Tekoäly tunnistaa psyköpaatit käyttäjät

Kiina on syyttänyt Yhdysvaltoja kyberhyökkäyksestä maan aikavirastoon. Valtio väittää, että Yhdysvallat on varastanut hyökkäyksessä arkaluontoista dataa ja kirjautumistietoja.

Tutkija ennustaa suurta maanjäristystä. Tai taa olla huuhaata?

Yhä useampi viettää suuren osan arjestaan verkossa – töissä, kotona ja vapaa-ajalla. Silti harva tulee pohtineeksi, miten yhteystapa vaikuttaa tietoturvaan. Teknologiasivusto CyberGuy:n asiantuntija Kurt Knutsson nostaa esiin kysymyksen, joka mietityttää monia: onko turvallisempaa käyttää langatonta Wi-Fi-yhteyttä vai kytkeä tietokone perinteisesti Ethernet-kaapelilla suoraan reitittimeen?

Ethernet ja Wi-Fi toimivat hyvin eri periaatteilla. Ethernet on fyysinen yhteys, jossa data kulkee kaapelia pitkin suoraan reitittimeen. Tällöin tiedonsiirtoa on käytännössä mahdotonta siepata ilman fyysistä pääsyä kaapeliin. Wi-Fi puolestaan lähettää tiedot langattomasti ilmateitse. Tämä tekee siitä huomattavasti helpomman kohteen hyökkääjille, etenkin jos verkon salasana on heikko tai käytössä on vanhentunut salausmenetelmä, kuten WPA2.

Knutsson kuitenkin muistuttaa, että yhteystavan lisäksi ratkaisevaa on, miten kotiverkko on suojattu. Hyvin konfiguroitu Wi-Fi, jossa on vahva salasana, ajan tasalla oleva laiteohjelmisto ja moderni WPA3-salaus, voi olla lähes yhtä turvallinen kuin Ethernet-yhteys. Turvallisuuteen vaikuttavat myös verkkoon liitetyt laitteet – älytelevisiot, valvontakamerat ja muut kodin IoT-laitteet voivat toimia potentiaalisina murtautumisreitteinä.

CyberGuy korostaa, että kotiverkon suojaaminen ei vaadi syvällistä teknistä osaamista, vaan koostuu kuudesta käytännön askeleesta. Ensimmäinen niistä on vahvan salasanan käyttö. Wi-Fi-verkon salasana tulisi olla pitkä, monimutkainen ja täysin uniikki. Tuttu nimi, osoite tai numerosarja tekee verkosta helpon kohteen hakkereille. Salasanojen hallintaan suositellaan erillistä hallintaohjelmaa, kuten NordPassia, joka voi myös tarkistaa, onko sähköpostiosoitteesi tai tunnuksesi vuotanut tietomurroissa.

Toiseksi reitittimen asetuksista kannattaa varmistaa, että käytössä on uusin salausstandardi WPA3. Monet vanhemmat reitittimet ovat oletuksena WPA2-tilassa, joka on jo vanhentunut ja helpompi murtaa. Samalla on tärkeää huolehtia ohjelmistopäivityksistä: reitittimen valmistajat julkaisevat säännöllisesti päivityksiä, jotka paikkaavat haavoittuvuuksia. Päivitysten laiminlyönti jättää verkon avoimeksi tunnetuille hyökkäyksille.

Lisäksi Knutsson suosittelee tarkkailemaan, mitkä laitteet ovat yhteydessä verkkoon. Jokainen laite on potentiaalinen sisäänkäynti hyökkääjälle, joten käyttämättömät laitteet kannattaa poistaa yhteydestä. Myös virustorjunta on edelleen olennainen osa suojautumista – se estää haittaohjelmia, vakoiluohjelmia ja tietojenkalastelua. Knutsson nostaa esiin TotalAV-ohjelmiston, joka tarjoaa reaaliaikaista suojaa ja suojaa useilla eri laitteilla.

Viimeiseksi hän suosittelee VPN-palvelun käyttöä etenkin silloin, kun käsitellään arkaluontoista tietoa tai käytetään julkisia verkkoja. VPN salaa verkkoliikenteen niin, ettei ulkopuolinen pysty seuraamaan, mitä sivustoja käyttäjä vierailee. ExpressVPN ja Surfshark mainitaan suosituimpina vaihtoehtoina nopeutensa ja tietosuojansa vuoksi.

Lopulta Ethernet voittaa puhtaan turvallisuuden näkökulmasta, sillä se eliminoi langattoman verkon suurimmat riskit. Silti useimmille kotikäyttäjille oikein suojattu Wi-Fi on täysin riittävä. Todellinen tietoturva syntyy siitä, miten verkkoa hallitaan ja miten käyttäjä itse toimii verkossa – ei pelkästään siitä, kulkeeko data kaapelissa vai ilmassa.

Microsoftin tuore Digital Defense -raportti paljastaa, että valtaosa kyberhyökkäyksistä on nykyään taloudellisesti motivoituneita. Tutkimus kattaa heinäkuun 2024 ja kesäkuun 2025 välisen ajan, ja sen mukaan jopa 80 prosentissa analysoiduista tapauksista hyökkäyksen tavoitteena oli tietojen anastaminen. Useimmiten tarkoituksena oli suora taloudellinen hyöty, kun taas perinteisen vakoilun osuus jäi vain neljään prosenttiin.

Yli puolet hyökkäyksistä oli kiristyshaittaohjelmia tai muita kiristyskeinoja. Microsoftin mukaan tämä kertoo siitä, että kyberrikollisuus on muuttunut jatkuvaksi, ammattimaisesti organisoiduksi liiketoiminnaksi, jota vauhdittavat automaatio, tekoäly ja helposti saatavilla olevat hyökkäystyökalut. Yritysten lisäksi myös julkiset palvelut ja pienemmät organisaatiot ovat yhä useammin hyökkäysten kohteina.

Raportissa korostetaan, että kriittiset yhteiskunnalliset palvelut – kuten sairaalat ja viranomaisorganisaatiot – ovat erityisen haavoittuvia. Ne käsittelevät arkaluontoisia tietoja ja tarvitsevat järjestelmänsä nopeasti toimintakuntoon, mikä tekee niistä otollisia kohteita kiristyshyökkäyksille.

Valtiollisten toimijoiden kybertoiminta on samaan aikaan laajentunut. Kiinan, Iranin, Venäjän ja Pohjois-Korean on havaittu käyttävän kyberhyökkäyksiä sekä vakoiluun että taloudelliseen hyötyyn. Erityisesti Venäjän kybertoiminta on lisääntynyt Naton jäsenmaissa, ja Iranin on raportoitu kohdistaneen hyökkäyksiä myös eurooppalaisiin logistiikkayrityksiin.

Tekoäly on noussut merkittäväksi tekijäksi kyberturvallisuuden kentällä. Rikolliset hyödyntävät sitä hyökkäysten automatisointiin ja sosiaaliseen manipulointiin, kun taas puolustajat käyttävät tekoälyä uhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Myös valtiolliset toimijat ovat ottaneet tekoälyn osaksi kybervaikuttamista, mikä on kiihdyttänyt toimintaa viime kuukausina.

Microsoftin raportin mukaan 97 prosenttia identiteettihyökkäyksistä perustuu salasanojen arvailuun tai tietojenkalasteluun. Identiteettipohjaisten hyökkäysten määrä kasvoi 32 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Yrityksille ja yksityishenkilöille suositellaan vahvaa, kalastelua kestävää monivaiheista tunnistautumista, joka voi estää jopa 99 prosenttia tällaisista hyökkäyksistä.

Suomen osalta raportti toteaa, että vakavia kyberhyökkäyksiä on ollut vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Nato-maissa, mutta riski kasvaa jatkuvasti. Microsoftin Suomen teknologiajohtaja Juha Karppinen painottaa, että uhkien torjunta edellyttää jatkuvaa panostusta tietoturvaan sekä yhteistyötä viranomaisten ja yritysten välillä.

Kyberturvallisuus on raportin mukaan yhteiskunnallinen välttämättömyys, ei pelkkä tekninen haaste. Valtioiden, yritysten ja kansalaisten on toimittava yhdessä, jotta kyberrikollisuuden ja valtiollisten uhkien aiheuttamat riskit voidaan hallita.

ASUS on tuomassa tekoälykehityksen uudelle tasolle julkistamalla Ascent GX10 -nimisen henkilökohtaisen AI-superkoneen. Tämä kompaktin kokoinen, mutta massiivisen suorituskyvyn omaava laite perustuu Nvidian uuteen GB10 Grace Blackwell Superchippiin, joka tarjoaa jopa 1 petaflopin laskentatehon suoraan työpöydälle.

GX10 yhdistää 20-ytimisen Grace-CPU:n ja Blackwell-GPU:n samaan pakettiin, ja tukee 128 gigatavua yhtenäistä muistia – riittävästi jopa 200 miljardin parametrin tekoälymallien käsittelyyn paikallisesti. Tämä tekee siitä kiinnostavan vaihtoehdon kehittäjille, tekoälytutkijoille ja datatieteilijöille, jotka haluavat ajaa raskaita malleja ilman pilvipalvelujen kustannuksia tai tietoturvariskejä.

Kooltaan vain 150 × 150 × 51 -millinen Ascent GX10 on hämmästyttävän pieni. Sen sisällä on kuitenkin täysi NVIDIA AI Software Stack, joka tarjoaa valmiit työkalut prototypointiin, hienosäätöön ja inferenssiin. Kaksi GX10-yksikköä voi yhdistää ConnectX-7-verkkorajapinnan avulla, jolloin suorituskyky tuplaantuu – 2 petaflopsia ja 256 gigatavua muistia pöydälläsi.

Laitteen jäähdytysratkaisu on sekin poikkeuksellinen: viisivaiheinen lämpöputkijärjestelmä, kaksi tehokasta tuuletinta ja 7-portainen tuuletinohjaus takaavat, että teho pysyy korkealla ilman ylikuumenemista. ASUSin mukaan lämpötehokkuus on jopa 1,6 kertaa parempi kuin vastaavan kokoisissa järjestelmissä.

Ascent GX10 tarjoaa useita tallennusvaihtoehtoja – 1, 2 tai 4 teratavun NVMe SSD:n – sekä modernit liitännät kuten WiFi 7, Bluetooth 5, 10G LAN ja useita USB-C 20 Gbps -portteja. ASUS Ascent GX10:n hankkia esimerkiksi Advanialta ja Dustinilta.

Asus Ascent GX10:n virallista Suomen hintaa ei vielä ole vahvistettu, mutta ulkomaisissa verkkokaupoissa sen hinta on noin 3000-4500 euroa mallista ja kokoonpanosta riippuen. Arvioiden mukaan Suomessa lopullinen hinta veroineen asettunee noin 4000-5000 euron tasolle.

MIPS, joka nykyään on osa GlobalFoundriesia, on julkistanut uuden MIPS I8500 -prosessorin, joka on suunniteltu erityisesti tapahtumapohjaiseen laskentaan tekoälyn aikakaudella. Uutuus edustaa kolmannen sukupolven nelisäikeistä per ydin -arkkitehtuuria, joka perustuu avoimeen RISC-V-käskykantaan.

- Kun tekoäly siirtyy datakeskuksista fyysiseen maailmaan, järjestelmiltä vaaditaan reaaliaikaista, determinististä datanhallintaa, johon perinteiset suorittimet eivät enää taivu. I8500 tuo MIPS:n todistetun dataliikennearkkitehtuurin avoimen RISC-V-aikakauden ytimeen – tarjoten suorituskykyä, energiatehokkuutta ja suunnitteluvapautta uuden sukupolven fyysisen tekoälyn ratkaisuihin, hehkuttaa MIPS:n toimitusjohtaja Sameer Wasson.

MIPS I8500:n arkkitehtuuri on suunniteltu deterministiseksi ja skaalautuvaksi. Jokaisessa ytimessä on neljä säiettä, ja jopa kuusi ydintä voidaan yhdistää klustereiksi – yhteensä jopa 1536 rinnakkaista säiettä. Tämä mahdollistaa monisäikeisen datavirran käsittelyn äärimmäisen matalalla viiveellä.

Prosessori tukee sekä Linux- että reaaliaikaisia käyttöjärjestelmiä, ja sen RVA23-yhteensopivuus varmistaa laajan ohjelmistotuettavuuden. Lisäksi integroitu tietoturva ja ohjelmoitava pipeline tarjoavat alustan, jossa datapaketit, sensorit ja tekoälykiihdyttimet voivat kommunikoida älykkäästi ja turvallisesti.

Käyttökohteita uutuudella ovat verkko- ja tietoliikenne, teollinen automaatio ja IoT, autoteollisuus ja ADAS-järjestelmät, sekä tallennus ja tiedonsiirto. MIPS:n ja GlobalFoundriesin yhteistyö tekee I8500-alustasta poikkeuksellisen uskottavan vaihtoehdon teollisuuden, auto- ja tietoliikennesovellusten kehittäjille. MIPS:n Atlas Explorer -ympäristö mahdollistaa ohjelmisto- ja laitteistokehityksen rinnakkaisesti – ennen fyysistä piisirua.

Vaikka Wi-Fi 7 on vasta tulossa laajemmin markkinoille, alan kärkiyritykset ja IEEE ovat jo siirtäneet katseensa seuraavaan kehitysaskeleeseen: Wi-Fi 7 Advanced. Tämä uusi vaihe lupaa hienosäätää nykyistä standardia entistä älykkäämmäksi, turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi – ja samalla valmistaa tietä tulevalle Wi-Fi 8:lle.

Wi-Fi 7, viralliselta nimeltään IEEE 802.11be Extremely High Throughput (EHT), hyväksyttiin standardiksi vuonna 2025. Se tuo jopa kymmenkertaiset nopeudet verrattuna Wi-Fi 6:een ja hyödyntää 6 GHz-taajuuskaistaa, 320 MHz-kanavia sekä 4096-QAM-modulaatiota. Ensimmäiset laitteet, kuten reitittimet ja yritystason tukiasemat, ovat jo markkinoilla, mutta kuluttajapuolella käyttöönotto on vasta alkutekijöissään.

Samaan aikaan Huawei, IEEE ja useat piirivalmistajat kuten Broadcom, Qualcomm ja MediaTek ovat käynnistäneet Wi-Fi 7 Advanced -ohjelman. Tarkoitus on kehittää Wi-Fi 7:stä “trimmattu” versio, joka keskittyy nopeuden sijaan älykkyyteen, luotettavuuteen ja tietoturvaan. Huawei julkaisi elokuussa 2025 aiheesta Wi-Fi 7 Advanced Technology White Paperin, jossa määritellään seuraavan sukupolven verkkojen visio.

Wi-Fi 7 Advancedin keskiössä on Multi-Link Operation (MLO), jonka avulla laitteet voivat hyödyntää useita taajuuskaistoja yhtä aikaa. Lisäksi uusi versio tuo AI-ohjatun verkonhallinnan, reaaliaikaisen kanavatilan seurannan, sekä Wi-Fi Shield-teknologian, joka estää tietovuotoja ja havaitsee tunkeutumisia. Tekniikka yhdistää myös Wi-Fi-verkon, IoT-laitteet ja sensorit niin sanotuiksi “älytiloiksi”.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Wi-Fi 7 Advanced ei ole vain nopeampi, vaan myös havainnoiva ja reagoiva verkko. Se voi esimerkiksi tunnistaa käyttäjien läsnäolon, ohjata laitteita automaattisesti ja havaita luvattomat kamerat tai laitteet ympäristössä. Sovellusalueita ovat muun muassa teollisuus 4.0, terveydenhuolto, älykkäät kampukset ja rakennusautomaatio.

Wi-Fi 8, jonka IEEE-työryhmä (802.11bn) kehittää parhaillaan, tulee viemään nämä periaatteet vielä pidemmälle. Sen odotetaan tuovan deterministisen viiveen alle millisekunnin, tekoälypohjaisen spektrinhallinnan ja tiiviin 6G-integraation. Wi-Fi 7 Advanced toimii näin tärkeänä väliportaana matkalla täysin autonomisiin, reaaliaikaisiin langattomiin verkkoihin.

Vaikka Wi-Fi 7 on vielä uusi tulokas, teknologiateollisuus ei odota. Standardit kehittyvät nyt rinnakkain, ja Wi-Fi 7 Advanced osoittaa, että langattoman verkon tulevaisuus ei määrittyisi enää vain nopeuden perusteella vaan sen mukaan, kuinka älykkäästi ja turvallisesti verkko kykenee palvelemaan käyttäjäänsä.

Applen valmistama Mac-tietokone oli vielä viime vuosikymmenen loppuun saakka suhteellisen turvallisen laitteen maineessa, mutta viime vuodet ovat saaneet monet pähkäilemään, pitäisikö laitteelle asentaa erillinen tietoturvasovellus.

Nimenomaan Macille suunniteltuja haittaohjelmia on tullut tasaisesti lisää koko 2020-luvun ajan, vaikka kyse onkin lopulta hyvin pienistä määristä.

Valtaosa nykypäivän haittaohjelmista eivät tosin ole menneiden vuosikymmenten itsestään leviäviä ”viruksia” tai troijalaisia, vaan tietojen anastamiseen suunniteltuja vakoilu-, huijaus- ja kiristysohjelmia, joihin liittyy aina jonkinlainen sosiaalinen vuorovaikutus.

Tämä kaikki ei valitettavasti muuta sitä tosiasiaa, että erinäiset ”haitakkeet” ovat osa tietotekniikan arkea ja niitä siis löytyy aika ajoin myös Macin puolelta. Jopa Apple itse on myöntänyt ilmiön olemassaolon, mutta onneksi tilanne on säilynyt vuosikausia suhteellisen vakaana.

Applen tietokoneiden käyttöjärjestelmä – lyhyemmältä nimeltään macOS – tekee nimittäin yllättävän paljon jo sellaisenaan. Se tarvitsee toki tuekseen tervettä maalaisjärkeä, malttia ja ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että tiiviskään käyttöjärjestelmä ei koskaan kykene tarjoamaan aukotonta suojaa kaikissa tilanteissa.

Jotta tilannetta ymmärtäisi paremmin, on syytä olla perillä käyttöjärjestelmän keskeisimmistä turvamekanismeista.

Moni ei esimerkiksi tiedä, että macOS sisältää vakiona eräänlaisen haittaohjelmien torjuntasovelluksen.

verkko, joka aikanaan toi ihmiset yhteen, on menettänyt inhimillisyytensä.

”Suuri osa internetistä on nyt kuollut”, Ohanian totesi TBPN-podcastissa.

Ohanianin mukaan yhä suurempi osa verkosta on täynnä botteja tai tekoälyn tuottamaa sisältöä. Hän nosti esiin niin sanotun “kuolleen internetin teorian”, jonka mukaan verkossa on enemmän bottien kuin ihmisten luomaa liikennettä.

Ohanian nosti positiivisena seikkana esiin ryhmäkeskustelut, joista ihmiset hakevat aitoa ihmisten välistä yhteyttä. Hänen mukaansa ihmisten käymät keskustelut käydään nykyään esimerkiksi Discordissa ja Signalissa. Ohanianin mielestä ryhmächatit ovat paras esimerkki aidosta verkosta.

Silti edes ryhmächatit eivät ole täysin turvassa tekoälyltä. Joissakin ryhmissä viestejä kirjoitetaan tai muokataan tekoälyn avulla, mikä tuo bottien vaikutuksen mukaan myös näihin keskusteluihin. Ohanian haluaa, että ryhmäkeskusteluja kehitetään edelleen, koska ”sieltä me kaikki saamme nyt parhaat tiedot”.

Mac-tietokoneilla ei ole liiemmin totuttu viilaamaan ja virittelemään asetuksia – eikä siihen tarvitse tottua vieläkään – mutta silloin tällöin on syytä vierailla lyhyesti valikkojen puolella.

Otetaan esimerkiksi Applen Safari-verkkoselain, joka kuuluu jokaisen Macin vakiovarustukseen.

Ohjelmisto toimii valtaosan ajasta ongelmitta, mutta pidemmän käytön jälkeen saattaa silti ilmetä tiettyä ja paikoin jopa ikäviä lieveilmiöitä.

Kuukausien tai jopa vuosien käytön jälkeen Safari kieltäytyy päivittämästä jotakin tiettyä verkkosivustoa. Se saattaa toki päivittyä esimerkiksi tietyiltä osin, mutta silti osa sivustosta jää joko näkymättä tai siinä näytetään selvästi vanhentunutta tietoa, saati kuvia.

Toinen mahdollinen ongelma on se, että selaimen automaattisesti täyttämät tiedot näkyvät puutteellisina tai vanhoina. Selain saattaa myös harvinaisimmissa tapauksissa toimia epävakaasti, kun käytetään useita raskaita verkkopalveluita samaan aikaan ja tavallista vanhemmalla Macillä.

Joissakin tapauksissa taas jokin tietty verkkopalvelu tai -sivusto ei vain syystä tai toisesta suostu avautumaan, mutta toisella selaimella siihen pääsee käsiksi ilman ongelmia.

Yleensä kaikissa edellä mainituissa tilanteissa – sekä monissa oudommissakin tapauksissa – syynä on Safari-verkkoselaimen välimuistin ja/tai muun verkon käyttöön liittyvän datan vaurioituminen. Yleensä tällaista tapahtuu vääjäämättä pidemmän käytön jälkeen tai silloin, jos tietokone on sammunut odottamattomasti esimerkiksi sähkökatkon seurauksena.

Tällöin on syytä siivota selaimen ”korruptoitunut” välimuisti ja mahdollisesti siivota laitteelle tallennettuja evästeitä.

Edifierin uutuus on kaiutin nimeltään New Cyber. Se on pöydälle asetettava kaiutin, joka näyttää enemmän pelitietokoneelta kuin äänentoistolaitteelta.


Laitteen läpinäkyvän kotelon lisäksi siinä on osittainen kangaspinta, RGB-valaistus, mininäyttö ja PC-komponentteja muistuttava rakenne. Kaiutin onkin aikamoinen katseenvangitsija ainakin PC-harrastajien keskuudessa.

Edifier haluaa kokeilla, voisiko kaiuttimet olla yhtä näyttäviä suunnittelultaan kuin nykyiset PC-tietokoneet. Tuotteen menekkiä kokeillaan ensin Kiinassa, jonka jälkeen se tulee mahdollisesti myyntiin muillekin markkina-alueille.

Tuotteen 4 tuuman elementti huolehtii bassoista, jota tukevat kolme passiivisäteilijää sekä kaksi 52 mm keskiääni- ja diskanttielementtiä. Mininäyttö puolestaan voi näyttää reaaliaikaista analyysitietoa tietokoneen toiminnasta. Älypuhelimeen yhdistettynä näyttö voi näyttää kappaleiden sanoituksia.

Tuotteen hinta on noin 180 euroa, ja se on saatavilla väreissä auroranvalkoinen ja phantom-musta. Tuote on mahdollista liittää Bluetoothilla, USB-A:lla ja USB-C:llä sekä analogisen audiokaapelin kautta. USB-porttien kautta voi myös ladata muita laitteita.

Pitääkö paikkansa, että Hitler on ensimmäinen asia, jonka avaruusoliot meistä kuulevat?

KYLLÄ!