Erään lehden yleisöosastossa oli kirjoitus ns. soiden ennaltamisen hyvistä puolista.
Siinä heti kahden henkilön yhteisessä mielipiteessä oltiin sellaista mieltä, että soiden Ojat tuovat nopeasti kevään sulamisvedet jokiin, aiheuttaen niiden tulvimisen pelloille, joten ojat on heidän mielestään tukittava. No olen asunut tässä joen rannan läheisyydessä pitkästi yli puoli vuositataa. Siis muistan ajan 50 ja 60 luvulta, kun meidän joki tulvi aina lumitalvien jälkeen vähintäinkin noille matalammille pelloille ja tuo meidän liru purokin, jonka alkulähteet on ties missä, oli aina keväisin oikein jonkimmoinen joki. No sitten 60 ja 70 luvulla täällä meilläpäin ja muuallakin, aloitettiin märkien metsien ja soiden ojitukset. Minullakin on suo ja joutomaa nimellä merkittyä ojitusaluetta muutama hehtaari, nykyään se on jo kolmen ja tukin järeää,
hoidettua tukkimetsää.
Ojitus on siis toiminut ja koko alueen metsäluonnon kasvu marjoineen päivineen on vähintäinkin 2-3 kertaistunut. Koska kasvua estävä hapan, metaanikaasua kupliva nevavesi on yli 50 vuotta sitten, ohjattu sinne minne se kuuluukin. Kokemukseni on: Tästä alueen kuivamisesta ja kasvusta johtuen, ainakaan meidän joki ei ole tulvinut pelloille asti enää kymmeniin vuosiin, no jokainen metsissä kulkija tietää, että kuivanut sammal metsämaasto, on pakkasten aikaankin kuohkean rapeaa, joka läpäisee keväällä talven sulamis ja kesäajan sadevedet kuivuneeseen maastoon tehokkaasti, eikä vesiä juuri ojiin asti edes riitä, vaan ne menevät kaikki maaston oman kasvun tarpeisiin. Kokemuksesta tiedämme: Märkä hulevesi neva, jäätyy syvästi, joten sulamisvedet ei pääse paksun jään ja roudan läpi, vaan ne ryntäävät voimalla nopeasti omia reittejään pitkin jokiin aiheuttaen suuria tulvia, varsinkin pohjoisessa, siellähän on niitä vetisiä, syvästi jäätyviä ojittamattomia soita on paljon.
No sitten joku oli mieltä, että saadaan lakkanevat takaisin kun ojat tukitaan. Minulla ja monella muillakin lakkojen himopoimijoilla, on sellainen kokemus vuosikymmenten ajalta, että ojitetut suot ja niiden reuna-alueet, tuottavat parhaiten lakkaa ja varsinkin lähellä ojia ja usein ojamaiden päällä kasvaa suurimmat ja mehevimmät lakat. Siis lakkoja ei löydy vetisiltä hyllyviltä soilta, sieltä niitä on turha etsiä.
Kyllähän se on korutonta katseltavaa tuo soiden ns. enallistaminen. Se on järkyttävää luontoon kodistuvaa tuhotyötä, jonka tuhovaikutukset luontoon ja ilmastoon tulee olemaan tulevaisuudessa todella valtavat. Kun tuhansien hehtaarien puusto ympäri Suomea ja sen koko kasvillisuus mätänee ja lahoaa lämpimässä kesäsäässä haaleassa happamassa seisovassa vedessä ja tuottaa ilmaan sairauksia aiheuttavaa metaani ja muita todella pahalta haisevia myrkkykaasuja.
Suomi tarvitsee kipeästi kasvavia metsiään sehän on totisin tosi. Jos nyt jollain monimuotoisuus verukkeella tuhotaan ojitus alueiden nuoret metsät sotkemalla ne suohon, alueet, jotka 50 - 70 vuoden kuluttaa olisivat 3 jopa 4 tukin runkoja täynnä. Niin kyllä tämä tuhon tehnyt sukupolvi kunniansa saa kuulla tulevilta sukupolvilta.
Muutama asia nevaojien tukkimisesta.
12
188
Vastaukset
- Anonyymi00001
Kiitos asiallisesta tiedosta. Tuo nähtävästi ei ole ympäristöfanaatikkojen mieleen, vaikka marjastajan kannalta hyvä asia.
- Anonyymi00002
Soiden "ennallistaminen" on ympäristöteko ? Suomen pinta-alasta 30% pitäisi ennallistaa.
Mikä teko on viljelykelpoiselle pellolle 200ha aurinkokennoja - tamä tietenkin vain yksi tapaus. Minusta kamala viherpesu.
Omavaraisuutta varmasti enemmän kaivataan sille "ohramaidolle" kuin Suomessa esim. tammikuussa aurinko energialle- Anonyymi00003
Tuosta riittänyt toripuheissa juttua kun puhutaan peltojen ennallistamisesta. Onko lähes sata vuotta sitten viljelykäyttöön otettu pelto nyt ennallistettu lain ja moraalin mukaan kun se on muutettu täyteen aurinkoenergiakennoja???? Onko kyseessä rehellinen ennallistaminen vai viherpesu? Jos olisi jätetty tekemättä mitään, niin hirveä mekkala olisi noussut, mutta mitä sanovat "asiantuntijat" noista metallisista ja osin muovisista kennorakenteista. Mielenkiintoinen tilanne ja kaikille kerrotaan vastaukset.
- Anonyymi00004
Tosiasia on että suomen soiden ja metsien ojitukset ovat pilanneet meidän vesistöt ja ne eivät enään siitä puhdistu. Joet, purot ja järvet on humuksen pilaamat siinä on mennyt kutupaikat sunmuut ekosysteemit.
- Anonyymi00005
Kummasti kuitenkin kalaa ja rapuja riittää vesistöissä omankin kokemuksen mukaan ja lehdissä juttuja aiheesta. Miksi tämmöine negatiivinen kitinä asiadta. Jokunen kohde pilaantunut toistaiseksi, mutta korjaantuu vähitellen.
- Anonyymi00006
Anonyymi00005 kirjoitti:
Kummasti kuitenkin kalaa ja rapuja riittää vesistöissä omankin kokemuksen mukaan ja lehdissä juttuja aiheesta. Miksi tämmöine negatiivinen kitinä asiadta. Jokunen kohde pilaantunut toistaiseksi, mutta korjaantuu vähitellen.
Tuo nevan ns. "ennallisttettu alue, tulee olemaan tulevaisuudessa todella vaarallinen allue, ei vain alueelta nouseva metaani ja muiden mätänemiskaasujen takia, myös sen takia, että ojien täyttyessä nevavedellä, niistä tulee todella vaarallisia kurapotteja, koska vesikasvit naamioivat ojat ja kuka huomaamatta sellaiseen entiseen ojaan astuu ja sinne putoaa, niin ihminen kuin eläinkin. Siis ei mitään mahdollisuutta sieltä pohjattomasta mutavellistä ole päästä ylös, jos pelastajaa ei ole lähellä. Kuten tunnettua, niin mitä enemmän yrittää sitä syvemmälle painuu.
Tukkimisen seurauksena syntyy alue, joka on lähes täynnä niitä vaarallisen kuuluisia suon silmiä.
Tällaiset tuhoalueet pitää ehdottomasti ainakin aidata ja laittaa tiheään varoituskylttejä todella vaarallisesta alueesta. Ojiin uppoamisen vaara märällä hule nevalla ei käytännössä poistu ikikä. Vaan se tulee olemaan vaarallinen käyttökelvoton alue maailman tappiin asti. - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Tuo nevan ns. "ennallisttettu alue, tulee olemaan tulevaisuudessa todella vaarallinen allue, ei vain alueelta nouseva metaani ja muiden mätänemiskaasujen takia, myös sen takia, että ojien täyttyessä nevavedellä, niistä tulee todella vaarallisia kurapotteja, koska vesikasvit naamioivat ojat ja kuka huomaamatta sellaiseen entiseen ojaan astuu ja sinne putoaa, niin ihminen kuin eläinkin. Siis ei mitään mahdollisuutta sieltä pohjattomasta mutavellistä ole päästä ylös, jos pelastajaa ei ole lähellä. Kuten tunnettua, niin mitä enemmän yrittää sitä syvemmälle painuu.
Tukkimisen seurauksena syntyy alue, joka on lähes täynnä niitä vaarallisen kuuluisia suon silmiä.
Tällaiset tuhoalueet pitää ehdottomasti ainakin aidata ja laittaa tiheään varoituskylttejä todella vaarallisesta alueesta. Ojiin uppoamisen vaara märällä hule nevalla ei käytännössä poistu ikikä. Vaan se tulee olemaan vaarallinen käyttökelvoton alue maailman tappiin asti.Ei ojitetuista metsistä riitä vettä juuri jokiin ja järviin asti. Koska kasvava ja kuivunut metsämaa imee lähes kaiken veden mitä sille annetaan ylhäältä. Metsä ojien pohjat kasvavat muutamassa vuodessa paksun heinä ja sammalkerroksen alle joka siivilöi vedet puhtaaksi. 50 vuotta sitten kaivetut metsä ojat ovat jo sammalta ja muuta kavillisuutta lähes täynnä.
Rinnemetsät moreeni ja savimaineen, tuovat sulamis sekä rankkasateiden vedet äkkiä puroihin, jokiin.
Viime kesänä kunnostettiin nuo meidän valtatien ojat, siis ainakin 100 kilometrin matkalta. Mikä tarkoittaa, että oja on kuin justiin kaivettu uusi oja. Josta lähtee, surullista kyllä, ensimmäisen sunsaamman sateen jälkeen maainesta ja humusta liikkeelle sadan kilometrin matkalta ja paljon.
No kolme vuotta sitten kunnostettiin eli kaivettiin auki metsäautoteiden ojia lähi alueellamme ainakin 50 kilometriä, sekä ajettiin pintaan uudet murskeet. No kyllä paljon maatonneja sadevedet huuhtoo ja vie mennessään järviin. Vesien sameus johtuu paljon juuri näistä teiden kunnostus kaivamisista, mutta tehtävä nekin hommat on. Kuitenkin siinä hommassa pitäs miettiä missä kohtaa voitaisiin jättää vanha oja silleen, eikä, jos mahdollista, revittäs sitä auki värjäämään vesistöjä. - Anonyymi00008
Ei ole tosiasia, vaan se on luulemista. "Eikä luuleminen ei ole tiedon väärti".
Tuohon meidänkin järveen virtaa kolme vähän isompaa jokea, sekä isompia ja pienempiä puroja mikä määrän tietää. Puhumattakaan pelto ojista ym. muista liruista Kaikki nämä tuovat tullessaan järveen oman annoksensa, mikä minkäkin väristä ja mitä matkaan on tarttunut veteen makua antamaan. . Nevoilta tuleva vesi on aina ruskeaa ja hapanta. Sillä lailla järvessämme vesi on pysynyt sanotaan nyt varovaisen arvion mukaan ainakin viimeiset 10 tuhatta vuotta. Kalaakin on ollut varmaan ennen, niin kuin sitä on nytkin. Siis kaikki se ylimääräinen vesi, mitä kasvikunta ei ole pystynyt käyttämään, on tullut järviin omia reittejään pitkin iät ja ajat, tuoden rantametsien moskat järveen. Rehevöittäen ja kasvattaen vesikasveilla matalat järvet ja muut matalat vesialueet viimein umpi suoksi ja niitähän Suomessa nyt sitten siittää. Tottakai maan käytöllä on myös omat vaikutuksensa veteen se on selvä. - Anonyymi00009
Anonyymi00007 kirjoitti:
Ei ojitetuista metsistä riitä vettä juuri jokiin ja järviin asti. Koska kasvava ja kuivunut metsämaa imee lähes kaiken veden mitä sille annetaan ylhäältä. Metsä ojien pohjat kasvavat muutamassa vuodessa paksun heinä ja sammalkerroksen alle joka siivilöi vedet puhtaaksi. 50 vuotta sitten kaivetut metsä ojat ovat jo sammalta ja muuta kavillisuutta lähes täynnä.
Rinnemetsät moreeni ja savimaineen, tuovat sulamis sekä rankkasateiden vedet äkkiä puroihin, jokiin.
Viime kesänä kunnostettiin nuo meidän valtatien ojat, siis ainakin 100 kilometrin matkalta. Mikä tarkoittaa, että oja on kuin justiin kaivettu uusi oja. Josta lähtee, surullista kyllä, ensimmäisen sunsaamman sateen jälkeen maainesta ja humusta liikkeelle sadan kilometrin matkalta ja paljon.
No kolme vuotta sitten kunnostettiin eli kaivettiin auki metsäautoteiden ojia lähi alueellamme ainakin 50 kilometriä, sekä ajettiin pintaan uudet murskeet. No kyllä paljon maatonneja sadevedet huuhtoo ja vie mennessään järviin. Vesien sameus johtuu paljon juuri näistä teiden kunnostus kaivamisista, mutta tehtävä nekin hommat on. Kuitenkin siinä hommassa pitäs miettiä missä kohtaa voitaisiin jättää vanha oja silleen, eikä, jos mahdollista, revittäs sitä auki värjäämään vesistöjä.Ei metsäojat ole ongelma. Rankennetun infran vuosittain hoidettavat ja perattavat ojat ovat se ongelma. Rakennusten pohjiin ja taajamien teille talvisin ajettavat miljoonat tonnit hiekoitussoraa ovat se ongelma.
- Anonyymi00010
Anonyymi00009 kirjoitti:
Ei metsäojat ole ongelma. Rankennetun infran vuosittain hoidettavat ja perattavat ojat ovat se ongelma. Rakennusten pohjiin ja taajamien teille talvisin ajettavat miljoonat tonnit hiekoitussoraa ovat se ongelma.
Sokkelien ja teiden sorat ongelma????? Rakennusten pohjustussorat ovat sen veraan karkeatekoista etteivät ne virtaa mihinkään!!!! Teille ajettavat ns. hiekoitussorat menevät korkeintaan tien varren ojiin liikenteen ansioista .Eivät ne hiljaisissa ojissa liiku mihinkään, paitsi kun ojia joskus huoltokunnostetaan kaivurin avulla, joilloin ne viedään uusiokäyttöön ai pienten teiden pohjiksi. On täällä jotkut teoreetikot taas vauhdissa kun käytännön kokemus rakennus alalta tai tienrakennusalalta puuttuu. Täytyy olla valtava joki jossa sorastus liikkuu, kuten esim Tenojoen lohien kutupaikoilla käytetään. Älkää uskoko mitä viherteoreetikot jutustelee vaan ottakaa selvää asioisata käytännössä.
- Anonyymi00011
Anonyymi00010 kirjoitti:
Sokkelien ja teiden sorat ongelma????? Rakennusten pohjustussorat ovat sen veraan karkeatekoista etteivät ne virtaa mihinkään!!!! Teille ajettavat ns. hiekoitussorat menevät korkeintaan tien varren ojiin liikenteen ansioista .Eivät ne hiljaisissa ojissa liiku mihinkään, paitsi kun ojia joskus huoltokunnostetaan kaivurin avulla, joilloin ne viedään uusiokäyttöön ai pienten teiden pohjiksi. On täällä jotkut teoreetikot taas vauhdissa kun käytännön kokemus rakennus alalta tai tienrakennusalalta puuttuu. Täytyy olla valtava joki jossa sorastus liikkuu, kuten esim Tenojoen lohien kutupaikoilla käytetään. Älkää uskoko mitä viherteoreetikot jutustelee vaan ottakaa selvää asioisata käytännössä.
Kyllä hiekassa on omat liukeavat aineensa ei siitä mihinkään päästä, kun ajelet aotollas päällystämättömiä hiekkateitä kesä kuivalla, niin aivan valtava pöly nousee ilmaan. Joka tunkee autoon pienimmästäkin reijästä. Kyllä murskeestakin pölyä nousee, Jo kallion murskaaminen aiheuttaa valtavan määrän pölyä ilmaan ja kuluu ne tien pinnat raskaan liikenteen alla, oli ne sitten mitä tahansa ainesta ja se aines hiotuu ja kuluu pölyksi, jonka vesi ja tuuli vie mennessään.
Varsinkin ruosteisesta sorasta liukenee ruskeaa ruostevettä, joka näkyy hiekkamontun pohjalätäköissä. Suomessa on erilaisia ja eri levyisiä teitä noin puoli miljoonaa kilometriä. Onhan se nyt valtava määrä eri aineita, mitä tästä määrästä teitä vesistöihin menee. - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Kyllä hiekassa on omat liukeavat aineensa ei siitä mihinkään päästä, kun ajelet aotollas päällystämättömiä hiekkateitä kesä kuivalla, niin aivan valtava pöly nousee ilmaan. Joka tunkee autoon pienimmästäkin reijästä. Kyllä murskeestakin pölyä nousee, Jo kallion murskaaminen aiheuttaa valtavan määrän pölyä ilmaan ja kuluu ne tien pinnat raskaan liikenteen alla, oli ne sitten mitä tahansa ainesta ja se aines hiotuu ja kuluu pölyksi, jonka vesi ja tuuli vie mennessään.
Varsinkin ruosteisesta sorasta liukenee ruskeaa ruostevettä, joka näkyy hiekkamontun pohjalätäköissä. Suomessa on erilaisia ja eri levyisiä teitä noin puoli miljoonaa kilometriä. Onhan se nyt valtava määrä eri aineita, mitä tästä määrästä teitä vesistöihin menee.Valtava määrä teitä, jotka on rakennettu pääasiassa viime vuosisadalla. Tuo meidän ohi kulkeva, noin 300 kilometriä pitkä valtatie rakannettiin 1950 - 1960 luvuilla. Olen joskus miettinyt ja ihmetellyt sitä, kuinka se oli ollenkaan mahdollista ja mistä ne rahat tuli valtiolle ja kuinka ne vaan riitti, eikä valtiolla velkaa juuri ollut, niin valtavan pitkien uusien teiden jatkuvaan rakentamiseen minimaalisella konekalustolla, verrattuna nykypäivän vehkeisiin. Yksi selitys on se, että valtion ei tarvinnut korvata viljelijöille petovahinkoja, koska petoja ei ollut. Eikä hanhien eikä joutsenien tekemiä tuhoja, kun niitä tuhoja ei vaan ollut. Eikä lapsia tarvinnut kuljettaa kouluun autoilla petojen pelossa kuten nyt joudutaan tekemään. Siis me nykyajan ihmiset, emme pysty näillä hienoilla koneillamme, pitämään kunnossa teitämme, jotka lähes käsipelillä
Isoisämme rakensivat
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nasima löi Jussille luun kurkkuun
Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse4698447Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"
jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r1195800Miten Eerolan silmäkuvat voivat levitä muutamassa tunnissa ympäri maailmaa?
Seuraako koko maailma persujen ja erityisesti Eerolan somea reaaliajassa? Edes kansanedustajan itsemurha eduskuntatalos2554752Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa
SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli564589Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta
Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s624099Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun
ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta1603920SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat
Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha1673732- 901688
- 931192
- 42847