Kirjoitin tekstin siitä, miten Suomessa korkeakoulutus on näennäisesti ilmaista, mutta todellinen hinta maksetaan siitä kuinka monia vuosia ihminen tuhlaa niihin kun voisi olla töissä, kun ei voi valmistua kun on harjoittelupakko...
Harjoittelu ei ole pelkkä oppimisen väline, vaan portinvartija, joka karsii opiskelijoita ja luo hiljaista eriarvoisuutta. Tämä selittää osaltaan sekä keskeytyksiä että PISA-tulosten alamäkeä.
Vertailen Suomen mallia Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Saksaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan – ja osoitan, miksi meidän järjestelmä on monella tapaa epäreilu. Muualla opiskelija voi valmistua, vaikka maksut olisivat korkeat, koska pullonkauloja ei ole. Suomessa taas maksuttomuus peittää sen, että todellinen este on harjoittelupaikkojen puute ja suhteiden merkitys.
https://toteemi.blogspot.com/2025/11/keskeytykset-harjoittelupakko-ja-pisa.html
Mitä mieltä olette – pitäisikö tästä vaietusta epäkohdasta puhua suoremmin, vai onko nykyinen malli muka oikeudenmukainen?
Maksuton korkeakoulutus? Todellinen hinta maksetaan ajalla
11
511
Vastaukset 11
- Anonyymi
Oikeudenmukaista olisi, kun jokainen saisi toivomansa tutkinnon 20-vuotissynttärilahjaksi tekemättä mitään ja maksamatta mitään.
- Anonyymi
Ehkä ei oikeudenmukaista mutta tasavertaista.
- Anonyymi00003
En puhunut missään kohtaa siitä, että tutkinto pitäisi “antaa ilmaiseksi tekemättä mitään”.
Pointti on päinvastainen: moni haluaisi tehdä työn ja suorittaa tutkinnon, mutta ei voi valmistua, koska harjoittelupaikkaa ei löydy. Tämä ei ole opiskelijan valinta vaan rakenteellinen pullonkaula.
Esimerkiksi Saksassa korkeakoulut järjestävät harjoittelupaikat opiskelijoille. Harjoittelu on osa tutkintoa, mutta se ei ole este valmistumiselle, koska oppilaitos hoitaa paikan hankinnan — sama malli kuin Suomen ammattikouluissa.
Yhdysvalloissa taas ei ole pakollista harjoittelua tutkintoon. Opiskelija voi valmistua ilman yhtäkään harjoittelua, vaikka harjoittelu onkin hyödyllinen työllistymisen kannalta.
Suomessa tilanne on näitä huonompi: koulutus on maksutonta, mutta valmistuminen voi kaatua siihen, ettei harjoittelupaikkaa löydy. Tämä ei liity “laiskuuteen”, vaan siihen, että järjestelmä kaatuu sosiaalisiin verkostoihin ja sattumaan.
Kyse ei siis ole “lahjatutkinnoista”, vaan siitä, että tutkinnon suorittamisen ei pitäisi riippua siitä, tunteeko opiskelija oikeat ihmiset. - Anonyymi00004
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä ei oikeudenmukaista mutta tasavertaista.
Jos järjestelmä kaatuu siihen, että opiskelija ei löydä harjoittelupaikkaa, niin ei kai kukaan ole pyytämässä “synttärilahjatutkintoa” — ainoastaan tutkintoa, jonka voi suorittaa.
Oikeudenmukaisuus ei tarkoita lahjoja, vaan sitä, ettei valmistuminen riipu sattumasta tai suhteista.
Jos tutkinto jää kesken vain siksi, ettei harjoittelupaikkaa löydy, kyse ei ole laiskuudesta vaan rakenteesta. - Anonyymi00009
Anonyymi00004 kirjoitti:
Jos järjestelmä kaatuu siihen, että opiskelija ei löydä harjoittelupaikkaa, niin ei kai kukaan ole pyytämässä “synttärilahjatutkintoa” — ainoastaan tutkintoa, jonka voi suorittaa.
Oikeudenmukaisuus ei tarkoita lahjoja, vaan sitä, ettei valmistuminen riipu sattumasta tai suhteista.
Jos tutkinto jää kesken vain siksi, ettei harjoittelupaikkaa löydy, kyse ei ole laiskuudesta vaan rakenteesta.Laiskuuden ja rakenteen lisäksi harjoittelupaikan löytäminen vaikeutuu mm. münchausen-vanhempien takia, vaikka sekä yliopisto että opiskelija etsisivät työtä 25/7. Sama ongelma on muissakin koulutuksissa - ei ainoastaan akateemisessa koulutuksessa.
- Anonyymi00005
Ammattikouluissa harjoittelupaikat on järjestetty jo 1990‑luvulta asti, ja sitä kautta moni saa suhteita ja työkokemusta ennen korkeakoulua.
Yliopistoissa taas harjoittelupakko tuli myöhemmin, mutta paikkoja ei järjestetä. Tämä epäsuhta on ollut olemassa koko 2000‑luvun, ja se näkyy nyt, kun opiskelijamäärät ovat kasvaneet.
On ironista, että amiksesta tuleva opiskelija voi olla vahvemmassa asemassa kuin lukiosta tuleva, koska ammattikoulu tarjoaa sen, mitä yliopiston pitäisi tarjota: harjoittelun ja kontaktit. - Anonyymi00006
Moni luulee, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa olisi sama harjoittelumalli kuin Suomessa, mutta näin ei ole.
Näissä maissa pakollinen harjoittelu on rajattu vain tietyille ammateille, ja silloin korkeakoulu itse järjestää harjoittelupaikan. Opiskelija ei jää yksin etsimään paikkaa, eikä valmistuminen kaadu siihen.
Suomessa taas harjoittelupakko on liimattu yliopistoihin ilman rakenteita: harjoittelu on pakollinen, mutta paikkoja ei järjestetä. Siksi opinnot venyvät ja valmistuminen riippuu enemmän suhteista kuin osaamisesta.
Pohjoismaissa ongelma ratkaistaan rakenteilla. Suomessa opiskelija jätetään yksin. - Anonyymi00007
Ongelman pätevä ratkaisu olisi pakollinen harjoittelu ennen opintoja, siis esim 6 kk alalle soveltuva harjoittelu pääsyvaatimuksena ammattikorkeaan. Ei tulisi turhia opintojen aloituksia sellaisille, jotka eivät osaa harjoittelupaikkaa hankkia.
Aikaisemmin ainakin insinööriopintoihin vaadittiin harjoittelu etukäteen. Näin uusilla opiskelijoilla oli jo opinnot aloittaessaan jonkinlainen käsitys työstä ja alansa olosuhteista työssä. Kaikki valmistuivat ja sijoittuivat hyvin työelämään.- Anonyymi00008
Ymmärrän ajatuksen ennakkoharjoittelusta, mutta tämä nykyinen harjoittelumalli on korkeakoulujen oma ratkaisu, ei mikään lain pakottama asia. En itse halua lisää lakeja tai uusia esteitä, koska se ei poistaisi ongelmaa vaan siirtäisi saman pullonkaulan aiempaan vaiheeseen.
Minusta isompi kysymys on rehellisyys ja selkeys: opiskelijoille pitäisi kertoa suoraan, että harjoittelupaikan saaminen ei ole mikään automaatio. Järjestelmä toimii parhaiten niille, joilla on valmiiksi verkostoja, ja se tekee mallista epätasapuolisen, vaikka se toimiikin joillekin.
En ole estämässä harjoittelua, vaan toivon että korkeakoulut olisivat avoimia siitä, miten vaikeaa harjoittelupaikan löytäminen voi olla ilman suhteita.
Ehkä korkeakoulujen suurempi autonomia auttaisi. Jos rahoitus olisi sidottu siihen, miten hyvin opiskelijat oikeasti valmistuvat ja työllistyvät, korkeakoulut voisivat olla kiinnostuneempia tekemään yhteistyötä yritysten kanssa ja kuuntelemaan paremmin, millaisia tekijöitä työelämässä tarvitaan. Kun puhun autonomiasta, tarkoitan sitä, että korkeakoulu ei olisi täysin valtion rahoituksen varassa, vaan opiskelija maksaisi pienen osan opinnoista. Se voisi lisätä vastuuta molemmille puolille ja tehdä vaatimuksista selkeämpiä jo etukäteen. - Anonyymi00010
Anonyymi00008 kirjoitti:
Ymmärrän ajatuksen ennakkoharjoittelusta, mutta tämä nykyinen harjoittelumalli on korkeakoulujen oma ratkaisu, ei mikään lain pakottama asia. En itse halua lisää lakeja tai uusia esteitä, koska se ei poistaisi ongelmaa vaan siirtäisi saman pullonkaulan aiempaan vaiheeseen.
Minusta isompi kysymys on rehellisyys ja selkeys: opiskelijoille pitäisi kertoa suoraan, että harjoittelupaikan saaminen ei ole mikään automaatio. Järjestelmä toimii parhaiten niille, joilla on valmiiksi verkostoja, ja se tekee mallista epätasapuolisen, vaikka se toimiikin joillekin.
En ole estämässä harjoittelua, vaan toivon että korkeakoulut olisivat avoimia siitä, miten vaikeaa harjoittelupaikan löytäminen voi olla ilman suhteita.
Ehkä korkeakoulujen suurempi autonomia auttaisi. Jos rahoitus olisi sidottu siihen, miten hyvin opiskelijat oikeasti valmistuvat ja työllistyvät, korkeakoulut voisivat olla kiinnostuneempia tekemään yhteistyötä yritysten kanssa ja kuuntelemaan paremmin, millaisia tekijöitä työelämässä tarvitaan. Kun puhun autonomiasta, tarkoitan sitä, että korkeakoulu ei olisi täysin valtion rahoituksen varassa, vaan opiskelija maksaisi pienen osan opinnoista. Se voisi lisätä vastuuta molemmille puolille ja tehdä vaatimuksista selkeämpiä jo etukäteen.Suomen EU jäsenyyden myötä mm. siirryttiin AMK mukainen tutkintosyysteemiin.
Yhtenäinen tapa toteuttaa tutkinto EU alueella, Tutkinto-aikaa venytettiin parilla vuodella.
Väliin tuli paljon itseopiskeluhöttöä etäjaksoineen. Sama sisältö mutta huokoistettuna.
Homma muutettiin kurssipohjaiseksi kun aiemmin oli pakkotahtinen vuosiluokkasysteemi,
Jäi siis luokalle jos ei pysynyt tahdissa mukana.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ampuminen kylpylässä
Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa751689- 241186
Kemijärvellä vesionnettomuus
Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as321083Hei, voitko kuunnella
Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu134916Joku porukka lähtenyt täältä
Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.189826- 64694
Olipa yllätys
Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo192619On todella ikävää
Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit79608- 49571
- 71567
Se kun olit pitkästä aikaa silmieni edessä
Oli kyllä sykähdyttävää. Tiedätkö, mikä laittaa minut ikävöimään sinua? Kun palautan mieleeni valtavan ihanan olemuksen,32518- 55517
- 57502
Oletteko koskaan torjuneet kaivattuanne?
Minä olen, kun en silloin tajunnut vielä ihastuneeni. Yritin paikata tapahtunutta, mutta ei onnistunut enää.25457- 34434
Kai sä mies ymmärrät..
..ettet jättänyt vaihtoahtoa. Tottakai toivon vielä, että pystyisit toimimaan niin että asiat korjaantuisivat. Vahvast28432- 33423
- 40417
- 16409
- 82398