Eikö ihmiset kuuntele muuta kuin Sibeliuksen musaa?

Mikäli otetaan huomioon se, että esim. pop-taikka rock-musiikkia ym. sellaista rytmimusiikkia kuuntelevilla ihmisillä on usein varsin erilainen musiikkimaku, ja he kuuntelevat varsin monien eri suomalaisten yhtyeiden musiikkia, niin vastaavasti taidemusiikin alueella joko siitä johtuen, että tarjonta on niukempaa kysynnän vähäisyydestä johtuen ja erilaisten säveltäjien musiikkia löytyy vähemmän levyltä kuin pop musiikkia, eikä ihmisillä ole ollut mahdollisuutta siksi tutustua läheskään kaikkien mahdollisten säveltäjien tuotantoon varsinkaan siinä mittakaavassa kuin kevyen musiikin alueella, siitä huolimatta että ihmisten erilaisten makutottumusten olemassa olo missä tahansa asiassa pitäisi kaiken matemaattisen todennäköisyyden mukaan ilmetä myös taidemusiikissa johon voisi aluksi vastata vaikka, että niin se kyllä tavallaan ilmeneekin, muttei niinkään koskien nimenomaisesti suomen säveltaiteen historiaa, vaan kaikkea taidemusiikkia, joskin tuhansien marginaalisten säveltäjien musiikin kuuntelijoiden osuus lienee varsin olematon suuren massan makua ajatellen, ja suomen musiikkia ajatellen se, että usein missä tahansa yhteydessä soitettua musiikkia ajatellen todennäköisyys sille, että valinta osuu tiettyyn säveltäjäjoukkoon, ja varsinkin Sibeliukseen on äärimmäisen suuri, ja edellä mainittujen syiden lisäksi se, ettei tällaista säveltäjävalikoimaan liittyvää hajontaa ilmenekään kaiken todennäköisyyden mukaan, kuten pitäisi, ihmisten erilaiset musiikilliset mieltymykset ja makutottumukset yleensä huomioiden, voi johtua oikeastaan vain sekä taidemusiikin harrastuksen, että suomen säveltaiteen tuntemuksen niukkuudesta, mutta ennen kaikkea musiikissa suppeaan ohjelmistoon tyytymisestä, tuudittautumisesta yhden totuuden periaatteeseen, skeptisyydestä kvalitatiivisuuden laajuuteen suomen säveltaiteessa, laajemmasta kiinnostuksen puutteesta menneisyyden suomimusiikin suhteen, vankkumattomasta uskosta yhden taikka aniharvan säveltäjän ylivoimaisuudesta unohdettuihin säveltäjiin nähden, Sibeliuksen tehokkaasta markkinoinnista, laiskuudesta, passiivisuudesta, haluttomuudesta oppia tutustumaan ihmisten lisäksi myös menneisyyden säveltäjiin laajasti Meet the Composer tyylisesti, jolla tavoin Finlandia record nimesi tunnetun levysarjansa, mutta paha vain, siitäkin puuttuu paljon tärkeitä suomalaisia säveltäjiä, akateemisen sivistyksen puutteesta, musiikkitieteen opintojen olemattomuudesta, Esillä olon olemattomuudesta ohjelmistossa ja siksi Louhivuorten ym. tunnettuuden vähäisyydestä johtuen harrastajien tietoisuudessa, intohimottomuudesta romanttista taikka jälkiromanttista muotokieltä kohtaan, Nimien tuntemattomuudesta, persoonan tuntemattomuudesta, todella kapeasta suomalaisen säveltaiteen tuntemuksesta, joidenkin musiikille vastaanottokyvyttömien ihmisten tunteiden puhuttelemattomuudesta periaatteessa tunnevoimaisesta musiikista huolimatta, kuuluisuuksien perässä juoksemisesta, jne, vai mistä johtuu se, että kun voi jopa jossakin ohjelmassa toivoa soitettavan myös suomalaista musiikkia, niin toivotaan jotakin miljoona kertaa puhki soitettua biisiä, vaikka olisi tuhannen taalan paikka saada kerrankin kuulla jotain lähes ihan mitä tahansa sellaista musiikkia, jota joku, kuten minä, voi vain uneksia kuulevansa. Soittakaa nyt ihmeessä joku sitä Aaltosen kansansinfoniaakin joskus, joka voittaa Siben patavanhoilliset klassistiset tekeleet.