Vaan sitä että joku ihminen ravistelee sua rakastaan itseäsi. Joo, usein se ravistelee molempia tajuamaan omaa arvoaan.
Ei siitä välttämättä synny suhdetta... Se herättelee.
Jos joskus syntyy niin niin on tarkoitettu.
Siitä syvät tunteet, jos olet elänyt valheessa vuosia, jopa koko elämän itseäsi kohtaan. Se on äärimmäisen voimakasta..
Mikä niille kahdelle tuli? Niinpä. Mieti.
Ei siitä välttämättä synny suhdetta... Se herättelee.
Jos joskus syntyy niin niin on tarkoitettu.
Siitä syvät tunteet, jos olet elänyt valheessa vuosia, jopa koko elämän itseäsi kohtaan. Se on äärimmäisen voimakasta..
Mikä niille kahdelle tuli? Niinpä. Mieti.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ja no, herkistä moni näkee myös lähes yliluonnollista voimaa tämän kaiken ympärillä. Ei, kohtaaminen ei ollut sattumaa.
Äärimmäisen hyvää pohdintaa, noin se joskus menee.
Noin se on. Se että näkee jossain ihmisessä jotain kaunista on lahja. Joskus taakka, mutta suosittelen kuitenkin kertomaan sille ihmiselle kuinka arvokas se on, vaikka kuinka sanoisi olevansa ok.
Mä vaan näen ihmisistä paljon.. Silmät selässä ja tuntosarvet otsassa. 🌞
Ne jotka edelleen elää valheessa, on ylimielisiä ilkeitä kiusaajia niin kohtaavat vielä itsensä joskus aikanaan. Joutuvat peilin eteen.
Ihmiset alkaneet sekoilemaan ja muuttuneet tosi ilkeiksi ja itsekkäiksi. Minulla on kaikki toksiset ihmissuhteet jääneet pois. Viimeisin jäi pois, koska oli kateellinen ihan kaikesta. Syytti minua siitä, miten minulla on asiat paljon paremmin, mitä hänellä. Enkä nyt näe kauhean paljon syytä minua kadehtia, ainakaan jos tietää mitä olen käynyt/käyn koko ajan läpi. Epäilemättä projektiota, mutta ymmärtääkö koskaan, epäilen. Katkeroituneiden peili on hyvin samea.
Niinku se "morohoro"
Ei töissä puhuta tollee. Pitäisi likaiset mielipiteet ja ajatukset itsellään, kun ei mistään mitään tiedä.
Vaikka ois mikä tilanne kotona, mä en oo valehdellu hänestä mitään. Ei kuulu tappihin, enää. 🖖
Kun risteymäkohta alkoi niin mietin mitä hittoa teen täällä?
Nyt tajusin, kun olen lähdössä. Elämä on kummaa. Ehkä tää tarkoitushakuisuus tuo lohtua. Aina on mahdollisuus myös sattumaan. Se erottaa mut sekopäästä.
/ap
Tapoihin jopa 😂😂 haha
Älä ny, ku Teletappi avautuu. Ei ku siis sulkeutu. -sivu
Oon niin kypsä näihin "on tarkoitettu"!!! Ei aina voi mennä sen taakse, että näin on tarkoitettu ja vaikka olisi, niin se vaatii silti ihmisiltä tekoja. Niitä hyviä tekoja, ei niitä ikäviä toisia eikä itseä kohtaan. Kun sanotaan, "että on tarkoitettu" suurin osa tulkitsee ikäänkuin kaikki vain tapahtuisi, vaikka makaisit passiivisena maassa loputtomiin. Ei vaan, teet tekoja, yrität viimeiseen asti, menet kohti sitä mitä haluat ja sitten se lopputulema on se "NÄIN OLI TARKOITETTU"!
Olet vissiin joku sivusta selittelijä, joka sai mitä halusi ja koittaa pestä kätensä, ettei omalla olemisella olisi ollut asioihin vaikutusta. "näin oli tarkoitettu" ;-)
Niinpä, miettikääpä sitä 🫵🏻
Minä havahduin hetkeksi huomaamaan että maailmahorisontti laajeni. Sitten käperryin takaisin kuoreeni kun huomasin että kyse oli taas vain todella itsekkäistä motiiveista.