Uskonnon kaapuun pukeutunut itselleen sokea röyhkeys

Juolahti mieleen Jeesuksen kertomus viinitarhan työntekijöistä ja viinitilan isännästä. Isäntähän maksoi viimeiseksi tulleille saman palkan kuin koko päivän työtä tehneille. Kun pidempään työskennelleet nurisivat tästä, isäntä sanoi yhdelle heistä: 'Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’ Ja jo sitä ennen: 'Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan?'

Armon ja pelastumisen asiassa tulkitsen kertomuksen niin, että a) armo (eli Jumalan hyvyys) ja oikeudenmukaisuuden idea ovat keskenään ikuisesti yhteensovittamattomat ja kaiken lisäksi niin, että b) oikeudenmukaisuuden idea, joka on aina IHMISTEN laatima, asettuu aina vastustamaan ja rajoittamaan Jumalan hyvyyttä eli armoa ja vieläpä - surkuhupaisasti - pikemminkin toisten kuin omalla kohdallamme. Mitä OIKEUDENMUKAISUUTTA se sellainen on? Millaista OIKEUDENMUKAISUUTTA edustaa työmiehen puuttuminen ISÄNTÄNSÄ RAHANKÄYTTÖÖN? Mitä OIKEUDENMUKAISUUTTA edustaa se, että työmies asettuu viinitarhan omistajan YLÄPUOLELLE ajaakseen ennen muuta OMAA ETUAAN?

Infernalismi perustuu juuri tällaiseen "oikeudenmukaisuuteen" - siihen, että sovitetaan keskenään kaksi yhteensopimatonta ideaa - ihmisen keksimä ja Jumalalta tullut - ja kuvitellaan, ettei mitään mene rikki. Tosiasiassa Jumalan hyvyys kuitenkin turmeltuu aina itsekkäälle agendalleen sokeutuneen uskovan käsittelyssä, vaikka tämä kuinka vetoaisi Raamattuun puolustaessaan laatimaansa oikeudenmukaisuuden ideaa.

Infernalismin harha ja synti on juuri tässä: se pukeutuu raamatullisuuden ja "oikeudenmukaisuuden" kaapuun, kun se tosiasiassa on pelkkää omalle itselleen sokeutunutta itsekkyyttä. Mikään ei ole sille pyhää - kaikki on sille alisteista, jopa Jeesuksen Golgatalla antama vapaaehtoinen uhri. Onko tällä palstalla ainuttakaan infernalistia, joka epäilee vahvasti omaa pelastumistaan samalla kun pitää jonkun universalistikristityn pelastumista todennäköisempänä? Ei tietenkään! Sellainen kun edellyttäisi EPÄitsekkyyttä! Kaikki infernalistit ovat jokseenkin varmoja omasta pelastumisestaan ja lähestulkoon yhtä varmoja kenen tahansa universalistikristityn pelastumisen arveluttavuudesta. Miksi? No siksi kun heidän "raamatullisuutensa" on vain verhottua uskonnollista itsekkyyttä. Heidän Jumalansa tottelee kuuliaisesti heidän umpi-itsekästä "raamatullisuuttaan" eikä suinkaan palkitse KAIKKI ihmisiä pelastuksen armolahjalla, koska sellainen ei ole infernalistien mielestä REILUA!!!

Infernalismi ei ole loppujen lopuksi muuta kuin sitä, että IHMINEN SANELEE JUMALALLE, MITÄ JUMALA "SAA OMALLAAN TEHDÄ" - ts. keille ja millä ehdoilla Jumala saa kalliasarvoisinta omaisuuttaan jakaa, eli kuinka moniin ihmisiin Jeesuksen aikaansaamalla lunastuksella ja sovituksella on lupa ulottua.

Infernalistien onni on siinä, että viinitilan isäntä antaa oman Poikansa ansiosta myös heille heidän julkeutensa ja röyhkeytensä anteeksi. Eivätkä he tajua edes tätä.