Oikeasti kaikki työnvälitysfirmat pitäisi kieltää lailla kokonaan.

Kokoomuslainen siellä toistelee propagandaa & hamuaa ilmaista orjatyövoimaa yritykseen

ovat taustaltaan monitekijäisiä oireyhtymiä, joissa ilmenee ongelmia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen alueella. Diagnostisen määritelmän mukaan niihin liittyy kärsimystä, heikentynyt toimintakyky, huomattavia riskejä tai vapauden menetys (Lönnqvist 2009).

Masennusdiagnoosit ovat suurin syy mielenterveysperusteisiin eläkkeisiin, ja masennus katkaisee työuran aikaisemmin kuin tärkeimmät somaattiset työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet (Pensola ja Gould 2009). Vakavammat hermostonkehitykselliset mielenterveyshäiriöt katkaisevat työuran usein jo ennen sen käynnistymistä (Koskenvuo ym. 2011, STM 2011).

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on auttaa työllistymään, pysymään työssä tai palaamaan työhön silloin, kun sairaus rajoittaa työkykyä (Waddell ym. 2008, Järvikoski ja Härkäpää 2011). Työelämään pyrkivillä ja työssä olevilla ammatillisen kuntoutuksen tarve tulisi arvioida terveydenhuollossa heti, kun työkyvyn menetyksen uhka on olemassa.


Kuva 1. Ammatillisen kuntoutuksen vaiheita työtilanteen mukaan.

Kuva 2. Työttömällä ammatillisen kuntoutuksen polkuja toimintakyvyn ja kuntoutustavoitteen mukaan.

Kuva 3. Työsuhteessa olevan ammatillisen kuntoutuksen polkuja toimintakyvyn ja kuntoutustavoitteen mukaan. KATSAUS K. Tuisku
Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden lisääntymiseen tulisi hakea ratkaisuja työelämästä ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämisestä (Järvisalo ym. 2005).

Työn merkitys ja mielenterveys
Työssä käyminen on hyväksi mielenterveydelle mutta huonot työolot ja työttömyys eivät ole (Waddell 2008, Butterworth 2012). Mielenterveyspotilaan työhön kuntoutumisessa keskeisiä haasteita ovat työttömyys, työttömyyden uhka, työn kuormittavuus ja viive työhön paluun yrittämisessä (Blank ym. 2008, Cornelius ym. 2011).

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kaksinkertaistuu puolen vuoden työttömyyden aikana, mutta työllistyminen uudelleen palauttaa hyvinvoinnin (Pensola ym. 2006, TEM 2008). Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden lisääntymistä (Vuori 1998). Vaikeimmin työllistyvistä suurimmalla osalla on mielenterveysdiagnoosi (Kerätär ja Karjalainen 2010).

Mielenterveyskuntoutujien työurien tukeminen on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin, toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen, identiteetin ja yhdenvertaisuuden kannalta (Jahoda 1982, Black 2008

Anonyymi kirjoitti:

ovat taustaltaan monitekijäisiä oireyhtymiä, joissa ilmenee ongelmia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen alueella. Diagnostisen määritelmän mukaan niihin liittyy kärsimystä, heikentynyt toimintakyky, huomattavia riskejä tai vapauden menetys (Lönnqvist 2009).

Masennusdiagnoosit ovat suurin syy mielenterveysperusteisiin eläkkeisiin, ja masennus katkaisee työuran aikaisemmin kuin tärkeimmät somaattiset työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet (Pensola ja Gould 2009). Vakavammat hermostonkehitykselliset mielenterveyshäiriöt katkaisevat työuran usein jo ennen sen käynnistymistä (Koskenvuo ym. 2011, STM 2011).

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on auttaa työllistymään, pysymään työssä tai palaamaan työhön silloin, kun sairaus rajoittaa työkykyä (Waddell ym. 2008, Järvikoski ja Härkäpää 2011). Työelämään pyrkivillä ja työssä olevilla ammatillisen kuntoutuksen tarve tulisi arvioida terveydenhuollossa heti, kun työkyvyn menetyksen uhka on olemassa.


Kuva 1. Ammatillisen kuntoutuksen vaiheita työtilanteen mukaan.

Kuva 2. Työttömällä ammatillisen kuntoutuksen polkuja toimintakyvyn ja kuntoutustavoitteen mukaan.

Kuva 3. Työsuhteessa olevan ammatillisen kuntoutuksen polkuja toimintakyvyn ja kuntoutustavoitteen mukaan. KATSAUS K. Tuisku
Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden lisääntymiseen tulisi hakea ratkaisuja työelämästä ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämisestä (Järvisalo ym. 2005).

Työn merkitys ja mielenterveys
Työssä käyminen on hyväksi mielenterveydelle mutta huonot työolot ja työttömyys eivät ole (Waddell 2008, Butterworth 2012). Mielenterveyspotilaan työhön kuntoutumisessa keskeisiä haasteita ovat työttömyys, työttömyyden uhka, työn kuormittavuus ja viive työhön paluun yrittämisessä (Blank ym. 2008, Cornelius ym. 2011).

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kaksinkertaistuu puolen vuoden työttömyyden aikana, mutta työllistyminen uudelleen palauttaa hyvinvoinnin (Pensola ym. 2006, TEM 2008). Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden lisääntymistä (Vuori 1998). Vaikeimmin työllistyvistä suurimmalla osalla on mielenterveysdiagnoosi (Kerätär ja Karjalainen 2010).

Mielenterveyskuntoutujien työurien tukeminen on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin, toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen, identiteetin ja yhdenvertaisuuden kannalta (Jahoda 1982, Black 2008

Lue lisää

Tuetun työllistymisen tavoitteena on se, että työnhakija työllistyy työvalmentajan tuen avulla palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Tämä on työttömien mielenterveyskuntoutujien tuloksellisin ammatillinen kuntoutusmuoto (Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010). Vuoden seurannassa kolmannes oli ansiotyössä tuetun työllistymisen jälkeen. Pelkän valmennuksen tai työtoiminnan keinoin ansiotyössä puolestaan oli vain reilu kymmenes. Luku ei merkittävästi eroa tavanomaisen yhteisö- tai laitoshoidon tuloksista (Crowther ym. 2010). Suomalaisissa hankkeissa tulokset ovat samansuuntaisia (Valkonen ja Harju 2005).

Anonyymi kirjoitti:

Tuetun työllistymisen tavoitteena on se, että työnhakija työllistyy työvalmentajan tuen avulla palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Tämä on työttömien mielenterveyskuntoutujien tuloksellisin ammatillinen kuntoutusmuoto (Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010). Vuoden seurannassa kolmannes oli ansiotyössä tuetun työllistymisen jälkeen. Pelkän valmennuksen tai työtoiminnan keinoin ansiotyössä puolestaan oli vain reilu kymmenes. Luku ei merkittävästi eroa tavanomaisen yhteisö- tai laitoshoidon tuloksista (Crowther ym. 2010). Suomalaisissa hankkeissa tulokset ovat samansuuntaisia (Valkonen ja Harju 2005).

Lue lisää

Viive ammatillisessa kuntoutuksessa ja huonompi asema työmarkkinoilla voivat selittää mielenterveyshäiriöiden heikompia kuntoutustuloksia. Lisäksi tavallisimpien mielenterveyshäiriöiden oireisiin kuuluvat kielteinen käsitys itsestä, pelot ja motivaation säätelyn ongelmat. Ne voivat huonontaa tuloksia, ellei niitä käsitellä hoidossa ja kuntoutuksessa. Aloitteellisuuden ja pettymysten sietokyvyn puutteesta kärsivän mielenterveyspotilaan pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen voi vaikeuttaa monimutkainen palvelujärjestelmä ja ohjauksen puute (Gould ym. 2012).

Kuntoutusmotivaation ja -tulosten kannalta tärkeää on kuntoutujan kokemus omasta mahdollisuudesta vaikuttaa kuntoutussuunnitelmaan, viiveettömyys, työsuhde ja sen vakaus sekä kuntoutujan koulutus (Gould ym. 2008 ja 2012). Pitkäaikaistyöttömyydessä kasautuvat pettymykset, pelot sekä itsetunnon ja elämänhallinnan heikentyminen syövät työllistymismotivaatiota (Kuvaja 2012).

Idiootti kommentoi taas työnvastaanottamisesta, eihä sitä ole tapahtunut koskaan !!!!

Työ saadaan tuurilla kun sitä haetaan, ei vastaanottamalla, voi vitun vitun vittu !!!

Anonyymi kirjoitti:

Kokoomuslainen siellä toistelee propagandaa & hamuaa ilmaista orjatyövoimaa yritykseen

Sinä et nyt ainakaan koskaan tule saamaan ensimmäistäkään työpaikkaa, saman pakkotoistavan lässytyksesi kopiominen s24 keskusteluihin ei ole kohdallasi pätevä näyttö minkäänlaisiin tehtäviin. Ikuinen yhteiskunnan elätti ja tukijussi ja sellaisena pysyt.

Työnantaja sen lopullisen päätöksen kuitenkin tekee kenet valitsee.

Lopullinen päätös on se, että otetaan työnantajan oma poika tai tytär töihin suoraan koulun penkiltä päälliköksi.

Anonyymi kirjoitti:

Työnantaja sen lopullisen päätöksen kuitenkin tekee kenet valitsee.

Lopullinen päätös on se, että otetaan työnantajan oma poika tai tytär töihin suoraan koulun penkiltä päälliköksi.

Lue lisää

Otetaan jos ovat hakijoista tehtäviin sopivimpia