Jostain syystä mä yhtäkkiä törmäsin lyhyellä aikavälillä kolmeen pettämistapaukseen. Ensin kuulin, että eräs puolituttu nainen oli pussailut vieraan miehen kanssa. Sitten eräs hyvä kaverini kertoi eronneensa jätkäkaveristaan, joka oli pettänyt. Ja vielä toinen hyvä kaverini kertoi äitinsä ja tämän miesystävän eroavan, koska tämä äiti oli käynyt vieraissa.
Miksi ihmiset pettävät? Jos seurustelee/on naimisissa ja alkaa joku toinen kiinnostamaan niin eikö olisi reiluinta jättää kumppani? Kokemuksesta tiedän, että se satuttaa vähemmän kuin pettäminen.
Miksei yksi nainen/mies riitä?
Miksi ihmiset pettävät? Jos seurustelee/on naimisissa ja alkaa joku toinen kiinnostamaan niin eikö olisi reiluinta jättää kumppani? Kokemuksesta tiedän, että se satuttaa vähemmän kuin pettäminen.
Miksei yksi nainen/mies riitä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuohon kun tietäis vastauksen, olis monimiljoonikko. Ongelma kun on maailmanlaajuinen..Myös muslimimaissa.
Niinhän se on. Olisi kiva kuulla niiden kommentteja, jotka sitä pettämistä "harrastavat"...
joku intoutuukin selittämään miksi pettää niin hänelle sanotaan "älä selittele, älä puolustele"....
on sen, jonka ongelma on... Eli siis pettäminen ei niinkään ole ongelma vaan petetyiden suhtautuminen siihen, eikö vain?
Melko järjetöntä, että täällä usein ehdotellaan kaikkeen ratkaisuksi tuota samaa "eikö olisi reiluinta erota jos joku toinen kiinnostaa". Vastaan siihen: Ei todellakaan ole reiluinta!
Mietihän tilannetta: Mies ja vaimo, lapset. Kaikki aivan ok. Sitten jompikumpi ihastuu toiseen ja sanoo "moi sitten, lähden koska se on reiluinta. Minulle riittää vain yksi ja se et enää ole sinä". Tuo olisi mielestäni pettämistä pahimmillaan eikä suinkaan reiluinta.
Syitä siihen miksi ihmiset pettävät on yhtä paljon kuin ihmisiä, jotka pettävät.
Jeps, kerrohan oletko itse kokenut sen että rakas pettää? Minulla on omakohtaisia kokemuksia, miehenä. Voin kyllä väittää että kaikki on siinä vaiheessa vaakalaudalla....ja pitkään. En voi kuvitella että se jos lähden lapsien kanssa pois on pettämistä....kerrohan lisää....
Kyllä on omakohtaisia kokemuksia teini-iästä. Oisin kyl mieluummin sillon toivonu, et se jätkä ois jättäny mut ennenku petti.
mutta toisinkinpäin tarvittaessa ;D. Olisiko niin, että mitä pidempi suhde sitä vähemmän uskottomuudella on merkitystä? Näin ainakin minulla.
Tuossa kai tarkoitettiin, että se, joka pettää myös jättää.. Tai oikeastaan siis jättää suoraan ennenkuin edes on uskoton? Jos vaimosi olisi vain ottanut ja lähtenyt lasten kanssa toisen miehen luo niin olisiko se ollut parempi ratkaisu? Ainakin minua häiritsi kovin, että mies lähtisi lasten kanssa (tai ilman heitä) pitkästä parisuhteesta vain sen tähden, että on ihastunut johonkin toiseen. Olisiko tosiaan mukavampaa kuin uskottomuus? Minusta ei.
Siis teidän mielestä suhteessa on kaikki hyvin, vaikka toinen kävisi vieraissa? Mun mielestä ainakin sillon on kyllä siinä suhteessa jotain vikaa, ei kaikki voi olla hyvin. Eikä kaikki voi olla ok.
Pettäminen on aihe, mistä oikeasti voisi keskustella varmaan ties miten kauan, koska kaikilla on omanlainen näkemyksensä asiaan ja kaikki kokee sen eritavalla.
Mutta, ei kai kukaan nyt sanonut, että kaikki on ok, jos toinen pettää suhteessa.
Lähinnä taisivat tarkoittaa sitä, että on ollut pitkään suhteessa, ja on esim. lapsia ja sitten toinen pettää, niin ei siitä silti varmaan lähdetä ihan tosta noin vaan kävelemään.
Pettäminen sattuu ja loukkaa aina, tiedän sen. Ja on väärin toista kohtaan, toivon ettei kukaan koskaan joutuisi sitä kokemaan.
Mutta, joskus asiat vaan menee niin. En mitenkään halua puolustella ihmisiä, jotka on menneet tilanteeseen, että pettää kumppaniaan. Mutta, vaikka seurusteleekin, se ei tarkoita sitä, että etkö voisi ihastua johonkin muuhun, vaikka kuinka rakastat omaa kumppaniasi.
Tolla tarkotan sitä, että jos esim. olet seurustellut jonkun kanssa pitkään, ja hän kertoo sulle, että on vaikka ihastunut vähän johonkin toiseen, niin pidätkö sitä pettämisenä? Ja jättäisit poikaystäväsi heti, vai? Minä en ainakaan. Lähinnä ehkä kannattaisi keskustella asia selväksi. Ihastuminen ja rakastaminen on kuitenkin aivan eri juttu. Yleensä ihastumiset on ohimeneviä, tai sitten jos ei ole, niin sitten tietenkään ei auttaisi muu kuin ero.
Sitten, taas saattaa tapahtua näitä, että ihastuu suhteen aikana johonkin toiseen, ja homma riistäytyy käsistä ja ajaudutaan pettämiseen. (Tolla tarkotan lähinnä suutelemista, seksiä jne) Se onkin sitten eri asia, ja aina väärin.
Sillon mielestäni, olisi parempi ennenkuin lähtee vehtailemaan yhtään kenenkään kanssa, tehdä loppu entisestä suhteesta. Jos tunteet on sitä luokkaa, että voisi lähteä ns. kielletyille poluille.
Tää oli nytten aika sekavasta kirjotettu, ja moni saattaa käsittää tän viestin ihan väärällä tavalla, mitä tällä ajoin takaa.
Lyhyesti sanottuna, tunteet on sellasia, mihin on aika vaikee itse vaikuttaa, kun ne tulee tuolta jostain syvemmältä.
Mutta, mun mielestä, pettäminen on kyllä väärin.
Oon ite aiemassa suhteessani tullut petetyksi, ja se oli kauhea kokemus, mut siitäkin selvittiin. Ja meidän suhde ei siihen kaatunut, anteeksi annoin, mutten koskaan unohtanut. Myöhemmin sitten kyllä erottiin, mutta ihan muista syistä.