Sähkön säästäminen on kokonaan unotunut, tuijotetaan vain hintaa

Anonyymi-ap

Nykyään tuntuu siltä, että sähköä ei enää edes yritetä säästää. Riittää, että sähkölaskut ovat pieniä. Ja sauna lämmitetään äpin hintakäyrää tuijottaen. Ymmärrettävää ja inhimillistä. Mutta siinä on ansa.

MItä tahatuu sähkön pörssihinnalle, jos Suomen talous joskus elpyy. Ja samaan aikaan datakeskusten houkuttelemisessa onnistutaan vähintään odotusten mukaisesti. Ja kolmesta uudesta ydinvoimalasta on vasta esiselvitykset meneiillään.

Sähköstä saattaa tulla taas ihan arvotavaraa. Ja halvat viisitoistaminuuttiset toistuvat yhä harvemmin ja yhä harvemmin niitä on peräkkäin niin montaa, että taloa saisi pidettyä lämpimänä pelkillä halpojen tai edes kohtuuhintaisten varttien aikana.

Aika harva tuntuu olevan tänä päivänä kiinnostunut lämpöpumpuista tai lisälämmöneristämisestä, Tulisijojen käyttökin haluttaisiin kaupunkiseudulla kieltää. Mutta siinä vaiheessa kun sähkön keskihinta 3-5 kertaistuu ja halpoja hetkiä on aniharvoin. Silloin on vähän myöhäistä alkaa investoida kun kaikki muut älyävät energiansäästöinvestointien tarpeen samalla hetkellä.

Itse olen voinut seurata aika lähietäisyydeltä, esimerkiksi ilmalämpöpumppujen suosiota. Tällä hetkellä niitä ei myydä juuri lainkaan, muuta kuin vanhojen laitteiden hajotessa niiden tilalle tai sitten ihan vain jäähdyttäjiksi. Ja jäähdyttäjiksi valitaan vielä tosissaan niitä huonon energiatehokkuuden laitteita joiden ohjekirjassa vielä lukee huutomerkillä "ei lämmityskäyttöön". Voi kun ihmiset ymmärtäisivät, että 300€ lisäinvestoinnilla olisi saanut lämmittävän ilmalämpöpumpunkin ja 1000€ lisärahalla huippumallin. Kuitenkin se halpa viilentäjäkin maksoi asennettuna 1200€ ja on sellaisena paitsi energiatehoton niin todennäköisesti myös merkittävästi lyhytikäisempi kuin kunnollinen ilmalämpöpumppu.

28

283

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jospa lämpöpumppuja on jo laitettu tarpeeksi.
      Sähköautojen lataus kuluttaa.
      Led- lamppuja on paljon.
      Nyt tyynellä ei propelit pyöri.

      • Anonyymi

        Led lamppuja on paljon, mutta moniko tietää saako led-lampuista omassa talossaan keskimäärin 50lm/1W vai 100lm/1W vai jopa 150lm/1W. Led lamppu ei suoraan tarkoita sitä, että kyseessä olisi erityisen enrgiatehokas lamppu. Keskimäärin uudet ovat energiatehokkaampia kuin vanhat, mutta pakettia lukemalla saattaa havaita todella isoja eroja ihan uusissakin lampuissa tai valaisimissa, eikä se aina ole edes hinnasta pääteltävissä.

        katso vaikka nämä tavis-käytävävalaisimet:
        https://www.k-rauta.fi/tuote/kattovalaisin-goodiy-plafond-led-250mm-850lm-8w-4000k-ip20/6438313724285
        https://www.k-rauta.fi/tuote/plafondi-airam-zeo-duo-280-850lm-830840-valkoinen/6435200249098

        Molemmat tuottavat 850lm, halvempi käyttää siihen 8W, kalliimpi 12W, eli kalliimpi käyttää saman valomäärän tuottamiseen 50% enemmän sähköä. Jos tuollainen ero on läpi koko talon valaistuksen, niin valaistukseen joko käyttää 50% enemmän tai säästää 33%


    • Anonyymi

      Kiinteä hinta, en seuraa mitään pirun pörssejä. Ei vähempää voisi kiinnostaa, on muutakin tekemistä.
      T: 3 ilppiä

      • Anonyymi

        Sepä se, kiinteä hinta kannustaa sähkön säästöön. Jokainen säästetty kilowatti pienentää sähkölaskua. Jos sähkön kulutus lämmitykseen, ilman ilmalämpöpumppuja olisi 18 000 kW ja ilmalämpöpumppujen kanssa 9 000 kW, niin kulutuksen puolittaminen puolittaa sähkölaskun.

        Mutta pörssisähköilijä on tähän asti voinut huoletta kuluttaa paljonkin ilman korkeita sähkölaskuja. Systeemi vain karahtaa kiville jos alhaisia hintoja tulee liian harvoin tai kalliit minuutit venyvät kalleiksi viikoiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sepä se, kiinteä hinta kannustaa sähkön säästöön. Jokainen säästetty kilowatti pienentää sähkölaskua. Jos sähkön kulutus lämmitykseen, ilman ilmalämpöpumppuja olisi 18 000 kW ja ilmalämpöpumppujen kanssa 9 000 kW, niin kulutuksen puolittaminen puolittaa sähkölaskun.

        Mutta pörssisähköilijä on tähän asti voinut huoletta kuluttaa paljonkin ilman korkeita sähkölaskuja. Systeemi vain karahtaa kiville jos alhaisia hintoja tulee liian harvoin tai kalliit minuutit venyvät kalleiksi viikoiksi.

        Mutta sinultahan taas pääsi unohtumaan että ne ilmalämpöpumput maksavat kohtuu paljon ennen kuin se säästö alkaakaan, sitä sinä et ota huomioon. Etkä sitäkään että niiden kesto- ja käyttöikäkin on rajallinen ja huollotkin saattavat maksaa ja silleen, vasta kaikki nuo kustannukset huomioimalla voidaan se todellinen säästö määritellä, ei se asia mene kuten sinä sen yksinkertaistamalla nyt lasket!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta sinultahan taas pääsi unohtumaan että ne ilmalämpöpumput maksavat kohtuu paljon ennen kuin se säästö alkaakaan, sitä sinä et ota huomioon. Etkä sitäkään että niiden kesto- ja käyttöikäkin on rajallinen ja huollotkin saattavat maksaa ja silleen, vasta kaikki nuo kustannukset huomioimalla voidaan se todellinen säästö määritellä, ei se asia mene kuten sinä sen yksinkertaistamalla nyt lasket!

        Investoinnin kannattavuus riippuu tietysti sähkön hinnasta. Ja hiukan myös valitusta laitteesta. Huoltoa nuo eivät vaadi, yleensä puksuttavat 90% varmuudella yli 10 vuotta ja noin 50% varmuudella 15 vuotta. Oma talon lämmitysenergian kulutus täytyy tietysti tuntea, jotta voi laskea säästöpotentiaalin.

        Mutta se, että ei investoi lainkaan sähkön säästöön saattaa purra perseeseen siinä vaiheessa jos on totutellut käyttämään sähköä holtittomasti ja ei ole varmistanut omaa "huoltovarmuutta" energiaa säästävillä investoinneilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Investoinnin kannattavuus riippuu tietysti sähkön hinnasta. Ja hiukan myös valitusta laitteesta. Huoltoa nuo eivät vaadi, yleensä puksuttavat 90% varmuudella yli 10 vuotta ja noin 50% varmuudella 15 vuotta. Oma talon lämmitysenergian kulutus täytyy tietysti tuntea, jotta voi laskea säästöpotentiaalin.

        Mutta se, että ei investoi lainkaan sähkön säästöön saattaa purra perseeseen siinä vaiheessa jos on totutellut käyttämään sähköä holtittomasti ja ei ole varmistanut omaa "huoltovarmuutta" energiaa säästävillä investoinneilla.

        Omaa huoltovarmuutta ei voi varmistaa ainakaan ilma- tai muillakaan lämpöpumpuilla. Nimittäin kun ei ole sähköä, ne eivät toimi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sepä se, kiinteä hinta kannustaa sähkön säästöön. Jokainen säästetty kilowatti pienentää sähkölaskua. Jos sähkön kulutus lämmitykseen, ilman ilmalämpöpumppuja olisi 18 000 kW ja ilmalämpöpumppujen kanssa 9 000 kW, niin kulutuksen puolittaminen puolittaa sähkölaskun.

        Mutta pörssisähköilijä on tähän asti voinut huoletta kuluttaa paljonkin ilman korkeita sähkölaskuja. Systeemi vain karahtaa kiville jos alhaisia hintoja tulee liian harvoin tai kalliit minuutit venyvät kalleiksi viikoiksi.

        Kiinteä hinta kannustaa tuhlaamiseen!

        Voi surutta paahtaa lisälämmittimiä kovimpien pakkasten aikaan, jolloin tulee taas kerran eteen vanhatn synnit. Esim. ILPit pahimmasta päästä. Vähentävät kulutusta lauhalla säällä, mutta tippuvat pois pelistä, kun lämpötila painuu alle -20 °C -> kaikki teho pitää korvata suorasähkölämmityksellä -> rajua piikitystä kulutukseen.

        Vuosikymmenien ajan jätettiin uudet voimalat rakentamatta, kun sähkönkulutus kasvoi. Oy Suomi Ab ripustaitui ihan täysin mm. Venäjältä tuotavan sähkön varaan, ollen välillä koko EU:n suurin sähköntuoja!

        Oma tuotanto riitti kattamaan vain 70 % huippukulutuksesta ja tässä omassa tuotannossakin mukana pari GW vesivoimaa, joka sekin on säästä (sateet) riippuvaa.

        Mitään riskiä tuontisähkön varaan ripustautumisessa ei nähty, mutta olematon riski muuttui olevaiseksi tasan sillä hetkellä kun tuonti ryssälandiasta loppui.

        Puupäiden mielestä sähköpula on tuulivoiman syytä, mutta tämä tuontisähkön varaan ripustautuminen toteutettiin kauan ennen kuin tuulivoimaloita alettiin rakentamaan. Nykyään tuulivoimalat kykenevät vajeen paikkaamaan, mutta aina ei tuule.... pitäisi olla sitä säästä riippumatonta tuotantoa, joka edelleen riittää kattamaan vain puolet tarpeesta.

        Vesivoimaloitakaan kun ei voi 100 % teholla pitkiä aikoja ajaa, etenkään vähäsateisina vuosina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta sinultahan taas pääsi unohtumaan että ne ilmalämpöpumput maksavat kohtuu paljon ennen kuin se säästö alkaakaan, sitä sinä et ota huomioon. Etkä sitäkään että niiden kesto- ja käyttöikäkin on rajallinen ja huollotkin saattavat maksaa ja silleen, vasta kaikki nuo kustannukset huomioimalla voidaan se todellinen säästö määritellä, ei se asia mene kuten sinä sen yksinkertaistamalla nyt lasket!

        Mulla Akai pumppuja tulee säästöön kun hankin Juri paneelit talveksi

        Mutku kaikki kehuu ilmaisella sähköllä ja se ei siten olekaan ilmaista ja kun kohta olis tarve ilmaiselle sähkölle

        Niin paljonko,se talvena tuottaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinteä hinta kannustaa tuhlaamiseen!

        Voi surutta paahtaa lisälämmittimiä kovimpien pakkasten aikaan, jolloin tulee taas kerran eteen vanhatn synnit. Esim. ILPit pahimmasta päästä. Vähentävät kulutusta lauhalla säällä, mutta tippuvat pois pelistä, kun lämpötila painuu alle -20 °C -> kaikki teho pitää korvata suorasähkölämmityksellä -> rajua piikitystä kulutukseen.

        Vuosikymmenien ajan jätettiin uudet voimalat rakentamatta, kun sähkönkulutus kasvoi. Oy Suomi Ab ripustaitui ihan täysin mm. Venäjältä tuotavan sähkön varaan, ollen välillä koko EU:n suurin sähköntuoja!

        Oma tuotanto riitti kattamaan vain 70 % huippukulutuksesta ja tässä omassa tuotannossakin mukana pari GW vesivoimaa, joka sekin on säästä (sateet) riippuvaa.

        Mitään riskiä tuontisähkön varaan ripustautumisessa ei nähty, mutta olematon riski muuttui olevaiseksi tasan sillä hetkellä kun tuonti ryssälandiasta loppui.

        Puupäiden mielestä sähköpula on tuulivoiman syytä, mutta tämä tuontisähkön varaan ripustautuminen toteutettiin kauan ennen kuin tuulivoimaloita alettiin rakentamaan. Nykyään tuulivoimalat kykenevät vajeen paikkaamaan, mutta aina ei tuule.... pitäisi olla sitä säästä riippumatonta tuotantoa, joka edelleen riittää kattamaan vain puolet tarpeesta.

        Vesivoimaloitakaan kun ei voi 100 % teholla pitkiä aikoja ajaa, etenkään vähäsateisina vuosina.

        Kiinteän sähkösopparin kanssa tähdätään mahdollisimman pieneen kokonaissähkönkulutukseen, ei sitä voi kutsua tuhlaamiseksi.
        Toki se mahdollistaa sähkön käytön kelloon ja appiin tuijottamatta ja saattaa silloin olla osaltaa korottomassa pörssisähkön hintaa niille muutenkin kalleille varteille. Mutta tosiasia on se, että vain kiinteä tai toistaiseksi voimassa oleva tavallinen sähkösoppari on sellainen joka kannustaa minimoimaan vuotuisen kulutuksen.

        Ilmalämpöpumpuista sinulla on kovin vanhaa tietoa. Jo 15 vuotta sitten hyvät ilmalämpöpumput antoivat positiivisella hyötysuhteella lämpöä vielä -25C lämpötilassa, nykyiset hyvät mallit ovat siirtäneet tuon lukeman jo -35C tasoon.

        Itsellä on Etelä-Suomessa koko talo lämmennyt pelkällä ilmalämpöpumpun ja takan yhdistelmällä. Puuta kuluu noin 2 pinokuutiota vuodessa, siis pinottua lautaa ja kakkosnelosta pääosin. Vain 90 m2 omakotitalo, 2 aikuista, 2 lasta, vuotuinen sähkön kulutus 10 000 kWh. Sauna, kosteiden tilojen lattialämmitykset ja käyttövesi lämpiävät suoralla sähköllä ja ne taitavat olla noista kilowateista merkittävä siivu. Ilmalämpöpumppu SCOP 5,3 on pitänyt lämpöpatterit täysin pimeinä myös pakkasviikkojen aikana, jolloin siis myös takassa palaa pesällinen kerran tai 2 vuorokaudessa.


    • Anonyymi

      Että osaakin olla jännittävä alku tällä keskustelulla !!

    • Anonyymi

      Eipä ole kannattanut maksaa ilmalämpöpumppua ja sen tuomia kiinteitä kuluja muiden taskuun. Näin omakotitalossa asuvana.

      Normaali tiivis puutalo. Runko 1950, ikkunat 80 luvulta, saattaa olla lisävillalevyt vuorilaudan alla.
      Lattiat lämpimät - 35c pakkasella kun rakenteet on maasta irti. Suihkuhuoneen siipi on betonilattialla ja siinä kiertää lämmin vesi,


      Talon lämmitykseen ja veden pitämiseen lämpimänä en käytä sähköä. Enkä saunaan.



      Lämpopumppu foorumin keskustelluin aihe näyttää olevan sähkönhinta ja joku muu sähköön liittyvä. Näkyy mietitytttävän ostosähköä käyttävien laitteiden omistajia.

      Kannattaa muistaa että lämpöpumpun hyötysuhde ei ole kovin hyvä ja laitteen käyttöikä voi olla aika lyhyt ja heikkenevä toiminta. Laitteessa kiinni 1500 - 2500 euroa ja vie sähköä joka pitää ostaa ulkopuolisilta + maksaa keksitystä siirrosta paljon joka kwh.

      Monta erilaista komponenttia jotka lopettaa toiminnan joskus, kylmäaine voi vuotaa taivaan tuuliin.

      Jos lämpöpumpun omistaja ei jostain syystä kykene korjaamaan itse. Katteellisen hinnan kertoo ulkopuolinen ja osien takanakin on useita toimijoita keräämässä voittoa. Aika monta pumppu varmaan jo uusittu.











      Itse en ole miettinyt koskaan mitä sähkö maksaa kun sitä ei kulu. "siirron verukkeella kerätään vielä enemmän" kk. Tuolla hinnalla saisi helposti polttoöljyt polttoaineet omaan sähköä tuottavaan. Taitaa jäädä rahaa

      Pystyisin elämään ilman sähköverkkoa helposti.

      • Anonyymi

        Onhan teitä Suomessa jokunen. Mutta aika suuri joukko suomalaisia asuu sähköllä lämpiävissä taloissa. Ja heistä monen sähkölaskussa säästäminen perustuu halpoihin tunteihin tai nyttemmin halpoihin vartteihin. Se, että onko halpoja tunteja tai vartteja jatkossa tarjolla heidän sähkönkäyttömääräänsä riittävästi niin, voi olla, että jossain vaiheessa sähkön hinnan lisäksi myös säästäminen alkaa taas kiinnostamaan.

        Jos asustelee kaupunkitontilla, ja talo lämpiää pääosin sähköllä, samoin käyttövesi. Niin kulutuksissa saattaa olla melkoisia eroja ja mikäli sähkön hinta alkaa nousta pitkiksi ajoiksi, niin heikoilla ovat ne, joilla talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotto on perustunut halpoihin tunteihin, eikä vähäiseen kulutukseen.


      • Anonyymi

        Polttoöljyvalaistustahan käytettiin kun ei sähköä ollut mutta muuten kirjoituksesi jättää paljon kertomatta, epäselväksi nimittäin jää mikä on energianlähteesi...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan teitä Suomessa jokunen. Mutta aika suuri joukko suomalaisia asuu sähköllä lämpiävissä taloissa. Ja heistä monen sähkölaskussa säästäminen perustuu halpoihin tunteihin tai nyttemmin halpoihin vartteihin. Se, että onko halpoja tunteja tai vartteja jatkossa tarjolla heidän sähkönkäyttömääräänsä riittävästi niin, voi olla, että jossain vaiheessa sähkön hinnan lisäksi myös säästäminen alkaa taas kiinnostamaan.

        Jos asustelee kaupunkitontilla, ja talo lämpiää pääosin sähköllä, samoin käyttövesi. Niin kulutuksissa saattaa olla melkoisia eroja ja mikäli sähkön hinta alkaa nousta pitkiksi ajoiksi, niin heikoilla ovat ne, joilla talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotto on perustunut halpoihin tunteihin, eikä vähäiseen kulutukseen.

        4.10 klo 18:56 kommentoijalle kerron että kaupunkiasunnoista esim. Helsingissä yli 90 % on liitetty kaukolämpöön ja niin on asia kaikissa ainakin suuremmissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Näissä asunnoissa myös käyttövesi lämmitetään kaukolämpöveden lämmöllä.
        Kulutuksissa on tietenkin eroja koska jo ihmisten suihkun käytössä ja suihkussa käynnin tiheyksissä on suuria eroja, joku tykkää lutrata kerran päivässä varttitunnin lämpimässä suihkussa j toinen käy pikaisesti suihkussa pari kertaa viikossa, itse kuulun jälkimmäisiin ja lämminvesivaraajan sähkönkulutus pysyy näin kohtuullisena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan teitä Suomessa jokunen. Mutta aika suuri joukko suomalaisia asuu sähköllä lämpiävissä taloissa. Ja heistä monen sähkölaskussa säästäminen perustuu halpoihin tunteihin tai nyttemmin halpoihin vartteihin. Se, että onko halpoja tunteja tai vartteja jatkossa tarjolla heidän sähkönkäyttömääräänsä riittävästi niin, voi olla, että jossain vaiheessa sähkön hinnan lisäksi myös säästäminen alkaa taas kiinnostamaan.

        Jos asustelee kaupunkitontilla, ja talo lämpiää pääosin sähköllä, samoin käyttövesi. Niin kulutuksissa saattaa olla melkoisia eroja ja mikäli sähkön hinta alkaa nousta pitkiksi ajoiksi, niin heikoilla ovat ne, joilla talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotto on perustunut halpoihin tunteihin, eikä vähäiseen kulutukseen.

        Muistelen, että Suomessa olisi 660.000 sähköllä lämpiävää pientloa.


    • Anonyymi

      Iso talo, suora sähkölämmitys. Kolme ilppiä + varaava takka. Puita meneen 5 m3 talvessa, siksi sähkön kulutuskin jää lähes inhimillisiin lukemiin.
      Eikä ole ostopuita, vaan omalta1,5 ha mökkitontilta kaadettuja.

      • Anonyymi

        Paljonko se inhimillinen lukema on kWh- lukuna?
        Entä paljonko maksoivat kaikkine kustannuksineen ne kolme ilppiä, oletko laskenut missä ajassa hankkivat alkukustannukset takaisin ja alkavat tehdä oikeaa tulosta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko se inhimillinen lukema on kWh- lukuna?
        Entä paljonko maksoivat kaikkine kustannuksineen ne kolme ilppiä, oletko laskenut missä ajassa hankkivat alkukustannukset takaisin ja alkavat tehdä oikeaa tulosta...

        Jos laitan tarjouslaskuriin isohkon sähkölämmitteisen talomme neliöt, niin arvio vuosikulutuksesta on muistaakseni ~43.000 kWh/vuosi. Ollaan kuitenkin selvitty parhaimmillaan 16.000 kWh lukemilla. Sähköauto on kuulunut talouteemme viime joulusta, se nostaa kulutusta melkoisesti. Toisaalta huhtikuusta syyskuun loppuun ollaan latailtu autoa pääosin aurinkosähköllä, joten se on vähentänyt ostosähkön tarvetta huomattavasti.

        Yksi ilppi oli valmiina, se on jo 17 v vanha ja toimii edelleen. Kaksi uudempaa hankittiin 5 v sitten, ne maksoivat asennuksineen yhteensä n. 3500 €. Eiköhän nuo ole jo hintansa hankkineet.
        Huollattaa ilppejä ei todellakaan kannata. Huoltohinnat ovat poskettomia ja säästöt kuolettuvat satavarmasti. Jos ilppi on normiolosuhteissa kotona, niin säännöllinen D.I.Y. puhdistus on ainoa tarpeellinen huolto.


    • Anonyymi

      Olet aika harhainen

    • Anonyymi

      Älä yleistä. Esimerkiksi itselläni oman kämppäni vuosikulutus on pudonnut n. 200 kWh sen jälkeen kun vaihdoin vanhan päältä täytettävän pesukoneeni uusiin Boschin valmistamiin edestä täytettävään pesukoneeseen (energialuokka A) ja lämpöpumpulla varustettuun kuivausrumpuun (energialuokka A+++). Noiden uusien koneiden myötä sähkönkulutus on suorastaan romahtanut. Noi on yhdessäkin niin paljon energiatehokkaampia kuin vanha pesukone, että sähkönkulutus on vähentynyt vaikka nyt koneita on siis kaksi kasattuna pesutorniksi. Kulutus ei ole siis lisääntynyt edes kuivausrummun takia vaan itaeasiassa vähentynyt. Olen ylipäätänsä pyrkinyt jatkuvasti minimoimaan oman sähkönkulutukseni ja se on tavoitteena edelleenkin. Olen tehnyt esimerkiksi kaiken tämän viimeisen parin - kolmen vuoden aikana:

      - vaihtanut vanhan pesukoneen uusiin energiatehokkaampiin pesukoneeseen ja kuivausrumpuun
      - korvannut perinteisen verkkovirtaliitäntäisen pölynimurin käytön akkukäyttöisellä robotti-imurilla käytännössä täysin
      - Korvannut uunin ja hellan käytön airfryerillä käytännössä täysin
      - korvannut tavalliset ledilamput itsekseen syttyvillä ja sammuvilla älylampuilla ja liiketunnistimilla. Eli valot ei pala turhaan.
      - Lopettanut läppärien ja muiden tietokoneiden turhan tyhjäkäynnin yksikseen ollessaan. Eli tietokoneet ei ole päällä turhaan kun niitä ei käytetä.
      - Lopettanut muidenkin sähkölaitteiden turhan taustalla päälläolon
      - Varmistanut, että tiskikoneella pestään mahdollisimman täysiä koneita mikäli mahdollista
      - Varmistanut, että pyykinpesukoneella pestään mahdollisimman täysiä koneellisia sillon kun mahdollista
      - Säätänyt jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa älypuhelimella luettavien RuuviTag -lämpötilaanturien avulla niin, että lämpötila on mahdollisimman kohdillaan.
      - Siirtänyt laitteita käyttämään älypistorasioita ja automatisointeja, joiden avulla laitteet saa sammumaan kun niitä ei käytetä ja älypistorasian avulla voi seurata kulutusta
      - Seurannut laitteiden sähkönkulutusta älykotisysteemien kuten Samsung SmartThingsin kautta.
      - Seurannut kämpän kokonaiskulutusta sähköyhtiön sovelluksen ja mm. Muutakin -sovelluksen avulla
      - Tehnyt älykotiautomatisointeja, jotka tekee elämästä helpompaa ja kätevämpää, mutta auttavat myös säästämään sähköä
      - Ajastanut älykkäiden tiskikoneen, pesukoneen ja kuivausrummun toimintaa älypuhelimen ja sovelluksen avulla niin, että laitteet on käynnistynyt sillon kun uusiutuvan sähkön tuotannon osuus on suurin. Ei siis pörssisähkön hinnan vaan uusiutuvan sähkön osuuden mukaan. Itselläni ei edes ole pörssisähkösopimusta.

      -Ohjannut tuulettimia älypistorasioiden ja liiketunnistimien avulla niin ettei tuulettimet pyöri turhaan huoneissa missä ei olla.
      - Siirtänyt yhä suuremman osan läppärillä tehdyistä asioista tehtäväksi älypuhelimella ja tabletilla.

      jne.

      Kämpän kulutuksen lähtötasokaan ei ollut korkea keskimääräiseen kaksion kulutukseen nähden, mutta vuosikulutus on silti pudonnut jopa enemmän kaikenkaikkiaan kuin se edellä mainittu 200 kWh. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kämpän tän vuoden kokonaiskulutus tulee olemaan jotain 1300 kWh paikkeilla, jos loka- joulukuun kulutus on samaa luokkaa kuin se on tähän asti ollut tänä vuonna. Ei ollenkaan paha kun ottaa huomioon, että tämä on 45 neliön kerrostalokaksio. Toi 1300 kWh on huomattavasti alle tyypillisen keskimääräisen yksiön kulutuksen, mikä on tyypillisesti 1500 - 2000 kWh vuodessa. Kaksion tyypillinen kulutus on jotain 200 - 25000 kWh. Ja mulla näkyy nyt kulutus jäävän suunnilleen tuohon mitä sanoin, luultavasti ainakin.

      Todennäkösesti vuosikulutukseni olisi vielä huomattavasti alempi ellei toi mun jääkaappi-pakastinyhdistelmäni alkaisi vedellä viimeisiään, se aivan vvarmasti tuhlaa sähköä melkosesti. Eli ilman sitä vuosikulutus voisi olla jopa nykystä alempi selvästi. Esimerkiksi jotain 1100 - 1200 kWh luokkaa todennäkösesti. Jääkaapin säädin on pitänyt vääntää täysille, jotta se pysyy riittävän kylmänä eli toi alkaa vedellä viimesiään.

      Mutta tosiaan ei pidä yleistää, että nykyään ei kukaan piittaisi sähkönkulutuksen vähentämisestä jne. Toki on kaikenmaailman persesuolaisia, jotka nyt ei ole ikinä piitannut mistään.

      T. miksuh

      • Anonyymi

        Typokorjaus:

        kaksion tyypillinen sähkönkulutus vuodessa on n. 2000 - 2500 kWh paikkeilla.


        Niin ja tosiaan, olen säätänyt jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa RuuviTag -anturien avulla, mutta ihan viimeaikoina toi jääkaappi on alkanut osottaa vikaantumisen merkkejä, pakastin toimii suht hyvin. Eli jääkaappi-pakastinyhdistelmä varmasti tuhlaa sähköä turhan paljon.

        T. miksuh

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Typokorjaus:

        kaksion tyypillinen sähkönkulutus vuodessa on n. 2000 - 2500 kWh paikkeilla.


        Niin ja tosiaan, olen säätänyt jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa RuuviTag -anturien avulla, mutta ihan viimeaikoina toi jääkaappi on alkanut osottaa vikaantumisen merkkejä, pakastin toimii suht hyvin. Eli jääkaappi-pakastinyhdistelmä varmasti tuhlaa sähköä turhan paljon.

        T. miksuh

        T. miksuh

        Niin ja mitä saunaan ja sen lämmittämiseen tulee niin kämpässäni ei ole omaa saunaa enkä edes kaipaa sellaista. En käy kerrostalon taloyhtiön saunassakaan. Sen sijaan käyn yleisissä saunoissa. Syynä on ennenkaikkea se, että yleiset saunat on tunnelmaltaan, sosiaalisesti ja löylyiltään aivan eri luokkaa ja valtavasti kivempia ja parempia kuin mikään kerrostalokopperosauna. Toisekseen tietenkin kun käy yleisissä saunoissa niin itseni takia ei turhaan lämpiä mikään sauna vain minua varten.

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja mitä saunaan ja sen lämmittämiseen tulee niin kämpässäni ei ole omaa saunaa enkä edes kaipaa sellaista. En käy kerrostalon taloyhtiön saunassakaan. Sen sijaan käyn yleisissä saunoissa. Syynä on ennenkaikkea se, että yleiset saunat on tunnelmaltaan, sosiaalisesti ja löylyiltään aivan eri luokkaa ja valtavasti kivempia ja parempia kuin mikään kerrostalokopperosauna. Toisekseen tietenkin kun käy yleisissä saunoissa niin itseni takia ei turhaan lämpiä mikään sauna vain minua varten.

        T. miksuh

        Niin ja en nyt puhu mistään uimahallisaunoista vaan oikeista yleisistä saunoista.

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja mitä saunaan ja sen lämmittämiseen tulee niin kämpässäni ei ole omaa saunaa enkä edes kaipaa sellaista. En käy kerrostalon taloyhtiön saunassakaan. Sen sijaan käyn yleisissä saunoissa. Syynä on ennenkaikkea se, että yleiset saunat on tunnelmaltaan, sosiaalisesti ja löylyiltään aivan eri luokkaa ja valtavasti kivempia ja parempia kuin mikään kerrostalokopperosauna. Toisekseen tietenkin kun käy yleisissä saunoissa niin itseni takia ei turhaan lämpiä mikään sauna vain minua varten.

        T. miksuh

        Me ei tykätä yleisistä saunoista, eikä tosin kerrostalokopperosaunoistakaan. Tykätään vain omista talon- ja mökin puulämmitteisistä saunoista.


    • Anonyymi

      Kerrostalon asuntoon ei kannata hankkia lämmittävää ilmalämpöpumppua koska sillä kulut nousevat, taloyhtiölle joutuu kuitenkin maksamaan lämmityksen niin kuin ennenkin.

      • Anonyymi

        Juuri mihinkään kerrostaloasuntoon ei saa hankkia lämmittävää ilmalämpöpumppua. Tai siis ainakin pitää sitoutua olla lämmittämättä sillä.
        Menee kuulemma keskuslämmitysjärjestelmä sekaisin, jos asunnoissa on kovin vaihtelevaa pyyntöä patteriventtiileistä.
        Ei ehkä kovi hyviä systeemeitä tuollaiset keskuslämmitysjärjestelmät, jotka eivätä katso hyödyksi vaan haitaksi lämpöpumppuja.


    • Anonyymi

      Silkkaa rahastusta , normi arkielämää elävälle , vain jos käytät sähköä poikkeavasti eli elät myös poikkeavasti muihin veeraten eli olet "outo" elintapoinesi voit päästä pienemmällä laskulla . mutta maksat elintavastasi hinnan terveydelläsi .

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pystyisitkö pitämään

      Näppejä erossa jos tulisi siihen tilaisuus
      Ikävä
      68
      6812
    2. Yritystuet 10 mrd. vuodessa, eli yrittäjäriski valtiolla kuten kommunismissa

      Pelkästään Viking Linen viinanhakuristeilyitä sponsoroidaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Dieselin verotukikin on
      Yrittäjyys
      63
      6793
    3. Sture Fjäder haluaa tuensaajien nimet julki

      Kokoomuspoliitikko haluaa yli 800 euroa kuukaudessa tukia saavien nimet julki. Ehkä olisi syytä julkaista myös kuvat? h
      Maailman menoa
      148
      5456
    4. Luotathan siihen tunteeseen, joka välillämme on?

      Uskothan myös, että se kestää tämän? Kaipaan sinua valtavasti. Vielä tehdään yhdessä tästä jotain ihmeellistä ja kaunist
      Ikävä
      50
      4483
    5. En saa sua mielestäni vaikka tekisin mitä

      Mikä tähän auttaa.. ei mikään. Edes aika. Kaivan sut kohta vaikka kivenkolosta että saan kysyä haluatko sinäkin💛
      Ikävä
      20
      4089
    6. Onnettomuus

      Hukkajärventiellä kolaroi lavetti ja henkilöauto. Uutista ei missään! Hys hys ollaanko hiljaa tästäkin?
      Kuhmo
      5
      3660
    7. Milloin viimeksi näit kaivattusi?

      Toimisitko nyt toisin kuin siinä tilanteessa teit?
      Ikävä
      37
      3248
    8. Tuntuuko ettet tiedä

      Enää miten toimia mun suhteen. Kun en taida tietää itsekään
      Ikävä
      28
      3173
    9. Maahanmuuttajat torjuvat marjanpoiminnan - "emme ole rottia"

      Ruotsalaisen journalistin selvitys paljasti, miksi maahanmuuttajat kieltäytyvät työstä. Taustalla vaikuttavat kulttuuris
      Maailman menoa
      75
      2779
    10. Köysi alkaa kiristyä putinin kaulalla....

      Putin pelkää eniten juuri omaa porukkaansa, ja siihen on varmasti syytä kun sota ei ole mennyt hyvin, tappiot ovat valta
      Maailman menoa
      40
      2259
    Aihe