Tilanne:
Huhtikuussa 2008 järjestettiin Naton huippukokous Bukarestissa, jossa Ukraina ja Georgia hakivat Membership Action Plania (MAP) – tärkeä askel kohti täysjäsenyyttä.
❌ Vastustajat Naton sisällä: Saksa ja Ranska
🔹 Syyt:
Pelko Venäjän reaktiosta
Saksa ja Ranska pelkäsivät, että Ukrainan (ja Georgian) Nato-lähentyminen provosoisi Venäjän voimakkaasti.
Ne arvelivat, että jäsenyys ilman vakaata turvallisuustilannetta lisäisi epävakautta, ei vähentäisi sitä.
Ukrainan sisäinen jakautuneisuus
Tuolloin kansalaismielipide Ukrainassa oli jakautunut: lännessä tuettiin Nato-jäsenyyttä, mutta idässä ja etelässä monet vastustivat sitä.
Epävakaus ja poliittinen epäyhtenäisyys katsottiin riskiksi.
MAP ei ollut vielä ansaittu
Jäsenmaat (erityisesti Saksa) painottivat, että Ukraina ei ollut vielä täyttänyt kaikkia teknisiä ja poliittisia vaatimuksia MAPin saamiseksi.
✅ Kuka tuki?
🔹 Yhdysvallat (George W. Bush)
Presidentti Bush ajoi vahvasti Ukrainan ja Georgian MAP-statusta.
Katsoi, että nämä maat tulisi sitoa läntiseen turvallisuusyhteisöön.
Mutta USA ei saanut vakuutettua kaikkia liittolaisia, ja Naton päätökset tehdään yksimielisesti.
📝 Lopputulos Bukarestissa 2008: kompromissi
Ukraina ja Georgia eivät saaneet MAP-statusta.
Naton julkilausumassa todettiin kuitenkin:
"Ukraine and Georgia will become members of NATO."
Tämä oli epämääräinen lupaus tulevaisuudesta, mutta ei konkreettinen etenemissuunnitelma.
Venäjä reagoi silti kielteisesti ja katsoi tämänkin lausunnon olevan provokaatio.
🔎 Miksi tämä oli niin merkittävä hetki?
Venäjä oli jo 2000-luvun alusta ilmoittanut, että se ei hyväksy Naton laajenemista entisille neuvostotasavalloille, kuten Ukrainalle tai Georgialle.
Venäjä koki sen uhkana omalle vaikutusvallalle ja turvallisuudelle.
Putin oli itse läsnä Bukarestin huippukokouksessa ja piti siellä aggressiivisen puheen, jossa varoitti vakavista seurauksista.
🎯 Yhteenveto: miksi vastustettiin?
Vastustaja Miksi?
Saksa Ei halunnut provosoida Venäjää; katsoi Ukrainan olevan epävakaa
Ranska Sama kuin Saksa; pelko lisääntyvästä jännitteestä
Venäjä (epävirallisesti) Painosti ja uhkasi vastatoimilla
Osa Ukrainan kansasta Jakautunut suhtautuminen Natoon – ei selkeää kansallista tahtoa
Huhtikuussa 2008 järjestettiin Naton huippukokous Bukarestissa, jossa Ukraina ja Georgia hakivat Membership Action Plania (MAP) – tärkeä askel kohti täysjäsenyyttä.
❌ Vastustajat Naton sisällä: Saksa ja Ranska
🔹 Syyt:
Pelko Venäjän reaktiosta
Saksa ja Ranska pelkäsivät, että Ukrainan (ja Georgian) Nato-lähentyminen provosoisi Venäjän voimakkaasti.
Ne arvelivat, että jäsenyys ilman vakaata turvallisuustilannetta lisäisi epävakautta, ei vähentäisi sitä.
Ukrainan sisäinen jakautuneisuus
Tuolloin kansalaismielipide Ukrainassa oli jakautunut: lännessä tuettiin Nato-jäsenyyttä, mutta idässä ja etelässä monet vastustivat sitä.
Epävakaus ja poliittinen epäyhtenäisyys katsottiin riskiksi.
MAP ei ollut vielä ansaittu
Jäsenmaat (erityisesti Saksa) painottivat, että Ukraina ei ollut vielä täyttänyt kaikkia teknisiä ja poliittisia vaatimuksia MAPin saamiseksi.
✅ Kuka tuki?
🔹 Yhdysvallat (George W. Bush)
Presidentti Bush ajoi vahvasti Ukrainan ja Georgian MAP-statusta.
Katsoi, että nämä maat tulisi sitoa läntiseen turvallisuusyhteisöön.
Mutta USA ei saanut vakuutettua kaikkia liittolaisia, ja Naton päätökset tehdään yksimielisesti.
📝 Lopputulos Bukarestissa 2008: kompromissi
Ukraina ja Georgia eivät saaneet MAP-statusta.
Naton julkilausumassa todettiin kuitenkin:
"Ukraine and Georgia will become members of NATO."
Tämä oli epämääräinen lupaus tulevaisuudesta, mutta ei konkreettinen etenemissuunnitelma.
Venäjä reagoi silti kielteisesti ja katsoi tämänkin lausunnon olevan provokaatio.
🔎 Miksi tämä oli niin merkittävä hetki?
Venäjä oli jo 2000-luvun alusta ilmoittanut, että se ei hyväksy Naton laajenemista entisille neuvostotasavalloille, kuten Ukrainalle tai Georgialle.
Venäjä koki sen uhkana omalle vaikutusvallalle ja turvallisuudelle.
Putin oli itse läsnä Bukarestin huippukokouksessa ja piti siellä aggressiivisen puheen, jossa varoitti vakavista seurauksista.
🎯 Yhteenveto: miksi vastustettiin?
Vastustaja Miksi?
Saksa Ei halunnut provosoida Venäjää; katsoi Ukrainan olevan epävakaa
Ranska Sama kuin Saksa; pelko lisääntyvästä jännitteestä
Venäjä (epävirallisesti) Painosti ja uhkasi vastatoimilla
Osa Ukrainan kansasta Jakautunut suhtautuminen Natoon – ei selkeää kansallista tahtoa
Vastaukset 25
Vanhimmat
UsAn syytä nykyinen tilanne. George W. Bush ei kuunnellut tärkeimpiä Eurooppalaisia liittolaisiaan. Ja nyt veti tukensa pois vielä Ukrainalta.
Juuri näin.
Tätäkin tulisi Suomessa uutisoida, mutta sitä yritetään piilotella.
Juurisyy: USA halusi Ukrainan Natoon vastoin Euroopan valtioiden tahtoa-->Ukrainan sota syttyi.
Valetta. Tuon Bukarestin kokouksen jälkeen Ukrainan parlamentti päätti, ettei se enää edes pyri NATO:n jäsemaaksi eikä NATO tai USA sitä enää sen jälkeen edes pyrkinyt saamaan jäseneksi. Juurisyy: Venäjän diktaattorin fasismi ja imperialismi.
Ukrainaa johtaa huumehöyryinen juutalainen homokääpiö natsilippuineen.
Näin Hra Moolokin sanoja mukaellen....😍
Ai sinä uskot tuon Venäjän valheellisen propagandan. Joitakin ihmisiä on sitten helppo kusettaa.
Onko uutisen paikka 2008 tapahtumat joista varmaan silloin on mainittu...
No ainakin parempi kuin venäjän johto kammio-olmi johdossa ja rotta kääpiö ja valehtelija sakkoineen..
Ukrainaa johtaa tosi mies eikä mikään viemärirotta niin kuin venäjää .
Kuuntele nyt itseäsi, kyllä on kaukaa haettua sillä tarvitsee myös sen toisen osapuolen sotaan kun tässä vaan venäjä hyökkäsi milloinmilläkin verukkeilla ja ja mitä sitten on turhaa vallanhimoisuutta muuta sairautta hyökätä toiseen maahan vain siksi ettei se nyt vaan joskus mene Natoon.
Ja tuolla hyökkäämisellään Ukrainaan putin myi meidän kansa Natoon !
Juurikin niin ja haileet kommunismin alisteiset muistot nationalismi ja suureuuden hulluus.
Valetta ,tuon Bukarestin kok,,,, Heitä ukko voltti.
Tääsä näkee että heikosti käy Venäjän naapureille jotka eivät ole NATOn suojassa.
Putelle pitää kertoa, että Kiina aikoo Natoon....
Ukrainan nykyisen sodan perussyy on EU: n halu levittää reviiriään, se ei sitten sopinut Venäjälle
EU aloitti neuvottelut Ukrainan kanssa kauppa- ja assosiaatiosopimuksesta presidentti Janukovitshin aloitteesta. Venäjän rikollisen sodan perussyy on Venäjän diktaattorin fasismi ja imperialismi.
Juurikin niin.
Ressukat meni Bidevaarin ansaan?
Ei saa unohtaa juurisyitä sodalle.
Juu, juurisyyt sodalle, Venäjän diktaattorin fasismi ja imperialismi kannattaa pitää esillä.
Eikun Naton Laajeneminen.
noin, 2008 - 2022 väli oli natolla ja globalisteilla mahdollisuus neuvotella.
-- mutta kun ylimielisinä vain jatkettiin naton itään etenemistä, niin sota syntyi.
Nato ja globalistit saivat aikaan ukraina-vietnamin. Massa tuhon.
Jo n. 2 miljoonaa ukrainalaista on tuhottu
ja silti juhlat jatkuu brysselissä, lontoossa, pariisissa !!
-yli velka us ja eu alue tarvitsee busineksiinsa sota kriisiä !"!
Ja Pikku puku miehet tärkeilee, vaikka on verta käsissä !!
Muistat tapahtumat hivenen väärin, se oli Venäjä, joka lähti etenemään länteen, eikä länsi itään ja sodan sai aikaan Venäjä. Verta on käsissään Venäjän diktaattorilla Putin Kalsarimyrkyttäjällä ja hänen kätyreillään.
Tuolla ajanjaksolla NATO ei laajentunut itään.
Mutta maailma on kovin eri 2022 kuin 2008 .
Nämä tekoälysonta avaukset sais kaikki poistaa saman tien.