Ulospäinsuuntautuneisuuden puute. Kaikki normaali ja terve kiinnostuksenosoitus uusia kasvoja ja ihmisiä päin, seksuaalinen vetovoima, älyllinen samaistuminen, huomioonottaminen, kaikki puuttuvat suomalaisilta ihmisiltä. Suomalaiset kätkeytyvät huomaamattomuuden, kasvottomuuden ja tuntemattomuuden viittaan, eivätkä koskaan riisu sitä pois. Tämä pätee nyt ainakin suurissa kaupungeissa. Jos joku jossain avautuu, hänen sosiaalinen käytöksensä on samanlaista kuin pikkulapsen, joka ei osaa tehdä uutta asiaa; haparoivaa, mustavalkoista, epäkarismaattista, ripustautuvaa ja ehdotonta. Vittu mään jaksa tätä porukkaa. Mä muutan Ranskaan!
T.I. Ruskeepää
T.I. Ruskeepää
Vastaukset 22
Vanhimmat
ja jokainen on hyvä jossain. Meidän pitäisi korostaa omia hyviä puoliamme ja olla ylpeitä niistä, eikä vain "näytellä" orjallisesti median yms. suoltamaa mukamas normaalia ihmiskuvaa.
Totuushan on se, että Suomi on vähän tällaisten hiljaisten ja ujojen ihmisten yhteiskunta. Tämähän on monille suomalaisille arka asia. Ajatellaan, että siitä se johtuu miksi suomalaiset ovat niin paskoja. Olen ollut huomaavinaan jopa sosiaalisen lahjakkuuden korostamista/suosimista. Oiskohan kuitenkin se lopullinen dilemma jossain ihan muualla...itsetunto...
Aivan, meillä on varmasti todeeella pitkään pikku-veli syndrooma koska meillä on huono itsetunto. Ja aivan kuin olisi jotain helvetin identiteetti-kriisiä, on aivan pakko mallata median suoltamia ihmisiä ja ulkomaalaisia. Ei uskalleta olla oma itsemme.
Taisi sodan jälkeisen sukupolven lapset vähän pudota kärryiltä.
En usko että olemme epäsosiaalisia, en ainakaan minä huomaa sellaista piirrettä täällä p-karjalassa. Tuntemattoman kanssa voi aivan hyvin jutella ja kun menin tehtaalle töihin oli porukka siellä vallan mainiota. Heti pääsi juttuun, ei mitään epäsosiaalisuuden merkkejä.
Mutta se tuntui hyvältä. Olen turhautunut ja nurkkaan ajettu kaikkialla ilmenevän voimakkaan lähestymisen ja konfrontaation torjunnan ja hyökkäävän suvaitsemattomuuden edessä.
Kaupungillistuminen on yksi vaikutin asiassa, koska maaseudulla ei ollut sisäänpäinkääntyneisyyttä yleisenä normina. En usko mihinkään ylhäältä säädettyyn perusluonteeseen vaan kaikella on syy-seuraussuhde. Kasvatus, markkinatalous, media, mainonta, poliittiset valtasuhteet Suomessa, taloudelliset valtasuhteet, sosiaaliset valtasuhteet, arvot, kiltin tytön/pojan rooli, kaupungin anomian yhteentörmäys moraaliseen viattomuuteen, maailman julmuus markkinataloudessa, kilpailuhysteria kertovat jotakin modernista epäsosiaalisuudesta.
Ja täytyy vielä objektiivisesti ottaen sanoa, ettei sosiaalisia vaikeuksia voi paeta toiseen maahan ;)
T.I. Ruskeepää
Kuusi tuntia oltiin maissa ja kierreltiin Tukholmaa... Tuona aikana sain enemmän katsekontaktia kuin kokonaisen vuoden aikana Helsingissä.
Eikä ne katseet olleet mitään "vittuuko siinä tuijotat" -tasoa. Sitä asennetta löytää vain Suomesta.
Kunhan katsoivat että taas tulee suomalaisia barbaari-tolloja.
Ei vaineskaan. Mutta tässä taas näkee että kuinka ulkomailla on parempaa; kuinka ulkomailla ihmiset on mukavampia, ystävällisempiä ja sosiaalisempia. Kannattaakohan meidän vertailla koko ajan itseämme ulkomaalaisiin kun se tuntuu vituttavan meitä. Olla aina huonompia.
Ja jos suomalainen menee Ranskaan paremman elämän ja ihmissuhteitten toivossa voi olla aikamoinen kulttuuriero edessä. Ranskalaisethan on tunnetusti sivistyneitä ja parempia ihmisiä kuin muut joten voi tulla vähän pitkiä katseita kun tietävät että suomalaismoukkahan se siellä.
En minä tarjoakaan vertailukohtia. Se on Tukholmanmatkaajan viestin sisältö, kunnioittaen. Minä haastan suomalaisia puhumaan tästä ongelmasta. Mutta miten puhuttaisiin, kun ei kestetä aihetta. Tiedätte kai sen kammottavan kuvottavan ilmiön, kun "perunanenäiset amispellet" nauravat tai järkyttyvät haukkuen sinua hulluksi kun osoitat paheksuntaa heidän asennettaan kohtaan? Tai sen kun yhteisössä vastataan hiljaisella ulospotkinnalla ihmistä kohtaan, joka konfrontoi toisia?
Paljon on tapahtunutkin ja suomalaiset ovat huomattavasti avarakatseisempia ja rohkeampia kuin vielä -70 luvulla.
Moni teistä on nyt niiden -70 lukulaisten nuorten kasvattamia ja heidän asenteensa näkyvät monessa teistä! Heidän kokemuspiiriinsä kuuluu myös -90 luvun talouslama ja tiedetään jo nyt, että -80 ja 90 luvuilla syntyneiden turvallisuuden tunne on alentunut - omaan talouteen ei uskota ja ulkomaiden levottomuudet vaivaavat.
Eikö ole aika selvää, että tällaiset ihmiset pyrkivät piiloutumaan kasvottomuuteen?
Seuraava sukupolvi on stten taas jotain ihan muuta.
T: -60 luvulla syntynyt ja -70 luvulla nuoruutensa elänyt.
a) Talous ei ole välttämättä tärkeä asia nuorille ihmisille. Älä manipuloi heitä uskomaan kapitalistiseen skeidaan.
b) Hyviä arvioita syistä, mutta ei talous ja poliittinen epävakaus ulkomailla yksin perustele suomalaisten epäsosiaalisuutta ja ennakkoluuloisuutta. Ne eivät myöskään tee nykyisten nuorten asenneongelmista jotenkin väistämättömiä luonnonilmiöitä. Jokainen on vastuussa käytöksestään toisia ihmisiä kohtaan ja kaikki käytös on samalla tavalla seurausta omista valinnoista. Ongelmat täytyy siksi selvittää eikä siirtää niitä seuraaville sukupolville.
c) Samaa ennakkoluuloisuutta, epäsosiaalisuutta ja itsekeskeisyyttä on ihan kaikissa ikäluokissa, joka edelleen osoittaa, ettei kyseessä ole mikään väistämätön luonnonilmiö vaan poikkeustila, joka saa tietämättömät ihmiset omaksumaan hölmöjä asenteita.
d) Natsi-Saksassakin kansa uskoi natsien propagandaan oman rodun ylivertaisuudesta ja uuden alun luomisesta paraateineen ja suurine hankkeineen. Näin tietämätön ihminen lankeaa mahtavien tahojen valtaan.
T.I. Ruskeepää
Tai nuori, joka arvostelee toveriaan hämmentävästä käytöksestä, joka pelottaa ja järkyttää omaa napaa. Tai kiusari, joka arvostelee sen mielenterveyttä, joka sanoo, että kiusari häiritsee ja loukkaa ja että aikoo tehdä hänestä valituksen. Tai ravintolakoulu, joka kieltäytyy opettamasta oppilasta sillä perusteella, että hänen luonteensa on väärä ravintola-alalle. Ja taas ne ammattikoulunuoret, jotka pitävät naurettavana sellaista, joka viheltelee kadulla. Jne.
Tai siis kiusari, joka kysyy "mitä nyt on vialla, enhän minä ole mitään tehnyt".
Tai 65-vuotias mummo, joka huutaa pyöräillessään "idiootti" tiellä olevalle nuorelle.
Tai 55-vuotias nainen, joka koiransa pelästyttäessä nurmikolla opiskelevan nuoren murinalla ja haukunnalla kävelee eteenpäin, hymyilee ja sanoo "tää on vapaa maa".
Tai sen kun nuori aikuinen tulee kuiskaamaan itseään hillitsevän korvaan "ootsä vähän homo, ootsä vähän homo" joka päivä opiskelijasolussa mukaan lukien rappukäytävässä "sä oot säälittävä. Naurettava surkimus". Tai kun lapset ovat oppineet vanhemmiltaan kiljua ja huutaa kärsimättömänä leikkitoverille, joka ei tule katsomaan leikkiä sillä hetkellä kun itse haluaa. Tai työpaikkakiusaaminen, jossa vihjataan älystä ja työkyvystä tauotta huolimatta normaalista työnteosta. Tai 55-vuotiaiden äijien vihainen katse kadulla vastaantulevaa nuorta kohtaan. Tai Kaupan jonossa kun nuori aikuinen kaivaa lompakkoaan, viereen tulee seisomaan 50-kymppinen äijä ylimielisesti pörhistetty rinta nuoreen päin käännettynä. Jne. Kyllä minä vielä lisää keksin, on tämä niin skitso maa.
T.I. Ruskeepää
Luulin että hait mahdollisia syyvaihtoehtoja kaikkeen siihen mistä sinkkuja syytät mutta halusitkin ilmeisesti vain olla poleeminen ja väitellä asiasta niin kauan kunnes kaikki olisivat kanssasi samaa mieltä, että suomalaiset ovat surkeita jne.
Huhhuh...
...
Tai se kun ihmiset kaikissa ikäryhmissä sanovat: "se on sun mielipitees" tarkoittaen, että "älä pakota minua ajattelemaan samalla tavalla kertomalla sitä minulle". Näin suomalaiset perustelevat keskustelun välttämisen. Se on myös ennakkoluuloisuuden ilmenemismuoto, kun toisten mielipiteiden ei ajatella olevan oma asia, ja leimataan kaikki mielipiteen omaavat sellaisiksi, jonka ajatukset on parempi jättää "omaan arvoonsa".
Tai se kun nuoret haluavat kaikkien olevan samanlaisia, tai muuten kyse on mielisairaudesta, epäsosiaalisuudesta ja arvaamattomuudesta. Pätee vaatetukseen, tapoihin, ajatuksiin ja käytökseen. Suomalaisten nuorten motto on "ollaan samanlaisia ilman ajattelua".
Elokuvassa "Casualties of War", joka tuli myös teeveestä tänään, raiskaajakersantti sanoi häntä konfrontoivalle sotamiehelle, että hänen tulee lopettaa tuijottamasta toista sotamiestä, joka pelkäsi myöntää omaa erimielisyyttään raiskaamisesta. Tämä asia oli minulle huojennut ja helpotus, koska kersantti rekisteröi sellainen elekielen nyanssin kuin arvostelevan katseen kolmatta osapuolta kohtaan. Suomalaiset eivät tavallisesti rekisteröi tällaista, eivätkä ymmärrä alkuunkaan tuijotuksen merkitystä. Kaikki puhe tunteista ja sosiaalisista eleistä on turhaa ja usein nuorten porukoissa, etenkin amisporukoissa, tällaisesta eleestä puhuva ja toisten rekisteröimättömyyttä arvostelevaa pidetään mielenvikaisena ja omituisena.
Jopa amerikkalaisessa elokuvatulkinnassa taistelussa seonneet ja moraalisesti hakoteille joutuneet umpityhmät ja epäsosiaaliset nuoret sotilaat ymmärtävät katseen sosiaalisen merkityksen, toisin tavalliset suomalaiset nuoret arkisissa tilanteissa. Miettikääpäs tätä eroa, jos kestätte ongelman syvyyden.
Entä tiedättekö sen, kun autoilijat ajavat autollaan pyöräilijän ohi tuijottamalla pyöräilijää peilistä suoraan silmiin ja painamalla kaasua tavallista enemmän ja sitten vielä jumalauta jatkavat töllöttämistä niin kauan kunnes näköyhteys katkeaa? Mitä vitun sanomista autoilijalla on pyöräilijälle autonsa peilin kautta!?
Tai sen kun 2-vuotias tevana hyppelee epävarman näköisesti keskellä kapeaa kävelytietä ja kun vastaan tulee polkupyöräilijä, pojan lähellä oleva isä ei reagoi millään tavalla. Sitten kun pyöräilijä sanoo, että isän täytyisi ottaa poika pois pyörän tieltä, isä vastaa: "Väistä itse poikaa".
Tai sen kun kadulla vastaantuleva nuori kundi jää tuijottamaan pitkään näyttäen ylimielistä hymyä vastaantulevaa toista nuorta miestä kohtaan. Tämä ilmenee etenkin silloin kun itse käyttäytyy luontevasti ja rennosti. Mitä vittua kundeilla on sanottavaa luontevasti ja rennosti käyttäytyviä ihmisiä kohtaan!?
Tai sen kun ohi kulkeva kolmekymppinen mies katsoo pyöräänsä lukkoon laittavaa nuorta miestä sivusilmällä pitkään, ikään kuin hänellä olisi jokin arvovalta, määräysvalta ja tuomiovalta nöyrää toista miestä kohtaan?
Keksin kyllä lisää tästä skitsosta kulttuurista.
Ja sitten kun sanoo, että mies voisi olla tuijomatta tuolla tavalla, ja että se on tunkeilevaa, mies vastaa, että "mikä pölli sä oot!?". Tällainen aggressiivinen ja ehdottoman omahyväinen asenne on monilla miehillä tässä kaupungissa.
Tai se kun ihmiset kommentoivat toisen ihmisen puheeseen tahallisella loukkaavuudella, ja perustelevat sitä "vapaudella" ja "henkilökohtaisella ilolla". Esimerkiksi "oikean opiskelijan pitää päästä sisään yliopistoon, ja se vaatii vähän muutakin kuin keskinkertaisuutta".
Vaikka ihminen on itse kertonut olevansa lahjakas ihminen. Vastaaja vääristää aloittajan puheita ja viittaa vastaajan kykyihin omien vääristyksiensä mukaisesti.
Tai se kun 6-vuotias poika huutaa 5-vuotiaalle tytölle "irti, irti!" kun tyttö roikkuu samassa mattotelineessä, jota poika aikoo ylittää roikkuen tangossa. On varmaan oppinut vanhemmiltaan, jotka ovat oppineet työpaikallaan huutaa työtovereilleen silloin haluaa heidän tekevän jotakin. He eivät tarvitse selityksiä eivätkä toisen ymmärrystä. Eihän kiireessä ja taloudellisessa kilpailussa ole varaa selitellä asioita.