, sitä helpottaa toki särö, wahi, chorus ja aktiivimikit ehkäpä, siis alemmilla kielillä tehtäessä. Tap harmonic on varsinkin jazzissa ja steve morsen touhuissa kohtuu yleistä, eli esimerkkinä vaikka 2 nauhaa painellaan normaalisti ja plekua pidetään peukun ja keskarin välissä ja etusormella painetaan oktaavia ylempänä olevaa nauhaa kevyesti, eli tässä tapauksessa 14. Ja tota kun tekee nopeasti niin vaatii treeniä, siis melodiaa soittaen, hyvää harjoitusta alkuun on vaikkapa sometimes i feel like screaming (deep purplea). Harmoniceilla voi tehdä kaikenlaista muutakin kun käyttää luovuutta, esimerkiksi legatoa soitellessa vaik 8 5 0 ylä e-kieleltä ja samalla painaa oikean käden etusormella nauhaa 12. Pinch harmonicista sen verran että ideana on saada ensin pleku osumaan ja sitten peukalo itsessään hipaisemaan ohhh ja vibraa kannattaa tehdä vasurilla samalla ja pitää plekua ehkä hieman vinossa.
Flageoletti tai flagioletti -sanaa ei näytä kukaan vielä tarjonneen, vaikka on juuri se perinteinen nimitys kitaran huiluäänille.
-Pena
Ja kuten kaikki varmaan osaavat päätellä, lyhenteet tabulatuureissa ovat A.H tai P.H jne...
no harjoittelu kannattaa aloittaa etsimällä kohta josta se plektan kärjellä painamalla ja hieman peukalon syjällä samanaikaisesti kieltä "demppaamalla" irtoaa. karkeasti sanottuna pinchit kannattaa alkaa reenata nysväyttämällä kieltä kohdasta joka strato tyyppisessä kepissä löytyy noin keskimikin etureunan kohdalta. pienellä reenillä niitä sitten saa irti muualtakin. muuntyyppisissä kitaroissa "mittasuhde" on suunnilleen sama, etsimällä löytää, hypersäröstä (ja suuresta kiertherkkyydestä) on aluksi apua saada homma toimimaan. tekniikkalaji, yksi helpoimmista kikoista ja kun se on hallussa se on eri helppo irvaista vaikka ihan puhtailla soundeilla.
pekalolla tehty on Harmooni
ja se huilu ääni tehdään tällä "kielien painelu kädellä"(muuta tohon keksiny)
juu
Eli jos jotakuta kiinnostaa, niin se on siis pinch harmonic (P.H.). Muodostus tapahtuu niin että kieltä lyödään sekä plektralla että peukalolla siitä sivusta.
Zakk Wylde-tyylisen pinch harmonicin eli tämän vingutuksen saa parhaiten aikaiseksi hieman pudotetulla vireellä. Sitten tehdään pinch harmonic matalilta kieliltä (useimmiten E-kieleltä) ja tehdään samalla normaali vibrato venyttäen hieman enemmän (tässä se tiputettu viritys auttaa).