Hauskaa ja rauhallista joulun aikaa ja uutta vuotta...

Toivotelkaa vaikka Maaiman Menoa palstalla.
Mitä itse asiaan tulee niin keynesiläisen punamullan tulonjako- ja aluepolitiikka on pitkässä juoksussa syy siihen että ollaan tässä jamassa.
Orpon hallitus on tehnyt sen virheen että sopeutustoimet ovat olleet riittämättömiä varsinkin sosiaaliturvan suhteen.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Toivotelkaa vaikka Maaiman Menoa palstalla.
Mitä itse asiaan tulee niin keynesiläisen punamullan tulonjako- ja aluepolitiikka on pitkässä juoksussa syy siihen että ollaan tässä jamassa.
Orpon hallitus on tehnyt sen virheen että sopeutustoimet ovat olleet riittämättömiä varsinkin sosiaaliturvan suhteen.

Lue lisää

Hauskaa joulua myös sinulle rutsaoikeisto. Tupla-anttien hallitusta odotellessa.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Hauskaa joulua myös sinulle rutsaoikeisto. Tupla-anttien hallitusta odotellessa.

Tunge toivotuksesi Pankkolängvitsi sinne missä aurinko ei paista.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tunge toivotuksesi Pankkolängvitsi sinne missä aurinko ei paista.

Fillarikommunisti ottaa kierroksia jopa jouluna. Jälleen yksi yksinäinen ja umpisurkea joulu kohdallasi? Vain seinälle kehystämäsi Halla-ahon kuva seuranasi......

Kaasua ja pamppua "Pankkolängvitsillesi"?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Fillarikommunisti ottaa kierroksia jopa jouluna. Jälleen yksi yksinäinen ja umpisurkea joulu kohdallasi? Vain seinälle kehystämäsi Halla-ahon kuva seuranasi......

Kaasua ja pamppua "Pankkolängvitsillesi"?

Lue lisää

Onko kestämistä kun muijasi vanhemmat tulee joulunviettoon.
Älä ota liikaa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Onko kestämistä kun muijasi vanhemmat tulee joulunviettoon.
Älä ota liikaa.

Tuota voisitteko edes jouluna lopettaa tuon?
Perustakaa oma vittuilupalsta.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Toivotelkaa vaikka Maaiman Menoa palstalla.
Mitä itse asiaan tulee niin keynesiläisen punamullan tulonjako- ja aluepolitiikka on pitkässä juoksussa syy siihen että ollaan tässä jamassa.
Orpon hallitus on tehnyt sen virheen että sopeutustoimet ovat olleet riittämättömiä varsinkin sosiaaliturvan suhteen.

Lue lisää

Minulla on epäilys, ettet taida ymmärtää keyneslaisen talouspolitiikan perusteita. Lyhyesti voisi sanoa, että siinä on tavoitteena tasoittaa suhdanteita julkisen vallan finanssipoliittisilla toimilla ja keskuspankkien rahapolitiikalla. On sitten toinen asia, jos näitä keinoja on käyetty epäviisaasti tukemaan jotain oman viiteryhmän intressejä, mistä aivan oikein mainitset aluepolitiikan. Toisaalta puuttumista on voitu käyttää myös äärimmäisen kaukoviisaasti kasvattamalla tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, jotka sitten ovat uusien investointointien ruutia. Lyhyellä aikavälillä julkiset ja tarpeelliset rakennushankkeet kuten vaikkapa liikenneväyläinvestoinnit ovat toimineet alkysäyksenä talouskasvukierteelle, jos hyvin käy. Taloudessa on aina paljon kokonaisuuteen vaikuttavia intsrumenttejä, ettei kaikki aina mene ihan putkeen. USAssa keskuspankki on harjoittanut laajaa ja suurimittaista elvytystä finanssipolitiikan jälkeen. Se on toiminut ilmeisen hyvin, vaikka siinä on suuri annos sitä keyneslaisuutta.

Keyneslaisuuden erottaa valtavirtatalouspolitiikasta se, että siinä hyödyketuotantoa pidetään primaarisena voiton tavoittelun keinona. Muutoinhan voitontavoittelussa on sitä tavoittelevan kannalta, tuleeko voitto pörssijoituksista vai hyödyketuotannosta. Kansantalouden kannalta ero on kuitenkin merkityksellinen. Rahatalous ei luo työtä, mutta hyödyketalous luo. Hyödyketalous tuottaa siten myös rahaa laajalti talouteen työn kautta. Keyneslaisen ajattelun mukaan tätä kannattaisi edistää eikä rahataloutta.

Raha määritellään näissä talousteorioissa eri tavalla. Jälkikeyneslaiset pitävät rahaa velkasuhteessa syntyneenä eli sopimuksin taiotaan uutta rahaa. Keskuspankit voivat yksenkertaisesti printata rahaa lisää ja sitä ne toden totta tekivät hurjalla vauhdilla finanssikriisin jälkeen. Se oli talouden poliittinen ohjauskeinio samalla tapaa kuin korkopolitiikka inflaation uhatessa. Nämä ovat mutkikkaita asioita, joten tyydyn tässä perehtymään Suomen jälkikeyneslaisten talousteoreetikkojen eli Lauri Holapan ja Jussi Ahokkaan asiasta kirjoittamaan.

Orpon hallitus ei ole tehnyt sitä virhettä, että sopeutustoimet olisivat olleet riittämättömiä vaan pikemminkin päinvastoin, että ne ovat olleet liiallisia. Keyneslainen ajattelu lähtee enemmän siitä, että talouteen saadaan boostia elvyttämällä taloutta ja saamalla talouskasvua aikaan. Huomasin a-studion keskustelusta, että myös ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju on alkanut ehdottelemaan tällaisia keyneslaisuudelta haiskahtavia keinoja kuten varainsiirtoveron määräaikaista poistamista keinona elvyttää asuntojen kysyntää. Kysynnän elvyttäminenhän on mitä suurimmassa määrin keyneslaisyyttä. On vaikea ymmärtää, miksi pidät hallituksen toimia riittämättöminä nimenomaan sosiaaliturvan osalta. Se on heikentänyt kysyntää, mutta kasannut lisää sosiaalisia ongelmia. Kannustusvaikutus ei ole toiminut, koska työn tarjonna kasvattaminen ei ole riittänyt elvyttämään kysyntää. Panokset ovat menneet ikään kuin harakoille. Olisi ymmäreettävämpää poistaa ns. kannustinloukkuja suhdanteen nousussa, jolloin se voisi toimiakin. Nyt toimet on ajoitettu suhdanteen laskuun, mikä on onneton virhe.

mielipidepankki kirjoitti:

Minulla on epäilys, ettet taida ymmärtää keyneslaisen talouspolitiikan perusteita. Lyhyesti voisi sanoa, että siinä on tavoitteena tasoittaa suhdanteita julkisen vallan finanssipoliittisilla toimilla ja keskuspankkien rahapolitiikalla. On sitten toinen asia, jos näitä keinoja on käyetty epäviisaasti tukemaan jotain oman viiteryhmän intressejä, mistä aivan oikein mainitset aluepolitiikan. Toisaalta puuttumista on voitu käyttää myös äärimmäisen kaukoviisaasti kasvattamalla tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, jotka sitten ovat uusien investointointien ruutia. Lyhyellä aikavälillä julkiset ja tarpeelliset rakennushankkeet kuten vaikkapa liikenneväyläinvestoinnit ovat toimineet alkysäyksenä talouskasvukierteelle, jos hyvin käy. Taloudessa on aina paljon kokonaisuuteen vaikuttavia intsrumenttejä, ettei kaikki aina mene ihan putkeen. USAssa keskuspankki on harjoittanut laajaa ja suurimittaista elvytystä finanssipolitiikan jälkeen. Se on toiminut ilmeisen hyvin, vaikka siinä on suuri annos sitä keyneslaisuutta.

Keyneslaisuuden erottaa valtavirtatalouspolitiikasta se, että siinä hyödyketuotantoa pidetään primaarisena voiton tavoittelun keinona. Muutoinhan voitontavoittelussa on sitä tavoittelevan kannalta, tuleeko voitto pörssijoituksista vai hyödyketuotannosta. Kansantalouden kannalta ero on kuitenkin merkityksellinen. Rahatalous ei luo työtä, mutta hyödyketalous luo. Hyödyketalous tuottaa siten myös rahaa laajalti talouteen työn kautta. Keyneslaisen ajattelun mukaan tätä kannattaisi edistää eikä rahataloutta.

Raha määritellään näissä talousteorioissa eri tavalla. Jälkikeyneslaiset pitävät rahaa velkasuhteessa syntyneenä eli sopimuksin taiotaan uutta rahaa. Keskuspankit voivat yksenkertaisesti printata rahaa lisää ja sitä ne toden totta tekivät hurjalla vauhdilla finanssikriisin jälkeen. Se oli talouden poliittinen ohjauskeinio samalla tapaa kuin korkopolitiikka inflaation uhatessa. Nämä ovat mutkikkaita asioita, joten tyydyn tässä perehtymään Suomen jälkikeyneslaisten talousteoreetikkojen eli Lauri Holapan ja Jussi Ahokkaan asiasta kirjoittamaan.

Orpon hallitus ei ole tehnyt sitä virhettä, että sopeutustoimet olisivat olleet riittämättömiä vaan pikemminkin päinvastoin, että ne ovat olleet liiallisia. Keyneslainen ajattelu lähtee enemmän siitä, että talouteen saadaan boostia elvyttämällä taloutta ja saamalla talouskasvua aikaan. Huomasin a-studion keskustelusta, että myös ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju on alkanut ehdottelemaan tällaisia keyneslaisuudelta haiskahtavia keinoja kuten varainsiirtoveron määräaikaista poistamista keinona elvyttää asuntojen kysyntää. Kysynnän elvyttäminenhän on mitä suurimmassa määrin keyneslaisyyttä. On vaikea ymmärtää, miksi pidät hallituksen toimia riittämättöminä nimenomaan sosiaaliturvan osalta. Se on heikentänyt kysyntää, mutta kasannut lisää sosiaalisia ongelmia. Kannustusvaikutus ei ole toiminut, koska työn tarjonna kasvattaminen ei ole riittänyt elvyttämään kysyntää. Panokset ovat menneet ikään kuin harakoille. Olisi ymmäreettävämpää poistaa ns. kannustinloukkuja suhdanteen nousussa, jolloin se voisi toimiakin. Nyt toimet on ajoitettu suhdanteen laskuun, mikä on onneton virhe.

Lue lisää

Suomessa on harjoitettu keynesläistä talouspolitiikkaa vuodesta 2007, kun finanssikriisi iski ja valtiollisella elvytyksellä katsottiin päästävän siitä yli.

Kohta on vuosi 2026 eikä edes äärimmilleen viety keynesläinen tukipolitiikka ole purrut. Erityisen vahvastihan tätä tukipolitiikkaa harjoitti Rinteen/Marinin hallitukset, olihan Rinteen ylimääräiset jakomiljarditkin nimetty "tulevaisuusinvestoinneiksi". Rintrn investointien jälkeen eletty tulevaisuus on osoittanut, ettei ne ainakaan kasvua ole aikaansaaneet.

Tämä osoittaa, että teoria joka tuon keynesläisyyden takana on, on tehty ja ajateltu aivan erilaiseen yhteiskuntaan kuin Suomi. teoria on ajalta, kun valtioden velka oli olematonta, eikä rahaa mennyt erilaisten etuuksien jakoon. Nyt kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän valtioriippuvaisia, jopa ay-liike, niin keynesin opit ovat osoittautuneet harhaopeiksi. Jotain uutta pitäisi keksiä-

Anonyymi00006 kirjoitti:

Onko kestämistä kun muijasi vanhemmat tulee joulunviettoon.
Älä ota liikaa.

Eivät muuten tule, koska kumpikin makaa tuossa muutaman kilometrin päässä hautausmaalla ikiuntaan. Sen sijaan talo täyttyy lasten ja lastenlasten tuomasta ilosta.

Meillä ei juopotella laillasi.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Suomessa on harjoitettu keynesläistä talouspolitiikkaa vuodesta 2007, kun finanssikriisi iski ja valtiollisella elvytyksellä katsottiin päästävän siitä yli.

Kohta on vuosi 2026 eikä edes äärimmilleen viety keynesläinen tukipolitiikka ole purrut. Erityisen vahvastihan tätä tukipolitiikkaa harjoitti Rinteen/Marinin hallitukset, olihan Rinteen ylimääräiset jakomiljarditkin nimetty "tulevaisuusinvestoinneiksi". Rintrn investointien jälkeen eletty tulevaisuus on osoittanut, ettei ne ainakaan kasvua ole aikaansaaneet.

Tämä osoittaa, että teoria joka tuon keynesläisyyden takana on, on tehty ja ajateltu aivan erilaiseen yhteiskuntaan kuin Suomi. teoria on ajalta, kun valtioden velka oli olematonta, eikä rahaa mennyt erilaisten etuuksien jakoon. Nyt kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän valtioriippuvaisia, jopa ay-liike, niin keynesin opit ovat osoittautuneet harhaopeiksi. Jotain uutta pitäisi keksiä-

Lue lisää

Kuten jo sanoin sinulla ei ole oikein hajua siitä, mitä keynelaisuus tarkoittaa. Kehotan tutustumaan tähän talousteoriin tarkemmin ja kun kaikki kehittyy, erityisesti sen nykymuotoon, jota voi nimittää uus-keynelaisuudeksi. Sen tarkoituksena ei ole rahanjako vaan suhdanteiden tasoittaminen, käsitys rahan merkityksestä velkasuhteena ja esim. hyödyketuotannon ensisijaisuus rahatalouteen verrattuna. Tämä talousmalli tarkoittaa valtion ohjailua eli päätavoitteena on korjata kapitalismin heikkouksia. Se ei siis ole vaihtoehto markkinataloudella vaan yksi tapa lähestyä sitä.

Valtion velka ei ole amerikkalaisen keyneslaisuuden ongelma jo senkin vuoksi, että valtio voi luoda rahaa tyhjästä, printata lisää dollareita ja liudentaa velan määrää muuttamalla rahan arvoa. Keyneysin opit eivät osoittautuneet miksikään harhaopiksi. Yhdysvallatkin soveltaa niitä koko ajan. Katso nyt uutisista vaikka Trumpin kommentteja hänen tulevan Trump-luokan laivaston rahoittamisesta. Trump tuntuu helikopterirahoinen lukeneen hyvinkin tarkasti Keynesin opit.

Suomen ongelmahan on vientivetoisena valtiona liian huonot vientituotteet. Olemme jääneet tuottamaan bulkkia, kun pitäisi lisätä kannattavuutta ja katteita, työn tuottavuutta. Tutkimus ja tuotekehitysinvestoinnit ovat keyneslainen keino lisätä sitä tuottavuutta. Kotirintamalla kysyntä mataa ja nyt jopa perinteiset keyneslaisuuden vastustajat haluavat ottaa kysyntää elvyttäviä keinoja käyttöön eli valtion tehokkaampaa puuttumista odotetaan talouden pelastusrenkaaksi, kun laiva ei tunnu vaan nousevan perinteisen yritystalouden omin voimin.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Eivät muuten tule, koska kumpikin makaa tuossa muutaman kilometrin päässä hautausmaalla ikiuntaan. Sen sijaan talo täyttyy lasten ja lastenlasten tuomasta ilosta.

Meillä ei juopotella laillasi.

Lue lisää

Itepähän aloitit. Meilläkääm ei juopotella vaan vietämme joulun urheillen. Eikä tarvi kuunnella kiljuvia kakaroita.

mielipidepankki kirjoitti:

Kuten jo sanoin sinulla ei ole oikein hajua siitä, mitä keynelaisuus tarkoittaa. Kehotan tutustumaan tähän talousteoriin tarkemmin ja kun kaikki kehittyy, erityisesti sen nykymuotoon, jota voi nimittää uus-keynelaisuudeksi. Sen tarkoituksena ei ole rahanjako vaan suhdanteiden tasoittaminen, käsitys rahan merkityksestä velkasuhteena ja esim. hyödyketuotannon ensisijaisuus rahatalouteen verrattuna. Tämä talousmalli tarkoittaa valtion ohjailua eli päätavoitteena on korjata kapitalismin heikkouksia. Se ei siis ole vaihtoehto markkinataloudella vaan yksi tapa lähestyä sitä.

Valtion velka ei ole amerikkalaisen keyneslaisuuden ongelma jo senkin vuoksi, että valtio voi luoda rahaa tyhjästä, printata lisää dollareita ja liudentaa velan määrää muuttamalla rahan arvoa. Keyneysin opit eivät osoittautuneet miksikään harhaopiksi. Yhdysvallatkin soveltaa niitä koko ajan. Katso nyt uutisista vaikka Trumpin kommentteja hänen tulevan Trump-luokan laivaston rahoittamisesta. Trump tuntuu helikopterirahoinen lukeneen hyvinkin tarkasti Keynesin opit.

Suomen ongelmahan on vientivetoisena valtiona liian huonot vientituotteet. Olemme jääneet tuottamaan bulkkia, kun pitäisi lisätä kannattavuutta ja katteita, työn tuottavuutta. Tutkimus ja tuotekehitysinvestoinnit ovat keyneslainen keino lisätä sitä tuottavuutta. Kotirintamalla kysyntä mataa ja nyt jopa perinteiset keyneslaisuuden vastustajat haluavat ottaa kysyntää elvyttäviä keinoja käyttöön eli valtion tehokkaampaa puuttumista odotetaan talouden pelastusrenkaaksi, kun laiva ei tunnu vaan nousevan perinteisen yritystalouden omin voimin.

Lue lisää

Koskas ne punamultahallitukset ovat kiristävää rahapolitiikkaa tehneet?
Keynesiläisyys nimenomaan hylättiin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa 1970- ja 1980-luvuilla ja molemmissa maissa alkoi ennennäkemätön nousukausi.
Suomen ongelmat johtuivat siitä että rahamarkkinat vapautettiin liian myöhään.
Friedmanin keskeisiä oppeja on että markkinoiden toimintaan ei pidä puuttua koska ne korjaavat itse itsensä.
Trump tosiaan tekee sisällissodan aikaisten republikaanien protektionistista talouspolitiikkaa. Reaganin ajan talouspolitiikan kanssa sillä ei paljoakaan tekemistä. Joten ympyrä on ikäänkuin sulkeutunut. Tässä voisi olla demokraattien markkinaliberaaleilla iskun paikka.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Itepähän aloitit. Meilläkääm ei juopotella vaan vietämme joulun urheillen. Eikä tarvi kuunnella kiljuvia kakaroita.

Omapahan on surkeutesi. Jos ei pääsi kestä lasten riemua, niin onko se muiden vika?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Omapahan on surkeutesi. Jos ei pääsi kestä lasten riemua, niin onko se muiden vika?

Joudutko lasten takia olemaan selvinpäin ja hampaat kiristyvät kun joulunakin pitää tänne räkiä rutsaa.
Minulle absolutistina asia ei ole ongelma.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Koskas ne punamultahallitukset ovat kiristävää rahapolitiikkaa tehneet?
Keynesiläisyys nimenomaan hylättiin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa 1970- ja 1980-luvuilla ja molemmissa maissa alkoi ennennäkemätön nousukausi.
Suomen ongelmat johtuivat siitä että rahamarkkinat vapautettiin liian myöhään.
Friedmanin keskeisiä oppeja on että markkinoiden toimintaan ei pidä puuttua koska ne korjaavat itse itsensä.
Trump tosiaan tekee sisällissodan aikaisten republikaanien protektionistista talouspolitiikkaa. Reaganin ajan talouspolitiikan kanssa sillä ei paljoakaan tekemistä. Joten ympyrä on ikäänkuin sulkeutunut. Tässä voisi olla demokraattien markkinaliberaaleilla iskun paikka.

Lue lisää

Vastaus kysymykseesi on helppo ja selkeä. Punamultahallitukset kuten eivät muutkaan haalitukset ole koskaan tehneet kiristävää rahapolitiikkaa. Se johtuu yskinkertaisesti siitä, että rahapoliittiset päätökset on länsimaisessa demokratioissa delegoitu itsenäisille keskuspankeille. Vain keskuspankit tekevät hintavakauden säilyttämiseksi rahapoliittisia päätöksi.ä.

Mutta en lähde pitemmälle saivartelemaan asialla, koska tarkoitit todennäköisesti finanssipolitiikkaa, joka on hallitusten ja parlamentaaristen päättäjien käsissä. Varmasti myös punamultahallitukset ovat tehneet suhdannepoliittisia kiristyksiä. Nousukausien aikana elvytyksestä on pidättäydytty, koska elvytys on keino tasoittaa matalasuhdanteiden kuoppaa käytännössä luomalla työtä julkisia investointeja ajoittamalla huonon työllisyystilanteen aikaan. Orpon hallitus ei ole tällaisia elvytystoimia tehnyt, vaikka esim. ETLAn piiristä on alettu jo sellaisia ehdottaa. Yksi elvyttävä finanssipoliittinen päätös voisi olla nyt vaikkapa varainsiirtoveron määräaikainen poistaminen. Eli keinovalikoimaan voi kuulua monenlaisia asioita, ei vain jukiset investoinnit.

Punamultahallituksilla on toki ollut taipumusta tehdä idioottimaisia suhdanteista riippumattomia rahoituspäätöksiä. Nämä ovat olleet etupäässä se punamullan osalta nimenomaan sen multaporukan päätöksia, jotka tunnetaan paremmin siltarumpupolitiikkana. Se punapuoli on saanut niissä diileissä vastineena sosiaaliturvaan ja koulutukseen liittyvissä asioissa tavoitteitaan totteutuksi. Sen punapuolen saavutukset on pitkän aikavälin parannuksia, eivät suhdannepoliittisia. Multapuolen tavoitteet ovat taas hyvin paikallisia, oman kannattajakunnan hyvittämisiä. Esimerkiksi demarit ovat halunneet lisätä rahalla koko kansankunnan koulutusta, joka palvelee pitkän aikavälin etuja, kun taas multapuoli on halunnut sijoittaa rahaa vain paikallisiin hankkeisiin, mitä tuo siltarumpu -termi hyvin kuvaa. Ja sitä on tehty siis suhdanteesta riippumatta. Demarit sen sijaan ovat keyneslaisuuden tosissaan ja pyrkineet ajoittamaan elvytyksen matalasuhdanteisiin. Ei-elvyttävä rahan likoon pano on taas tähdätty ei-suhdannepoliittisiin tasa-arvon ja tuotannon tehokkuuden edistämiseen.

No miksipäs sinä persu muutenkaan Keskustaa äänestäisit? Paskat housuissasi valmiiksi, kun persuja odottaa korpitaival oppositiossa?

Hienosti menee Orpon kauhukabinetin johdolla? Meneekö mikään niinkuin piti? Onko yhtäkään vaalilupausta lunastettu? Ei ainakaan talouden ja työllisyyden sekä velkaistumisen taittamisen höpinöiden kohdilla.

Tauti on väärä tai lääkkeet väärät, kun potilas uhkaa kuolla hoidosta huolimatta?

Kommunistit ja kokoomus hallituksessa, jo olisi näky sekin. Hallituksen vastaiset lakkoilijat hallituksessa. Sanoisin ettei tule niin käymään. Silloin jo voisi hallituksen arpoa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kommunistit ja kokoomus hallituksessa, jo olisi näky sekin. Hallituksen vastaiset lakkoilijat hallituksessa. Sanoisin ettei tule niin käymään. Silloin jo voisi hallituksen arpoa.

Lue lisää

Persulla leikkaa kohta kiinni kommunistiensa kanssa. Tapaninpäiväksi lataamoon?

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kommunistit ja kokoomus hallituksessa, jo olisi näky sekin. Hallituksen vastaiset lakkoilijat hallituksessa. Sanoisin ettei tule niin käymään. Silloin jo voisi hallituksen arpoa.

Lue lisää

Ei siihen kommunisteja tule, kun heitä ei ole Suomessa. Kokoomuksen ja demareiden yhteishallituksesta meillä on hyviä kokemuksia EU-ajan Suomessa. Lipposen hallitukset nostivat Suomen lamasta. Eivät tietenkään yksin eivätkä edes suurimmalta osin, mutta olivat nostamassa kuitenkin. Pääroolissa oli Nokia, joka oli taas pääasiallisesti järkevän ja tuloksekkaan koulutus- ja yliopistopolitiikan kirkkain saavutus elinkeinoelämässä.

Kun tarkastellaan BKT:n ja työllisyyskehityksen valossa parhaiten onnistuneita hallituksia Suomessa EU-kaudella, korkeimmalle nousee Lipposen kaksi hallitusta ja Vanhasen I hallitus. Kaikissa niissä demarit olivat mukana. Sipilän oikeistohallitus ja myös Marinin hallitus selvisivät aika lailla hyvin, kun otetaan huomioon koronan kiusaus Marinin hallituskaudella. Ylimoimaisesti heikoin hallitus on nykyinen lapasen ja Purran hallitus.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei siihen kommunisteja tule, kun heitä ei ole Suomessa. Kokoomuksen ja demareiden yhteishallituksesta meillä on hyviä kokemuksia EU-ajan Suomessa. Lipposen hallitukset nostivat Suomen lamasta. Eivät tietenkään yksin eivätkä edes suurimmalta osin, mutta olivat nostamassa kuitenkin. Pääroolissa oli Nokia, joka oli taas pääasiallisesti järkevän ja tuloksekkaan koulutus- ja yliopistopolitiikan kirkkain saavutus elinkeinoelämässä.

Kun tarkastellaan BKT:n ja työllisyyskehityksen valossa parhaiten onnistuneita hallituksia Suomessa EU-kaudella, korkeimmalle nousee Lipposen kaksi hallitusta ja Vanhasen I hallitus. Kaikissa niissä demarit olivat mukana. Sipilän oikeistohallitus ja myös Marinin hallitus selvisivät aika lailla hyvin, kun otetaan huomioon koronan kiusaus Marinin hallituskaudella. Ylimoimaisesti heikoin hallitus on nykyinen lapasen ja Purran hallitus.

Lue lisää

heippa moktar gubta monesko nimmari?