Kirjoitin sydänsuruja palstalle kyseisesti:
Olen seurustellut avopuolisoni kanssa 5 ja puoli vuotta ja suhteemme aikana meille on syntynyt 2 lasta. Olemme vielä nuoria itse kohta 23-vuotta ja mieheni on 24-vuotta. Suhteessamme on ollut paljon alamäkiä, ja myös hyviäkin aikoja, ja olimme onnellisia kunnes tämä tapahtui.
Olimme lapsuuden ystäväni ja hänen avopuolison kanssa juhlimassa, kunnes me tytöt päätettiin mennä baariin ja miehet jäi kotii, koska oli sammumis pisteessä. Tulimme kotiin baarista ja miehet oli sammuneet toinen sohvalle ja toinen sängylle ja molemmat alasti. Ja meitä nauratti tietenki mitä hittoo on tapahtunu. Aavistelin että jotain on tapahtunu, kun molemmat on nii oudon hiljaisia ja on sellainen olo että kaikki on ok, muttei kuitenkaan ole. Aamulla kun vieraat lähti pois niin mieheni alkoi kertomaan että rakastaa minua todella paljon, mutta hän teki jotain tosi tyhmää, ja olin että no mitä? Hän kertoi että lapsuuden ystävän mies oli alkanu koskettelee häntä ja ne oli päätyny sänkyyn, minun omaan sänkyyn..oli pojat testannu mille tuntuu, ei kuulemma pussailuja vaan ihan pano. Mä oon ihan surun murtama, koska en tienny mitää moisesta halusta kokeilla tota. Liika känni ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Nyt en voi nukkua omassa sängyssä, enkä todellakaan voi ees kattoo miestäni, ilman että tunnen itteni totaalisesti petetyksi. Minua on petetty jo elämässä niin monta kertaa, että onko tämä aina minun osani maailmassa.Mä oon nii vihainen ja en tiedä mitä tehdä, olisko jollain jotain lohdutuksen sanaa sanottavana. Pistin suhteen jäähylle, sanoin etten pysty antaa anteeksi, varsinkaan unohtaa. Tää on oikeesti tosi surullista, enkä minä voi hyväksyä selitykseksi anteeksi, mutta se oli vaan sellainen poikien välinen kokeilu, anna anteeksi.. mitäpä siis tehdä, siinäpä pulma! ....
Nyt siis on kyse seuraavasta, on kulunut 5 päivää kun sain kuulla tapahtumasta, ja en pysty sulattamaan asiaa, tuntuu että pääni räjähtää ja en pysty nukkumaan, syytän vain itseäni, että jos en olisi ehdottanut lähtemään juhlimaan, mitään ei olisi tapahtunut, mikään ei helpota oloani, mitä hittoo teen! Oikeesti kaipaan apua, en pysty asiasta oikein juttelee kellekkään. En pysty ees itkemään, olenko niin katkera vai etten pysty kun muutaman kyyneleen tirauttamaan. Olemme jutelleet asiasta, että jos en pääse yli, niin erotaan pysyvästi..tää on sairasta, en olisi koskaan uskonut että mun pitää suhteessa pelätä että mieheni pettää miehen kanssa, naisen sulattaisin ehkä paremmin, mutta tää on uskomatonta, ei tällästä tapahdu oikeesti!
Olen seurustellut avopuolisoni kanssa 5 ja puoli vuotta ja suhteemme aikana meille on syntynyt 2 lasta. Olemme vielä nuoria itse kohta 23-vuotta ja mieheni on 24-vuotta. Suhteessamme on ollut paljon alamäkiä, ja myös hyviäkin aikoja, ja olimme onnellisia kunnes tämä tapahtui.
Olimme lapsuuden ystäväni ja hänen avopuolison kanssa juhlimassa, kunnes me tytöt päätettiin mennä baariin ja miehet jäi kotii, koska oli sammumis pisteessä. Tulimme kotiin baarista ja miehet oli sammuneet toinen sohvalle ja toinen sängylle ja molemmat alasti. Ja meitä nauratti tietenki mitä hittoo on tapahtunu. Aavistelin että jotain on tapahtunu, kun molemmat on nii oudon hiljaisia ja on sellainen olo että kaikki on ok, muttei kuitenkaan ole. Aamulla kun vieraat lähti pois niin mieheni alkoi kertomaan että rakastaa minua todella paljon, mutta hän teki jotain tosi tyhmää, ja olin että no mitä? Hän kertoi että lapsuuden ystävän mies oli alkanu koskettelee häntä ja ne oli päätyny sänkyyn, minun omaan sänkyyn..oli pojat testannu mille tuntuu, ei kuulemma pussailuja vaan ihan pano. Mä oon ihan surun murtama, koska en tienny mitää moisesta halusta kokeilla tota. Liika känni ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Nyt en voi nukkua omassa sängyssä, enkä todellakaan voi ees kattoo miestäni, ilman että tunnen itteni totaalisesti petetyksi. Minua on petetty jo elämässä niin monta kertaa, että onko tämä aina minun osani maailmassa.Mä oon nii vihainen ja en tiedä mitä tehdä, olisko jollain jotain lohdutuksen sanaa sanottavana. Pistin suhteen jäähylle, sanoin etten pysty antaa anteeksi, varsinkaan unohtaa. Tää on oikeesti tosi surullista, enkä minä voi hyväksyä selitykseksi anteeksi, mutta se oli vaan sellainen poikien välinen kokeilu, anna anteeksi.. mitäpä siis tehdä, siinäpä pulma! ....
Nyt siis on kyse seuraavasta, on kulunut 5 päivää kun sain kuulla tapahtumasta, ja en pysty sulattamaan asiaa, tuntuu että pääni räjähtää ja en pysty nukkumaan, syytän vain itseäni, että jos en olisi ehdottanut lähtemään juhlimaan, mitään ei olisi tapahtunut, mikään ei helpota oloani, mitä hittoo teen! Oikeesti kaipaan apua, en pysty asiasta oikein juttelee kellekkään. En pysty ees itkemään, olenko niin katkera vai etten pysty kun muutaman kyyneleen tirauttamaan. Olemme jutelleet asiasta, että jos en pääse yli, niin erotaan pysyvästi..tää on sairasta, en olisi koskaan uskonut että mun pitää suhteessa pelätä että mieheni pettää miehen kanssa, naisen sulattaisin ehkä paremmin, mutta tää on uskomatonta, ei tällästä tapahdu oikeesti!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Äkillisessä tunnekuohussa ei kannata tehdä mitään. 5 päivää on aika lyhyt aika selvitellä omia ajatuksiaan.
Mitäpä jos menisitte perheterapeutille?
asiasta, että menisimme puhumaan terapeutille, mutta asia ei ole ihan niin helppo, elämässäni on ollut 5 miestä, joista 4 on minua nyt pettänyt, aika karvas pala purettavaksi, koska olen aina sanonut että tämä on minun suurin pelkoni. Miksi joku tekee näin toiselle, miksi minua aina satutetaan. En pysty syömään en pysty nukkumaan, tärisen ja en pysty ajatuksia pitämään koossa, kotini on tahrattu, sänkyni kaikki. Tuntuu että elämä kaatuu niskaan. Ja mitä yksi tuntematon ihminen voi sanoa, minulle voi voi olisit pitänyt miehestäsi parempaa huolta. En minä voi olla toisen vahti 24h. Mitä suraavaksi jos annan uuden mahdollisuuden, vaikka mieheni vannoisi mitä vaan, pelkään kokoajan että seuraavaksi se on nainen..tää on sairasta, emmä haluu pelossa elää. Kertokaa mulle, millä oikeudella joku päättää tehdä noin, ei kännin syyksi voi kaikkee laittaa.
Ensiksikin sun täytyy rauhoittua. Sua on petetty 4 kertaa aikaisemmin. Mulle on myös käynnyt niin. Sit kun tää mun viideskin petti, olin pitkän aikaa yksin. Mietin, miks mua aina petetään? Sitähän mä viimeiseksi haluan? Mä tajusin sen, et pettämistä on monenlaista. Kaikki ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia. Tämä sun nykyinen mies ei ole rinnastettavissa kehenkään toiseen.
Sitten toinen tärkeä juttu. Sä reagoit liian suurella tunteella ehkä siksi, että ne aikaisemmat pettämiset ovat jääneet jotenkin käsittelemättä. Eli tämä ongelma pahenee vielä tästäkin.
Kolmanneksi..sun miehelläsi on taatusti ihan kauhea olla. Varmasti häntä harmittaa. Jaksaisitko hiukan myös ymmärtää häntä?
Neljänneksi:
mieti kumpi on pahempi:
-satunnainen kännissä tapahtunut sekoilu vai antaa lapsien kasvaa yhden vanhemman kodissa? Tarkoitan vain, että yhtenä vanhempana olokaan ei ole helppoa. Olen sen itse kokenut.
Eli nyt tyttö syömään vaikka väkisin. Sitten takaisin päivärutiineihin. Ulkoilemaan lasten kanssa ja tekemään jotain mukavaa. Jos hirveästi ahdistaa niin mene käymään terveyskeskuslääkärin puheilla.
Minusta tuo juttu on aivan mitättömän pieni asia, eikä todellakaan ennusta sitä, että sun mies tulisi hyppäämään vieraissa. Jospa tämä kerta on se viimeinen..kun sua petetään.
miten kaikki haluaa vähätellä tilannetta, sanomalla että ylireagoin, pettäminen sattuu aina, olkoon kyseessä nainen ,mies, sika , hevonen tai 6 päinen koira. Minulla on oikeus olla vihainen, ja surra rauhassa, mutta kun asiassa ei ole tolkkua, en voi käsittää millä oikeudella toinen mies käyttää tilannetta hyväkseen ja pilaa monen muun ihmisen elämän. Miksi toiset aattelee että poikien välinen seksi on vaan itsetutkiskelua kokeilla mille tuntuu, se vähättely sattuu, kun avopuoliso voi ajatella minusta noin, että tulisin kotiin ja taputtaisin olalle, hyvä poika ja nauraisin että nyt on kokeiltu. Mua ei naurata pätkääkää, olen shokissa ja kauhuissani, koska tämä on viimeinen asia mihin en ollut osannu varautua. Pitääkö tästä lähtien aina pelätä, että kaverin mies tulee ja vie mun miehen. Olen aina ollut sitä mieltä että pettäjiä mä en katsele, sillä tottahan se on kerran pettää aina pettää. Onko ihmisten todellakin vaikea olla yksiavioinen..itse en ole pettänyt, mutta pelkään katkerapäissäni tekevän sen kostoksi, mikä on täysin sellainen asia mitä en ikinä tekisi. Pelkään muuttuvani kyyniseksi, pidän kaiken itselläni, en luota kehenkään, ja tää tunne tappaa mut. Tätä tunnetta en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään.
keskustelemassa. Älä tee mitään ratkaisuja tuossa mielentilassa. Tietysti sinuun sattuu ja pelottaa.
Tässä nyt kuitenkin muutama ajatus sinulle.
Kysymys ei kai ollut rakkaudesta eikä valloittamisen halusta eikä oman egon nostamisesta. Kai pojat ovat katsoneet ja lukeneet niin paljon tästä hullusta maailmasta, että kokeilunhalu kännissä voitti.
Mitähän mieltä tämä toinen tyttö on?
Kysele mieheltäsi, minkälainen tämä kokemus oli, vaikka sinua oksettaisikin.
Älä luovuta vielä vaan anna ajan kulua ja tee päätös sitten.
ei tiedä, ei kukaan halua hänelle kertoa, koska se ei ole meidän tehtävä, se on hänen avopuolisonsa tehtävä olla rehellinen toiselle. Toisekseen tästä tietäisi sen jälkeen koko kaupunki. Mä en ymmärrä mitä vaikeeta tässä on käsittää, miksei se mene vaan mun kaaliin että tapahtunutta ei voi ottaa takaisin, ja jossittelut ei auta.
Olen tyrmistynyt ja mielessäni pyörii vaan mieheni sanat, etten minä ole kun muut, minä en petä sinua, enkä satuta sinua ikinä sen lupaan. Minne se lupaus jäi, housun taskuun? Vaikka on minullakin ollut mahdollisuus pettää, en silti voi olla miettimättä miestäni ja lapsiani kotona. Asia olisi ehkä helpompaa ymmärtää jos olisin tiennyt halusta kokeilla moista, mutta tää tuli kun samala kirkkaalta taivaalta! Joka aamu tuntuu vaikeemmalle herätä, kun joutuu asian taas käsittelemään uudelleen ja uudelleen. Tää on kun pahaa unta ja jostai pahasta öö- luokan leffasta. En ole rasisti enkä inhoa homoja, mutta omasta miehestä on vaikeaa kuvitella moista. Kuinka voin katsoa häntä silmiin samalla tunteella, tai rakastella, ajattelematta missä hänen kalleutensa on ollut.. Tää on häiritsevää!!
Itse en varmaan muutamaan viikkoon pystyisi rakastelemaan. Se ei nyt olekaan pääasia.
Odota vielä muutama päivä, että pahin järkytys menee ohi, jotenkin sen pettymyksen ja vihan pitää antaa olla päällä.
Luultavasti miehesi ei kokenut tuota kokeilua "uskottomuudeksi". Minä kokisin, mutta olenkin nainen, usko vaan miehet ajattelee asiaa toisin. Eräs hyvä bi-ystäväni väittää kirkkain silmin, että hän ei ole uskoton vaimolleen, kun ei juokse vieraissa naisissa.
Mua petettiin puoli vuotta sitten. Jätin miehen, koska itse olen 100% uskollinen. Tunnen itseni, en olisi voinut elää asian kanssa. Rakastin häntä ja varmaan rakastan vieläkin vähäsen. Silti nyt olen onnellisempi kuin koskaan.
Minä neuvoisin: älä mieti miestäsi, älä kotia, älä teidän suhdetta. Mieti ihan itsekkäästi mitä SINÄ haluat elämältä. Mitä SINÄ tarvitset ollaksesi onnellinen. Mä tunnistan noista sinun pohdinnoista itseni ja mulle on aina ollut vaikeeta olla puhtaasti itsekäs, tuntematta syyllisyyttä siitä. Et sinä valinnut tätä tapahtuvaksi.
Eräs ystäväpariskunta on kokenut saman, kun sinä ja miehesi. He pääsivät asian yli vaikka siihen terapiaa ja aikaa vaadittiinkin. Nyt he ovat naimisissa ja heillä on yhteinen lapsi. Onnellisia ovat, kuten ihmiset yleensä - joinain päivinä enemmän, joinain vähemmän.
Mene juttelemaan ensin yksin asiasta. Näin pääset aloittamaan OMAA paranemistasi. Älä huolehdi miehesi tai kenenkään muun tunteista nyt. Sun on tärkeää pysyä koossa lapsen (vai oliko se lasten) ja itses takia.
Kaikkea hyvää, AH
Mieheni jäi kiinni pettämisestä puolisen vuotta sitten. Hän kylläkin petti naisen kanssa, mutta kyseessä oli pitkä suhde. Olet mielestäni lievässä shokissa traumaattisen kokemuksen jälkeen, joten en halua mitenkään vähätellä tapahtunutta. Kyseessä on todennäköisesti tähän astisen elämäsi pahin kokemus. Todennäköisesti et pysty syömään tai nukkumaan viikkoihin. Silti neuvo, että yritä päästä kiinni päivärutiineihin, on hyvä. Itse en pystynyt edes siivoamaan tai laittamaan normaalisti ruokaa viikkoihin mieheni pettämisen paljastuttua. Jotenkin sitä vain selvisi päivästä toiseen, mutta kuitenkin arkirutiinit voisivat tuoda helpotusta oloosi.
Olipa lopputulos kuukausien päästä ero tai yhdessä jatkaminen, älä hätiköi nyt päätöksen teon kanssa. Olet kuitenkin täysin päätöksentekokyvyttömässä tilassa tällä hetkellä. Se on sinänsä epäreilua, koska sinähän tätä sotkua et ole aiheuttanut. Pettäminen on aina pettäjän vastuulla. Joku pari selviää pettämisestä, joku toinen ei. Muutaman kuukauden asioista puhuminen helpottaa kuitenkin sinun tilannettasi, joten toivon sydämestäni, että jaksat suhteessasi ainakin vähän aikaa, jotta saatte asiat selvitettyä. Koska olette vielä nuoria, voitte myös selvitä yhdessä ja jatkaakin tulevaisuudessa suhdettanne. Sitä ennen teiltä molemmilta vaaditaan voimia ja tahtoa.
Tiedän miltä sinusta tuntuu, sillä mieheni on tehnyt saman. Hän on bi-seksuaali. Tunnustus tuli täytenä yllätyksenä. Hän on suhteemme aikana pettänyt minua useaan kertaan miehen kanssa. Alkuaikoina luulin, että hän petti minua naisen kanssa. Pettämistä hän ei ikinä tunnustanut, mutta en voinut erehtyä asiasta. Hänellä oli mitä ihmeellisimpiä menoja, kännykkää näpyteltiin ahkerasti vessassa, joskus jos hän oli unohtanut äänet tai värinähälytyksen päälle, hän ei vastannut puhelimeensa, se oli aina vain joku koulukaveri, jolle hän ei kuulemma jaksanut puhua. Tunnustettuaan, että hän on bi-sksuaali, jouduin joko antamaan hänelle luvan vieraissa miehissä käymiseen, tai eroamiseen. Annoin luvan. Kuitenkin, hän tekee sen edelleen salaa. Hän tulee esim. kotiin purkaaa jauhaen, se on myös hänen kohdallaan varma merkki suuseksistä. Joskus sen haistaa kyllä hengestäkin. Seksielämämme on kuihtunut pois, hän ei enää kiinnostu minusta. Pahinta on, että juuri ennen juhannusta minulle selvisi, että hän on pettänyt minua nyt myös naisen kanssa. Hän on myös kokeillut kimppakivaa.
Olen sisältä täysin rikki. Tuntuu, että seksi merkkaa hänelle kaikkea, mutta hän ei jaa sitä kanssani. Aluksi se tukehduttava kauhu siitä, että mieheni on kiinnostunut miehistä... ja nyt myös toisista naisista. Tiedän, kuinka kaikki luulevat että on helpompaa, kun mies pettää toisen miehen kanssa. Ihan kuin se olisi helpompaa, luvallista, sallittua, pelkkä kokeilu... Hah. Se tuntuu hirveältä! Tunnen itseni aivan riittämättömäksi, en osaa sitä sanoin kuvailla. Tiedän vain, että en kelpaa hänelle mihinkään. Nyt kun häntä on siis alkanut kiinnostaa taas naisetkin, en vain minä.
En tiedä miksi olemme vielä yhdessä, en todellakaan. Mieheni käy vieraissa, enkä enää voi tietää, onko hän tavannut miehen vain naisen. Elän todellisessa helvetissä.
Tiedän aivan tarkalleen mistä puhut. Asiasta meillä on kulunut vajaa kuukaisi, ja asiat on menossa pahempaan suuntaan. En osaa antaa anteeksi, koska koen itseni niin petetyksi ja riittämättömäksi.
En osaa sanoa sinulle kuin olen todella pahoillani sinun vuoksesi. Itse tosin tiedän että se oli oman miehen kohdalta yksi kerta, mutta mistä sitä tietää mitä seuraavaksi tulee eteen. Olemme harkinneet eroa vakavasti, ja se taitaakin olla edessä, sillä en voi edes asua saman katon alla, tai edes olla omassa kodissani, ilman että minusta tuntuu että seinät kaatuu päälle. Tunne on kamala, koska olet rakentanu omassa kodissa pesää, ja joku menee ja likaa sen eikä ajattele seurauksia, ajattele että aamulla lapset palaa hoidosta, tai saati hetkee ajattele minua.
Olen ainakin tajunnut sen että mielummin yksin, kun huonossa suhteessa kärsien ja olla epävarma mitä tapahtuu seuraavaksi. Luottamus meni, eikä sitä saa takaisin, vaikka kuinka haluaisi yrittää, ei vaan riitä enää voimia!