Tehyn Millariikka Rytkönen osui oikeisiin asioihin A-sudiossa, mutta oli väärässä ja yritti vielä hämätä puhumalla oravista.
1) Vuoden 2007 palkankorotukset olivat ylisuuria ja johtivat valtion palkkojen maksamiseen lainarahalla. Sen takia valtion velan osuus on noussut 30%;sta 90%:iin BKT;stä. Nyt päästiin parlamentaarisesti sopuun osuuden pudottamisesta 60%:iin ja edelleen 40%:iin. Se tarkoittaa menoleikkauksia ensi ja seuraavalla vaalikaudella.
2) Hyvinvointialueiden perusteettomat ja ylisuuret palkankorotukset ovat merkittävä syy siihen, että hv-alueiden talous on alijäämäinen ja pitää leikata. Se tarkoittaa irtisanomisia, mutta ei välttämättä hoitajien irtisanomisia, millä suotta pelotellaan. Hoitajien osuus on noin 2/3 työntekijöistä, muun henkilökunnan 1/3. Talous voidaan saada kuntoon palvelun heikkenemättä.
3) Kevään palkankorotuksista Rytkönen retosteli, että korotukset tulivat ihan ilman lakkoiluja. Tosiasia on, että lakoilla ei ole saatu mitään palkankorotuksia vuosiin. Nyt saavutettu korotus on vientivetoisen mallin ansiota. Kirosana onkin hyve!
Never forget, että Rytkönen haukkui hoitoalaa ja suositteli hoitajia sanomaan pätevyytensä irti kiristyksenä palkkaneuvotteluissa muutama vuosi sitten. Lisäksi uhkailtiin jättää teho-osastojen potilaat kuolemaan. Tämän takia piti säätää pakkolaki. Ikävä kyllä satoja hoitajia sanoikin pätevyytensä irti ja alan maine turmeltui. Paska juttu. koska ala on hieno ja hoitajien ja lääkärien työtä arvostetaan.
Palkka on eri asia kuin arvostus. Palkka määräytyy työn vaativuuden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Hv-alueiden tasapäistämiskorotukset olivat ammattiliittojen kolhu työn arvostukselle. Se oli sellainen sosialistinen pieru, joka johtaa nyt irtisanomisiin monella työpaikalla.
Palkkoja voidaan nostaa vain tuottavuuden nousua vastaavasti. Näin on.
1) Vuoden 2007 palkankorotukset olivat ylisuuria ja johtivat valtion palkkojen maksamiseen lainarahalla. Sen takia valtion velan osuus on noussut 30%;sta 90%:iin BKT;stä. Nyt päästiin parlamentaarisesti sopuun osuuden pudottamisesta 60%:iin ja edelleen 40%:iin. Se tarkoittaa menoleikkauksia ensi ja seuraavalla vaalikaudella.
2) Hyvinvointialueiden perusteettomat ja ylisuuret palkankorotukset ovat merkittävä syy siihen, että hv-alueiden talous on alijäämäinen ja pitää leikata. Se tarkoittaa irtisanomisia, mutta ei välttämättä hoitajien irtisanomisia, millä suotta pelotellaan. Hoitajien osuus on noin 2/3 työntekijöistä, muun henkilökunnan 1/3. Talous voidaan saada kuntoon palvelun heikkenemättä.
3) Kevään palkankorotuksista Rytkönen retosteli, että korotukset tulivat ihan ilman lakkoiluja. Tosiasia on, että lakoilla ei ole saatu mitään palkankorotuksia vuosiin. Nyt saavutettu korotus on vientivetoisen mallin ansiota. Kirosana onkin hyve!
Never forget, että Rytkönen haukkui hoitoalaa ja suositteli hoitajia sanomaan pätevyytensä irti kiristyksenä palkkaneuvotteluissa muutama vuosi sitten. Lisäksi uhkailtiin jättää teho-osastojen potilaat kuolemaan. Tämän takia piti säätää pakkolaki. Ikävä kyllä satoja hoitajia sanoikin pätevyytensä irti ja alan maine turmeltui. Paska juttu. koska ala on hieno ja hoitajien ja lääkärien työtä arvostetaan.
Palkka on eri asia kuin arvostus. Palkka määräytyy työn vaativuuden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Hv-alueiden tasapäistämiskorotukset olivat ammattiliittojen kolhu työn arvostukselle. Se oli sellainen sosialistinen pieru, joka johtaa nyt irtisanomisiin monella työpaikalla.
Palkkoja voidaan nostaa vain tuottavuuden nousua vastaavasti. Näin on.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Julkisen sektorin työnantajapuolen edustaja on ollut palkkaneuvotteluissa vastuuton kun hyväksyi ylisuuret palkankorotukset. Rytkönenkin ihmetteli kun heidän ei tarvinnut edes lakkoilla. Näin käy kun työnantajan edustajalla ei ole henkilökohtaista vastuuta. Hän voi käytännössä hyväksyä veronmaksajien piikkien palkat sellaisina kun ne pyydetään.
Kyllä hoitoalan työehtosopimuksissa on pätevyys, ammattitaito ja kokemuskriteerit
joiden mukaan palkkataso määräytyy. Noviisi tienaa vähemmän kuin osaava ja meritoitunut,
Suomessa hoitoalan palkat ovat edelleen kuopassa verrattuna muihin pohjoismaihin.
Suomen ongelma on bkt:n pienuus ja sitä kautta välillisesti aiheutuu se että valtion kassaan tulee huonosti tulokertymää jolla maksaa hoitoalan palkat.
Terveydenhuollon asiakasmäärät, käynnit ja tapausten vaikeuskerroin lisääntyy kun väestömme ikärakenne menee aina vain pahempaan suuntaan. Vanhojen osuus ikärakenteesta on nyt jo valtaisa.
''Palkkoja voidaan nostaa vain tuottavuuden nousua vastaavasti. Näin on.''
Kuinka terveydenhuollossa määritellään tuottavuus ??