https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011614196.html
Viranomainen eli Esa Hirvijärvi on toiminut lain vastaisesti kieltäessään viljeltyjen järvisimpukoiden käytön vaasalaiselta ravintolalta.
Viranomaispäätöksen perusteleminen on olennainen osa hyvää hallintoa ja kansalaisten oikeusturvaa. Suomen perustuslain 21 §:ssä säädetään, että jokaisella on oikeus saada perusteltu päätös viranomaiselta. Tämä velvoite konkretisoituu hallintolain säännöksissä, joissa edellytetään, että viranomaisen on esitettävä päätöksessään ne oikeudelliset ja tosiseikkoihin liittyvät perusteet, joihin ratkaisu nojaa. Perustelujen tarkoituksena on varmistaa, että päätöksen kohteena oleva henkilö voi ymmärtää, miksi ratkaisu on tehty, arvioida sen lainmukaisuutta ja käyttää muutoksenhakuoikeuttaan asianmukaisesti.
Jos viranomainen kieltää esimerkiksi järvisimpukoiden käytön elintarvikkeena, sen on osoitettava, mihin lainsäädäntöön kielto perustuu ja mitkä tosiseikat tukevat ratkaisua. Pelkkä viittaus yleiseen terveyden suojelemisen tarpeeseen ei riitä, vaan viranomaisen on esitettävä tietoa siitä, että kielto on välttämätön ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimustuloksia, asiantuntijalausuntoja tai muuta näyttöä siitä, että järvisimpukoiden käyttöön liittyy todellinen terveysriski. Jos tällaista näyttöä ei ole esitetty, perustelut jäävät puutteellisiksi ja päätös voi olla muotoviallinen.
On kuitenkin huomattava, että viranomaisen ei välttämättä tarvitse osoittaa, että joku on jo sairastunut kyseisestä elintarvikkeesta. Ennaltaehkäisevä terveyden suojeleminen voi olla riittävä peruste, kunhan viranomainen pystyy osoittamaan, että riski on todellinen ja että kielto on oikeasuhtainen toimenpide. Jos viranomainen ei kuitenkaan esitä mitään tosiseikkoihin perustuvaa selvitystä, päätös voi olla hyvän hallinnon periaatteiden vastainen ja siten myös perustuslain hengen vastainen.
Lopullisesti tällaisen päätöksen lainmukaisuus arvioidaan hallintotuomioistuimessa, jos asiasta valitetaan. Tuomioistuin tarkastelee, onko viranomaisen päätös perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla ja onko se suhteellisuusperiaatteen mukainen. Jos perustelut eivät osoita todellista vaaraa tai lain edellyttämää syytä, päätös voidaan kumota. Näin ollen viranomaisen velvollisuus perustella päätöksensä ei ole muodollisuus, vaan se on keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa ja luottamusta viranomaistoimintaan.
Viranomainen eli Esa Hirvijärvi on toiminut lain vastaisesti kieltäessään viljeltyjen järvisimpukoiden käytön vaasalaiselta ravintolalta.
Viranomaispäätöksen perusteleminen on olennainen osa hyvää hallintoa ja kansalaisten oikeusturvaa. Suomen perustuslain 21 §:ssä säädetään, että jokaisella on oikeus saada perusteltu päätös viranomaiselta. Tämä velvoite konkretisoituu hallintolain säännöksissä, joissa edellytetään, että viranomaisen on esitettävä päätöksessään ne oikeudelliset ja tosiseikkoihin liittyvät perusteet, joihin ratkaisu nojaa. Perustelujen tarkoituksena on varmistaa, että päätöksen kohteena oleva henkilö voi ymmärtää, miksi ratkaisu on tehty, arvioida sen lainmukaisuutta ja käyttää muutoksenhakuoikeuttaan asianmukaisesti.
Jos viranomainen kieltää esimerkiksi järvisimpukoiden käytön elintarvikkeena, sen on osoitettava, mihin lainsäädäntöön kielto perustuu ja mitkä tosiseikat tukevat ratkaisua. Pelkkä viittaus yleiseen terveyden suojelemisen tarpeeseen ei riitä, vaan viranomaisen on esitettävä tietoa siitä, että kielto on välttämätön ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimustuloksia, asiantuntijalausuntoja tai muuta näyttöä siitä, että järvisimpukoiden käyttöön liittyy todellinen terveysriski. Jos tällaista näyttöä ei ole esitetty, perustelut jäävät puutteellisiksi ja päätös voi olla muotoviallinen.
On kuitenkin huomattava, että viranomaisen ei välttämättä tarvitse osoittaa, että joku on jo sairastunut kyseisestä elintarvikkeesta. Ennaltaehkäisevä terveyden suojeleminen voi olla riittävä peruste, kunhan viranomainen pystyy osoittamaan, että riski on todellinen ja että kielto on oikeasuhtainen toimenpide. Jos viranomainen ei kuitenkaan esitä mitään tosiseikkoihin perustuvaa selvitystä, päätös voi olla hyvän hallinnon periaatteiden vastainen ja siten myös perustuslain hengen vastainen.
Lopullisesti tällaisen päätöksen lainmukaisuus arvioidaan hallintotuomioistuimessa, jos asiasta valitetaan. Tuomioistuin tarkastelee, onko viranomaisen päätös perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla ja onko se suhteellisuusperiaatteen mukainen. Jos perustelut eivät osoita todellista vaaraa tai lain edellyttämää syytä, päätös voidaan kumota. Näin ollen viranomaisen velvollisuus perustella päätöksensä ei ole muodollisuus, vaan se on keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa ja luottamusta viranomaistoimintaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.