Kulmakahvila Kalliossa
Dialogi
- Näetkö tuon naisen tuolla takanani. Viimeinen pöytä, läppäri auki.
- Hän laittoi juuri sen kiinni ja vilkaisi minuun.
- Älä katso häntä silmiin. Hän on Funeau, keskustelupalstojen Hydra. Medusa. Hirviö.
- Syötkö sinä tuon piirakan loppuun?
- Mitä? En syö. Ota pois ajelehtimasta. Katsooko hän yhä tännepäin?
- Ei. Hän katselee kadulle. Kiitos kauheasti. Tää näyttää ihanalta.
- Eikö ole kummallinen nenä?
- On. Tosiaan. Kreikkalainen?
- Ei tiedetä. Hän ei ole koskaan puhunut asiasta.
- Tämä piirakka on parempi kuin omani oli. Tää on todella hyvää. Sulla on parempi vainu.
- Siis sä et ole lukenut hänen tekstejään?
- En muista lukeneeni. Ja jos olen, niin en ole kiinnittänyt kirjoittajaan huomiota. Eli teksti on ollut silloin tylsä.
- No sitten et ole lukenut. Funeaulla on jäätävä ote todellisuuteen. Yhä jäätävä, kuin on tuo katse.
- Kuinka joku osaa valmistaa näin upean piirakan? Mikä tämä on nimeltään?
- Quiche Lorraine. Viimeksi kun luin tuon hirviön tekstin, niin tuli niin kylmä että piti mennä kuumaan suihkuun jottei jäätyisi. Aiwan kamala nainen. Mutta… no kyllä itsekin on myönnettävä, että harvinaisen kaunis.
- Paitsi tuo nenä.
- Niin. Vaikea sanoa. Ehkä sitä pitkään tutkimalla siihen voisi tottua.
- Sellainen vaatisi suhteen. Muuten ei onnistu. Oletkohan sinä lesbo? Tunnut vähän olevan.
- Itse söit juuri puolitoista piirakkaa ja minua lepsottelet.
Naiset hihittelivät . Funeau vilkaisi heitä nurkkapöydästään.
(hihitystä)
Dialogi
- Näetkö tuon naisen tuolla takanani. Viimeinen pöytä, läppäri auki.
- Hän laittoi juuri sen kiinni ja vilkaisi minuun.
- Älä katso häntä silmiin. Hän on Funeau, keskustelupalstojen Hydra. Medusa. Hirviö.
- Syötkö sinä tuon piirakan loppuun?
- Mitä? En syö. Ota pois ajelehtimasta. Katsooko hän yhä tännepäin?
- Ei. Hän katselee kadulle. Kiitos kauheasti. Tää näyttää ihanalta.
- Eikö ole kummallinen nenä?
- On. Tosiaan. Kreikkalainen?
- Ei tiedetä. Hän ei ole koskaan puhunut asiasta.
- Tämä piirakka on parempi kuin omani oli. Tää on todella hyvää. Sulla on parempi vainu.
- Siis sä et ole lukenut hänen tekstejään?
- En muista lukeneeni. Ja jos olen, niin en ole kiinnittänyt kirjoittajaan huomiota. Eli teksti on ollut silloin tylsä.
- No sitten et ole lukenut. Funeaulla on jäätävä ote todellisuuteen. Yhä jäätävä, kuin on tuo katse.
- Kuinka joku osaa valmistaa näin upean piirakan? Mikä tämä on nimeltään?
- Quiche Lorraine. Viimeksi kun luin tuon hirviön tekstin, niin tuli niin kylmä että piti mennä kuumaan suihkuun jottei jäätyisi. Aiwan kamala nainen. Mutta… no kyllä itsekin on myönnettävä, että harvinaisen kaunis.
- Paitsi tuo nenä.
- Niin. Vaikea sanoa. Ehkä sitä pitkään tutkimalla siihen voisi tottua.
- Sellainen vaatisi suhteen. Muuten ei onnistu. Oletkohan sinä lesbo? Tunnut vähän olevan.
- Itse söit juuri puolitoista piirakkaa ja minua lepsottelet.
Naiset hihittelivät . Funeau vilkaisi heitä nurkkapöydästään.
(hihitystä)
Vastaukset 45
Vanhimmat
Kaikki asiat lopulta liittyvät nenään ja sen seurauksena myös seksiin. Katsokaa vaikka elokuva Life of Brian.
Shut up, big nose.
Mene kasa syömään sitä piirakkaas🏳️🌈🏳️🌈🏳️🌈🏳️🌈🏳️🌈🏳️🌈🏳️🌈🏳️🌈
🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤lopeta ihmisten kiusaaminen🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤
Näkee sun kuvasta että oot ruma läski
Esität jotain hyvää mitä et ole
Tehän ootte sitten tämän palstasedän kanssa ku kaks marjaa. T
Nenässä voi olla polyyppeja.
🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤lopeta toisten kiusaaminen täällä🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🐷🐷🐷🐷🐷🐷🐷🐷🐷🐷🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤älä esitä hienompaa kuin olet🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤🖤
Nenäkäs
- Onko tässä mulle paikka? On vähän täyttä.
- On. Ole hyvä. Siirrän tämän tästä pois tieltä.
- Huomasin että se oli kiinni. Muussa tapauksessa olisin ottanut kahvin mukaan ulos. Ihmisillä tulee olla työrauha.
- Kurja sää.
- Mun nimi on Jesus. Mikä sun nimesi on?
- Funeau
- Funeau. Se kuuluisa nettikirjoittelija?
- Tuskin nyt niin kuuluisa. Kunhan naputtelen.
- En tiennyt että olette noin kaunis. Voi tavatonta. Kahvikin läikähti. Anteeksi.
- Ei se mitään.
- Verkossa teitä väitetään pallopäävalaaksi, laardiläjäksi, transvestiitiksi, kukkahattutädiksi, syömishäiriöiseksi, työttömäksi homoseksuaaliksi ja vihervassariksi, mutta tuo laukkuhan on Vuitton.
- No sitä nyt on kaikenlaista.
- Madre de Dios, millainen on totuus.
- Kylläpä nyt höpsitte. Olisitteko kenties kiinnostunut harrastamaan seksiä kanssani sillä aikaa kun tuo puolivalmis työni tuossa vielä hetken muhii?
- No totta kai. Kukaan ei sanoisi ei. Mutta toivottavasti se ei muhi liikaa. Onko sellaista vaaraa?
- Tuskin. Ne ovat vain sanoja. Sanat ovat kuin me ihmiset: jos joku unohtuu, sen voi korvata uudella.
(naurua)
Taivas
On jollain tasolla outoa se että satunnaisseksi johtaa aina täydelliseen umpikujaan. Katu loppuu kuin seinään.
Käväistyäni taivaassa, joudun takaisin kadulle, umpikujaan, ja on käännyttävä ympäri.
- Jesus.
- Niin, kulta.
- Sinun on nyt lähdettävä, koska minunkin on lähdettävä.
- Voinko tulla kanssasi?
En vastannut mitään.
Nousin vuoteelta ja päätin olla kova, timanttinen ja määrätietoinen.
En jaksa lampaita, ystävällisyyttä ja kivoja aiheita. Kun tähän lisätään vielä perhesuunnittelu, kukat ja budjetointi, minä olen jo aikaa sitten kadonnut paikalta. Planeeraukset jäävät lepattamaan kepinnokkaan. Yksin.
Pidä Jesus minua hetki kädestä kiinni, niin se hajoaa palasiksi päästäessäni siitä irti. Olen mustaa jäätä, liukas piru.
Minä halusin sinut, mutta sinä halusit minut. Se oli virhe. Ja se on virhe.
(reps)
Funeau
Musta kissa tuijotti Jesusta kynnykseltä, jonka Funeau oli hetki sitten ylittänyt. Sillä oli herpaantumaton ote ja se oli iso kissa, jolla oli keltaiset silmät.
- Emännälläsi on kaunis nenä. Sinullakin on kaunis nenä, Jesus puheli kissalle. Tämä kyllä tykkäsi kuunnella. Se istui paikoillaan kuin elävä patsas katse porautuneena Jesuksen sisimpiin kolkkiin. Tällainen syvätuijotus oli Jesukselle kokemuksena uusi.
- Lupasin emännällesi lähteä pois ja sulkea oven perässäni huolellisesti, mutta nyt sinä olet kaapannut minut panttivangiksi. Olen vankina makuuhuoneessa, jonka kaltereina toimivat kissanviikset. Voi minua raukkaa.
Jesus katseli ympärilleen. Sisustaa Funeau kyllä osasi. Ja valita värin, muodon ja kohdan. Huone oli esteettisessä mielessä kopio Funeausta itsestään, sillä jokin Jesukselle tuntematon laki saneli tyylin. Funeau ei ollut valintoja. Mitään ei oltu kasattu kokoon palasista, vaan tulos oli ollut jo olemassa ennen sen luomista, Jesus tuumaili ja silitteli lakanaa.
Hänen oli myönnettävä itselleen, että Funeaun kaarien ja intohimon kanssa seikkailu on ollut omaa laatuaan Jesuksen seksielämässä. Ja on suorastaan musertavaa huomata hänen kiireensä pois rauenneesta tilanteesta. Silmistä sammuu jokin ja kasvot muuttuvat tunteettomiksi. On kuin joku kuolisi moottoritiellä jossain, jäisi jonkin alle.
Yöpöytää ei varsinaisesti ollut. Lattialla oli kirja levällään kannet kohti kattoa. Jesus roikotti päätään sängynreunan yli ja luki kansitekstit.
Luettuaan tekstit, Jesus nosti katseensa makuuhuoneen seinälle, jolla roikkui taulu. Hän tunnisti teoksen. Sen oli maalannut Amadeo Modigliani, ja se esitti nuorta naista. Teoksen ei pitäisi olla täällä, vaan museossa, Jesus kummasteli ja ihaili teoksen täydellistä yksiselitteisyyttä.
Kynnyksellä välähteli vuoroin kissa ja vuoroin alaston nainen. Oli pidettävä lakanoista kiinni, jottei valomyrsky olisi temmannut Jesusta taivaan tuuliin.
(hihitystä)
Jesus
Hän oli ihan hyvä tyyppi, avoin ja rehellinen. Ehkä juuri siksi luotin häneen, koska hän valehteli minulle.
Ensin annoin hänelle itseni, jonka jälkeen jätin hänelle asuntoni ja rakkaimpani: kissan. Minulla ei ole enempää antaa. Tässä kaikki.
Olen matkalla Kamppiin pikatapaamiseen. Kieltämättä hieman jännittää.
(reps)
Kamppi
Ovilukon surina kertoi ajankohdan, jolloin vetäistä kahvasta. Nousin hissillä kerroksiin. Katumelu vaihtui yksityiseksi huminaksi ja oman peilikuvan tuijotteluksi.
Astuin käytävälle ja olin hetken kadoksissa. Oikealle vai vasemmalle, kyselin. Kuljin suoraan, sillä seinällä olevat ohjeet näin neuvoivat.
Käytävän puolivälissä sijaitseva ovi oli auki ja tuntematon nainen käytävällä katseli minua ja kävelyäni. Hän ei pelkästään odottanut minua, saapumista luokseen. Hän analysoi.
- Moi.
- Moi.
- Käy sisään, ole hyvä.
- Sinä olit tämä Funeau, kuuluisa keskusteluaktivisti.
- Kyllä näin on.
- Kun olet valmis, niin mene tuosta ovesta seuraavaan huoneeseen ja asetu seisomaan valokeilaan. Se on valitettavasti aika lämmin. Muuten huone on pilkkopimeä.
- Okei.
- Vaatteesi voit jättää tähän huoneeseen. Tuolla verhon takana on hyvin tilaa. Ainoa sääntö tässä on se että hiukset tulee olla kiinni. Ei väliä, kuinka. Niskan on oltava näkyvissä. Tarvittaessa minä voin pyöräyttää ne kiinni vaikka heti.
- Ei tarvitse.
- Hyvä. Minä tästä menen ja tulet sitten paikalle kun tulet. Mikään kiire meillä ei tässä ole. Kuljemme sinun ehdoillasi ja sinun aikatauluillasi.
Nainen poistui huoneesta.
(hirn)
Säkkipimeässä huoneessa seisominen lämpimässä valokiilassa ilkosillaan on kummallinen kokemus. Oma iho loistaa ylhäältä satavassa valossa sellaisella voimalla, että on hetken lähes sokaistunut hohdosta.
Kohta varmaan alkaa käry käymään, mietin ja naurahdin ääneen.
- Tervetuloa, Funeau.
- Kiitos. On ilo jälleennähdä.
- Olet hieman varttunut viimenäkemästä.
- Kyllä. Viisi vuotta. Päivälleen.
- Onko mielestäsi mikään muuttunut?
- Ei. Ehkä perseeni on hieman laskeutunut.
- Emme ota kantaa.
- Kiitos.
- Oletko jo löytänyt itsesi?
- En vielä. Mutta jonkin ison asian äärellä tunnen pyöriväni.
- Sinullahan oli kriisi rintojesi suhteen.
- Ne ovat ihan bueno. Olen tottunut niihin tällaisena. Lisäksi ihmiset luulevat minua kuuluisaksi malliksi, josta eivät ole koskaan kuulleet, koska olen tällainen lauta.
- Entä nenäsi. Kuinka nenäsi jaksaa?
- Se on työn alla. Se on ikään kuin koko ajan framilla, koska aina kun silmäni avaan, se on siinä. Framilla.
- Parisuhde?
- Ei kiinnosta.
- Seksi?
- Sitä on riittänyt. Sekä omaa että toisten.
- Ystävät?
- Samat kuin ennen. Ei uusia.
- Oletko oppinut uusia temppuja. Jos olet, niin voisitko esittää sellaisen?
- Kärrynpyörä ja takaperinvoltti.
- Valitettavasti ne eivät täällä onnistu.
- Miksi eivät?
- Liian ahdasta.
Tajusin äkkiä että korvissani kaikuva ääni sai aikaan illuusion, että seisoin suuressa salissa. Ojensin hiljaa kättäni ja se osui välittömästi samettiseen seinään.
(hihitystä)
Kissa
Matkustin metrolla kotiin. Avasin ulko-oven ajatuksissani ja pudotin kassin lattialle kuin raadon.
Kuljin asunnossa kuin kone.
Sitten ymmärsin etten ollut yksin. Kissan ja minun lisäksi paikalla oli kolmas hahmo.
Kurkkasin makkariin: Jesus oli yhä siellä, mutta päiväunilla. Kissa pyöri nilkoissa ja mourusi ruokaa. Jesus tuhisi vuoteella.
Minä menin jalalta toiselle.
Ruokin sen.
Päätin sillä hetkellä tulla raskaaksi, koska käsitin oloni olevan aivan liian paivava. Halusin keventyä. Halusin pois itsestäni. Halusin mahdollisimman kauas itsestäni.
Halusin olla edes hetken ihminen. Halusin kynnyksellä, että minut ruokittaisiin ja minua palveltaisiin, kiikutettaisiin rokotettavaksi ja trimmattavaksi.
Minä halusin tuijottaa elämää, en sitä että minua tuijotetaan.
(hirn)
Dialogi
Asetelma:
Funeau herättää Jesuksen päiväunesta ja näyttää itsensä yön.
- Jesus, herää. En ole vihainen.
- Ömmöm…möm.
- Herää, olen kotona. Rakastan sinua. Tahdon sinua. Olen elämä.
- Todo sobr…
- Jesus, avaa silmäsi. Olen tässä.
- Kissa…
- En ole kissa. Kissa voi hyvin. Olen Funeau. Avaa silmäsi, Jesus.
(Krooh)
- Jesus!
- Mitä vittua täällä tapahtuu!
- Rauhoitu. Se olen vain minä, musta, äänetön kalpea virta yössä. Olen sinun tähtesi. Planeetat ja kuut ovat sinun. Olen maa allasi astella. ilma hengittää. Ota minut. Olen sinun.
- Häh?
Maailmat virtaavat. Kuuntele minua: Minä kuiskaan vain kerran.
(hihitystä)
Raskausaika
Raskaus on eräänlainen lasti, joka tulisi purkaa.
Kun nainen ei vielä ymmärrä olevansa raskaana, niin kirjoittaja jo tunsi sen.
Päästi
Kirjoittaja ei ”siitä”, ei koskaan tule, eikä missään kontekstissa synnytä, saati omista mitään sellaista kuin munasolu, ovo tai kuunkierto.,elämä.
Kädessä on vain vessapaperi ja toisessa toisessa sormileikkipeli.
Lasten lätinää hiekkakuopassa.
Kun kirjoittaja tulee raskaaksi, niin hän kirjoittaa maailman kauneudesta, jota pahat henget rajoittavat. Ja jotka tekevät kaikkensa, jottei koettu tuska näkyisi.
Näitä intressejä vastaan nousevat niitä vahvemmat voimat, eli marginaaliporukka, kuten minä.
Funeau
(hihitystä)
Minusta se on oikein, sillä
Sillä
Mutta millä?
Konkreettisia esimerkkejä on yllättävän vähän.
Millä siis vaikuttaa muulla kuin topsipuikolla?
Kirjoittelenko nettiin, vai avaanko siellä blogin ja kirjoittelen sinne (siis nettiin, jossa haluan vaikuttaa)?
Etkö siis kuule hyvin?
Tuleeko aina tunkea jotain itseensä tunteakseen olevansa puhdas?
No ei vittu tarvitse. Koko homma aina kaatuu siihen loputtomaan pesemisen määrään, jota elämä eteensä saattaa.
Elämän idea on syödä, röyhtäillä ja piereskellä.
Jos näin ei tee, on jo tullut syödyksi.
(naurua)
Funeau Imperialisti
Fanihan tällainen modaus monesta eri asiasta, joiden listaamiseen tässä menisi koko loppupäivä.
Mutta tänään tulin miettineeksi tuota sanaa ”imperialisti” uudelleen, niin huomasin sen olevan olennainen osa koko järjestelmää; eli jos et ole imperialisti, niin kohta sinua ei ole.
Tiedättekö mistä luin tuon?
No ette.
Näin tämän iskulauseen roskapöntön kyljessä Sörnäisissä. Se oli paljon (ellei mittavissa määrin) säitä nähnyt tarra.
(hirn)
Konkretia
Parisuhteet alkavat kaksiulotteisina, ja muuttuvat hiljalleen kolmiulotteisiksi. Jesuksen epäonneksi tämä ulottuvuuksien määrä ei riittänyt Funeaulle.
Funeau siirtyi monimutkaisempaan malliin ja poistui omaan neliulotteisuuteensa kuin olisi kävellyt makuuhuoneensa ovesta ulos viidakkoon papukaijojen kovia ääniä ja värejä ihailemaan. Funeau ei ollut tästä maailmasta tai todellisuudesta, vaan jostain muusta. Tämä tuli Jesukselle selväksi seuraavien viikkojen aikana.
Vasta silloin, kun Funeau alkoi vuotaa verta, seksi loppui. Se loppui kuin seinään ja Funeau vetäytyi sohvannurkkaan ja heittäytyi kotoisaksi. Kaikki naisellisuus katosi hänestä ja olemus muuttui harmaan tieteelliseksi ja valjuksi. Jopa tylsäksi.
Funeau lusikoi proteiinitahkaa suuhunsa typerät rillit rumalla nenällään roikkumassa ja luki, teki muistiinpsnoja ja kirjoitti paljon. Hyvin paljon. Hän ei kuukautistensa aikana puhunut juuri mitään. Hän ei ikään kuin ollut tavattavissa. Tuntui siltä, että kun Funeau ottaa jonkin projektin vastaan, niin projektista tulee hänen oma todellisuutensa. Hän muuttuu projektikseen. Ja kohta ei voitu enää sanoa kumpi oli kumpi, koska ne olivat yhtä ja samaa ulottuvuutta, Funeaun ulottuvuutta.
Jesus katseli kumppaniaan tuntematta tätä. Hyvä kun naisen seinästä tai sohvasta erotti. Mihin se kissa tai tiikeri oli mennyt, Jesus kyseli itseltään. Jos kuukautiset eivät kohta lopu, niin tuo naisvarjo katoaa ihmisyyttä pursuavan kirjallisuutensa ja papereittensa ja tarralappujensa alle. Lapsipsykologiaa, lääketiedettä, proosaa, horoskooppeja ja naistenlehtiä.
Kammottavaa, Jesus ajatteli ja imuroi lattian Funeaun ympäriltä. Meteli ei häirinnyt Funeauta lainkaan. Oli kerrassaan fantastista päästä pois naiseuden ulkoisista seikoista ja uppoutua sisäisiin. Lisäksi imuritkin osaavat nykyään liikkua itsekseen. Vähän kuin Jesus tuossa, Funeau hihitteli sisäisesti. Minä maksan mielelläni kovan hinnan siitä, että pääset hetkeksi eroon kaikesta ulkoisesta paskasta.
Oli ällöttävää vuotaa. Jo huulipunasta tuli mieleen oma veri. Kuvottavaa. Lisäksi Jesuskin on muuttunut koomiseksi luudaksi asunnossani: haisee vessanpesuaineelle ja höpisee itsekseen sekavia. Juuri ja juuri jaksan sietää hänen läsnäoloaan. Tuntuu kuin hän olisi jokin pikkuinen heppu, joka räpiköi siinä verenpunaisessa joessa, joka minusta ulos valuu.
Sietämätöntä.
(hihitystä)
Kuun loppu
Täydenkuun aikaan heräsin yöllä syvästä unesta niin äkkiä, että se tuntui kuin avokämmenellä olisi lyöty kasvoihin.
Ymmärsin, että kehoni ymmärsi minut paremmin. Se oli mestari alallaan. Se näytti suunnan hitaalle ja kompastelevalle mielelle, joka haparoi hämärässä huoneessa vartaloa, jonka luuli kuuluvan sille. Ei. Näin ei ollut.
Se kertoi minulle olevansa valmis. Se oli kertonut sen jo minuutti sitten, mutta minä en ollut vielä tehnyt muuta kuin tunnustellut rintojani, sekä huomannut olevani märkä.
Jokin outo, yliluonnollinen voima oli vallannut kehoni arimmat kohdat ja kumisi niin matalalla taajuudella, että lämpenin tekemättä tai tahtomatta tehdä mitään.
Minua ei ollut. Kehoni oli ottanut minuudesta yliotteen ja vaati itselleen sen mikä sille kuului.
Jesus kuorsasi.
Tein välittömästi hyvin julman ja radikaalin päätöksen. Iskin kananmunan rikki ja valmistin itselleni pikamunakkaan.
Minä lähden radalle.
)reps)
Radalla
Dialogi
- Missä sä olet ollut?
- Radalla.
- Millä radalla?
- Pururadalla Paloheinässä.
- Mikä on pururata?
- Se on metsää halkova polku, joka on päällystetty sahanpurulla.
- Ahaa. Olit siis kuntoilemassa.
- Si señor.
- Kuinka Suomessa nainen saa juoksennella yksin metsässä aamuhämärissä? Aivan hullua. Vai olitko yksin?
Heppu alkoi käydä hermoilleni. Olenko minä tilannut tänne jonkin rajoittuneen nillittäjän piipittämään siitä mitä saan tehdä ja mitä en. Ja milloin. En. Vai olenko? Asiaa täytyy tutkia.
En nyt kuitenkaan ehdi sitä tutkia, koska minun on riideltävä tämän espanjalaisen pässin kanssa yksinkertaisista asioista niiden kulttuurieroilla.
(naurua)
Real Madrid vs Barcelona
Nyt olen kahden vaiheilla, sillä olen todella vaikean päätöksen edessä.
Etäisenä ajatuksena on ollut taustalla toimittaa tähän tarinaan eräs henkilö, nimittäin Jesuksen sisko.
En ole tavannut tätä sisarta, mutta jos veli on tuollainen, niin sisko tuskin voi rimaa alittaa. Itseäni kiinnostaa tämä vaihtoehto.
Toinen vaihtoehto on kertomus tunnekuolemasta, joka tätä sekopäistä pariskuntaa minisarjassamme odottaa.
Sekin kuulostaa jotenkin… vääjäämättömältä.
En ole valinnut tietäni.
(hihitystä)
"Heppu alkoi käydä hermoilleni. Olenko minä tilannut tänne jonkin rajoittuneen nillittäjän piipittämään siitä mitä saan tehdä ja mitä en. Ja milloin. En. Vai olenko? Asiaa täytyy tutkia."
Heh. Myönnän että nauroin. 😁 En ole koskaan joutunut sanomaan noin omalle miehelleni, mutta muuten tuo olisi voinut olla suoraan minun aivoistani. 😁
🦄
Variantti.
Kissa oli herännyt outooan aikaan aamulla. Se oli tassutelut silmät kiinni keittiöön ja kahvi tuoksui ilmassa
Se suki turkkiaan huolellisesti ja tutkiskeli raukeasti, mitä uusia kuvioita paljastuisi niiden alta. Eri suuntiin suittina se näytti aina hieman erilaiselta.
Variantti. Tuo ajatus kuulostaa monista pelottavalta, oli kissa itseensä lähtökohtaisesti tyytyväinen.
Kehitystä oli tapahtunut, mutta mihinkä suuntaan, voi härre 🙀
Matsi
Televisiossa oli menossa jalkapallo-ottelu.
Fanaattisuus on aina saanut minut voimaan pahoin. Fanaattisuus on täysin sokea ja kuuro, eikä osaa tehdä mitään muuta kuin huutaa ja meluta yhden pienen pisteen sisällä, jonka ulkopuolella ei ole mitään.
Ei mitään.
Puoliaika kestää 45 minuuttia. Viidentoista minuutin kohdalla siirsin viinilasini sivummalle ja vilkaisin makuuhuoneen ovea. Se oli auki.
Suhteemme päättyisi tämän ottelun aikana.
Nousin ylös ja pyysin seuraamaan perässä. En sanonut sanaakaan. En tehnyt elettäkään, mutta ohitukseeni reagoitiin välittömästi.
Lopputulos oli hioutunut valmiiksi illan aikana. Minä hankkiutuisin kaikesta tästä mölystä ja riehumisesta eroon sellaisella keinolla, missä olen hyvä.
Minua seurattiin, mutta fanaattisuus ei sitä nähnyt. Fanaattisuus ei myöskään kuullut, mitä sanoin. Fanaattisuus juoksenteli vihreällä nurmikolla, kun ylsin taivaisiin omalla vuoteellani. Olen luonnonlahja.
Makasin sikiöasennossa vuoteella ja hymyilin. Oli kuuma. Oli sietämättömän hyvä olla.
Oli kuin olisi silloin ymmärtänyt jotain…
Kaikesta.
(naurua)
Saapuva
Lentokentällä oli normihulina päällä. Jos oli oikein tarkkaavainen, niin saattoi löytää väenpaljoudesta muutaman ihmisen, jotka eivät tuntuneet olevan hukassa.
Itse tunsin olevani aina täällä kuin kotonani. En tiedä miksi. Ehkä sittenkin pidän ihmisistä. En osaa sanoa. Kenties lentokentän arkkitehtuuri kiinnostaa, tai sitten vain tapahtumien suuri samanaikainen määrä ja liike.
Seisoin aina täällä hieman päkiöilläni, niin kuin olisin jokin kavioeläin.
Jesuksen systeriä tässä odottelen. Jesus on mennyt matkoihinsa ja löytänyt uuden. Se käy nopeasti. Kun on vähän tavaraa ja kykyjä, niin se käy vielä nopeammin.
Minulla on taas tilaa hengittää.
Olen luvannut Jesuksen sisarelle majoittaa hänet. Edessä on tuntematon maailma, kiehtova, tumma ja lämmin kuin tanssiva yö.
Hän on kuulema hyvin temperamettinen nainen, pistävä kuin miekka härässä.
(hihitystä)
Sisko
Vaikka en tunne häntä, tunsin hänet heti.
Vaikka espanjalaisen naisen veisi minne, niin hän tietää mihin siellä mennä ja mitä siellä tehdä. Ei poikkeuksia.
Hän käveli eteeni, poimi lennosta sen oleellisimman. Ja, sitten, olimme jo sukua.
En voi kuvailla tätä ilmiötä millään muulla tavalla kuin sillä, että hän osasi asiansa.
Virhe; Tuntematon käsite.
Luulin itse olevani keskiluokkaa parempi kokki, mutta näin ei ollut. Luulin myös olevani tavallista sielukkaampi kirjoittaja, mutta tämäkään väite ei pitänyt paikkaansa. Luulin olevani hyvä ihminen, mutta aina tapaa paremman.
Lisäksi minulle tuli selväksi, että viineistä en tiennyt mitään, vaikka näin luulin.
Huumori: Nose nyt vaan kukkii, vaikka on jo myöhäissyksy.
(hihitystä)
Älä itke Iines ei äitiskään kaunis ollut.
Tjaa 🤔 , koska tarinassa esiintyy Jesus, niin varmaankin Inez sitten noin ikäänkuin vastapainoksi. Kyllä sitä nyt vähän tarvii eläytyä mukaan paremmin, ei tässä nyt missään ankkalinnassa olla 😛
-sivusta
Hah, mitäpä olisi elämä ilman elävöittävää mielikuvitusta 👍
Funeau kuulostaa joltakin yleiseltä patjalta. Rivinvälistys taas näyttää joltakin juorulehden toimittajan päiväkirjalta. Ja poskirasvas polvisukkineen brasilialaiselta vahaamolta. No löytykö monta "sokeri-isukkia"?
Teksti loukkaa jotain käsityksissäni. Uskon sen johtuvan tuosta Jeesuksen tahallisesta sotkemisesta kertomukseen. Tiedän, että Jesus nimisiä miehiä on ollut ja on nykyisinkin. Silti tarkoituksellisuus näin toteutettuna ylittää jonkin rajan itsellä.
Miksi luit tekstin?
🦄
Etsi taatusti feministisiä johdannaisia tukemaan teorioitaan 🤭
Koska aloittajan tekstit kiinnostaa. Ei tässä ole mitään ristiriitaa sen kanssa, mitä edellä kirjoitin. Tiedostin asian, ei sen kummempaa.
Niissähän on aina tabujen rikkomista.
🦄
Nenä, hassua miten yksittäinen sana saa joskus muistikuvia henkiin, hentoisia ja tosi kaukaa. Joku kauan sitten puolittain latino
Se oli palstaäijä varmaa Anna-Leena Härkönen ja pääsit uuteen romaaniin moroniksi kahvilassa
Mjoo
Kun vastaan tähän, niin ennätys menee rikki (400 avauskertaa).
Ei huono.
(naurua)
Onnittelen
Ja onnittelen sinua myös siitä että näet tuskan, vaikka ihmiset eivät edes tuntisi sitä.
Funeau on kuin optio.
(hihitystä)
Karlaplan
Sateli hiljaksiin vettä. Istuimme markiisin alla aamulla sopimassa riitojamme, kun sanoit jotain, jonka ymmärrän vasta nyt.
- Mitä hän sanoi?
Hän sanoi näin: ”Sinä sopisit tänne”.
Vasta nyt käsitän mitä hän sanoillaan tarkoitti.
Pointti
(hihitystä)
Nenäkkäiden ihmisten maailma
Stokiksessa jokaisella ihmisellä on kummallinen nenä.
Ja mitä nenäkkäämmäksi ihminen menee, niin sitä näkyvämmäksi hän tulee.
Nenä on näkymätön ongelma, jota hoidellaan ja rasvaillaan. Ja jolle suunnitellaan muutoksia.
Nenä on ihmisen sielu.
Katsokaa ympärillenne! Lukekaa laineja, niin ette näe mitään muuta kuin nenäkkyyttä.
Nenä
(naurua)
Mjoo
Olen huonolla tuulella ja kipinä minussa hiipuu.
Vituttaa väsätä safkaa jengille, joka syö loputtomasti (Ja kauan).
Voi herra mun vereni
(hihitystä)