Synnytyskokemuksia

Meille syntyi maaliskuussa pieni poikavauva. Synnytys on aina tiukkapaikka oli iso tai pieni ihminen kyseessä, tai oikeastaan vois sanoa että lähes aina tiukka paikka, koska on tosiaan niitä poikkeuksiakin joilla ei synnytys käy kipeää.

Se miten paljon paikat repeää riippuu ennen kaikkea sun kudoksen tyypistä. JOustava kudos antaa hyvin periksi jolloin repeämiä ei niin helposti synny eikä välilihaakaan välttämättä jouduta leikkaamaan. REpeämisiin ja leikkaamiseen vaikuttaa myös moni muu asia. Esim. synnytysasento, synnytyksessä käytettävät apuvälineet jne. Synnytysasentoja on monia, eikä perinteinen puoli-istuva makuuasento ole välttämättä se paras mahdollinen. Välilihaa voi painella synnytyksen aikana vesikääreellä (märkäpyyhe) joka saattaa auttaa välilihaat venymään. Jotkut myös hierovat öljyllä välilihaa(muutama kuukausi?) ennen synnytystä.

Itse pidin vettä parhaana ratkaisuna synnytyksessä. Synnytin veteen Oulaskankaalla. Vesi oli 38 asteista eli todella lämmintä ja auttoi rentoutumaan. Lisäksi se pehmitti kudoksia joten repeämiä ei tullut kuin pieniä I asteen repeämiä ja nekin "etupuolelle" eli väliliha minulla säilyi täysin ehjänä. Ja luulen että eri asennossa olisin välttynyt noilta repeämiltä täysin.

Jokainen synnyttäjä on erilainen mutta lisäksi myös jokainen synnytys. Mikä on yhdelle ollut hyvä ei välttämättä sovi toiselle lainkaan. Sen vuoksi kannattaa perehtyä eri kirjallisuuteen ym. tietolähteisiin mistä voit hankkia tietoa synnytyksestä ja kaikesta siihen liittyvästä. Sairaala on täynnä toimenpiteitä ja laitteita joista useassa eri synnytystä käsittelevässä teoksessa kerrotaan. Lisäksi, ainakin minulle, tieto avasi silmät synnytyksen suhteen niin että vaikka olinkin ensisynnyttäjä, niin tiesin mitä toivota synnytykseltäni, esim. haluanko kivunlievutystä ja jos haluan niin mitä, missä asennossa haluan synnyttää yms. Synnytykseen perehtyminen poisti minulta lisäksi niitä pelkoja joita minulla oli synnytystä, tai pikemminkin sairaalan toimenpiteitä kohtaan.

Minä valitsin synnyttää ilman kivunlievitystä niin pitkälle kuin mahdollista. Tietyssä vaiheessa pyysin kuitenkin jotain puudutetta kun kivut olivat niin kovat. Kätilö kuitenkin totesi että paikat olivat täysin auki jolloin puudutetta ei enää voitu laittaa ja menin takaisin ammeeseen ja aloin ponnistamaan vauvaa ulos. Kipu evautumisvaiheessa ja ponnistusvaiheessa oli erilaista. Mitään vastaavaa kipua en ole koskaan kokenut enkä varmasti tulekaan kokemaan. Kivun kesti kun supistusten välissä oli taukoja jolloin kipu oli tiessään. Valinnnan synnyttää ilman puudutteita (jos mahdollista) tein vauvan parasta ajatellen. Puudutteiden aine vaikuttaa yhtälailla äidin lisäksi vauvaan ja koska puuduteaineiden kaikkia mahdollisia vaikutuksia lapseen ei tiedetä niin päätin yrittää sinnitellä ilman. Ponnistusvaiheessa tuntui lopussa todella tukalalta, mutta kun vauva solahti ammeeseen veteen oli kaikki kipu samantien poissa ja sain suloisen vauvan syliin. Ikävimmät muistot jäi tikkaamisen yhteydessä laitetusta puudutusaineesta joka kirveli todella paljon. Se kipu tuntui turhalta.

Tässäpä hieman sekava kirjoitus kun kirjotin aina kun ehdin :)

Kyllä ne kuvauttaa sun lantion, jos epäilee sitä ahtaaksi. Niin minullekin tehtiin ja todettiin, että synnytyskanava on tilava, vaikka lantio näytti pieneltä. Ensisynnytys kesti 4 tuntia ja kaksoset. Seuraava 2 tuntia ja kolmas 2.5 tuntia. Jokaisesta olen ottanut vain ilokaasua. Nykyään synnytystä nopeutetaan jos joku tuntuu liian hitaalta vaiheelta. Olen siis helppo synnyttäjä, enkä tiennyt etukäteen, mutta on arvokasta tietoa kysyä omalta äidiltään miten on mennyt, se kun on osaksi perinnöllistä.

Tutustu poikakaveriisi ainakin 5 vuotta. Oot aika nuori vielä, muuten kannatan lasten hankkimista nuorena.