Mitä tapahtuu valolle avaruuden rajalla?

Avaus on piruilua kreationistien argumentointityylistä:
jos et voi selittää jotain kretun hullun hauskaa random ajatusta X, niin siitä seuraa, että evoluutio on kumottu.

Anonyymi kirjoitti:

Avaus on piruilua kreationistien argumentointityylistä:
jos et voi selittää jotain kretun hullun hauskaa random ajatusta X, niin siitä seuraa, että evoluutio on kumottu.

Lue lisää

Kreationisti ei edes pysty nimeämään ainuttakaan asiaa, joka ei kumoaisi evoluutiota.

Anonyymi kirjoitti:

Avaus on piruilua kreationistien argumentointityylistä:
jos et voi selittää jotain kretun hullun hauskaa random ajatusta X, niin siitä seuraa, että evoluutio on kumottu.

Lue lisää

Minusta se on kömpelöä ja teennäistä. Antaa kreationistien itse kusta muroihinsa. Ei heitä tarvitse siinä auttaa.

Universumin tilavuus oli alussa pienin mahdollinen. Sillä oli ja on edelleen halkaisija ja tilavuus. Tämä olisi mahdotonta, jos ei olisi rajoja.

Anonyymi kirjoitti:

Universumin tilavuus oli alussa pienin mahdollinen. Sillä oli ja on edelleen halkaisija ja tilavuus. Tämä olisi mahdotonta, jos ei olisi rajoja.

Ajattelusi on jumissa 3D -maailmassa, koska olet 3D-otus.

Yksiulotteinen viiva voi olla päättymätön, mutta pituudeltaan rajallinen, kun se kiertyy ympyräksi (tms) toiden dimeenssion suhteen.
Samoin pallon 2D pinta on pinta-alaltaan äärellinen, mutta koska se on kiertynyt kolmannen ulottuvuuden suhteenn niin niin ei ole mitään "rajaa" johon se loppuisi.

Tilanne on aivan vastavva 3D tilavuuden suhteen. Se voi olla ilman "rajaa", mutta tilavuudeltaan äärellinen, jos se on kiertynyt seuraavan ulottuvuuden suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelusi on jumissa 3D -maailmassa, koska olet 3D-otus.

Yksiulotteinen viiva voi olla päättymätön, mutta pituudeltaan rajallinen, kun se kiertyy ympyräksi (tms) toiden dimeenssion suhteen.
Samoin pallon 2D pinta on pinta-alaltaan äärellinen, mutta koska se on kiertynyt kolmannen ulottuvuuden suhteenn niin niin ei ole mitään "rajaa" johon se loppuisi.

Tilanne on aivan vastavva 3D tilavuuden suhteen. Se voi olla ilman "rajaa", mutta tilavuudeltaan äärellinen, jos se on kiertynyt seuraavan ulottuvuuden suhteen.

Lue lisää

Höpö höpö satu

Anonyymi kirjoitti:

Universumin tilavuus oli alussa pienin mahdollinen. Sillä oli ja on edelleen halkaisija ja tilavuus. Tämä olisi mahdotonta, jos ei olisi rajoja.

Univesumi on rajaton, mutta kooltaan äärellinen.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö satu

Se että sinä et jotain ymmärrä, ei tarkoita etteikö se olisi totta.

Anonyymi kirjoitti:

Se että sinä et jotain ymmärrä, ei tarkoita etteikö se olisi totta.

Tuo oli Arton tähän mennessä vakuuttavin perustelu väitteelleen.

Valoa voi olla myös lähellä eikä sitä havaita.

Itse aloitus on mielenkiintoinen, ainakin itselleni, vaikka ymmärrykseni, osaamiseni eikä tietoni riitä kovinkaan pitkälle. Jos pyrin oppimaan uutta, niin siinä syntyy ainoastaan lisää kysymyksiä ja tietämättömyyttä.

Luin joskus kosmisesta alkusäteilystä, jonka aallonpituus on muuttunut avaruuden laajenemisen takia. Ilmeisesti kyse on mikroaalloista. Ko säteilyn nopeus on lähes valon nopeuden luokkaa. En ymmärrä miksi sitä säteilyä tulee joka suunnasta. Ikäänkuin olisimme kuplassa, minkä reunasta ko säteily kimpoaa taas uuteen suuntaan?

Anonyymi kirjoitti:

Valoa voi olla myös lähellä eikä sitä havaita.

Itse aloitus on mielenkiintoinen, ainakin itselleni, vaikka ymmärrykseni, osaamiseni eikä tietoni riitä kovinkaan pitkälle. Jos pyrin oppimaan uutta, niin siinä syntyy ainoastaan lisää kysymyksiä ja tietämättömyyttä.

Luin joskus kosmisesta alkusäteilystä, jonka aallonpituus on muuttunut avaruuden laajenemisen takia. Ilmeisesti kyse on mikroaalloista. Ko säteilyn nopeus on lähes valon nopeuden luokkaa. En ymmärrä miksi sitä säteilyä tulee joka suunnasta. Ikäänkuin olisimme kuplassa, minkä reunasta ko säteily kimpoaa taas uuteen suuntaan?

Lue lisää

Universumi laajenee hitaammin kuin kosminen taustasäteily etenee. Niinpä säteilyä on kaikkialla alusta alkaen.

Valo pysähtyy avaruuden reunaan. Se ei taitu eikä heijastu takaisin. Samoin käy taustasäteilylle.

Anonyymi kirjoitti:

Universumi laajenee hitaammin kuin kosminen taustasäteily etenee. Niinpä säteilyä on kaikkialla alusta alkaen.

Valo pysähtyy avaruuden reunaan. Se ei taitu eikä heijastu takaisin. Samoin käy taustasäteilylle.

Lue lisää

Miksi luulet että universumilla olisi joku "reuna"?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi luulet että universumilla olisi joku "reuna"?

Äärellisellä tilalla on rajat.

Anonyymi kirjoitti:

Äärellisellä tilalla on rajat.

Maailmankaikkeus ei kuitenkaan ole mikään ilmapallo. Maailmankaikkeuden rajalla materia vain lakkaa ja rajan ulkopuolella ei ole ainoatakaan atomia.

Anonyymi kirjoitti:

Maailmankaikkeus ei kuitenkaan ole mikään ilmapallo. Maailmankaikkeuden rajalla materia vain lakkaa ja rajan ulkopuolella ei ole ainoatakaan atomia.

Rajalla lakkaavat myös säteily ja valo. Rajan takana ei ole mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Äärellisellä tilalla on rajat.

Ei 3D tilalla tarvitse olla rajoja jos se taipuu neljännen ulottuvuuden suhteen.
Aivan kuten 1-ulotteisen viiva0n ei tarvitse päättyä jos se taipunut toisen ulottuvuuden suhteen suljetusi kuvioksi kuten ympyräksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei 3D tilalla tarvitse olla rajoja jos se taipuu neljännen ulottuvuuden suhteen.
Aivan kuten 1-ulotteisen viiva0n ei tarvitse päättyä jos se taipunut toisen ulottuvuuden suhteen suljetusi kuvioksi kuten ympyräksi.

Lue lisää

Aika ei taivu. Se kulkee lineaarisesti eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei taivu. Se kulkee lineaarisesti eteenpäin.

Eihän neljännen ulottuvuuden tarvitse olla aika. Voihan olla muitakin ulottuvuuksia. Itse asiassa käsitys ajasta neljäntenä ulottuvuutena perustuu vain siihen, että joistakin suhteellisuusteorian tilayhtälöistä tulee "kauniimpia", kun ajan tulkitsee yhdeksi ulottuvuudeksi

Mehän tiedämme, että massa saa avaruuden taipumaan. Esimerkiksi meidän aurinkomme on massansa aiheuttamassa "gravitaatiokuopassa", joka on siis 3D-avaruuden "kuoppa", johon kappaleet tippuvat tulevat ne mistä 3D-avaruuden suunnasta tahansa. Avaruuden siis täytyy olla taipunut jonkun "ei-3D" ulottuvuuden suhteen, mikä ikinä järjestysnumero tai nimi me tuolle ulottuvuudelle halutaankaan antaa. Aivan samoin kuin 2D-pinnassa oleva "kuoppa" saadaan aikaan niin, että 2D-taso taipuu ko,mannen ulottuvuuden suhteen.

Ajan lineaarisuudestakin voi olla kahta mieltä, kun aika kulkee eri tarkkailijoille eri nopeutta. Esimerkiksi jos on kolme kovin eri nopeutta liikkuvaa havainnoitsijaa A, B ja C, ja A tekee asian x ja C asian y, jotka tarkkailijan B mielestä tehtiin yhtä aikaa, niin tehtiinkö ne myös havainnoitsijoiden A ja C näkökulmasta yhtä aikaa?

Anonyymi kirjoitti:

Eihän neljännen ulottuvuuden tarvitse olla aika. Voihan olla muitakin ulottuvuuksia. Itse asiassa käsitys ajasta neljäntenä ulottuvuutena perustuu vain siihen, että joistakin suhteellisuusteorian tilayhtälöistä tulee "kauniimpia", kun ajan tulkitsee yhdeksi ulottuvuudeksi

Mehän tiedämme, että massa saa avaruuden taipumaan. Esimerkiksi meidän aurinkomme on massansa aiheuttamassa "gravitaatiokuopassa", joka on siis 3D-avaruuden "kuoppa", johon kappaleet tippuvat tulevat ne mistä 3D-avaruuden suunnasta tahansa. Avaruuden siis täytyy olla taipunut jonkun "ei-3D" ulottuvuuden suhteen, mikä ikinä järjestysnumero tai nimi me tuolle ulottuvuudelle halutaankaan antaa. Aivan samoin kuin 2D-pinnassa oleva "kuoppa" saadaan aikaan niin, että 2D-taso taipuu ko,mannen ulottuvuuden suhteen.

Ajan lineaarisuudestakin voi olla kahta mieltä, kun aika kulkee eri tarkkailijoille eri nopeutta. Esimerkiksi jos on kolme kovin eri nopeutta liikkuvaa havainnoitsijaa A, B ja C, ja A tekee asian x ja C asian y, jotka tarkkailijan B mielestä tehtiin yhtä aikaa, niin tehtiinkö ne myös havainnoitsijoiden A ja C näkökulmasta yhtä aikaa?

Lue lisää

Elät kuvitelmissa. Fiktiota ei pidä sekoittaa faktoihin. Tuntemattomat ulottuvuudet ovat fiktiota.

Anonyymi kirjoitti:

Elät kuvitelmissa. Fiktiota ei pidä sekoittaa faktoihin. Tuntemattomat ulottuvuudet ovat fiktiota.

Painovoima saa avaruuden havaitusti taipumaan. Esimerkiksi "suoraan" 3D avaruudessa kulkevat fotonit kaartuvat suurimassaisten kappaleiden (tähdet, mustat aukot) aiheuttaman "montun" kohdalla.

Se sanoitammeko taipumisen tapahtuvan neljännen ulottuvuuden suhteen vai jollakin muulla terminologialla on toissijaista. "Taipumissuunnan" nimittäminen ulottuvuudeksi on kuitenkin perustellumpaa kuin ajan nimittäminen "ulottuvuudeksi". Kuten suhteellisuusteoria osoitti, niin aika on suhteellista. Toisin kuin 3D-ulottuvuuksien suhteen millimetri on maassa ja maata huimaa vauhtia maata kiertävässä sateliitissa millimetri, mutta sekuntti ei olekkaan tasan samanpituinen sekuntti.

Kun siis HAVAITUSTI avaruus taipuu massan vaikutuksesta, niin universumi on siis "taipuvainen" eikä pelkkä jäykkä 3D-malli. Tällöin universumi voi olla tilavuudeltaan äärellinen, mutta suljettu niin ettei sillä ole mitään "laitaa" tai "rajaa", jota voisi koskaan tavoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Painovoima saa avaruuden havaitusti taipumaan. Esimerkiksi "suoraan" 3D avaruudessa kulkevat fotonit kaartuvat suurimassaisten kappaleiden (tähdet, mustat aukot) aiheuttaman "montun" kohdalla.

Se sanoitammeko taipumisen tapahtuvan neljännen ulottuvuuden suhteen vai jollakin muulla terminologialla on toissijaista. "Taipumissuunnan" nimittäminen ulottuvuudeksi on kuitenkin perustellumpaa kuin ajan nimittäminen "ulottuvuudeksi". Kuten suhteellisuusteoria osoitti, niin aika on suhteellista. Toisin kuin 3D-ulottuvuuksien suhteen millimetri on maassa ja maata huimaa vauhtia maata kiertävässä sateliitissa millimetri, mutta sekuntti ei olekkaan tasan samanpituinen sekuntti.

Kun siis HAVAITUSTI avaruus taipuu massan vaikutuksesta, niin universumi on siis "taipuvainen" eikä pelkkä jäykkä 3D-malli. Tällöin universumi voi olla tilavuudeltaan äärellinen, mutta suljettu niin ettei sillä ole mitään "laitaa" tai "rajaa", jota voisi koskaan tavoittaa.

Lue lisää

Valo ja säteily ovat tavoittaneet universumin laidat jo varhain. Jopa materia oli reunoilla alussa.

Anonyymi kirjoitti:

Valo ja säteily ovat tavoittaneet universumin laidat jo varhain. Jopa materia oli reunoilla alussa.

Universumin laajeneminen ei ole liikettä, vaan tilan / tilavuuden lisääntymistä. Periaatteessa jokainen avaruuden piste laajenee kaiken aikaa. Jos siis olisi olemassa kaksi liikkumatonta kohdetta universumissa kaukana toisistaan, niin 3D koordinaatistossa ne pysyisivät paikallaan, mutta niiden etäisyys kasvaisi kaiken aikaa, koska koordinaatisto muuttuisi.

Alku oli pistemäinen singulariteetti, joka olisi siis ollut lähes "pelkkää reunaa", jos reuna olisi olemassa. Reuna olisi energiaa ja myöhemmin materiaa täynnä jo heti alussa.

Jos avaruudella olisi reuna, niin reunalla olisi ollut koko ajan energiaa ja materiaa. Tiedämme, että alkeishiukkaset (kuten elektronit) eivät ole hiukkasmaisesti missään tietyssä pisteessä, vaan ne putkahtelevat olevaiseksi todennäköisyyskentässä milloin missäkin. Miten siis mikään hiukkanen voisi olla "reunalla", koska sehän voisi putkahtaa olevaisuuteen kaukana reunan "tuolla puolen"? Mutta koska universumin ulkopuolella ei ole tilavuutta, niin sen täytyisi vain kadota. Energian säilyvyys ei siis pätisi (ehkä se ei päde muutenkaan) ja universumi "vvuotaisi" ja olisi aina "vuotanut", kuin vanha vappupallo ja ennen pitkää tyhjenisi?

Universumi jossa on "reuna" voi intuitiivisesti tuntua "helpolta" ymmärtää, mutta se tuo paljon monimutkaisempia ongelmia kuin taipunut suljettu universumi, joka on tilavuudeltaan äärellinen, mutta jossa ei ole mitään 3D-mallissa näkyvää "reunaa".

Tämä on hyvä teoria.
Siksi vyöhykettä jossa valo loppuu ja alkaa pimeys, kutsutaankin "Raamattuvyöhykkeeksi".