Neurolepteistä

Anonyymi-ap

Varmaan en tule sitä päivää näkemään, mutta olisi ammattilaisten syytä kuunnella asiallaita, jotka on pakotettu käyttämään neuroleptejä.

96

755

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Noistakin monia eri kokemuksia. Osa hyötyy ja osa ei niin. Samoin haittavaikutuksissakin erilaisia tilanteita. Mä en ikinä saanu mitään vaikka 550mg Leponexia korkeimmillaan. Väsymys oli ainut. Jokainen on kuitenkin yksilö tässäkin

      • Anonyymi

        Minulla on ollut eri injektioita. Nyt on Peratsin injektio. Olen pyörtynyt ja mennyt tajuttomaksi jokaisesta injektiosta. Siitä huolimatta sitä ei suostuta lopettamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on ollut eri injektioita. Nyt on Peratsin injektio. Olen pyörtynyt ja mennyt tajuttomaksi jokaisesta injektiosta. Siitä huolimatta sitä ei suostuta lopettamaan.

        Ikävää. Mut kaikille ei toimi kaikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on ollut eri injektioita. Nyt on Peratsin injektio. Olen pyörtynyt ja mennyt tajuttomaksi jokaisesta injektiosta. Siitä huolimatta sitä ei suostuta lopettamaan.

        Ei pyörtyminen haittaa jos sillä lääkkeellä voidaan hoitaa sairasta mieltäsi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pyörtyminen haittaa jos sillä lääkkeellä voidaan hoitaa sairasta mieltäsi

        Olisiko itsestäsi mukavaa pyörtyillä ?
        Pyörtyessä voi sattua pahastikin, jos kaatuu ja lyö vaikka päänsä johonkin, ei voi koskaan tietää.
        Miksei kyseistä lääkitystä voisi vaihtaa johonkin toiseen, vaihtoehtoja kyllä riittää. Psyykenlääkkeiden, myös neuroleptien kohdalla on ihan ylitarjontaa, on vaikka kuinka monia eri valmisteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisiko itsestäsi mukavaa pyörtyillä ?
        Pyörtyessä voi sattua pahastikin, jos kaatuu ja lyö vaikka päänsä johonkin, ei voi koskaan tietää.
        Miksei kyseistä lääkitystä voisi vaihtaa johonkin toiseen, vaihtoehtoja kyllä riittää. Psyykenlääkkeiden, myös neuroleptien kohdalla on ihan ylitarjontaa, on vaikka kuinka monia eri valmisteita.

        Siksi on pehmustettu huone


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi on pehmustettu huone

        Voi kun naurattaa....
        Ihan normi siviilielämässä ollessaan kun ei voi lukittautua mihinkään huoneeseen, ei pyöreään eikä kulmikkaaseen.
        Laitoksessa voivat sitten sulkea vaikka pyöreään pehmustettuun koppiin etsimään nurkkia, jos tarve vaatii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kun naurattaa....
        Ihan normi siviilielämässä ollessaan kun ei voi lukittautua mihinkään huoneeseen, ei pyöreään eikä kulmikkaaseen.
        Laitoksessa voivat sitten sulkea vaikka pyöreään pehmustettuun koppiin etsimään nurkkia, jos tarve vaatii.

        Toinen tapa on sitoa potilas ja antaa sähköhoitoa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen tapa on sitoa potilas ja antaa sähköhoitoa

        Olen ollut lepositeissä, ja joskus myös sähköhoidossa, mutta minua ei koskaan sidottu sähköhoidon ajaksi, sähköä ei annettu sidottuna.


      • Anonyymi

        Aivan varmasti sait haittavaikutuksia, et vain huomannut niitä. Toivottavasti kuitenkin elimistösi korjaa ne. Eihän ihminen huomaa elimistössään kehittyviä sairauksia ennen kuin ne kehittyvät siihen pisteeseen, että niistä tulee näkyviä tai tuntuvia oireita.
        Yleensä aina neuroleptit ovat pidemmän päälle tie muille sairauksille sekä mielenterveysongelmien pahenemiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ollut lepositeissä, ja joskus myös sähköhoidossa, mutta minua ei koskaan sidottu sähköhoidon ajaksi, sähköä ei annettu sidottuna.

        Toine tapa on lääkitä potilas tajuttomaksi tai uneliaaksi ja antaa sähköshokkeja sen jälkeen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ollut lepositeissä, ja joskus myös sähköhoidossa, mutta minua ei koskaan sidottu sähköhoidon ajaksi, sähköä ei annettu sidottuna.

        Ei Suomessa mut maailmalla kyllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toine tapa on lääkitä potilas tajuttomaksi tai uneliaaksi ja antaa sähköshokkeja sen jälkeen

        Nukutus on standardi ja usein sähkätehdään avossa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nukutus on standardi ja usein sähkätehdään avossa

        Aina ei tehdä avossa. Osa saa suljetulla osastolla sähköhoitoa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina ei tehdä avossa. Osa saa suljetulla osastolla sähköhoitoa

        Niin, sitä voidaan antaa sekä avossa, mutta myös osastolla ollessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, sitä voidaan antaa sekä avossa, mutta myös osastolla ollessa.

        Joo. Mut nukutuksessa aina. Ja mun käsittääkseni sitä ei tehdä ilman suostumusta ellet ole ihan kelvoton päättämään omista asioistasi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Mut nukutuksessa aina. Ja mun käsittääkseni sitä ei tehdä ilman suostumusta ellet ole ihan kelvoton päättämään omista asioistasi

        Kyllä se joo pitäisi tehdä potilaan suostumuksella.
        Omalla kohdallani psykiatri osastolla kysyi suoraan, olisinko halukas kokeilemaan sähköhoitoa, ja käytiin pitkä keskustelu asiasta.
        Suostuin hoitoon, koska monet muut keinot oli jo käytetty, ja olin vähän uteliaskin kokeilemaan millaista se on.
        Sähköhoidostani on tosin jo parikymmentä vuotta aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se joo pitäisi tehdä potilaan suostumuksella.
        Omalla kohdallani psykiatri osastolla kysyi suoraan, olisinko halukas kokeilemaan sähköhoitoa, ja käytiin pitkä keskustelu asiasta.
        Suostuin hoitoon, koska monet muut keinot oli jo käytetty, ja olin vähän uteliaskin kokeilemaan millaista se on.
        Sähköhoidostani on tosin jo parikymmentä vuotta aikaa.

        Se oli sillon varmaa aika eri kuin nykyää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oli sillon varmaa aika eri kuin nykyää

        On se nykyään samanlaista kuin ennenkin ( parikymmentä vuotta sitten ).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se joo pitäisi tehdä potilaan suostumuksella.
        Omalla kohdallani psykiatri osastolla kysyi suoraan, olisinko halukas kokeilemaan sähköhoitoa, ja käytiin pitkä keskustelu asiasta.
        Suostuin hoitoon, koska monet muut keinot oli jo käytetty, ja olin vähän uteliaskin kokeilemaan millaista se on.
        Sähköhoidostani on tosin jo parikymmentä vuotta aikaa.

        Suostumus ei ole tarpeen
        esim on psykoosissa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suostumus ei ole tarpeen
        esim on psykoosissa

        Varmaan eri käytäntöjä. Tiedän omalta ajaltani ettei sähkö annettu jos potilas ei halunnut eikä ollut holhouksen yms alla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se nykyään samanlaista kuin ennenkin ( parikymmentä vuotta sitten ).

        Meinasin siis prosessia. Luulisi sähkön olevan turvallisempi teknologian kehittyessä ja lääkkeiten


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se nykyään samanlaista kuin ennenkin ( parikymmentä vuotta sitten ).

        Kyllä ja ei.

        Käytännössä suuri osa sähköhoidosta on korvattu jo magneetti hoidolla. Vain graaveimmat tapaukset pääsee sähköön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ja ei.

        Käytännössä suuri osa sähköhoidosta on korvattu jo magneetti hoidolla. Vain graaveimmat tapaukset pääsee sähköön.

        Olikin puhe, että sähköhoito on samanlaista kuin ennen.
        Magneettihoito ei ole sähköhoitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olikin puhe, että sähköhoito on samanlaista kuin ennen.
        Magneettihoito ei ole sähköhoitoa.

        Ei. Mutta sitä annetaan vähemmän kuin ennen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei. Mutta sitä annetaan vähemmän kuin ennen.

        On siinä varmaan laitteissa ja tekniikoissa eroa? 20v on kuitenkin pitkä aika.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On siinä varmaan laitteissa ja tekniikoissa eroa? 20v on kuitenkin pitkä aika.

        Lobotomian käyttöä tulisi laajentaa - se on mainettaan parempi hoito


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lobotomian käyttöä tulisi laajentaa - se on mainettaan parempi hoito

        Lobotomia voidaan tehdä myös kemiallisesti pillereillä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lobotomian käyttöä tulisi laajentaa - se on mainettaan parempi hoito

        Eihän lobotomiaa enää ole


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän lobotomiaa enää ole

        Mihin se olisi kadonnut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin se olisi kadonnut?

        Ei sitä enää jääpiikkejä aivoihin laiteta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sitä enää jääpiikkejä aivoihin laiteta

        siihen on uudentyyppisiä 'lusikoita'


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sitä enää jääpiikkejä aivoihin laiteta

        Ei milloinkaan ole mitään jääpiikkejä aivoihin laitettu.
        Aikoinaan lobotomiassa katkaistiin aivoista joku " piuha ", joku yhteys johonkin pätkäisitiin poikki. Korkealta otsan yläpuolelta porattiin reikä päähän, ja naps...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei milloinkaan ole mitään jääpiikkejä aivoihin laitettu.
        Aikoinaan lobotomiassa katkaistiin aivoista joku " piuha ", joku yhteys johonkin pätkäisitiin poikki. Korkealta otsan yläpuolelta porattiin reikä päähän, ja naps...

        Joo ja tehtiin jollain taltalla ja vasaralla vissiin pahimmillaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja tehtiin jollain taltalla ja vasaralla vissiin pahimmillaan

        Moderni psykiatria on luopunut tuosta ja käyttää sivistyneempiä instrumentteja, esim lusikkaa ja silmukkaa


    • Anonyymi

      Vuosina 1990-2015 tuli kokeiltua varmaan kaikki markkinoilla olevat neuroleptit vuorollaan läpi. Usein oli kahta tai kolmea eri neuroleptiä samanaikaisesti käytössä.

      • Anonyymi

        Yksi erikoinen piirre näyttää liittyvän lähes poikkeuksetta jokaiseen psyykelääkkeeseen. Ne menettävät tehonsa jossakin vaiheessa. Lääkärit tekevät yleensä niin, että valmistetta vaihdetaan sitten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääkettä joudutaan vaihtamaan koko ajan.

        Toinen asia, mikä liittyy psyykelääkkeisiin ovat niiden haittavaikutukset. Vaikka ne tiedetään ja tiedostetaan alan piirissä, niiden vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen vähätellään. Tehtyjä lääkemääräyksiä perustellaan ja puolustellaan sairauden hoidolla. Vaikka ne eivät varsinaisesti paranna mitään. Lääkkeillä myös yritetään "korvata" keskusteluhoitoja. Ajatellaan, että kyllä "lääkkeet hoitavat ja ja ratkaisevat kaikki yksilöllä olevat ongelmat".

        Jotkut ns. arvostettuina pidetyt asiantuntijat ja lääkärit, professoreja myöten ovat viime aikoina nostaneet esille ( pakko?) injektioiden määräämisen mahdollisuuden. Minun mielestäni siihen liittyy enemmän eettisesti arveluttavia piirteitä. Kysehän olisi tavallaan sosiaalisesta kontrollista, ja pakkokeinoista, joita kohdistetaan tiettyyn väestöön. Lisäksi osalla esim. skitsofreniadiagnoosin saaneista on virheellisesti tehty diagnoosi. Monella heistä on enemmänkin traumataustaa ja traumakokemuksia. Joihin ei sitten edes tarjota mitään terapiaa. Psykiatrit sekottavat myöskin lääkkeiden potilaalle tulevat haittavaikutukset psyykkiseksi oireiluksi. Mikä on itse asiassa tajuttoman helppoa. Alalla nähdään potilaan kaikki oireet lähes poikkeuksetta psyykkisen sairauden oireina.

        Ajatus siitä, että pakkoinjektiot tietyn sairauden omaaville tulisi pakollisiksi on minusta paitsi eettisesti arveluttavaa, myös eugenistista ja rasistista. Mutta tätähän siellä kaavaillaan, tai vähintäänkin tullaan todennäköisesti ehdottamaan. Mt-potilaiden oikeudellinen ja humaaninen asema näyttää todella huonolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi erikoinen piirre näyttää liittyvän lähes poikkeuksetta jokaiseen psyykelääkkeeseen. Ne menettävät tehonsa jossakin vaiheessa. Lääkärit tekevät yleensä niin, että valmistetta vaihdetaan sitten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääkettä joudutaan vaihtamaan koko ajan.

        Toinen asia, mikä liittyy psyykelääkkeisiin ovat niiden haittavaikutukset. Vaikka ne tiedetään ja tiedostetaan alan piirissä, niiden vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen vähätellään. Tehtyjä lääkemääräyksiä perustellaan ja puolustellaan sairauden hoidolla. Vaikka ne eivät varsinaisesti paranna mitään. Lääkkeillä myös yritetään "korvata" keskusteluhoitoja. Ajatellaan, että kyllä "lääkkeet hoitavat ja ja ratkaisevat kaikki yksilöllä olevat ongelmat".

        Jotkut ns. arvostettuina pidetyt asiantuntijat ja lääkärit, professoreja myöten ovat viime aikoina nostaneet esille ( pakko?) injektioiden määräämisen mahdollisuuden. Minun mielestäni siihen liittyy enemmän eettisesti arveluttavia piirteitä. Kysehän olisi tavallaan sosiaalisesta kontrollista, ja pakkokeinoista, joita kohdistetaan tiettyyn väestöön. Lisäksi osalla esim. skitsofreniadiagnoosin saaneista on virheellisesti tehty diagnoosi. Monella heistä on enemmänkin traumataustaa ja traumakokemuksia. Joihin ei sitten edes tarjota mitään terapiaa. Psykiatrit sekottavat myöskin lääkkeiden potilaalle tulevat haittavaikutukset psyykkiseksi oireiluksi. Mikä on itse asiassa tajuttoman helppoa. Alalla nähdään potilaan kaikki oireet lähes poikkeuksetta psyykkisen sairauden oireina.

        Ajatus siitä, että pakkoinjektiot tietyn sairauden omaaville tulisi pakollisiksi on minusta paitsi eettisesti arveluttavaa, myös eugenistista ja rasistista. Mutta tätähän siellä kaavaillaan, tai vähintäänkin tullaan todennäköisesti ehdottamaan. Mt-potilaiden oikeudellinen ja humaaninen asema näyttää todella huonolta.

        Aloitukseen viitaten. Onko kyseisellä alalla ylipäätään koskaan kuunneltu itse potilaita? Ei. Kyllä niitä hassuja galluppeja on varmaankin palveluita käyttäville tarjottu. Silti siellä ei kysellä kehitysideoita. Tai jos kyselläänkin, niitä ei oteta juuri millään tavalla huomioon. Hoitolinjaukset, sekä diagnoosi ja lääkekeskeinen lähestymiskulma on säilynyt tänne asti ja taitaa tulla säilymään. Sama koskee myös potilaiden kertomia lääkkeistä tulevia haittavaikutuksia. Niitä vähätellään, eli ignoorataan systeemissä lähes systemaattisesti.

        Alalla on minun mielestäni liikaa tiettyä ylimielisyyttä. Tehtyjä hoitopäätöksiä ja lääkemääräyksiä perustellaan "sairauden hoitamisella". Asian tekee kummalliseksi se, että jos ne lääkkeet oikeasti tehoaisivat, kyseiset sairaudet katoaisivat. Sitähän ne eivät tee. Suurimmaksi osaksi tietyn diagnoosin saamiseen riittää alalla oleva jo valmiiksi otettu asenne. Tietyt oireet tulkitaan joksikin psyykkiseksi sairaudeksi, vaikka ne voivat olla myös traumaoireilua.

        Terveydenhuoltoalalla hierarkinen ja valtaan ja sen käyttämiseen perustuva ajattelu on tavattoman yleistä. Potilasparka on yleensä systeemissä alistetussa ja aliarvostetussa asemassa. Mikä näkyy ennen kaikkea siinä ajattelussa, jota siellä on. Potilaiden mielipiteitä ei juurikaan kuunnella, eikä oteta huomioon. Myös se ajattelu, että tietyn diagnoosin omaavan täytyy käyttää koko elämän ajan terveyttä ja hyvinvointia kenties enemmänkin heikentäviä lääkkeitä, on eettisesti arveluttavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi erikoinen piirre näyttää liittyvän lähes poikkeuksetta jokaiseen psyykelääkkeeseen. Ne menettävät tehonsa jossakin vaiheessa. Lääkärit tekevät yleensä niin, että valmistetta vaihdetaan sitten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääkettä joudutaan vaihtamaan koko ajan.

        Toinen asia, mikä liittyy psyykelääkkeisiin ovat niiden haittavaikutukset. Vaikka ne tiedetään ja tiedostetaan alan piirissä, niiden vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen vähätellään. Tehtyjä lääkemääräyksiä perustellaan ja puolustellaan sairauden hoidolla. Vaikka ne eivät varsinaisesti paranna mitään. Lääkkeillä myös yritetään "korvata" keskusteluhoitoja. Ajatellaan, että kyllä "lääkkeet hoitavat ja ja ratkaisevat kaikki yksilöllä olevat ongelmat".

        Jotkut ns. arvostettuina pidetyt asiantuntijat ja lääkärit, professoreja myöten ovat viime aikoina nostaneet esille ( pakko?) injektioiden määräämisen mahdollisuuden. Minun mielestäni siihen liittyy enemmän eettisesti arveluttavia piirteitä. Kysehän olisi tavallaan sosiaalisesta kontrollista, ja pakkokeinoista, joita kohdistetaan tiettyyn väestöön. Lisäksi osalla esim. skitsofreniadiagnoosin saaneista on virheellisesti tehty diagnoosi. Monella heistä on enemmänkin traumataustaa ja traumakokemuksia. Joihin ei sitten edes tarjota mitään terapiaa. Psykiatrit sekottavat myöskin lääkkeiden potilaalle tulevat haittavaikutukset psyykkiseksi oireiluksi. Mikä on itse asiassa tajuttoman helppoa. Alalla nähdään potilaan kaikki oireet lähes poikkeuksetta psyykkisen sairauden oireina.

        Ajatus siitä, että pakkoinjektiot tietyn sairauden omaaville tulisi pakollisiksi on minusta paitsi eettisesti arveluttavaa, myös eugenistista ja rasistista. Mutta tätähän siellä kaavaillaan, tai vähintäänkin tullaan todennäköisesti ehdottamaan. Mt-potilaiden oikeudellinen ja humaaninen asema näyttää todella huonolta.

        Minulla silloin aikoinaan vaihdeltiin lääkityksiä vähän väliä, lisäiltiin annostuksia, ja vaihdeltiin valmisteita. Ihan aina joku lääke ei varmaan kerennyt edes alkaa vaikuttamaan millään tavalla.
        Neuroleptien lisäksi käytössä oli muitakin lääkkeitä, masennuslääkkeitä, rauhoittavia, unilääkkeitä, ym.
        Isoin ongelma oli silloinen samanaikainen alkoholiongelma. Kun alkoholin kanssa otin montaa laatua lääkkeitä, niin menihän siinä koko ajan entistä sekaisemmaksi, sekä itse, että koko elämä. Ja aina kun jouduin sairaalaan, tai käymään psykiatrilla, oli sairauteni kuulemma vain pahentunut, ja lääkitystä rukattiin moneen kertaan.
        Tuota jatkui vuosikausia, ennen kuin asiat kääntyi parempaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla silloin aikoinaan vaihdeltiin lääkityksiä vähän väliä, lisäiltiin annostuksia, ja vaihdeltiin valmisteita. Ihan aina joku lääke ei varmaan kerennyt edes alkaa vaikuttamaan millään tavalla.
        Neuroleptien lisäksi käytössä oli muitakin lääkkeitä, masennuslääkkeitä, rauhoittavia, unilääkkeitä, ym.
        Isoin ongelma oli silloinen samanaikainen alkoholiongelma. Kun alkoholin kanssa otin montaa laatua lääkkeitä, niin menihän siinä koko ajan entistä sekaisemmaksi, sekä itse, että koko elämä. Ja aina kun jouduin sairaalaan, tai käymään psykiatrilla, oli sairauteni kuulemma vain pahentunut, ja lääkitystä rukattiin moneen kertaan.
        Tuota jatkui vuosikausia, ennen kuin asiat kääntyi parempaan.

        Joo, ne ei paljoo kysele juotko alkoholia, tupakoitko tai muuta. Mut ruokavaliolla ja tupakalla/alkoholilla on vaikutusta lääkkeisiin. Samon kofeiinilla. Tiedän yhden jolle tuli ongelmia nimenomaan kofeiinin ja antipsykoottien kanssa koska kyseinen henkiö jöi 10 kuppia kahvia päivässä. Eikä kukaan ikinä tienny tätä. Miten ne vois kun ei kysytty edes?

        Noh, eri syistä tää sit lopetti kahvin ja ongelmat loppu siihen. Vasta siin vaiheessa tuli kahvinjuonti ilmi, tai siis se liikakulutus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloitukseen viitaten. Onko kyseisellä alalla ylipäätään koskaan kuunneltu itse potilaita? Ei. Kyllä niitä hassuja galluppeja on varmaankin palveluita käyttäville tarjottu. Silti siellä ei kysellä kehitysideoita. Tai jos kyselläänkin, niitä ei oteta juuri millään tavalla huomioon. Hoitolinjaukset, sekä diagnoosi ja lääkekeskeinen lähestymiskulma on säilynyt tänne asti ja taitaa tulla säilymään. Sama koskee myös potilaiden kertomia lääkkeistä tulevia haittavaikutuksia. Niitä vähätellään, eli ignoorataan systeemissä lähes systemaattisesti.

        Alalla on minun mielestäni liikaa tiettyä ylimielisyyttä. Tehtyjä hoitopäätöksiä ja lääkemääräyksiä perustellaan "sairauden hoitamisella". Asian tekee kummalliseksi se, että jos ne lääkkeet oikeasti tehoaisivat, kyseiset sairaudet katoaisivat. Sitähän ne eivät tee. Suurimmaksi osaksi tietyn diagnoosin saamiseen riittää alalla oleva jo valmiiksi otettu asenne. Tietyt oireet tulkitaan joksikin psyykkiseksi sairaudeksi, vaikka ne voivat olla myös traumaoireilua.

        Terveydenhuoltoalalla hierarkinen ja valtaan ja sen käyttämiseen perustuva ajattelu on tavattoman yleistä. Potilasparka on yleensä systeemissä alistetussa ja aliarvostetussa asemassa. Mikä näkyy ennen kaikkea siinä ajattelussa, jota siellä on. Potilaiden mielipiteitä ei juurikaan kuunnella, eikä oteta huomioon. Myös se ajattelu, että tietyn diagnoosin omaavan täytyy käyttää koko elämän ajan terveyttä ja hyvinvointia kenties enemmänkin heikentäviä lääkkeitä, on eettisesti arveluttavaa.

        Jatkuvaan valittamiseen viitaten, niin onko yksikään vakavasta mielisairaudesta kärsivä, jolla siis on sekä niitä natsistisia piirteitä, että sairaudentunnottomuutta, niin kyennyt puhumaan, niin että kuuntelija häntä ymmärtää, ja kykenee sen perusteella parantamaan hoitoa, niin että nimenomaan ne hoidon tavoitteet ihmisen yhteiskuntakelpoisuudesta, toiminta- tai työkyvystä paranisivat.

        Tälläkin hetkellä jokaisella hyvinvointiaelueella on lukusia tappoja kuinka antaa sitä palautetta, kun sen vain osaisi itse sanoittaa, mutta sen sijaan että näitä kanavia käytettäisiin, niin täällä sitä toiset potilaat joutuu ihmettelemään ja vertaisarvioimaan, että eipä taida tarvita kenenkään tuhlata yhteiskunnan vähiä varoja tähän "kritiikkiin"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkuvaan valittamiseen viitaten, niin onko yksikään vakavasta mielisairaudesta kärsivä, jolla siis on sekä niitä natsistisia piirteitä, että sairaudentunnottomuutta, niin kyennyt puhumaan, niin että kuuntelija häntä ymmärtää, ja kykenee sen perusteella parantamaan hoitoa, niin että nimenomaan ne hoidon tavoitteet ihmisen yhteiskuntakelpoisuudesta, toiminta- tai työkyvystä paranisivat.

        Tälläkin hetkellä jokaisella hyvinvointiaelueella on lukusia tappoja kuinka antaa sitä palautetta, kun sen vain osaisi itse sanoittaa, mutta sen sijaan että näitä kanavia käytettäisiin, niin täällä sitä toiset potilaat joutuu ihmettelemään ja vertaisarvioimaan, että eipä taida tarvita kenenkään tuhlata yhteiskunnan vähiä varoja tähän "kritiikkiin"

        En oo edes mt-potilas mut tiedäks noi on turhia. Ei niillä ole mitään merkitystä, ne oin muodollisuus vaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkuvaan valittamiseen viitaten, niin onko yksikään vakavasta mielisairaudesta kärsivä, jolla siis on sekä niitä natsistisia piirteitä, että sairaudentunnottomuutta, niin kyennyt puhumaan, niin että kuuntelija häntä ymmärtää, ja kykenee sen perusteella parantamaan hoitoa, niin että nimenomaan ne hoidon tavoitteet ihmisen yhteiskuntakelpoisuudesta, toiminta- tai työkyvystä paranisivat.

        Tälläkin hetkellä jokaisella hyvinvointiaelueella on lukusia tappoja kuinka antaa sitä palautetta, kun sen vain osaisi itse sanoittaa, mutta sen sijaan että näitä kanavia käytettäisiin, niin täällä sitä toiset potilaat joutuu ihmettelemään ja vertaisarvioimaan, että eipä taida tarvita kenenkään tuhlata yhteiskunnan vähiä varoja tähän "kritiikkiin"

        Palautetta saa antaa vaan lukeeko tai tekeekö kukaan mitään? Ei ainakaan helsingissä. EN sit tiiä muualla mut täällä ihan turha antaa palautetta, ei sillä mitään vaikutusta mihinkään. Oon monta kertaa joutunu en mt-syistä mut vanhusten hoidosta antamaan ja ei sillä mitään väliä. Tuskinpa MT-puolella yhtään sen enempää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En oo edes mt-potilas mut tiedäks noi on turhia. Ei niillä ole mitään merkitystä, ne oin muodollisuus vaan

        Olet aivan oikeassa. Se on aika lailla turhaa laittaa sitä palautetta näille hyvinvointialueille, tai yksittäisille palveluyksiköille. Takavuosikymmeninä noin väitettiin ja sama koskee niitä kyselyjä esim. nettisivustoilla ja koskee myös galluppeja, tai potilasjärjestöjä. Yleensä niitä palautteita ei noteraata yhtään millään tavalla. Johtuu hierarkisesta järjestelmästä ja ylipäätään siitä ajattelusta, mikä siellä on. Potilas on kyseisessä systeemissä alimmalla portaalla, ja vaikka sitä kuinka väitettäisiin ja vakuutettaisiin kirkkain silmin, että sillä (arvoasteikolla) ei ole mitään merkitystä, niin kyllä sillä on. Se vaikuttaa aivan kaikkeen, alkaen asenteista, kohtelusta, ja mielipiteiden kuuntelemista ja niiden ottamisesta huomioon jne.

        Esim. hoitolinjauksiin ja metodeihin ja hoitokeinoihin liittyvät kehitysideat täytyy tulla itse alalla olevilta, eli asiantuntijoilta ja professoreilta. Koska kyse on hierarkisesta systeemistä, niin potilaiden mielipiteillä, tai kehitysideoilla ei ole painoarvoa. Potilaat ovat vain potilaita, jotka edustavat alalle oleville jotakin sairautta, ovat liian taviksia, tai mitättömyyksiä, joilla ei katsota olevan kykyä tieteelliseen, tai analyyttiseen ajatteluun. Näinhän ei pitäisi ajatella ja suhtautua, mutta näin siellä ajatellaan. Esim. tehdyissä pakkohoitopäätöksissä tämä näkyy selviten ja eniten. Eihän potilailla ole käytännössä, oikeasti mitään juridista asemaa. Jos joku tähän sitten vetäisee, että voihan niistä päätöksistä tehdä valituksia asioista vastaaviin tahoihin, kuten oikeustahoon, niin oikeastihan se kaikki menee niin, että virkamiehen sana, perustelut ja tehdyt päätökset painavat ratkaisun kannalta eniten.

        Tietyt asiat eivät välttämättä tule koskaan muuttumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkuvaan valittamiseen viitaten, niin onko yksikään vakavasta mielisairaudesta kärsivä, jolla siis on sekä niitä natsistisia piirteitä, että sairaudentunnottomuutta, niin kyennyt puhumaan, niin että kuuntelija häntä ymmärtää, ja kykenee sen perusteella parantamaan hoitoa, niin että nimenomaan ne hoidon tavoitteet ihmisen yhteiskuntakelpoisuudesta, toiminta- tai työkyvystä paranisivat.

        Tälläkin hetkellä jokaisella hyvinvointiaelueella on lukusia tappoja kuinka antaa sitä palautetta, kun sen vain osaisi itse sanoittaa, mutta sen sijaan että näitä kanavia käytettäisiin, niin täällä sitä toiset potilaat joutuu ihmettelemään ja vertaisarvioimaan, että eipä taida tarvita kenenkään tuhlata yhteiskunnan vähiä varoja tähän "kritiikkiin"

        En tiedä, kuuluuko narsismin yhtenä piirteenä se, että näkee narsismia toisissa. Ja että kätevästi niputtaa kaikki mt-ongelmat ja narsismit ja sairaudentunnottomuudet ilman mitään todisteita kätevästi yhteen.


        Hui, olit kirjoittanut, että on lukuisia tappoja, kuinka antaa palautetta! Sullahan on murhaavia ajatuksia jo näin aikaisin päivästä.

        Tämä( kin) seuraava asia on aika monesti täällä sinulle ja muille kerrottu, mutta toistetaan se nyt taas kerran uudestaan: neuroleptit ja niiden käyttö ei todellakaan lisää käyttäjän kohdalla mitään toiminta ja työkykyä. Jos niin uskoo, tai luulee, niin sitten se perustuu vähän harhaiseen, tai toiveajatteluun. Tai sitten tuo on pelkkää trollausta.

        Se toimintakyky palautuu edes vähän paremmaksi, kun lopettaa kyseisten lamaavien lääkkeiden käytön. Niiden kohdalla, kuten minä, jotka ovat käyttäneet liian pitkään ( omalla kohdallani yli 20 vuotta) se ei välttämättä palaudu täysin ennalleen koskaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä, kuuluuko narsismin yhtenä piirteenä se, että näkee narsismia toisissa. Ja että kätevästi niputtaa kaikki mt-ongelmat ja narsismit ja sairaudentunnottomuudet ilman mitään todisteita kätevästi yhteen.


        Hui, olit kirjoittanut, että on lukuisia tappoja, kuinka antaa palautetta! Sullahan on murhaavia ajatuksia jo näin aikaisin päivästä.

        Tämä( kin) seuraava asia on aika monesti täällä sinulle ja muille kerrottu, mutta toistetaan se nyt taas kerran uudestaan: neuroleptit ja niiden käyttö ei todellakaan lisää käyttäjän kohdalla mitään toiminta ja työkykyä. Jos niin uskoo, tai luulee, niin sitten se perustuu vähän harhaiseen, tai toiveajatteluun. Tai sitten tuo on pelkkää trollausta.

        Se toimintakyky palautuu edes vähän paremmaksi, kun lopettaa kyseisten lamaavien lääkkeiden käytön. Niiden kohdalla, kuten minä, jotka ovat käyttäneet liian pitkään ( omalla kohdallani yli 20 vuotta) se ei välttämättä palaudu täysin ennalleen koskaan.

        Kun tämä asia sanotaan täällä, eli että neuroleptit eivät todellakaan lisää lääkkeitä käyttävän toiminta, tai työkykyä, se on lähempänä oikeata totuutta, kuin se, mitä jotkut yrittävät valheellisesti tällä palstalla väittää. Ja kun sen sanoo, miten se asia on, siinä ei ole mitään sairaudentunnottomuutta, eikä narsismia. Se, joka tuollaisia ryhtyy väittämään, niin on enemmän, kuin hö*mö, tai trolli.

        Oletan aika vahvasti, että kyseisestä asiasta on jo tehty tutkimuksia. Tuota valhetta ei pidä mennä missään väittämään, että neuroleptit ja niiden käyttö lisäisi jotakin toimintakykyä. Koska näin asia ei ole. Pitää pysyä faktoissa, eikä levittää disinformaatiota. Se ei ole oikein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä, kuuluuko narsismin yhtenä piirteenä se, että näkee narsismia toisissa. Ja että kätevästi niputtaa kaikki mt-ongelmat ja narsismit ja sairaudentunnottomuudet ilman mitään todisteita kätevästi yhteen.


        Hui, olit kirjoittanut, että on lukuisia tappoja, kuinka antaa palautetta! Sullahan on murhaavia ajatuksia jo näin aikaisin päivästä.

        Tämä( kin) seuraava asia on aika monesti täällä sinulle ja muille kerrottu, mutta toistetaan se nyt taas kerran uudestaan: neuroleptit ja niiden käyttö ei todellakaan lisää käyttäjän kohdalla mitään toiminta ja työkykyä. Jos niin uskoo, tai luulee, niin sitten se perustuu vähän harhaiseen, tai toiveajatteluun. Tai sitten tuo on pelkkää trollausta.

        Se toimintakyky palautuu edes vähän paremmaksi, kun lopettaa kyseisten lamaavien lääkkeiden käytön. Niiden kohdalla, kuten minä, jotka ovat käyttäneet liian pitkään ( omalla kohdallani yli 20 vuotta) se ei välttämättä palaudu täysin ennalleen koskaan.

        Riippuu ihmisistä toki. Ja mitä toimintakyvyllä tarkoitetaan? Jos toimintakykyä on ettei sekaisin ja pyskoosissa ja pystyy olemaan kotona niin siihen ne toimii. Työ ja opiskelu sit ihan eri asia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Palautetta saa antaa vaan lukeeko tai tekeekö kukaan mitään? Ei ainakaan helsingissä. EN sit tiiä muualla mut täällä ihan turha antaa palautetta, ei sillä mitään vaikutusta mihinkään. Oon monta kertaa joutunu en mt-syistä mut vanhusten hoidosta antamaan ja ei sillä mitään väliä. Tuskinpa MT-puolella yhtään sen enempää

        Täällä on ainakin oma hyvinvointialueen kehittämisyksikkö, missä on töissä yli kaksisataa ihmistä. He varmasti lukevat palautteet.

        Se tietysti, että mitä he voivat asialle tehdä, riippuu monesta asiasta. Resursseista, lainsäädännöstä, ja tietysti siitä, että onko asia edes toteuttamiskelpoinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on ainakin oma hyvinvointialueen kehittämisyksikkö, missä on töissä yli kaksisataa ihmistä. He varmasti lukevat palautteet.

        Se tietysti, että mitä he voivat asialle tehdä, riippuu monesta asiasta. Resursseista, lainsäädännöstä, ja tietysti siitä, että onko asia edes toteuttamiskelpoinen.

        200 ihmistä kuulostaa aika monelle turhalle virkailialle. Oikeesti, vaikka ne lukee niin harvemmin ne saa tehtyä mitään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on ainakin oma hyvinvointialueen kehittämisyksikkö, missä on töissä yli kaksisataa ihmistä. He varmasti lukevat palautteet.

        Se tietysti, että mitä he voivat asialle tehdä, riippuu monesta asiasta. Resursseista, lainsäädännöstä, ja tietysti siitä, että onko asia edes toteuttamiskelpoinen.

        Jos teen esim. tällaisen aloituksen, tai ehdotuksen, että psykiatriassa ja hoitomenetelmissä pitäisi keskittyä enemmän keskustelupohjaisiin hoitoihin, kuin siihen, mitä se on nyt ollut, eli aivan liian paljon diagnoosi ja lääkekeskeistä, mitä se on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana, niin arvatkaapa mikä siihen olisi vastaus?

        Se ei olisi toteuttamiskelpoinen, koska se ( diagnoosi ja lääkekeskeinen lähestymiskulma potilaan "ongelmien" ratkaisemisessa) on jossakin viisaudessa lyöty pysyvästi lukkoon. Sehän on heidän pääasiallinen hoidon kulmakivi, johon kaikki päätökset ja hoitolinjaukset pohjataan. Hyödyttää samalla lääketeollisuutta ja yrityksiä.

        Asiantuntijoilla on tietty päämäärä ja agenda. Eli annetaan se julksisuudessa se kuva, että kaikki yksilön ongelmat olisi ratkaistavissa mm. sillä, että laitetaan kaikki tietyn diagnoosin saaneet pakkoinjektioille. Ja tähän se kaikki tähtää.

        Satuin mielenkiinnosta lukemaan yhden professorin kirjoittaman artikkelin, jossa sanottiin aika suoraan, että "meillä on Suomessa diagnosoiduista hyvin kattava, laaja ja tarkka rekisteri, joka mahdollistaa seuraamisen. Ja hän toi esille sen, että moni lopettaa lääkkeiden käytön niiden haittavaikutusten takia. Jota minä en kylläkään yhtään ihmettele. On aihetta ja syytäkin lopettaa sellaisten lääkkeiden käyttö, jotka voi aiheuttaa käyttäjälleen sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, tai ennen aikaista sairastumista dementiaan. Nämä eivät ole suinkaan ainoita haitta ja sairauksia, joita useimmat markkinoilla olevat lääkkeet aiheuttavat käyttäjälleen.

        Mutta tällaisia asiantuntijoita on meillä. Jotka periaatteessa kannattavat pakkoinkjektioihin pakottamista. Ainakin heidän sanomistensa ja verkkojulkaisujen perusteella. Jos siihen oikeasti tulevaisuudessa ryhdytään, niin se on mielivaltaista ja hyvin rasistista. Että otetaan jokin tietty ihmisryhmittymä, jonka elämää kontrolloidaan pakolla ja sanellaan, mitä ihminen saa tehdä ja ei saa tehdä. Meillähän ei siis ole terveydenhuollossa rasismia. Kyllä muuten on. Se on niin näkymätöntä, että se ei näy niin suoraan. Mutta valitettavasti tällainen kuva minulle tulee alalla olevista professoreista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos teen esim. tällaisen aloituksen, tai ehdotuksen, että psykiatriassa ja hoitomenetelmissä pitäisi keskittyä enemmän keskustelupohjaisiin hoitoihin, kuin siihen, mitä se on nyt ollut, eli aivan liian paljon diagnoosi ja lääkekeskeistä, mitä se on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana, niin arvatkaapa mikä siihen olisi vastaus?

        Se ei olisi toteuttamiskelpoinen, koska se ( diagnoosi ja lääkekeskeinen lähestymiskulma potilaan "ongelmien" ratkaisemisessa) on jossakin viisaudessa lyöty pysyvästi lukkoon. Sehän on heidän pääasiallinen hoidon kulmakivi, johon kaikki päätökset ja hoitolinjaukset pohjataan. Hyödyttää samalla lääketeollisuutta ja yrityksiä.

        Asiantuntijoilla on tietty päämäärä ja agenda. Eli annetaan se julksisuudessa se kuva, että kaikki yksilön ongelmat olisi ratkaistavissa mm. sillä, että laitetaan kaikki tietyn diagnoosin saaneet pakkoinjektioille. Ja tähän se kaikki tähtää.

        Satuin mielenkiinnosta lukemaan yhden professorin kirjoittaman artikkelin, jossa sanottiin aika suoraan, että "meillä on Suomessa diagnosoiduista hyvin kattava, laaja ja tarkka rekisteri, joka mahdollistaa seuraamisen. Ja hän toi esille sen, että moni lopettaa lääkkeiden käytön niiden haittavaikutusten takia. Jota minä en kylläkään yhtään ihmettele. On aihetta ja syytäkin lopettaa sellaisten lääkkeiden käyttö, jotka voi aiheuttaa käyttäjälleen sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, tai ennen aikaista sairastumista dementiaan. Nämä eivät ole suinkaan ainoita haitta ja sairauksia, joita useimmat markkinoilla olevat lääkkeet aiheuttavat käyttäjälleen.

        Mutta tällaisia asiantuntijoita on meillä. Jotka periaatteessa kannattavat pakkoinkjektioihin pakottamista. Ainakin heidän sanomistensa ja verkkojulkaisujen perusteella. Jos siihen oikeasti tulevaisuudessa ryhdytään, niin se on mielivaltaista ja hyvin rasistista. Että otetaan jokin tietty ihmisryhmittymä, jonka elämää kontrolloidaan pakolla ja sanellaan, mitä ihminen saa tehdä ja ei saa tehdä. Meillähän ei siis ole terveydenhuollossa rasismia. Kyllä muuten on. Se on niin näkymätöntä, että se ei näy niin suoraan. Mutta valitettavasti tällainen kuva minulle tulee alalla olevista professoreista.

        Yks syy varmana on seurannan puute. Annetaan lääkitys mut sitä ei muuteta kovin usein. Ei edes yritetä ettiä parasta annosta joka toimii. Pitää ite potkia ja sitähän ei välttämättä moni osaa/pysty. Varmasti lääkkeillä saisi parempia tuloksia jos annostakin muokattaisiin yksilöpohjalta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi erikoinen piirre näyttää liittyvän lähes poikkeuksetta jokaiseen psyykelääkkeeseen. Ne menettävät tehonsa jossakin vaiheessa. Lääkärit tekevät yleensä niin, että valmistetta vaihdetaan sitten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääkettä joudutaan vaihtamaan koko ajan.

        Toinen asia, mikä liittyy psyykelääkkeisiin ovat niiden haittavaikutukset. Vaikka ne tiedetään ja tiedostetaan alan piirissä, niiden vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen vähätellään. Tehtyjä lääkemääräyksiä perustellaan ja puolustellaan sairauden hoidolla. Vaikka ne eivät varsinaisesti paranna mitään. Lääkkeillä myös yritetään "korvata" keskusteluhoitoja. Ajatellaan, että kyllä "lääkkeet hoitavat ja ja ratkaisevat kaikki yksilöllä olevat ongelmat".

        Jotkut ns. arvostettuina pidetyt asiantuntijat ja lääkärit, professoreja myöten ovat viime aikoina nostaneet esille ( pakko?) injektioiden määräämisen mahdollisuuden. Minun mielestäni siihen liittyy enemmän eettisesti arveluttavia piirteitä. Kysehän olisi tavallaan sosiaalisesta kontrollista, ja pakkokeinoista, joita kohdistetaan tiettyyn väestöön. Lisäksi osalla esim. skitsofreniadiagnoosin saaneista on virheellisesti tehty diagnoosi. Monella heistä on enemmänkin traumataustaa ja traumakokemuksia. Joihin ei sitten edes tarjota mitään terapiaa. Psykiatrit sekottavat myöskin lääkkeiden potilaalle tulevat haittavaikutukset psyykkiseksi oireiluksi. Mikä on itse asiassa tajuttoman helppoa. Alalla nähdään potilaan kaikki oireet lähes poikkeuksetta psyykkisen sairauden oireina.

        Ajatus siitä, että pakkoinjektiot tietyn sairauden omaaville tulisi pakollisiksi on minusta paitsi eettisesti arveluttavaa, myös eugenistista ja rasistista. Mutta tätähän siellä kaavaillaan, tai vähintäänkin tullaan todennäköisesti ehdottamaan. Mt-potilaiden oikeudellinen ja humaaninen asema näyttää todella huonolta.

        Jotta keskustelu olisi olemassa, niin potilaan pitää pystyä myös vastaanottamaan puhetta.
        Pelkkä sekopäisten ajatusten suoltaminen ei ole keskusteluterapiaa.

        Se on ihan sama maksaa hoitajalle siitä, että se katsoo päivän youtubesta ai slob videoita, jos sen puhelinlangan toisessa päässä ei ole ketään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tämä asia sanotaan täällä, eli että neuroleptit eivät todellakaan lisää lääkkeitä käyttävän toiminta, tai työkykyä, se on lähempänä oikeata totuutta, kuin se, mitä jotkut yrittävät valheellisesti tällä palstalla väittää. Ja kun sen sanoo, miten se asia on, siinä ei ole mitään sairaudentunnottomuutta, eikä narsismia. Se, joka tuollaisia ryhtyy väittämään, niin on enemmän, kuin hö*mö, tai trolli.

        Oletan aika vahvasti, että kyseisestä asiasta on jo tehty tutkimuksia. Tuota valhetta ei pidä mennä missään väittämään, että neuroleptit ja niiden käyttö lisäisi jotakin toimintakykyä. Koska näin asia ei ole. Pitää pysyä faktoissa, eikä levittää disinformaatiota. Se ei ole oikein.

        Sinä päivänä kun foormi asiantuntijat rupeavat vaatimaan lisää kunnalliskodin tyyppisiä laitospaikkoja, missä he voivat lääkkeettömästi keskittyä heille sopiviin töihin. Maa- ja metsätalous, tai vaikka teollisuuden alihankinta hommiin.

        Niin minä olen valmis tunnustamaan, että neuroleptit alentaa sitä työkykyä, mutta niin pitkään kun sitä vain etsitään niitä syitä, miksi ei itse tarvitsisi ottaa vastuuta siitä omasta elämästä ja sairaudesta, niin se kaikki lässytys on valhettelua ja panettelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä päivänä kun foormi asiantuntijat rupeavat vaatimaan lisää kunnalliskodin tyyppisiä laitospaikkoja, missä he voivat lääkkeettömästi keskittyä heille sopiviin töihin. Maa- ja metsätalous, tai vaikka teollisuuden alihankinta hommiin.

        Niin minä olen valmis tunnustamaan, että neuroleptit alentaa sitä työkykyä, mutta niin pitkään kun sitä vain etsitään niitä syitä, miksi ei itse tarvitsisi ottaa vastuuta siitä omasta elämästä ja sairaudesta, niin se kaikki lässytys on valhettelua ja panettelua.

        Ei ne kaikki sairaat pysty ottamaan omaa vastuuta eri syistä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ne ei paljoo kysele juotko alkoholia, tupakoitko tai muuta. Mut ruokavaliolla ja tupakalla/alkoholilla on vaikutusta lääkkeisiin. Samon kofeiinilla. Tiedän yhden jolle tuli ongelmia nimenomaan kofeiinin ja antipsykoottien kanssa koska kyseinen henkiö jöi 10 kuppia kahvia päivässä. Eikä kukaan ikinä tienny tätä. Miten ne vois kun ei kysytty edes?

        Noh, eri syistä tää sit lopetti kahvin ja ongelmat loppu siihen. Vasta siin vaiheessa tuli kahvinjuonti ilmi, tai siis se liikakulutus.

        Kerroin noista lääkityksistä ja samanaikaisesta alkoholin käytöstä.
        Psykiatrit tiesivät koko ajan alkoholiongelmastani. Sen takia joskus jälkikäteen tuli pohdittua, että aika ronskisti lääkittiin, alkoholiongelmasta huolimatta. Ei ollut ihme, että koko elämäni, ja tietysti itsekin, pysyi sekaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Palautetta saa antaa vaan lukeeko tai tekeekö kukaan mitään? Ei ainakaan helsingissä. EN sit tiiä muualla mut täällä ihan turha antaa palautetta, ei sillä mitään vaikutusta mihinkään. Oon monta kertaa joutunu en mt-syistä mut vanhusten hoidosta antamaan ja ei sillä mitään väliä. Tuskinpa MT-puolella yhtään sen enempää

        Minulla kävi aikoinaan hyvin, kun olin pakkohoidossa, josta hallinto-oikeus teki päätökset.
        Pari psykiatria oli kirjoittanut lausuntoihinsa outoja asioita ja vääristellyt sanojani.
        Sain hallinto-oikeudelta mahdollisuuden antaa vastineen, ja todellakin tein sen.
        Tietenkin pelotti, kuinka käy, olinhan minä " vain " potilas, kun useimmiten ammattilaisia uskotaan paremmin.
        Mutta hyvin kävi, hallinto-oikeus jopa lopetti pakkohoitoni, kun se tuli ajallisesti kyseeseen.
        En ole koskaan paljoa valitellut, vaikka aihetta olisi ollutkin. Sitten jos mennään ammattilaisen suunnalta liian pitkälle, aletaan loukkaamaan ihmisarvoa, tms. silloin voi valittaa.
        Ei siitä varmaan itselleen mitään saa, mutta ehkä se auttaa asioihin edes jotenkin tulevaisuutta ajatellen. Kyllähän epäkohtia yritetään korjailla, vaikka se aikaa viekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä, kuuluuko narsismin yhtenä piirteenä se, että näkee narsismia toisissa. Ja että kätevästi niputtaa kaikki mt-ongelmat ja narsismit ja sairaudentunnottomuudet ilman mitään todisteita kätevästi yhteen.


        Hui, olit kirjoittanut, että on lukuisia tappoja, kuinka antaa palautetta! Sullahan on murhaavia ajatuksia jo näin aikaisin päivästä.

        Tämä( kin) seuraava asia on aika monesti täällä sinulle ja muille kerrottu, mutta toistetaan se nyt taas kerran uudestaan: neuroleptit ja niiden käyttö ei todellakaan lisää käyttäjän kohdalla mitään toiminta ja työkykyä. Jos niin uskoo, tai luulee, niin sitten se perustuu vähän harhaiseen, tai toiveajatteluun. Tai sitten tuo on pelkkää trollausta.

        Se toimintakyky palautuu edes vähän paremmaksi, kun lopettaa kyseisten lamaavien lääkkeiden käytön. Niiden kohdalla, kuten minä, jotka ovat käyttäneet liian pitkään ( omalla kohdallani yli 20 vuotta) se ei välttämättä palaudu täysin ennalleen koskaan.

        Minäkin käytin useita lääkkeitä yli 20 vuotta, ja voin kokemuksesta sanoa, että toimintakykyni ei enää palaa ennalleen, vaikka olen ollut jo useamman vuoden ilman lääkitystä. Kyllä ne vuodet jälkensä jätti.
        Toimintakykyä toki on, mutta vajavaista, työntekoon en enää kykenisi. Pääasia toki on, että edes sen verran pärjään mitä pärjään. Elämä ei vielä ole ohi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        200 ihmistä kuulostaa aika monelle turhalle virkailialle. Oikeesti, vaikka ne lukee niin harvemmin ne saa tehtyä mitään

        Pitäähän ne terveydenhuollon määrärahat johonkin käyttää, kun niitä ei käytetä potilaisiin, niin saavat ne kaikki 200 ja monta muuta sataa, tai tuhatta työntekijää, ja johtajaa hyvät tilit.
        Johtajillakin on johtajia, jne. Niitä on suunnilleen neljässä viidessä " kerroksessa ", eli ainakin puolet johtajan johtajista voisi karsia pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos teen esim. tällaisen aloituksen, tai ehdotuksen, että psykiatriassa ja hoitomenetelmissä pitäisi keskittyä enemmän keskustelupohjaisiin hoitoihin, kuin siihen, mitä se on nyt ollut, eli aivan liian paljon diagnoosi ja lääkekeskeistä, mitä se on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana, niin arvatkaapa mikä siihen olisi vastaus?

        Se ei olisi toteuttamiskelpoinen, koska se ( diagnoosi ja lääkekeskeinen lähestymiskulma potilaan "ongelmien" ratkaisemisessa) on jossakin viisaudessa lyöty pysyvästi lukkoon. Sehän on heidän pääasiallinen hoidon kulmakivi, johon kaikki päätökset ja hoitolinjaukset pohjataan. Hyödyttää samalla lääketeollisuutta ja yrityksiä.

        Asiantuntijoilla on tietty päämäärä ja agenda. Eli annetaan se julksisuudessa se kuva, että kaikki yksilön ongelmat olisi ratkaistavissa mm. sillä, että laitetaan kaikki tietyn diagnoosin saaneet pakkoinjektioille. Ja tähän se kaikki tähtää.

        Satuin mielenkiinnosta lukemaan yhden professorin kirjoittaman artikkelin, jossa sanottiin aika suoraan, että "meillä on Suomessa diagnosoiduista hyvin kattava, laaja ja tarkka rekisteri, joka mahdollistaa seuraamisen. Ja hän toi esille sen, että moni lopettaa lääkkeiden käytön niiden haittavaikutusten takia. Jota minä en kylläkään yhtään ihmettele. On aihetta ja syytäkin lopettaa sellaisten lääkkeiden käyttö, jotka voi aiheuttaa käyttäjälleen sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, tai ennen aikaista sairastumista dementiaan. Nämä eivät ole suinkaan ainoita haitta ja sairauksia, joita useimmat markkinoilla olevat lääkkeet aiheuttavat käyttäjälleen.

        Mutta tällaisia asiantuntijoita on meillä. Jotka periaatteessa kannattavat pakkoinkjektioihin pakottamista. Ainakin heidän sanomistensa ja verkkojulkaisujen perusteella. Jos siihen oikeasti tulevaisuudessa ryhdytään, niin se on mielivaltaista ja hyvin rasistista. Että otetaan jokin tietty ihmisryhmittymä, jonka elämää kontrolloidaan pakolla ja sanellaan, mitä ihminen saa tehdä ja ei saa tehdä. Meillähän ei siis ole terveydenhuollossa rasismia. Kyllä muuten on. Se on niin näkymätöntä, että se ei näy niin suoraan. Mutta valitettavasti tällainen kuva minulle tulee alalla olevista professoreista.

        Oireisessa vaiheessa ihminen/potilas usein ajattelee, että häntä ja hänen elämäänsä kontrolloidaan jotenkin.
        Mutta kun alkaa toipumaan, ehkä jopa paranee, asiaa ajattelee aika lailla eri tavalla. On tullut ymmärrystä omaa itseä ja sairautta kohtaan, ja toki myös ammattilaisia kohtaan. Voin sanoa suoraan, että ilman psykiatriaa en olisi selvinnyt takaisin elämään.
        Silloin, kun usko ja luottamus omaa itseä kohtaan kasvaa, itsetunto vahvistuu, ymmärtää kyllä, että omaa elämää voi kontrolloida itse, eivät sitä muut tee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotta keskustelu olisi olemassa, niin potilaan pitää pystyä myös vastaanottamaan puhetta.
        Pelkkä sekopäisten ajatusten suoltaminen ei ole keskusteluterapiaa.

        Se on ihan sama maksaa hoitajalle siitä, että se katsoo päivän youtubesta ai slob videoita, jos sen puhelinlangan toisessa päässä ei ole ketään.

        Olin psykiatrian " rattaissa " yli 20 vuotta, ja kyllä minä ainakin sain keskusteluapua. Alkuvuosina olin usein osastohoidossa, ja vuosiin mahtui jos vaikka mitä.
        Myöhemmin kävin poliklinikalla hoitajan kanssa keskustelemassa säännöllisesti. Homma sujui todella hyvin, puhuminen oli helppoa. Toki hoitajalle pisteet siitä, että osasi olla hyvä. Kiitinkin häntä viimeisen käynnin yhteydessä.
        Keskusteluapua kyllä saa, mutta se vaatii, että on itse valmis keskustelemaan.
        Joku on aiemmin maininnut, että siellä puhellaan vain small talkia, mutta ei se ihan niin ole. Toki sitäkin saa puhua, jos haluaa, mutta siitä ei paljon hoidollista hyötyä ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä päivänä kun foormi asiantuntijat rupeavat vaatimaan lisää kunnalliskodin tyyppisiä laitospaikkoja, missä he voivat lääkkeettömästi keskittyä heille sopiviin töihin. Maa- ja metsätalous, tai vaikka teollisuuden alihankinta hommiin.

        Niin minä olen valmis tunnustamaan, että neuroleptit alentaa sitä työkykyä, mutta niin pitkään kun sitä vain etsitään niitä syitä, miksi ei itse tarvitsisi ottaa vastuuta siitä omasta elämästä ja sairaudesta, niin se kaikki lässytys on valhettelua ja panettelua.

        Tuo vastuu on juuri oikea sana tässä kohdassa.
        Siinä vaiheessa helpottaa, kun ottaa itse sen vastuun. Se tuli koettua kantapään kautta, pitemmän kaavan mukaan, mutta lopputulos oli hyvä.
        Sairaana se vastuun ottaminen ei aina onnistu, mutta se ei tee ihmisestä yhtään huonompaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäähän ne terveydenhuollon määrärahat johonkin käyttää, kun niitä ei käytetä potilaisiin, niin saavat ne kaikki 200 ja monta muuta sataa, tai tuhatta työntekijää, ja johtajaa hyvät tilit.
        Johtajillakin on johtajia, jne. Niitä on suunnilleen neljässä viidessä " kerroksessa ", eli ainakin puolet johtajan johtajista voisi karsia pois.

        Joo. Ihmekkään et meil loppuu rahat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olin psykiatrian " rattaissa " yli 20 vuotta, ja kyllä minä ainakin sain keskusteluapua. Alkuvuosina olin usein osastohoidossa, ja vuosiin mahtui jos vaikka mitä.
        Myöhemmin kävin poliklinikalla hoitajan kanssa keskustelemassa säännöllisesti. Homma sujui todella hyvin, puhuminen oli helppoa. Toki hoitajalle pisteet siitä, että osasi olla hyvä. Kiitinkin häntä viimeisen käynnin yhteydessä.
        Keskusteluapua kyllä saa, mutta se vaatii, että on itse valmis keskustelemaan.
        Joku on aiemmin maininnut, että siellä puhellaan vain small talkia, mutta ei se ihan niin ole. Toki sitäkin saa puhua, jos haluaa, mutta siitä ei paljon hoidollista hyötyä ole.

        EHkä. Mulla se oli 30min kirjauksia ja lääkkeitä ja 30min muuta. EI siinä paljoa kerkeä 2x kuussa tolleen. Näin helsingissä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EHkä. Mulla se oli 30min kirjauksia ja lääkkeitä ja 30min muuta. EI siinä paljoa kerkeä 2x kuussa tolleen. Näin helsingissä

        No mitä se muuta oli ? Taisi olla aikaa keskustelulle.
        Ja eikö se hoitaja samalla juttele, jos vaikka kirjaakin ?
        Minun hoitaja kyllä kirjoitti vain jotain muistiinpanoja kynällä paperille vastaanoton aikana ( eikä aina sitäkään ), teki kirjaukset koneelle käynnin jälkeen.
        Onko sinulla joka kerta sama hoitaja, vai vaihteleeko ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mitä se muuta oli ? Taisi olla aikaa keskustelulle.
        Ja eikö se hoitaja samalla juttele, jos vaikka kirjaakin ?
        Minun hoitaja kyllä kirjoitti vain jotain muistiinpanoja kynällä paperille vastaanoton aikana ( eikä aina sitäkään ), teki kirjaukset koneelle käynnin jälkeen.
        Onko sinulla joka kerta sama hoitaja, vai vaihteleeko ?

        Joka kerta melkeen eri, 30min menee kirjauksiin ja 30min jaa varsinaisesti aikaa keskustella potilaan kanssa. 2x kuussa vielä liian vähän mun mielestä. On mulla "omahoitaja" mut se ei aina kerkeä niin käytännössä en ikinä tiedä ketä mä ees tapaan. Näin meillä Helsingissä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroin noista lääkityksistä ja samanaikaisesta alkoholin käytöstä.
        Psykiatrit tiesivät koko ajan alkoholiongelmastani. Sen takia joskus jälkikäteen tuli pohdittua, että aika ronskisti lääkittiin, alkoholiongelmasta huolimatta. Ei ollut ihme, että koko elämäni, ja tietysti itsekin, pysyi sekaisin.

        No sekin vielä oma ongelmansa. Mut kummassakin tapauksessa huonosti hoidettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sekin vielä oma ongelmansa. Mut kummassakin tapauksessa huonosti hoidettu.

        Huonosti tai ei, mutta se on onneksi jo menneisyyteen jäänyttä aikaa, nykyään on paremmin.
        Se on tärkeintä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huonosti tai ei, mutta se on onneksi jo menneisyyteen jäänyttä aikaa, nykyään on paremmin.
        Se on tärkeintä.

        Ehkä mut en usko et asiat yhtään paremmin nykyäänkää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä päivänä kun foormi asiantuntijat rupeavat vaatimaan lisää kunnalliskodin tyyppisiä laitospaikkoja, missä he voivat lääkkeettömästi keskittyä heille sopiviin töihin. Maa- ja metsätalous, tai vaikka teollisuuden alihankinta hommiin.

        Niin minä olen valmis tunnustamaan, että neuroleptit alentaa sitä työkykyä, mutta niin pitkään kun sitä vain etsitään niitä syitä, miksi ei itse tarvitsisi ottaa vastuuta siitä omasta elämästä ja sairaudesta, niin se kaikki lässytys on valhettelua ja panettelua.

        kyse on työstä, työ on tärkeämpää kuin ihmisen hyvinvointi, varsinkin nykyään kun miljardit eurot menee ulkomaille eikä ole enää rahaa oman maan asioiden/ihmisten hoitoon niin silloin meno on tietysti tämmöistä sellaisessa maassa jossa kansa maksaa veroina kaikki palvelut ja hyvinvoinnin, eli viedään rahoitus ihmisten hyvinvoinnista ja pumpataan ne täyteen lääkkeitä jotka masentuu nykymenosta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä mut en usko et asiat yhtään paremmin nykyäänkää

        Tarkoitin lähinnä, että itselläni on nykyään psyykeen liittyvät asiat paremmin.
        Hoitotahoista en niin tiedäkään enää nykyään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin lähinnä, että itselläni on nykyään psyykeen liittyvät asiat paremmin.
        Hoitotahoista en niin tiedäkään enää nykyään.

        Aivan. Se on hyvä et sulla on. Hoitotaholla tuskin asiat paremmin, leikkausten mukaan huonommin varmaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan. Se on hyvä et sulla on. Hoitotaholla tuskin asiat paremmin, leikkausten mukaan huonommin varmaan

        Juurikin näin.
        Asiakas-/potilasmäärät kasvavat, eli kysyntä on kovaa, mutta resurssit ovat liian vähäiset.
        Tarvittaisiin lisää ammattilaisia, sekä hoitopaikkoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin.
        Asiakas-/potilasmäärät kasvavat, eli kysyntä on kovaa, mutta resurssit ovat liian vähäiset.
        Tarvittaisiin lisää ammattilaisia, sekä hoitopaikkoja.

        Ja jotain muutakin ku pelkät lääkkeet


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin.
        Asiakas-/potilasmäärät kasvavat, eli kysyntä on kovaa, mutta resurssit ovat liian vähäiset.
        Tarvittaisiin lisää ammattilaisia, sekä hoitopaikkoja.

        Nykyinen hallitus on leikannut eniten ennaltaehkäisystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyinen hallitus on leikannut eniten ennaltaehkäisystä.

        Kaikesta leikattu ja sit ihmetellää


    • Anonyymi

      Jos keskustelu auttaa, mistä johtuu, ettet keskustele. Maailma on täynnä ihmisiä, siitä vaan keskustelemaan!

    • Anonyymi

      Jos alalla olevat ajattelevat niin, että pakkoinjektioiden käyttöön ja voimaanotto on hyväksyttävää, silloin se kertoo jotakin olennaista heistä itsestään. Osa asiantuntijoista kannattaa aika vahvasti pakkoinjektioiden käyttöönottoa. Niiden laillistamista perustellaan "sairauden, eli mt-diagnosoitujen hoitamisella". Ihmisten perus ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen ja niiden kaventamiseen tähtäävät linjanvedot olisivat silti yksiä piilorasismin muotoja. Niinhän natsitkin tekivät 1930- 1945 välisenä aikana. Eli alkoivat kohdistaa pakkokeinoja, ja väkivaltaa ei-hyväksytyiksi katsomiaan ihmisiä kohtaan.

      Potilaatkin ovat ihmisiä ja heillä on ihmisarvo, jota täytyy kunnioittaa. Se, että on oikeus päättää omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista on perus ja ihmisoikeuksiin liittyvä asia. Jos ihminen saa ja kokee merkittäviä haittoja esim. lääkkeistä, tai saa uusia sairauksia, hänellä tulee olla oikeus tehdä valintoja ja päätöksiä, vaikka sitten käyttämiensä neuroleptilääkkeiden lopettamisen osalta.

      • Anonyymi

        Joidenkin asiantuntijoiden mukaan useat psyykelääkkeet menettävät joko tehonsa, tai vaikuttavuutensa. Käytännössä se tarkoittaisi valmisteen vaihtamista aika ajoin. Siitähän se vasta show alkaisikin.

        Pakkoinjektioissa on muuten vielä rajummat ja pahemmat sivuvaikutukset. Mutta tätähän asiantuntijat eivät juurikaan suuremmalla yleisölle kerro.

        Toisaalta lääkkeiden potilaalle aiheutuvista haitoista ei koko alalla ja heidän piirissään oikeastaan ja juurikaan piitatakaan. Nk. ei itse potilaistakaan. Sama koskee ihmisen perusoikeuksia ja niiden kunnioittamista. Minusta se kertoo olennaista heistä itsestään.

        Ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja niiden säilyttämisen puolesta kannattaa aina taistella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joidenkin asiantuntijoiden mukaan useat psyykelääkkeet menettävät joko tehonsa, tai vaikuttavuutensa. Käytännössä se tarkoittaisi valmisteen vaihtamista aika ajoin. Siitähän se vasta show alkaisikin.

        Pakkoinjektioissa on muuten vielä rajummat ja pahemmat sivuvaikutukset. Mutta tätähän asiantuntijat eivät juurikaan suuremmalla yleisölle kerro.

        Toisaalta lääkkeiden potilaalle aiheutuvista haitoista ei koko alalla ja heidän piirissään oikeastaan ja juurikaan piitatakaan. Nk. ei itse potilaistakaan. Sama koskee ihmisen perusoikeuksia ja niiden kunnioittamista. Minusta se kertoo olennaista heistä itsestään.

        Ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja niiden säilyttämisen puolesta kannattaa aina taistella.

        Ihmisarvon kunnioittaminen ja arvostaminen näkyy suoraan myös siinä, miten niitä perusoikeuksia kunnioitetaan ja säilytetään.

        Mitä enemmän ihmisen perusoikeuksiin kajotaan ja puututaan, sitä rasistisempaa se toiminta on. Sellaisena se näyttäytyy ja myös käytännössä on. Itsestäänselvä asia. Sellaiselle tielle ei pidä mennä, eikä minkään ryhmittymän kannata suostua.


      • Anonyymi

        Selvennys edelliseen tekstiin: iso osa asiantuntijoista kannattaa pakkoinjektioiden pakottamiseen tähtäävää lainmuutosta.

        Sitä saatetaan perustella paitsi sairauden hoitamisella, arvaamattomien ihmisten käytöksen kontrolloimiseksi, tai silmittömien tappojen ennaltaehkäisemiseksi. Yksi erittäin usein käytetty veruke on se, että diagnoosin saaneet eivät käytä heille määrättyjä lääkkeitä. Suurin osa lopettaa esim. neuroleptien käytön juuri nimenomaan niiden merkittävien haittavaikutusten ja uusien lisäsairauksien tulemisen takia. Asia, jota ignoorataan alalla aika systemaattisesti. Sitä ei pidetä hyväksyttävänä syynä lopettaa neuroleptien käyttö.

        Tappoihinkin on syyllistynyt sellaisia ihmisiä, joilla ei ole alunperinkään ollut mitään mt-diagnoosia. Ja, että jos tuota asiaa ( eli mahdollista vaarallisuutta toisille ihmisille) pidetään jonakin perusteluna pakkotoimien laillistamiselle (pakkoinjektioihin pakottamiselle) on aika halpamaista. Tuosta asiasta ei ole olemassa mitään vakuuttavaa näyttöä ja todisteita. Sinällään tietysti eihän mikään kenenkään vahingoittaminen, tai tappaminen mistään terveestä toiminnasta kerro. Tämä selvennykseksi ja on minun mielipide asiasta.

        Sitäpaitsi joillekin on annettu jo alunperinkin virheellisesti tehty diagnoosi. On saatettu sekottaa paitsi persoonallisuudenpiirteitä ( kuten introverttiyttä), tai traumaoireita skitsofreniaksi.

        Alallahan yleisesti ajatellaan, että lääkehoidolla muka hoidettaisiin ja ratkaistaisiin kaikki yksilöllä olevat ongelmat. Ja keskusteluiden määrä ja niiden laatu on laskenut lehmän häntä viimeisten vuosikymmenten aikana.

        Olisi muuten mielenkiintoista tietää, kuinka moni kyseisellä alalla oleva, oli sitten hoitaja, tai lääkäri kannattaa pakkoinjektioiden laillistamista, eli potilaiden kohdalla laillista pakottamista niihin? Ainakin alalla olevat professorit näyttävät kannattavan, julkaistujen tutkimusten ja mediassa tekemiensä ulostulojen perusteella niitä aika paljon. Joskus sen näkee myös rivien välistä aika selvästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selvennys edelliseen tekstiin: iso osa asiantuntijoista kannattaa pakkoinjektioiden pakottamiseen tähtäävää lainmuutosta.

        Sitä saatetaan perustella paitsi sairauden hoitamisella, arvaamattomien ihmisten käytöksen kontrolloimiseksi, tai silmittömien tappojen ennaltaehkäisemiseksi. Yksi erittäin usein käytetty veruke on se, että diagnoosin saaneet eivät käytä heille määrättyjä lääkkeitä. Suurin osa lopettaa esim. neuroleptien käytön juuri nimenomaan niiden merkittävien haittavaikutusten ja uusien lisäsairauksien tulemisen takia. Asia, jota ignoorataan alalla aika systemaattisesti. Sitä ei pidetä hyväksyttävänä syynä lopettaa neuroleptien käyttö.

        Tappoihinkin on syyllistynyt sellaisia ihmisiä, joilla ei ole alunperinkään ollut mitään mt-diagnoosia. Ja, että jos tuota asiaa ( eli mahdollista vaarallisuutta toisille ihmisille) pidetään jonakin perusteluna pakkotoimien laillistamiselle (pakkoinjektioihin pakottamiselle) on aika halpamaista. Tuosta asiasta ei ole olemassa mitään vakuuttavaa näyttöä ja todisteita. Sinällään tietysti eihän mikään kenenkään vahingoittaminen, tai tappaminen mistään terveestä toiminnasta kerro. Tämä selvennykseksi ja on minun mielipide asiasta.

        Sitäpaitsi joillekin on annettu jo alunperinkin virheellisesti tehty diagnoosi. On saatettu sekottaa paitsi persoonallisuudenpiirteitä ( kuten introverttiyttä), tai traumaoireita skitsofreniaksi.

        Alallahan yleisesti ajatellaan, että lääkehoidolla muka hoidettaisiin ja ratkaistaisiin kaikki yksilöllä olevat ongelmat. Ja keskusteluiden määrä ja niiden laatu on laskenut lehmän häntä viimeisten vuosikymmenten aikana.

        Olisi muuten mielenkiintoista tietää, kuinka moni kyseisellä alalla oleva, oli sitten hoitaja, tai lääkäri kannattaa pakkoinjektioiden laillistamista, eli potilaiden kohdalla laillista pakottamista niihin? Ainakin alalla olevat professorit näyttävät kannattavan, julkaistujen tutkimusten ja mediassa tekemiensä ulostulojen perusteella niitä aika paljon. Joskus sen näkee myös rivien välistä aika selvästi.

        Jos annoskokoja aktiivisemmi muokattaisiin yksilöntarpeiden mukaan voisi tulokset olla parempia. Sen sijaan mennään samalla monta vuotta ja ei kosketa jos ei pakko


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joidenkin asiantuntijoiden mukaan useat psyykelääkkeet menettävät joko tehonsa, tai vaikuttavuutensa. Käytännössä se tarkoittaisi valmisteen vaihtamista aika ajoin. Siitähän se vasta show alkaisikin.

        Pakkoinjektioissa on muuten vielä rajummat ja pahemmat sivuvaikutukset. Mutta tätähän asiantuntijat eivät juurikaan suuremmalla yleisölle kerro.

        Toisaalta lääkkeiden potilaalle aiheutuvista haitoista ei koko alalla ja heidän piirissään oikeastaan ja juurikaan piitatakaan. Nk. ei itse potilaistakaan. Sama koskee ihmisen perusoikeuksia ja niiden kunnioittamista. Minusta se kertoo olennaista heistä itsestään.

        Ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja niiden säilyttämisen puolesta kannattaa aina taistella.

        Mikä se pakkoinjektointi on ?
        Pakkohoidossa osastolla voidaan laittaa väkisin piikkiä potilaalle, jos tilanne menee sellaiseksi, että sitä tarvitaan rauhoittamiseksi tms.
        Avohoidossa ei ole pakko hakea mitään injektioita, jos ei halua. Sitten voidaan laittaa osastolle pakkohoitoon, jos täytyy pakolla lääkitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selvennys edelliseen tekstiin: iso osa asiantuntijoista kannattaa pakkoinjektioiden pakottamiseen tähtäävää lainmuutosta.

        Sitä saatetaan perustella paitsi sairauden hoitamisella, arvaamattomien ihmisten käytöksen kontrolloimiseksi, tai silmittömien tappojen ennaltaehkäisemiseksi. Yksi erittäin usein käytetty veruke on se, että diagnoosin saaneet eivät käytä heille määrättyjä lääkkeitä. Suurin osa lopettaa esim. neuroleptien käytön juuri nimenomaan niiden merkittävien haittavaikutusten ja uusien lisäsairauksien tulemisen takia. Asia, jota ignoorataan alalla aika systemaattisesti. Sitä ei pidetä hyväksyttävänä syynä lopettaa neuroleptien käyttö.

        Tappoihinkin on syyllistynyt sellaisia ihmisiä, joilla ei ole alunperinkään ollut mitään mt-diagnoosia. Ja, että jos tuota asiaa ( eli mahdollista vaarallisuutta toisille ihmisille) pidetään jonakin perusteluna pakkotoimien laillistamiselle (pakkoinjektioihin pakottamiselle) on aika halpamaista. Tuosta asiasta ei ole olemassa mitään vakuuttavaa näyttöä ja todisteita. Sinällään tietysti eihän mikään kenenkään vahingoittaminen, tai tappaminen mistään terveestä toiminnasta kerro. Tämä selvennykseksi ja on minun mielipide asiasta.

        Sitäpaitsi joillekin on annettu jo alunperinkin virheellisesti tehty diagnoosi. On saatettu sekottaa paitsi persoonallisuudenpiirteitä ( kuten introverttiyttä), tai traumaoireita skitsofreniaksi.

        Alallahan yleisesti ajatellaan, että lääkehoidolla muka hoidettaisiin ja ratkaistaisiin kaikki yksilöllä olevat ongelmat. Ja keskusteluiden määrä ja niiden laatu on laskenut lehmän häntä viimeisten vuosikymmenten aikana.

        Olisi muuten mielenkiintoista tietää, kuinka moni kyseisellä alalla oleva, oli sitten hoitaja, tai lääkäri kannattaa pakkoinjektioiden laillistamista, eli potilaiden kohdalla laillista pakottamista niihin? Ainakin alalla olevat professorit näyttävät kannattavan, julkaistujen tutkimusten ja mediassa tekemiensä ulostulojen perusteella niitä aika paljon. Joskus sen näkee myös rivien välistä aika selvästi.

        Puhut injektioiden laillistamisesta ?
        Jos ne eivät kerran ole laillisia, niin miksi puhutaan pakkoinjektoinnista ?
        Sehän luokiteltaisiin rikokseksi, jos se olisi laitonta.


      • Anonyymi

        Ei hitto kun säikähin, että joko se mun pällisairas äiti on noussu haudastaan tänne kirjottelemaan. Niin oli taas sanasta sanaan kaikki natsit siellä tekstissä, kun ei koko maailma pomppinu hänen ihmisarvon ympärillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhut injektioiden laillistamisesta ?
        Jos ne eivät kerran ole laillisia, niin miksi puhutaan pakkoinjektoinnista ?
        Sehän luokiteltaisiin rikokseksi, jos se olisi laitonta.

        varmaan, että pakolla pitäis ottaa se injektio avossakin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        varmaan, että pakolla pitäis ottaa se injektio avossakin

        Jaa, se voisi muodostua aika vaikeaksi, jos joku ei mene piikille avohoidon puolella, niin tuskin ne sinne kotoa hakee.
        Ja pakkohoitoon ei varmaan pystyttäisi kaikkia piikin väliin jättäjiä sijoittamaan, loppuisi laitospaikat kesken.
        Avohoidon tarkoituksena kai on, että se perustuu vapaaehtoisuuteen. Ihan niin kuin vapaaehtoinen laitoshoitokin, se loppuu, jos potilas haluaa lähteä pois osastolta, elleivät lääkärit muuta jostain syystä pakkohoidoksi, jos eivät haluakaan päästää potilasta pois osastolta, vaan toteavat hoidon tarpeelliseksi.


      • Anonyymi

        Kuvittele, eikä kaikille edes riitä se että olisivat hoitajia, vaan jotkut ryhtyy jopa poliisiksi. Täysin käsittämätöntä, miten on ihmisiä jotka vaalii yhteiskuntarauhaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvittele, eikä kaikille edes riitä se että olisivat hoitajia, vaan jotkut ryhtyy jopa poliisiksi. Täysin käsittämätöntä, miten on ihmisiä jotka vaalii yhteiskuntarauhaa.

        Toisaalta on kyllä ihan hyvä, että heitä on olemassa.
        Yhteiskuntarauhahan on, tai siis olisi, ainoastaan hyvä asia.
        Nykyään alkaa olemaan enenevässä määrin rauhattomia ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, se voisi muodostua aika vaikeaksi, jos joku ei mene piikille avohoidon puolella, niin tuskin ne sinne kotoa hakee.
        Ja pakkohoitoon ei varmaan pystyttäisi kaikkia piikin väliin jättäjiä sijoittamaan, loppuisi laitospaikat kesken.
        Avohoidon tarkoituksena kai on, että se perustuu vapaaehtoisuuteen. Ihan niin kuin vapaaehtoinen laitoshoitokin, se loppuu, jos potilas haluaa lähteä pois osastolta, elleivät lääkärit muuta jostain syystä pakkohoidoksi, jos eivät haluakaan päästää potilasta pois osastolta, vaan toteavat hoidon tarpeelliseksi.

        En tiedä miten se haluttais toteuttaa. Ei varmana enään olis pakko injektion kaa avoa


      • Anonyymi

        Tarkennus tekstiin: esille nostamalla aiheella tarkoitettiin terveydenhuollossa toimivien oikeuksien laajentamista kohdistaa pakkokeinoja, eli esim. injektioihin pakottamista niiden potilaiden osalta, jotka eivät käytä mitään heille määrättyjä säännölliseen käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä.

        Osa asiantuntijoista ja professoreista kannattaa kyseistä asiaa, tai ainakin omassa mielessään. Vaiettu ja vähemmän esille nostettu asia.

        Psykiatria pohjaa omat ajattelunsa ja kulttuurinsa aika tavalla lääkekeskeiseen toimintamalliin. Jossa kuvitellaan, että määrätyillä lääkkeillä ne kaikki yksilön ongelmat katoaisivat. Näinhän asia ei ole. Lisäksi eiköhän siihen turvauduttu tai nojauduttu jo useamman vuosikymmenen ajan. Katosivatko psyykesairaudet sitten sillä tavalla? Eivät. Mutta joidenkin kohdalla yksilön oireita, johtuivat ne sitten elämässä olevista ongelmista, ylikuormittumisesta, tai persoonallisuuspiirteistä kuitattiin psyykkisen sairauden tiliin.

        Jos ja mikäli alalla olevat saavat tahtonsa läpi, eli pakkoinjektioiden lainvoimaan asettamista niiden potilaiden kohdalla, jotka eivät käytä heille määrättyjä lääkityksiä, niin se jokatapauksessa heikentäisi kuitenkin merkittävästi ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista. Joidenkin kohdalla tehdyt diagnoosit on tehty joko oireita ylitulkittaesssa, tai virheellisesti. Alalla olevat eivät ota huomioon psyykelääkkeiden yksilölle kenties aiheuttamia merkittäviä haittavaikutuksia ja uusien lisäsairauksien puhkeamista. Eikö se kerro jotakin olennaista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkennus tekstiin: esille nostamalla aiheella tarkoitettiin terveydenhuollossa toimivien oikeuksien laajentamista kohdistaa pakkokeinoja, eli esim. injektioihin pakottamista niiden potilaiden osalta, jotka eivät käytä mitään heille määrättyjä säännölliseen käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä.

        Osa asiantuntijoista ja professoreista kannattaa kyseistä asiaa, tai ainakin omassa mielessään. Vaiettu ja vähemmän esille nostettu asia.

        Psykiatria pohjaa omat ajattelunsa ja kulttuurinsa aika tavalla lääkekeskeiseen toimintamalliin. Jossa kuvitellaan, että määrätyillä lääkkeillä ne kaikki yksilön ongelmat katoaisivat. Näinhän asia ei ole. Lisäksi eiköhän siihen turvauduttu tai nojauduttu jo useamman vuosikymmenen ajan. Katosivatko psyykesairaudet sitten sillä tavalla? Eivät. Mutta joidenkin kohdalla yksilön oireita, johtuivat ne sitten elämässä olevista ongelmista, ylikuormittumisesta, tai persoonallisuuspiirteistä kuitattiin psyykkisen sairauden tiliin.

        Jos ja mikäli alalla olevat saavat tahtonsa läpi, eli pakkoinjektioiden lainvoimaan asettamista niiden potilaiden kohdalla, jotka eivät käytä heille määrättyjä lääkityksiä, niin se jokatapauksessa heikentäisi kuitenkin merkittävästi ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista. Joidenkin kohdalla tehdyt diagnoosit on tehty joko oireita ylitulkittaesssa, tai virheellisesti. Alalla olevat eivät ota huomioon psyykelääkkeiden yksilölle kenties aiheuttamia merkittäviä haittavaikutuksia ja uusien lisäsairauksien puhkeamista. Eikö se kerro jotakin olennaista?

        Avo vai osasto? Meinaan avossa mahdoton toteuttaa koska kuka sen piikin pakolla antaa? Kyseiset henkilöt tuskin vapaaehtoisesti menee ottamaan sen ilman pakkoa eli ne pitäs hakea. Ja piikkien välissähän kerkeää kadota joten tuskinpa toimiva järjestelmä.

        Osastolla ehkä mut edelleen, joskshan sieltä pääsee pois


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avo vai osasto? Meinaan avossa mahdoton toteuttaa koska kuka sen piikin pakolla antaa? Kyseiset henkilöt tuskin vapaaehtoisesti menee ottamaan sen ilman pakkoa eli ne pitäs hakea. Ja piikkien välissähän kerkeää kadota joten tuskinpa toimiva järjestelmä.

        Osastolla ehkä mut edelleen, joskshan sieltä pääsee pois

        Pillerit tai pistokset voidaan velvoittaa ottamaan Kela:ssa sosiaaliviranomaisten valvonnassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pillerit tai pistokset voidaan velvoittaa ottamaan Kela:ssa sosiaaliviranomaisten valvonnassa

        Hehhhee.
        Vai että Kelassa sosiaaliviranomaisten valvonnassa ?
        Mistä niitä virkailijoita riittäisi kaikkia valvomaan, täysin puppua tuollainen puhe.
        Ihminen yleensä menee itse piikkinsä hakemaan, jos hän ei mene niin ei mene, häntä ei kotoa haeta mihinkään, ellei ole tarvetta pakkohoidolle.
        Ja jos kaikki piikin pakoilijat laitettaisiin pakkohoitoon, olisi laitospaikkoja varmaan lisättävä aika rankasti.
        Joku tuolla kirjoitti, että ihminen kerkeää kadota johonkin. Miksi minnekään pitäisi kadota ?
        Jos on oikeasti vakavammin sairas, niin ei pysty edes kauaa kateissa olemaan, aina joku jostain toimittaa hoitoon, jos tarpeeksi sairaana sekoilee, ihan mistä tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehhhee.
        Vai että Kelassa sosiaaliviranomaisten valvonnassa ?
        Mistä niitä virkailijoita riittäisi kaikkia valvomaan, täysin puppua tuollainen puhe.
        Ihminen yleensä menee itse piikkinsä hakemaan, jos hän ei mene niin ei mene, häntä ei kotoa haeta mihinkään, ellei ole tarvetta pakkohoidolle.
        Ja jos kaikki piikin pakoilijat laitettaisiin pakkohoitoon, olisi laitospaikkoja varmaan lisättävä aika rankasti.
        Joku tuolla kirjoitti, että ihminen kerkeää kadota johonkin. Miksi minnekään pitäisi kadota ?
        Jos on oikeasti vakavammin sairas, niin ei pysty edes kauaa kateissa olemaan, aina joku jostain toimittaa hoitoon, jos tarpeeksi sairaana sekoilee, ihan mistä tahansa.

        Joo mut maasta kerkeää kadota yms. Kaikki ei oo niin sekaisin. Eli toltakin osin pakkoinjektio ei toimi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo mut maasta kerkeää kadota yms. Kaikki ei oo niin sekaisin. Eli toltakin osin pakkoinjektio ei toimi

        No jos ei ole sekaisin, niin miksi pitäisi lähteä maasta pois ?
        Sitä paitsi omaa itseään, omaa psyykeään ei pysty pakenemaan, menee minne tahansa, tai ei mene.
        Jos on tässä maassa sekaisin, niin katoaisiko se sekavuus, ja psyyke paranisi sillä, että menee johonkin toiseen maahan ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos ei ole sekaisin, niin miksi pitäisi lähteä maasta pois ?
        Sitä paitsi omaa itseään, omaa psyykeään ei pysty pakenemaan, menee minne tahansa, tai ei mene.
        Jos on tässä maassa sekaisin, niin katoaisiko se sekavuus, ja psyyke paranisi sillä, että menee johonkin toiseen maahan ?

        Paranoidiset ajatukset ei estä ettei ole "liian" sekaisim


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka vie Suomen kohta ykköseksi työttömyyskisassa

      Espanja: 10,5 % Suomi: 10,3 % Ruotsi: 9,3 % Kisa on tiukkaa, mutta Riikalla hyvä draivi päällä. Vasemmistolaisen päämin
      Maailman menoa
      134
      2724
    2. Miten juhlitte ensi lauantaina?

      Se on kalenteriin merkitty juhlapäiväksi, niin sitä kai kuuluu juhlia.
      Maailman menoa
      261
      2307
    3. Kumpaan rahat, mummojen vaippoihin vai Nalle WahIroosille?

      JOS siis sinä saisit päättää?
      Maailman menoa
      22
      1413
    4. Voi mies olit taas niin komea

      Olet silmäkarkkia ❤️ Sua vois katsella vaikka koko päivän. ❤️
      Ikävä
      115
      1082
    5. Kadutko koskaan

      Sitä mun iskiyritystä?
      Ikävä
      97
      1050
    6. Uudestisyntyminen ei tapahdu kasteessa

      Tässä Apostolien tekojen kohdassa näemme, että Filippus julisti hoviherralle ensin evankeliumia ja kuulusteli sitten tar
      Kaste
      204
      1013
    7. Ryöstö Punkaharjulla

      Punkaharjun k-market ryöstetty tänään keskellä päivää, ketä lie asialla? Poliiseja ainakin pörrää ympäriisee
      Savonlinna
      13
      932
    8. Lasse Lehtonen on yhtä aikaa sairauslomalla ja työmatkalla

      Kelan johtaja näyttää vötkyilyn mallia, otti sairaslomaa ja lähti Brysseliin sitten ryyppäämään! 😂 Kelan pääjohtaja La
      Lieksa
      55
      828
    9. Mistä juttelit viimeisen kerran

      Mistä juttelitte viimeisen kerran ikävöinnin kohteen kanssa? Irl tai viesteillä.
      Ikävä
      50
      771
    10. Evoluutioon ja alkuräjähdykseen uskominen vaatii todella vahvaa uskoa

      Että tyhjästä syntyi ja kehittyi kaikki se mitä näemme ympärillämme.
      Luterilaisuus
      278
      763
    Aihe