Olen parantunut skitsofreniasta

YouTube:

tässä on parantava musiikki E-Afrikasta

MaWhoo, GL Ceejay & Thukuthela - Bengicela feat. JAZZWRLD (Official Lyric Video)

Anonyymi00151 kirjoitti:

YouTube:

tässä on parantava musiikki E-Afrikasta

MaWhoo, GL Ceejay & Thukuthela - Bengicela feat. JAZZWRLD (Official Lyric Video)

afrikassa on joku hengityksen kaltainen ryhmälaulu, joka parantaa todella paljon kaiken ihmisen, joka on lähtenyt joskus afrikasta ja tänään sairastuu suomessa skitsofreniaan, mutta kun kääntyy takaisin back to africa, niin tajuaa heti kaiken, puhumattakaan jos menisi itse joku päivä afrikkaan

Ei ole, kun ei ole siitäkään että ihminen sairastuu skitsofreniaan. On vain oireet ja oireettomuus.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ei ole, kun ei ole siitäkään että ihminen sairastuu skitsofreniaan. On vain oireet ja oireettomuus.

EI varmaan vapaaehtoisia luovuttamaan aivoj tutkimuksia varten

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ei ole, kun ei ole siitäkään että ihminen sairastuu skitsofreniaan. On vain oireet ja oireettomuus.

Eikös se sitten ole niin, että jos ei ole skitsofrenian oireita, niin ei ole myöskään skitsofreniaa ?

Anonyymi00031 kirjoitti:

Eikös se sitten ole niin, että jos ei ole skitsofrenian oireita, niin ei ole myöskään skitsofreniaa ?

Periaatteessa jos oot oireeton 1-2 (etenkin äänetön) niin diagnoosi pitäs kattoa uudestaan

1/3 paranee tilastoissa

Anonyymi00150 kirjoitti:

1/3 paranee tilastoissa

Joskus paranemisprosentti on ollut vain jotain viitisen prosenttia. Se on ainakin kaukana tuosta yksi kolmasosasta.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Eikös se sitten ole niin, että jos ei ole skitsofrenian oireita, niin ei ole myöskään skitsofreniaa ?

kuka olet horoskoopissasi?

Anonyymi00154 kirjoitti:

kuka olet horoskoopissasi?

miettinyt, miksi joku synnyttää lapsen ja saa mielenterveys oireita ja toiset parantuvat vasta kun saavat lapsia kun sairastivat lapsettomina

uskon kokonaisuudessa, että lasten synnyttäminen on joka tapauksessa kannattavaa, vaikka toiset saisivat siitä jotakin ahdistusta, sillä ahdistus on oikeaan päin

Anonyymi00155 kirjoitti:

miettinyt, miksi joku synnyttää lapsen ja saa mielenterveys oireita ja toiset parantuvat vasta kun saavat lapsia kun sairastivat lapsettomina

uskon kokonaisuudessa, että lasten synnyttäminen on joka tapauksessa kannattavaa, vaikka toiset saisivat siitä jotakin ahdistusta, sillä ahdistus on oikeaan päin

Lue lisää

Ja jotkut sairastavat jo ennen kuin saavat lapsen, ja sairastavat lapsen syntymän jälkeenkin.
Mikä ahdistuksessa on "oikeaan päin" ?

Miten niin pärjään? Oireita ei ole ollut kolmeen vuoteen. Kuinka kauan pitää olla oireeton, että on parantunut?

Miten voi sanoa, että pärjään sairauden kanssa jonka oireita minulla ei ole ollut vuosiin? Hoitajathan vertaa aina diabetekseen. No sairastanko diabetesta jos olen ollut oireeton ja ilman lääkitystä vuosia? Verensokerini on tasainen. Millä mittarilla minulla on diabetes?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Miten voi sanoa, että pärjään sairauden kanssa jonka oireita minulla ei ole ollut vuosiin? Hoitajathan vertaa aina diabetekseen. No sairastanko diabetesta jos olen ollut oireeton ja ilman lääkitystä vuosia? Verensokerini on tasainen. Millä mittarilla minulla on diabetes?

Lue lisää

Jätän seuraavaksi koko avohoidon. En tarvitse hoitajien "huolta" minusta tai vallanhalua, mikä on puettu huolehtimisen kaapuun. Jos ei osaa olla onnellinen, siitä että voin hyvin, niin en tarvitse sellaista ihmistä/hoitajaa elämääni. Minulla "työkalupakkini" ja nyt huomasin että eihän siihen edes kuulu avohoito. Olen oppinut selviytymään omillani.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Jätän seuraavaksi koko avohoidon. En tarvitse hoitajien "huolta" minusta tai vallanhalua, mikä on puettu huolehtimisen kaapuun. Jos ei osaa olla onnellinen, siitä että voin hyvin, niin en tarvitse sellaista ihmistä/hoitajaa elämääni. Minulla "työkalupakkini" ja nyt huomasin että eihän siihen edes kuulu avohoito. Olen oppinut selviytymään omillani.

Lue lisää

Sulla on joko A) väärä diagnoosi tai B) oot niitä tosi harvoja jotka pärjää ilman lääkitystä

Anonyymi00008 kirjoitti:

Miten niin pärjään? Oireita ei ole ollut kolmeen vuoteen. Kuinka kauan pitää olla oireeton, että on parantunut?

Käytkö töissä?

Anonyymi00012 kirjoitti:

Käytkö töissä?

En ole edes yrittänyt hakea töitä. Ei tällä työhistorialla ja iällä enää töitä saa. En kyllä halua edes töihin olen onnellinen eläkkeellä.

Anonyymi00013 kirjoitti:

En ole edes yrittänyt hakea töitä. Ei tällä työhistorialla ja iällä enää töitä saa. En kyllä halua edes töihin olen onnellinen eläkkeellä.

jep, jos oot 40+ oot työmarkkinoilla ilmaa

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sulla on joko A) väärä diagnoosi tai B) oot niitä tosi harvoja jotka pärjää ilman lääkitystä

Kaikki kriteerit täyttyivät, kun minulle annettiin diagnoosi. Olin silloin psykoosissa. Mielestäni olen parantunut skitsofreniasta, vaikka ei siitä heidän mielestä voi parantua. Pitävät vaan sairaudentunnottomana jos en myönnä skitsofreniaa itselläni.

Diagnoosi ei siis ollut väärä, mutta se on tällä hetkellä väärä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kaikki kriteerit täyttyivät, kun minulle annettiin diagnoosi. Olin silloin psykoosissa. Mielestäni olen parantunut skitsofreniasta, vaikka ei siitä heidän mielestä voi parantua. Pitävät vaan sairaudentunnottomana jos en myönnä skitsofreniaa itselläni.

Diagnoosi ei siis ollut väärä, mutta se on tällä hetkellä väärä.

Lue lisää

Kriteerit voi täyttyä mut silti olla väärä diagnoosi. Kriteerit on myös vuosien varrella muuttunu + olosuhteet missä sait vaikuttaa. Eli mikään diagnoosi ei ikinä ole 100% varma. Paljon vaikuttaa se lääkärikin, kaikki kun ei oo samanarvosia ja taitosia.

Yleensä kai parantuminen mahdotonta koska krooninen tauti eli sen puolesta mitä kauemmin oot oireeton ja lääkketön sitä mahdollisempaa et väärä diagnoosi. AInakin näin mun oma psykiatrini näkee asian. Mut sillä on ehkä jokusen vuosikymmenen kokemus asiasta

Anonyymi00017 kirjoitti:

Kriteerit voi täyttyä mut silti olla väärä diagnoosi. Kriteerit on myös vuosien varrella muuttunu olosuhteet missä sait vaikuttaa. Eli mikään diagnoosi ei ikinä ole 100% varma. Paljon vaikuttaa se lääkärikin, kaikki kun ei oo samanarvosia ja taitosia.

Yleensä kai parantuminen mahdotonta koska krooninen tauti eli sen puolesta mitä kauemmin oot oireeton ja lääkketön sitä mahdollisempaa et väärä diagnoosi. AInakin näin mun oma psykiatrini näkee asian. Mut sillä on ehkä jokusen vuosikymmenen kokemus asiasta

Lue lisää

Ja lisätään nyt et mun pyskiatrilla tosiaan kokemusta diagnoosien vaihtamisesta/korjaamisesta (minä mukaan lukien) eli uskon en tietävän. Kuulemma nykyään annetaan skitsofrenia diagnoosi liian helposti ja lääkkeet heti kouraan. Kriteerit kun täyttyy on helppo diagnisoida ja pääsee helpolla. Kuulemma liian moni vetää mutkia suoraksi psykiatrian saralla

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kaikki kriteerit täyttyivät, kun minulle annettiin diagnoosi. Olin silloin psykoosissa. Mielestäni olen parantunut skitsofreniasta, vaikka ei siitä heidän mielestä voi parantua. Pitävät vaan sairaudentunnottomana jos en myönnä skitsofreniaa itselläni.

Diagnoosi ei siis ollut väärä, mutta se on tällä hetkellä väärä.

Lue lisää

Kyllähän joku tietty prosentti myös paranee skitsofreniasta, ei se mahdottomuus ole.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ja lisätään nyt et mun pyskiatrilla tosiaan kokemusta diagnoosien vaihtamisesta/korjaamisesta (minä mukaan lukien) eli uskon en tietävän. Kuulemma nykyään annetaan skitsofrenia diagnoosi liian helposti ja lääkkeet heti kouraan. Kriteerit kun täyttyy on helppo diagnisoida ja pääsee helpolla. Kuulemma liian moni vetää mutkia suoraksi psykiatrian saralla

Lue lisää

Eipä taideta kovin paljoa diagnooseja tarkastella ja vaihdella, vaikka niin pitäisi tehdä.
Itselläni on edelleen diagnoosina psykoosisairaus , joka ei tosin ole oireillut lähes 20 vuoteen.
Vaikka ihminen joskus todettaisiin sairaaksi, ei se tarkoita, että tilanne olisi sama vuosikymmeniä, tai edes vuosia. Elämäntilanteet muuttuvat, ihminen itsessään muuttuu.
Diagnoosit olisi hyvä tarkastaa joidenkin vuosien välein vaikka säännöllisesti. Sellainen käytäntö olisi hyvä ottaa tavaksi terveydenhuollossa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Jätän seuraavaksi koko avohoidon. En tarvitse hoitajien "huolta" minusta tai vallanhalua, mikä on puettu huolehtimisen kaapuun. Jos ei osaa olla onnellinen, siitä että voin hyvin, niin en tarvitse sellaista ihmistä/hoitajaa elämääni. Minulla "työkalupakkini" ja nyt huomasin että eihän siihen edes kuulu avohoito. Olen oppinut selviytymään omillani.

Lue lisää

En sittenkään jätä avohoitoa. Tarkemmin ajatellen olen hyötynyt siitä välillä enemmän, välillä vähemmän. Ei se turhaa ole ollut. En olisi ehkä ilman sitä sittenkään pärjännyt.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Eipä taideta kovin paljoa diagnooseja tarkastella ja vaihdella, vaikka niin pitäisi tehdä.
Itselläni on edelleen diagnoosina psykoosisairaus , joka ei tosin ole oireillut lähes 20 vuoteen.
Vaikka ihminen joskus todettaisiin sairaaksi, ei se tarkoita, että tilanne olisi sama vuosikymmeniä, tai edes vuosia. Elämäntilanteet muuttuvat, ihminen itsessään muuttuu.
Diagnoosit olisi hyvä tarkastaa joidenkin vuosien välein vaikka säännöllisesti. Sellainen käytäntö olisi hyvä ottaa tavaksi terveydenhuollossa.

Lue lisää

Näkee siitäet tällä on kokemusta diagnoosien muuttamisesta. Eli asia on jokin jota ei usein tehdä. Tää on vissiin useille asia jota ei tehdä

Anonyymi00022 kirjoitti:

En sittenkään jätä avohoitoa. Tarkemmin ajatellen olen hyötynyt siitä välillä enemmän, välillä vähemmän. Ei se turhaa ole ollut. En olisi ehkä ilman sitä sittenkään pärjännyt.

Lue lisää

Joo. Jos jätät sen et helpolla takasin pääse jos tarttetkin apua

Anonyymi00021 kirjoitti:

Eipä taideta kovin paljoa diagnooseja tarkastella ja vaihdella, vaikka niin pitäisi tehdä.
Itselläni on edelleen diagnoosina psykoosisairaus , joka ei tosin ole oireillut lähes 20 vuoteen.
Vaikka ihminen joskus todettaisiin sairaaksi, ei se tarkoita, että tilanne olisi sama vuosikymmeniä, tai edes vuosia. Elämäntilanteet muuttuvat, ihminen itsessään muuttuu.
Diagnoosit olisi hyvä tarkastaa joidenkin vuosien välein vaikka säännöllisesti. Sellainen käytäntö olisi hyvä ottaa tavaksi terveydenhuollossa.

Lue lisää

Ohan mullakin oireeton mielenterveysdiagnoosi. eli diagnoosi voi olla vaikka oireita ei olis havaittavissa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Jätän seuraavaksi koko avohoidon. En tarvitse hoitajien "huolta" minusta tai vallanhalua, mikä on puettu huolehtimisen kaapuun. Jos ei osaa olla onnellinen, siitä että voin hyvin, niin en tarvitse sellaista ihmistä/hoitajaa elämääni. Minulla "työkalupakkini" ja nyt huomasin että eihän siihen edes kuulu avohoito. Olen oppinut selviytymään omillani.

Lue lisää

Ajatteleeko täysin terve ihminen yleensä, että jollain muulla olisi hänestä ja hänen elämästään jonkinlainen valta ? Oma elämä on jokaisen omassa vallassa.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Ajatteleeko täysin terve ihminen yleensä, että jollain muulla olisi hänestä ja hänen elämästään jonkinlainen valta ? Oma elämä on jokaisen omassa vallassa.

Auktorinen asema missä lääkäri/hoitaja potilaan yläpuolella

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ohan mullakin oireeton mielenterveysdiagnoosi. eli diagnoosi voi olla vaikka oireita ei olis havaittavissa.

Oletettavasti ei skitsofrenia yms. Onhan noita mitkä ei oireile... Syömishäiriötkin voi olla oireettomia kun parannut ja sairastut myöhemmin uudestaan

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ohan mullakin oireeton mielenterveysdiagnoosi. eli diagnoosi voi olla vaikka oireita ei olis havaittavissa.

Oletko ollut oireettomana viimeiset 20 vuotta ?
Onhan diagnoosi silloin aika lailla harhaanjohtava.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Oletko ollut oireettomana viimeiset 20 vuotta ?
Onhan diagnoosi silloin aika lailla harhaanjohtava.

Tää tais olla se tapaus missä kriteeritkin muuttunu mut psykiatrit yms ei halua vaihtaa /uudelleen arviodia diagnoosia

Anonyymi00033 kirjoitti:

Auktorinen asema missä lääkäri/hoitaja potilaan yläpuolella

Niin millä tavalla yläpuolella ?
Ei ne ammattilaiset mitään jumalia ole, niitä ei tarvitse nostaa jalustalle, ei niitä tarvitse kumartaa, ei niiden edessä tarvitse alentaa itseään, nekin on vain ihmisiä.
On ne siinä mielessä yläpuolella, etä niillä on enemmän sitä tietotaitoa auttaa potilaitaan.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Niin millä tavalla yläpuolella ?
Ei ne ammattilaiset mitään jumalia ole, niitä ei tarvitse nostaa jalustalle, ei niitä tarvitse kumartaa, ei niiden edessä tarvitse alentaa itseään, nekin on vain ihmisiä.
On ne siinä mielessä yläpuolella, etä niillä on enemmän sitä tietotaitoa auttaa potilaitaan.

Lue lisää

Psyk. puolella ne on vähän erilaisia

Anonyymi00043 kirjoitti:

Psyk. puolella ne on vähän erilaisia

No ei ne kyllä erilaisia ole. Itse olin psyk. puolen kanssa tekemisissä yli 20 vuotta.
Millä tavalla muka erilaisia ?

Anonyymi00034 kirjoitti:

Oletettavasti ei skitsofrenia yms. Onhan noita mitkä ei oireile... Syömishäiriötkin voi olla oireettomia kun parannut ja sairastut myöhemmin uudestaan

Ei ole mikään psykoosisairaus. Niin minusta on kirjattu että oireet kuvastuu huonona tsetuntona ja ahdistuksena. Ja minä en voi parantua eli minun itsetunto ei voi kehittyä.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Oletko ollut oireettomana viimeiset 20 vuotta ?
Onhan diagnoosi silloin aika lailla harhaanjohtava.

no olen kun mulla ei ole sen diagnoosin oireita kuten terveydenhuolto on kirjannut. se väitää ettei mulla ole ystäviä ja että minulla on sosiaalista vetäytymistä

Anonyymi00040 kirjoitti:

Tää tais olla se tapaus missä kriteeritkin muuttunu mut psykiatrit yms ei halua vaihtaa /uudelleen arviodia diagnoosia

mä sain siis diagnoosin mun huonon itsetunnon takia ja ahdistuneisuusden takia joka johtui huonosta itsetunnosta

Anonyymi00050 kirjoitti:

mä sain siis diagnoosin mun huonon itsetunnon takia ja ahdistuneisuusden takia joka johtui huonosta itsetunnosta

Noihan voi nimenomaan parantua... kehittyä ajan kanssa

Anonyymi00047 kirjoitti:

Ei ole mikään psykoosisairaus. Niin minusta on kirjattu että oireet kuvastuu huonona tsetuntona ja ahdistuksena. Ja minä en voi parantua eli minun itsetunto ei voi kehittyä.

Lue lisää

Tossa ei oo mitää logiikkaa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

En ole edes yrittänyt hakea töitä. Ei tällä työhistorialla ja iällä enää töitä saa. En kyllä halua edes töihin olen onnellinen eläkkeellä.

onko sulla mikä koulutus?

Anonyymi00040 kirjoitti:

Tää tais olla se tapaus missä kriteeritkin muuttunu mut psykiatrit yms ei halua vaihtaa /uudelleen arviodia diagnoosia

on kriteerit muuttuneet vaikka psykiatri sanoo ettei ole muuttuneet. Vaikka sairaalan ylinjohto on mulle sanonut että kriteerit muuttuneet. Tosin minä kuulemma täytän nämä uudetkin kriteerit vaikka niistä ei ole havaintoja.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Noihan voi nimenomaan parantua... kehittyä ajan kanssa

No sen takia mä hain uudelleen arviointia mutta vedottiin siihen että täytän kriteerit vaikka havaittavia oireita ei olekaan.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Tossa ei oo mitää logiikkaa.

Ei olekaan. Mutta kun julkinen terveydenhuolto haluaa päästä helpolla. Ei ole halukas edes kuuntelee mitä mä teen mun ystävien kanssa tai miten mun minäkäsitys on muuttunut.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Ei olekaan. Mutta kun julkinen terveydenhuolto haluaa päästä helpolla. Ei ole halukas edes kuuntelee mitä mä teen mun ystävien kanssa tai miten mun minäkäsitys on muuttunut.

Lue lisää

Tolla logiikalla myöskään ei huomioida miten tekniikka muuttanut suhteita myös

Anonyymi00041 kirjoitti:

Niin millä tavalla yläpuolella ?
Ei ne ammattilaiset mitään jumalia ole, niitä ei tarvitse nostaa jalustalle, ei niitä tarvitse kumartaa, ei niiden edessä tarvitse alentaa itseään, nekin on vain ihmisiä.
On ne siinä mielessä yläpuolella, etä niillä on enemmän sitä tietotaitoa auttaa potilaitaan.

Lue lisää

No toki riippuu ketä tapaat. Mut osa on narsisteja.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ohan mullakin oireeton mielenterveysdiagnoosi. eli diagnoosi voi olla vaikka oireita ei olis havaittavissa.

Millä tavalla se eroaa luun murtumasta ja siitä että haluaako sairaanloinen ihminen sen poistettavan kirjauksista?

Anonyymi00033 kirjoitti:

Auktorinen asema missä lääkäri/hoitaja potilaan yläpuolella

Ihminen on itse vastuussa omasta elämästään, sairauksineen päivineen.

Anonyymi00053 kirjoitti:

onko sulla mikä koulutus?

Mitä väliä, kun en tee enää ikinä töitä.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Ihminen on itse vastuussa omasta elämästään, sairauksineen päivineen.

tiiät kai et nää on samat jotka päättää pakkohoidosta yms. Eli on niillä siinä mielessä korkeampi asema

Anonyymi00058 kirjoitti:

Tolla logiikalla myöskään ei huomioida miten tekniikka muuttanut suhteita myös

Minä olen tavannut toisen ihan livetilanteessa ja toisen netti-ilmoituksen kautta. Miksi nykyään ihmiset saa etsiä seuraa netin avulla mutta 20 vuotta sitten sitä ei katsottu hyvällä vaikka sen kautta on löytänyt ystäviä.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Minä olen tavannut toisen ihan livetilanteessa ja toisen netti-ilmoituksen kautta. Miksi nykyään ihmiset saa etsiä seuraa netin avulla mutta 20 vuotta sitten sitä ei katsottu hyvällä vaikka sen kautta on löytänyt ystäviä.

Lue lisää

Sekin. Ja Meinasin myös et voithan sä nykyään olla sosiaalinen appien kautta. Sekin on sosiaalista kanssakäymistä. Videopuhelut yms on musta sosiaalista kanssa käymistä. Mut tolla perusteella tota ei laskettais vaikka ajat muuttuu, etenkin nuoremman sukupolven kanssa. Harvemmin me nähdään livenä vaan ollaan enemmän appien kanssa tekemisissä

Anonyymi00063 kirjoitti:

Millä tavalla se eroaa luun murtumasta ja siitä että haluaako sairaanloinen ihminen sen poistettavan kirjauksista?

Ai miten eroaa. Jos sulla esim käsi tai jalka murtuu niin sehän voidaan esim kipsata ja se murtuma nähdään esim röntgenkuvista. Miksi potilas jolla on esim käsi murtunut haluaa sen kirjauksen poistettavan. Sä et nyt ymmärrä. Minulla on diagnoosi jossa on diagnooosi perusteltu sillä että minulla ei ole ystäviä ja minulla on sosiaalista vetäytymistä. On esim. kaviloita ja ravintoloita joissa kameravalvonta. Jolloin minä voisin todistaa että minulla on sosiaalista elämää ja liikun kodin ulkonpuolella. Onko minun tehtävä mennä esim kauppakeskukseen sanoo että tarviin todistusaineistoa lääkärille että vietän aikaa muuallakin kuin kotona.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Ei ole mikään psykoosisairaus. Niin minusta on kirjattu että oireet kuvastuu huonona tsetuntona ja ahdistuksena. Ja minä en voi parantua eli minun itsetunto ei voi kehittyä.

Lue lisää

Kyllä voit parantua, ainakin toipua.
Itsetuntoaan pystyy saamaan vahvemmaksi, ja ahdistuksestakin pystyy pääsemään eroon.
Onhan se väärin, jos ammattilaiset sanoo, ettet voi parantua. Eivät he sitä voi tietää etukäteen.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Ei olekaan. Mutta kun julkinen terveydenhuolto haluaa päästä helpolla. Ei ole halukas edes kuuntelee mitä mä teen mun ystävien kanssa tai miten mun minäkäsitys on muuttunut.

Lue lisää

Tärkeintä on, jos itsellesi riittää se, että sinun minäkäsitys on muuttunut.

Anonyymi00062 kirjoitti:

No toki riippuu ketä tapaat. Mut osa on narsisteja.

Kun kohtaat psykiatrin, niin millainen hän, että pystyt sanomaan häntä narsistiksi ?
Eli millainen lääkärin käytös mielestäsi viittaa narsismiin ?

Anonyymi00063 kirjoitti:

Millä tavalla se eroaa luun murtumasta ja siitä että haluaako sairaanloinen ihminen sen poistettavan kirjauksista?

Jos luu murtuu, se myös paranee.
Jos joku lääkäri lukee jostain tiedoista, että ihmisellä on ollut luu murtunut esim. kymmenen vuotta aiemmin, toki hän ymmärtää, että luu on aikaa sitten parantunut.
Mutta jos esim. kymmenen vuotta sitten on kirjattu, että ihmisellä on mt-ongelmia, psyykkinen sairaus, ja nyt myöhemmin lääkäri lukee sen, pitää hän ihmistä edelleen sairaana. Vaikka hän ei tietäisi ihmisen tämänhetkisestä elämäntilanteesta mitään.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Sekin. Ja Meinasin myös et voithan sä nykyään olla sosiaalinen appien kautta. Sekin on sosiaalista kanssakäymistä. Videopuhelut yms on musta sosiaalista kanssa käymistä. Mut tolla perusteella tota ei laskettais vaikka ajat muuttuu, etenkin nuoremman sukupolven kanssa. Harvemmin me nähdään livenä vaan ollaan enemmän appien kanssa tekemisissä

Lue lisää

Olen jo iäkkäämpi ihminen, elänyt ennen appi aikakautta, tai laitteita muutenkaan. Ennen oltiin oikeasti sosiaalisia, siis ihan livenä.
En edelleenkään ajattele, että laitteiden kanssa yhteyden pitäminen olisi samalla tavalla sosiaalista kuin livenä, mutta on kuitenkin hyvä, että nykyään pystyy pitämään yhteyttä laitteiden kautta, koska on ihmisiä, joilla livetapaamiset ei välttämättä onnistu, tai eivät ole helppoja, jokaisella varmaan omat syynsä.
Olisi vielä enemmän yksinäisempää, jos ei mitenkään saisi muihin ihmisiin yhteyttä, ei olisi minkäänlaista kanssakäymistä.
Toisaalta, jos ihmisellä on sosiaalisten tilanteiden pelkoja, eikä koskaan näe ihmisiä livenä, se pelko vain pahenee. Mitä kauemmin välttelee muita ihmisiä livenä, sen vaikeampaa se on myöhemmin.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Olen jo iäkkäämpi ihminen, elänyt ennen appi aikakautta, tai laitteita muutenkaan. Ennen oltiin oikeasti sosiaalisia, siis ihan livenä.
En edelleenkään ajattele, että laitteiden kanssa yhteyden pitäminen olisi samalla tavalla sosiaalista kuin livenä, mutta on kuitenkin hyvä, että nykyään pystyy pitämään yhteyttä laitteiden kautta, koska on ihmisiä, joilla livetapaamiset ei välttämättä onnistu, tai eivät ole helppoja, jokaisella varmaan omat syynsä.
Olisi vielä enemmän yksinäisempää, jos ei mitenkään saisi muihin ihmisiin yhteyttä, ei olisi minkäänlaista kanssakäymistä.
Toisaalta, jos ihmisellä on sosiaalisten tilanteiden pelkoja, eikä koskaan näe ihmisiä livenä, se pelko vain pahenee. Mitä kauemmin välttelee muita ihmisiä livenä, sen vaikeampaa se on myöhemmin.

Lue lisää

Tottakai. Mut on sekin suhteiden ylläpitoa. Erilaista vaan. Jos kahvilassa yms tapaamista ei lasketa niin ei appejakaan mikä musta väärin koska erilaisia tapoja olla sosiaalinen on, etenkin jos asut kaukana

Terveydenhoito siis aikaansa jäljessä

Anonyymi00066 kirjoitti:

tiiät kai et nää on samat jotka päättää pakkohoidosta yms. Eli on niillä siinä mielessä korkeampi asema

Jos kukaan ei olisi päättämässä pakkohoidosta, niin pakkohoidon tarpeessa olevat ihmiset olisivat pulassa.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Kun kohtaat psykiatrin, niin millainen hän, että pystyt sanomaan häntä narsistiksi ?
Eli millainen lääkärin käytös mielestäsi viittaa narsismiin ?

Sukulainen on narsisti joten oman kokemuksen kautta tiedän kun kävin aikoinaan masennuksen takia

Anonyymi00097 kirjoitti:

Sukulainen on narsisti joten oman kokemuksen kautta tiedän kun kävin aikoinaan masennuksen takia

Ei lääkäriä ja sukulaista pysty vertaamaan toisiinsa.
Ensinnäkin sukulaisen kanssa olet varmaan ollut tekemisissä paljon enemmän, kuin vaikkapa psykiatrin, jonka olet ehkä kerran tavannut. Kertakäynnillä ei pysty tekemään ventovieraasta ihmisestä minkäänlaista kokonaiskuvaa, millainen hän mahdollisesti on.
Ja mikä on ollut oma mielentila tapaamisen aikaan, onko ajatukset olleet positiivisia vai negatiivisia, jne.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Ei lääkäriä ja sukulaista pysty vertaamaan toisiinsa.
Ensinnäkin sukulaisen kanssa olet varmaan ollut tekemisissä paljon enemmän, kuin vaikkapa psykiatrin, jonka olet ehkä kerran tavannut. Kertakäynnillä ei pysty tekemään ventovieraasta ihmisestä minkäänlaista kokonaiskuvaa, millainen hän mahdollisesti on.
Ja mikä on ollut oma mielentila tapaamisen aikaan, onko ajatukset olleet positiivisia vai negatiivisia, jne.

Lue lisää

En ollut itse potilaana vaan mukana tukihenkilönä.

Anonyymi00114 kirjoitti:

En ollut itse potilaana vaan mukana tukihenkilönä.

No mutta sama se on silti, ei tuollaisella vastaanottoajalla ehdi huomaamaan, onko joku lääkäri narsisti vai ei. Aika pikaisia johtopäätöksiä, sellaisia on turhaa tehdä.

Anonyymi00078 kirjoitti:

Tärkeintä on, jos itsellesi riittää se, että sinun minäkäsitys on muuttunut.

joo ja siitäkin kirjaukset potilaskertomuksissa mutta diagnoosi pysyy. Pari vuotta sitten toinen psykiatri vastasi mulle ettei löydä potilaskertomuksista diagnoosin kuuluvin oireita joten hän siirsi asin toiselle henkilölle joka oli eri mieltä asiasta.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Kyllä voit parantua, ainakin toipua.
Itsetuntoaan pystyy saamaan vahvemmaksi, ja ahdistuksestakin pystyy pääsemään eroon.
Onhan se väärin, jos ammattilaiset sanoo, ettet voi parantua. Eivät he sitä voi tietää etukäteen.

Lue lisää

Niin olenkin mutta psykiatrin mukaan ei voi . Minulla on mustaa valkoisella jossa sanotaan että oireet kuvastuu itsetunto-ongelmina ja masennuksena. Tämä siis 20 vuotta sitten ja minä olen saanut diagnoosin sen pohjalta mitä olen vastannut 20 v sitten kyselyyn. Ja enhän mä voi tietää mitä ne kaikki kysymykset tarkoittaa. Sä vastaat sen mukaan mitä sä itse luulet kysymyksen tarkoittavan.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Sekin. Ja Meinasin myös et voithan sä nykyään olla sosiaalinen appien kautta. Sekin on sosiaalista kanssakäymistä. Videopuhelut yms on musta sosiaalista kanssa käymistä. Mut tolla perusteella tota ei laskettais vaikka ajat muuttuu, etenkin nuoremman sukupolven kanssa. Harvemmin me nähdään livenä vaan ollaan enemmän appien kanssa tekemisissä

Lue lisää

Mulla ei ole älypuhelinta. ja näen ihmisiä mielummin livenä. mä en ole edes sosiaalisessa mediassa kuin facebookissa jossa laitan välillä ystäville viestiä jos ei ole niin tärkeetä asiaa että pitäis soittaa tai laittaa tekstiviestiä.

Anonyymi00130 kirjoitti:

Niin olenkin mutta psykiatrin mukaan ei voi . Minulla on mustaa valkoisella jossa sanotaan että oireet kuvastuu itsetunto-ongelmina ja masennuksena. Tämä siis 20 vuotta sitten ja minä olen saanut diagnoosin sen pohjalta mitä olen vastannut 20 v sitten kyselyyn. Ja enhän mä voi tietää mitä ne kaikki kysymykset tarkoittaa. Sä vastaat sen mukaan mitä sä itse luulet kysymyksen tarkoittavan.

Lue lisää

Jos sinulla ei ole enää oireita, etkä ole tai et tunne itseäsi sairaaksi, niin jatka elämistä, älä välitä niin paljon siitä vanhasta diagnoosista. Se ei kuitenkaan loppujen lopuksi vaikuta tähän päivään mitenkään erityisesti.
Ethän sinä itse ole diagnoosi, sinulla vain on diagnoosi.

Anonyymi00132 kirjoitti:

Jos sinulla ei ole enää oireita, etkä ole tai et tunne itseäsi sairaaksi, niin jatka elämistä, älä välitä niin paljon siitä vanhasta diagnoosista. Se ei kuitenkaan loppujen lopuksi vaikuta tähän päivään mitenkään erityisesti.
Ethän sinä itse ole diagnoosi, sinulla vain on diagnoosi.

Lue lisää

Huoh. Olen kertonut etten saanut aikaa lääkärille vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa varten koska vv oireet ei ole näkyviä. Joten sä et pysty näyttää lääkärille niitä oireita. Koita käsittää jos tarvii lääkityksen ja sulla ei ole näkyviä oireita niin sua ei uskota jos ei voi verikokeella todentaa. Minua pompoteltiin edes takas koska minulla ei ollut näkyviä oireita

Anonyymi00123 kirjoitti:

No mutta sama se on silti, ei tuollaisella vastaanottoajalla ehdi huomaamaan, onko joku lääkäri narsisti vai ei. Aika pikaisia johtopäätöksiä, sellaisia on turhaa tehdä.

Kyllä jos tapaat sitä useammin

Anonyymi00131 kirjoitti:

Mulla ei ole älypuhelinta. ja näen ihmisiä mielummin livenä. mä en ole edes sosiaalisessa mediassa kuin facebookissa jossa laitan välillä ystäville viestiä jos ei ole niin tärkeetä asiaa että pitäis soittaa tai laittaa tekstiviestiä.

Lue lisää

tarkoitinkin ettei terveydenhuolto selkeästi ymmärrä myöskään miten sosiaalinen kanssakäyminen nykyään voi tapahtua myös tekniikan kautta. Jos ne ei pidä kahvilassa käyntiä ystävien kanssa niin vielä vähemmän appien kanssa viestintää. Vaikka kummatkin sitä on

Anonyymi00143 kirjoitti:

tarkoitinkin ettei terveydenhuolto selkeästi ymmärrä myöskään miten sosiaalinen kanssakäyminen nykyään voi tapahtua myös tekniikan kautta. Jos ne ei pidä kahvilassa käyntiä ystävien kanssa niin vielä vähemmän appien kanssa viestintää. Vaikka kummatkin sitä on

Lue lisää

Mutta kun terveydenhuolto ei myöskään ymmärrä sitä että kun näkee ystäviä ja ihmisiä tuolla ulkona niin se on terveydenhuollon mielestä myöskin sosiaalista vetäytymistä.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Mutta kun terveydenhuolto ei myöskään ymmärrä sitä että kun näkee ystäviä ja ihmisiä tuolla ulkona niin se on terveydenhuollon mielestä myöskin sosiaalista vetäytymistä.

Mikä kertoo siitä ettei ne ymmärrä asioista mitään. Kummatkin on sosiaalista kanssakäymistä eikä vetäytymistä

Anonyymi00140 kirjoitti:

Huoh. Olen kertonut etten saanut aikaa lääkärille vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa varten koska vv oireet ei ole näkyviä. Joten sä et pysty näyttää lääkärille niitä oireita. Koita käsittää jos tarvii lääkityksen ja sulla ei ole näkyviä oireita niin sua ei uskota jos ei voi verikokeella todentaa. Minua pompoteltiin edes takas koska minulla ei ollut näkyviä oireita

Lue lisää

Huoh. Montako kertaa sinulle pitäisi sanoa, että pääsit lopulta asian kanssa eteenpäin, eikö se ole tärkeintä ?
Sinua pompoteltiin edestakaisin, niin oliko se kaksi-kolme kuukautta ?
Joitain on pompoteltu vuosikausia, ketä minkäkin vaivan takia.

Anonyymi00143 kirjoitti:

tarkoitinkin ettei terveydenhuolto selkeästi ymmärrä myöskään miten sosiaalinen kanssakäyminen nykyään voi tapahtua myös tekniikan kautta. Jos ne ei pidä kahvilassa käyntiä ystävien kanssa niin vielä vähemmän appien kanssa viestintää. Vaikka kummatkin sitä on

Lue lisää

Jatka sitä kahvilassa käyntiä ja ystävien tapaamista, ja käytä sitä appia, ym. Älä takerru siihen, mitä joku lääkäri on sanonut tai kirjoittanut. Sinähän omaa elämääsi elät, ei se lääkäri elä sinun elämääsi, hänellä on omansa. Tee asioita, joita tykkäät tehdä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Miten voi sanoa, että pärjään sairauden kanssa jonka oireita minulla ei ole ollut vuosiin? Hoitajathan vertaa aina diabetekseen. No sairastanko diabetesta jos olen ollut oireeton ja ilman lääkitystä vuosia? Verensokerini on tasainen. Millä mittarilla minulla on diabetes?

Lue lisää

kun puhutaan parantavasta seksuaalisuudesta, kiinnostaa, kuinka neitsyt paranee kun saa seksikokemusta?

nuoren kohdalla sairastutaan rakkauden puutteeseen
kun löytää rakkauden kaikkineen, voisi parantua

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sulla on joko A) väärä diagnoosi tai B) oot niitä tosi harvoja jotka pärjää ilman lääkitystä

onko iällä merkitystä parantumisessa/sairastumisessa?

Anonyymi00013 kirjoitti:

En ole edes yrittänyt hakea töitä. Ei tällä työhistorialla ja iällä enää töitä saa. En kyllä halua edes töihin olen onnellinen eläkkeellä.

aluksi kuulostit pojalta kun aloin lukea aloituksen

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kaikki kriteerit täyttyivät, kun minulle annettiin diagnoosi. Olin silloin psykoosissa. Mielestäni olen parantunut skitsofreniasta, vaikka ei siitä heidän mielestä voi parantua. Pitävät vaan sairaudentunnottomana jos en myönnä skitsofreniaa itselläni.

Diagnoosi ei siis ollut väärä, mutta se on tällä hetkellä väärä.

Lue lisää

jos diagnoosi muuttuisi, niin onko se siitä, että sairaus muuttuu ajassa toiseksi, joka voi olla kevyempi esimerkiksi

Anonyymi00158 kirjoitti:

onko iällä merkitystä parantumisessa/sairastumisessa?

Skitsofreniaan voi sairastua herkemmin nuoruudessa, nuorena aikuisena, kuin enää vanhemmalla iällä.
Toki yksilöllistähän sekin on.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kaikki kriteerit täyttyivät, kun minulle annettiin diagnoosi. Olin silloin psykoosissa. Mielestäni olen parantunut skitsofreniasta, vaikka ei siitä heidän mielestä voi parantua. Pitävät vaan sairaudentunnottomana jos en myönnä skitsofreniaa itselläni.

Diagnoosi ei siis ollut väärä, mutta se on tällä hetkellä väärä.

Lue lisää

Vastahan kehuit nakkelevasi ketipinoria suuhun eikö se lääke ole skitsofrenian hoitoon tarkoitettu,vai oletko valehdellut jonkun muun syövän sitä,ehkä naisen,jota kiusaat alvariinsa?kyllä sinulla joku skitsofreenia on,mutta sairauksille ei mahda .mitään,ne täytyy hyväksyä,mitä annetaan!Käyttäytymisesi on näyttänyt ,ettet ole psyykkeltäsi terve!

Tyypillisiä skitsofrenian oireita. Oli harhaluuloja, vainoharhaa, kuuloharhoja, tuntoharhoja. Mikään lääke ei tehonnut ja lopulta annettiin sähköhoitoa. Jossain vaiheessa potkittiin pihalle vielä harhaisena ja toivuin omin avuin oireettomaksi.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Tyypillisiä skitsofrenian oireita. Oli harhaluuloja, vainoharhaa, kuuloharhoja, tuntoharhoja. Mikään lääke ei tehonnut ja lopulta annettiin sähköhoitoa. Jossain vaiheessa potkittiin pihalle vielä harhaisena ja toivuin omin avuin oireettomaksi.

Lue lisää

Mielenkiintoista. Toisaalta aivot on jänniä

mulla ei ole skitsofreniaa mutta muu mt diagnoosi on , vaikka olen oireeton myös terveydenhuollon mukaan . Diagnoosi voi olla vaikka potilas olisi oireeton ja niitä oireita ei ole havattavissa ja niitä oireita ei ole kirjattu,koska lääkärit ei ole niitä havainneet.

Anonyymi00028 kirjoitti:

mulla ei ole skitsofreniaa mutta muu mt diagnoosi on , vaikka olen oireeton myös terveydenhuollon mukaan . Diagnoosi voi olla vaikka potilas olisi oireeton ja niitä oireita ei ole havattavissa ja niitä oireita ei ole kirjattu,koska lääkärit ei ole niitä havainneet.

Lue lisää

Miten se on sitten mahdollista?

Anonyymi00029 kirjoitti:

Miten se on sitten mahdollista?

Hyvä kysymys. Koska terveydenhuollon mukaan mulla ei ole ystäviä ja sosiaalista elämää.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Hyvä kysymys. Koska terveydenhuollon mukaan mulla ei ole ystäviä ja sosiaalista elämää.

Mikä kriteeri toi on? Entä jos asuisit keskellä ei mitään? Siellähän olis vaikee pitää noita edes jo käytännön syistä.

Ja mikä on sosiaalinen elämä ja ystävät? Lasketaanko netin kautta juttelu?

Anonyymi00028 kirjoitti:

mulla ei ole skitsofreniaa mutta muu mt diagnoosi on , vaikka olen oireeton myös terveydenhuollon mukaan . Diagnoosi voi olla vaikka potilas olisi oireeton ja niitä oireita ei ole havattavissa ja niitä oireita ei ole kirjattu,koska lääkärit ei ole niitä havainneet.

Lue lisää

Terveydenhuollon mukaan ihminen voi olla myös täysin " hullu ", jos diagnoosi vuosien takaa roikkuu tiedoissa, eikä ihminen ole oireillut moniin vuosiin.
Yritä siinä sitten fyysisiä vaivoja hoidattaa, kun kaikki johtuu " korvien välistä ".

Anonyymi00037 kirjoitti:

Terveydenhuollon mukaan ihminen voi olla myös täysin " hullu ", jos diagnoosi vuosien takaa roikkuu tiedoissa, eikä ihminen ole oireillut moniin vuosiin.
Yritä siinä sitten fyysisiä vaivoja hoidattaa, kun kaikki johtuu " korvien välistä ".

Lue lisää

Tää ei kuulosta toimivalle

Anonyymi00036 kirjoitti:

Mikä kriteeri toi on? Entä jos asuisit keskellä ei mitään? Siellähän olis vaikee pitää noita edes jo käytännön syistä.

Ja mikä on sosiaalinen elämä ja ystävät? Lasketaanko netin kautta juttelu?

Lue lisää

Yleensä katsotaan, että ystävät ja sosiaalinen elämä ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia, eli kun ne ovat olemassa ja kunnossa, usein ihminen voi psyykkisesti paremmin.
Kyllähän jotkut pärjäävät yksikseenkin, kaikilla se ei heikennä psyykkistä vointia.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Mikä kriteeri toi on? Entä jos asuisit keskellä ei mitään? Siellähän olis vaikee pitää noita edes jo käytännön syistä.

Ja mikä on sosiaalinen elämä ja ystävät? Lasketaanko netin kautta juttelu?

Lue lisää

Kyllä noi kriteetit löytyy mt diagooneista. Mä olen tuntenut molemmat pitkäaikasiet ystävät noin 20 vuotta mutta se on liian lyhyt aika terveydenhuollolle ja olen saanut uusia ystäviä lisäksi mutta sekään ei riitä terveydenhuollolle. Minä käyn ystävien kanssa julkisilla paikoilla mutta sekään ei riitä. Käymme mm kahviloilla ja ulkona syömässä . Kertokaa mulle mikä teistä on oikea ympäristö ilman että on sosiaalisesti vetäytynyt.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Kyllä noi kriteetit löytyy mt diagooneista. Mä olen tuntenut molemmat pitkäaikasiet ystävät noin 20 vuotta mutta se on liian lyhyt aika terveydenhuollolle ja olen saanut uusia ystäviä lisäksi mutta sekään ei riitä terveydenhuollolle. Minä käyn ystävien kanssa julkisilla paikoilla mutta sekään ei riitä. Käymme mm kahviloilla ja ulkona syömässä . Kertokaa mulle mikä teistä on oikea ympäristö ilman että on sosiaalisesti vetäytynyt.

Lue lisää

Ton perusteella mulla ei olis kavereita kun me jutellaan tosi paljon whatsappin/snapchatin kautta :D Koen et olen sosiaalinen ja mulla ystäviä, me ei vaan välttämättä livenä nähdä vaikka puhutaan videopuheluita jne

Anonyymi00044 kirjoitti:

Kyllä noi kriteetit löytyy mt diagooneista. Mä olen tuntenut molemmat pitkäaikasiet ystävät noin 20 vuotta mutta se on liian lyhyt aika terveydenhuollolle ja olen saanut uusia ystäviä lisäksi mutta sekään ei riitä terveydenhuollolle. Minä käyn ystävien kanssa julkisilla paikoilla mutta sekään ei riitä. Käymme mm kahviloilla ja ulkona syömässä . Kertokaa mulle mikä teistä on oikea ympäristö ilman että on sosiaalisesti vetäytynyt.

Lue lisää

Tärkeintä on, että sinulle itsellesi riittää se, mitä sinulla on, ystäviä, sosiaalista elämää.
Sinun ei tarvitse riittää sille terveydenhuollolle, on kyse sinun omasta elämästä ja siitä, mikä sinulle riittää.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Tärkeintä on, että sinulle itsellesi riittää se, mitä sinulla on, ystäviä, sosiaalista elämää.
Sinun ei tarvitse riittää sille terveydenhuollolle, on kyse sinun omasta elämästä ja siitä, mikä sinulle riittää.

Lue lisää

Kyllä paitsi hoitoa somaattisiin vaivoihin on vaikea saada. Mä yritin saada lääkärin aikaa kun mun vaihdevuodet alkoi ja mä sain siihen buranaa ja panadolia. Kunnes verikokeella todistin että vaihdevuodet on menossa.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Kyllä paitsi hoitoa somaattisiin vaivoihin on vaikea saada. Mä yritin saada lääkärin aikaa kun mun vaihdevuodet alkoi ja mä sain siihen buranaa ja panadolia. Kunnes verikokeella todistin että vaihdevuodet on menossa.

Lue lisää

😂 ei hitto

Anonyymi00059 kirjoitti:

😂 ei hitto

Kyllä näin pääsi käymään. Ei tarjottu enää buranaa ja panadolia.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Kyllä näin pääsi käymään. Ei tarjottu enää buranaa ja panadolia.

Buranaa ja panadolia vaihdevuosiiin? Tää on jo huono vitsi. Ei sais nauraa kun totta mut täähän on jo komediaa

Anonyymi00061 kirjoitti:

Buranaa ja panadolia vaihdevuosiiin? Tää on jo huono vitsi. Ei sais nauraa kun totta mut täähän on jo komediaa

Sovitaanko tapaaminen niin mä voin näyttää sulle potilaskertomukset. Etelä-suomessa jos asut niin treffataan niin voin näyttää sulle ne kirjaukset.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Buranaa ja panadolia vaihdevuosiiin? Tää on jo huono vitsi. Ei sais nauraa kun totta mut täähän on jo komediaa

Yksi lääkäri tarjosi ketipinoria vaihdevuosiin. Minä sanoin että ketipinor ei sisällä estrogeenia ei myöskään burana ja panadol. Vaihdevuosia hoidetaan estrogeenilla ei särkylääkkeillä.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Yksi lääkäri tarjosi ketipinoria vaihdevuosiin. Minä sanoin että ketipinor ei sisällä estrogeenia ei myöskään burana ja panadol. Vaihdevuosia hoidetaan estrogeenilla ei särkylääkkeillä.

Lue lisää

Terveydenhuolto 2026. Mahtava

Anonyymi00072 kirjoitti:

Terveydenhuolto 2026. Mahtava

Terveyskeskuslääkärit ei kauheen hyvin tiedä vaihdevuosista ja hoidosta.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Terveyskeskuslääkärit ei kauheen hyvin tiedä vaihdevuosista ja hoidosta.

tietääkö ne enää mistää oikein

Anonyymi00072 kirjoitti:

Terveydenhuolto 2026. Mahtava

Sen vielä sanon että lääkärit luulee ettei viiskymppiselle naiselle voi tulla vaihdevuodet ,koska on mt diagnoosi. Koska vaihdevuodet aiheutuu muista hormoneista kuin mitkä aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä. Potilaana minun tehtävä oli kertoa lääkärille vaihdevuosista koska lääkärit hoitaa vaan sairauksia.

Anonyymi00074 kirjoitti:

tietääkö ne enää mistää oikein

En tiedä. Mutta itse yllätyin lääkäreitten tiedon puutteesta. Ajattelin jossain vaihheessa tulenko pitämään esitelmän kun sitä buranaa ja panadolia tarjotaan. Ne lääkärit kyllästyi kun koko marraskuun kävin päivytyksessä näistä vaihdevuosioireista ,kun sotekeskus neuvoi menee päivystykseen näitten oireitten kanssa. ja joka ikinen kerta särkylääkkeitä tarjottiin ja niitä jopa lisättiin,kunnes kyllästyivät kun käyn joka viiikko. Loppujen lopuksi minä sain lääkärin ajan muutaman päivän päähän kun viimesen kerran kävin päivystyksessä, Ei siis ollut kyse ettei lääkärinaikoja olis vaan kun lääkärit ei voi uskoa että mun ikäsellä voi olla vaihdevuodet. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Buranaa ja panadolia vaihdevuosiiin? Tää on jo huono vitsi. Ei sais nauraa kun totta mut täähän on jo komediaa

Kyllä toi terveydenhuolto on ajoittain aikamoista komediaa, jos niikseen tulee.
Kun lähtee mt-diagnooseilla hakemaan apua fyysisiin ongelmiin, ei komiikaltakaan voi välttyä. Valitettavaa, mutta niin se joskus on. Vaikka tosin on myös turhauttavaa yrittää apua saada.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Yksi lääkäri tarjosi ketipinoria vaihdevuosiin. Minä sanoin että ketipinor ei sisällä estrogeenia ei myöskään burana ja panadol. Vaihdevuosia hoidetaan estrogeenilla ei särkylääkkeillä.

Lue lisää

Mutta eikös sinulla ole nyt ne vaihdevuosiasiat menossa eteenpäin ? Olet aiemminkin kertonut näistä.

Anonyymi00074 kirjoitti:

tietääkö ne enää mistää oikein

Kyllä ne varmaan tietää, ehkä ennemmin voisi kysyä, viitsiikö ne.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Sen vielä sanon että lääkärit luulee ettei viiskymppiselle naiselle voi tulla vaihdevuodet ,koska on mt diagnoosi. Koska vaihdevuodet aiheutuu muista hormoneista kuin mitkä aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä. Potilaana minun tehtävä oli kertoa lääkärille vaihdevuosista koska lääkärit hoitaa vaan sairauksia.

Lue lisää

Itsekin olen huomannut vuosien varrella, tullut siis mieleen, että onkohan taustalla jokin ajatus, että mt-ongelmaiset eivät voisi kärsiä fyysisistä ongelmista. Ihan kuin ne mt-ongelmat suojaisivat kaikelta muulta.
Vuosia sitten itselläni oli fyysisiä oireita ja huono kunto, olisi pitänyt yleislääkärin mielestä vain mennä juttelemaan psykiatrin kanssa, kun vika oli muka korvien välissä.
Loppujen lopuksi sen vian joutui hoitamaan kirurgit leikkaussalissa. Siihen ei olisi psykiatri pystynyt.
Ei tämä aina ihan helppoa ole.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Mutta eikös sinulla ole nyt ne vaihdevuosiasiat menossa eteenpäin ? Olet aiemminkin kertonut näistä.

kyllä mutta se vaati että ramppasi koko marraskuun joka viikko päivystyksessä koska terveyskeskus neuvoi menemään päivystykseen ja päivystys ei ole tälläistä varten. Ja kyllä parin viikon kuluttua on mammografia ja ultra ja sitten saan aloittaa korvaushoidon jos kaikki on ok. Olen tässä lokakuusta asti kärvistellyt oireitten kanssa.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Kyllä ne varmaan tietää, ehkä ennemmin voisi kysyä, viitsiikö ne.

Viitsiikö mitä. Minä nätisti esitän asian mutta jos sotekeskus neuvoo menee päivystykseen niin silloin menen päivystykseen asiani kanssa.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Itsekin olen huomannut vuosien varrella, tullut siis mieleen, että onkohan taustalla jokin ajatus, että mt-ongelmaiset eivät voisi kärsiä fyysisistä ongelmista. Ihan kuin ne mt-ongelmat suojaisivat kaikelta muulta.
Vuosia sitten itselläni oli fyysisiä oireita ja huono kunto, olisi pitänyt yleislääkärin mielestä vain mennä juttelemaan psykiatrin kanssa, kun vika oli muka korvien välissä.
Loppujen lopuksi sen vian joutui hoitamaan kirurgit leikkaussalissa. Siihen ei olisi psykiatri pystynyt.
Ei tämä aina ihan helppoa ole.

Lue lisää

Mä täytän tänä vuonna 50 ja kerron kuumista aalloista ja yöhikoilusta ym oireista ja lääkkeenä on burana ja panadol ja yli 50 v naislääkäri käski venyttelee. Minä pyysin jos pääsis juttelee psykiatriselle sairaanhoitajalle näistä oireista niin en päässyt. Koska en ole itsetuhoinen. Kun vaihdevuosien oireet ei näy ulospäin . Ehkä jos sulla on genitaalialueella oireita niin ne voi ehkä näkyä mutta mulla ei vielä ole sillä alueella oireita.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Viitsiikö mitä. Minä nätisti esitän asian mutta jos sotekeskus neuvoo menee päivystykseen niin silloin menen päivystykseen asiani kanssa.

En tarkoittanut sinua millään tavalla. Tarkoitin, että kyllä lääkärit varmaan tietävät ja osaavat, mutta mietin, että viitsivätkö he.
Kyllä minullekin aina sanotaan, jos et pärjää kotona, mene päivystykseen. Ja niin sanotaan monille muillekin siellä sotekeskuksessa. Ja sitten ihmiset menevät sinne päivystykseen.
Ja aina vaan julkisuudessa valitetaan, kun päivystykset tukkiutuvat ja ihmiset menee myös turhaan päivystykseen. Eihän se ole turhaa, kun sotekeskuksesta käsketään sinne menemään. Se on sitä, mitä sanotaan potilaiden pompotteluksi.

Anonyymi00091 kirjoitti:

En tarkoittanut sinua millään tavalla. Tarkoitin, että kyllä lääkärit varmaan tietävät ja osaavat, mutta mietin, että viitsivätkö he.
Kyllä minullekin aina sanotaan, jos et pärjää kotona, mene päivystykseen. Ja niin sanotaan monille muillekin siellä sotekeskuksessa. Ja sitten ihmiset menevät sinne päivystykseen.
Ja aina vaan julkisuudessa valitetaan, kun päivystykset tukkiutuvat ja ihmiset menee myös turhaan päivystykseen. Eihän se ole turhaa, kun sotekeskuksesta käsketään sinne menemään. Se on sitä, mitä sanotaan potilaiden pompotteluksi.

Lue lisää

Joo tiedän. ja on se viitsimisestä kyse jos ei halua tutkia potilasta perusteellisesti. on helpompi vaan sanoa että jos oireet ei häviä niin uusi yhteys. Siten voi välttyä ettei sama potilas tule vastaan. pomputtelua se on kun loppujen lopuksi se asia kuuluu terveyskeskuslääkärille. Koska tuskin terveyskeskus haluaa että Valvira antaa jonkun huomautuksen,kun potilas ilmoittaa ettei saa hoitoa.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Kyllä ne varmaan tietää, ehkä ennemmin voisi kysyä, viitsiikö ne.

Jos löydät yhteisen kielen

Anonyymi00086 kirjoitti:

Itsekin olen huomannut vuosien varrella, tullut siis mieleen, että onkohan taustalla jokin ajatus, että mt-ongelmaiset eivät voisi kärsiä fyysisistä ongelmista. Ihan kuin ne mt-ongelmat suojaisivat kaikelta muulta.
Vuosia sitten itselläni oli fyysisiä oireita ja huono kunto, olisi pitänyt yleislääkärin mielestä vain mennä juttelemaan psykiatrin kanssa, kun vika oli muka korvien välissä.
Loppujen lopuksi sen vian joutui hoitamaan kirurgit leikkaussalissa. Siihen ei olisi psykiatri pystynyt.
Ei tämä aina ihan helppoa ole.

Lue lisää

EIkun mt-diagnoosin kanssa sulla on aina vika päässä tietenkin. Ne fyysiset on vaan sun harhoja

-Suomi oikea kokemus 2023

Anonyymi00070 kirjoitti:

Sovitaanko tapaaminen niin mä voin näyttää sulle potilaskertomukset. Etelä-suomessa jos asut niin treffataan niin voin näyttää sulle ne kirjaukset.

Ei tarvitse tavata ketään, riittää kun teet virallisen valituksen hoitovirheestä jos sellainen on ollut olemassa tai muuten lakkaat uhriutumasta.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Joo tiedän. ja on se viitsimisestä kyse jos ei halua tutkia potilasta perusteellisesti. on helpompi vaan sanoa että jos oireet ei häviä niin uusi yhteys. Siten voi välttyä ettei sama potilas tule vastaan. pomputtelua se on kun loppujen lopuksi se asia kuuluu terveyskeskuslääkärille. Koska tuskin terveyskeskus haluaa että Valvira antaa jonkun huomautuksen,kun potilas ilmoittaa ettei saa hoitoa.

Lue lisää

Terveyskeskus nimenomaan neuvoo aina, jos et pärjää kotona, mene päivystykseen.
Päivystyksessä katsotaan, ettei ole mitään akuuttia, välittömästi hoitoa vaativaa vaivaa, sanotaan, ota yhteyttä terveyskeskukseen.
Tuo taitaa olla juurikin sitä pompottelua.
Jotkut sanovat, kun ovat käyneet lääkärillä useampaan kertaan, eivätkä ole saaneet apua, että joku lääkäri myöhemmin kysyy " miksei kukaan ole tehnyt mitään aiemmin, miksei tähän ole puututtu ? ". Mistä potilas vastauksen tietäisi, sitä pitäisi kysyä niiltä lääkäreiltä, jotka eivät ole vaivasta välittäneet.
Myös joku lääkäri saattaa tekstiinsä laittaa, että " sitä ja tätä " pitäisi selvittää, tutkia, mutta kukaan ei siltikään tee mitään.
Terveydenhuolto on todella repaleinen, ihmisiä lähetetään sille ja tälle lääkärille, kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta.
Omalääkärimalli on hyvä, mutta sekään ei tahdo toimia, kun sekin lääkäri vaihtuu yhtenään, hyvä jos ehtii edes tapaamaan, jää vain nimeksi koneella.

Ei niillä valituksilla oo mitään merkitystä

Anonyymi00094 kirjoitti:

Jos löydät yhteisen kielen

Ei ne kantasuomalaisetkaan lääkärit tunnu ihan aina ymmärtävän. Huomaa, kun kirjauksiaan katsoo jälkikäteen, virheitä löytyy. Osa tiedoista on muunlaista, kuin mitä potilas on kertonut vastaanotolla.

Anonyymi00095 kirjoitti:

EIkun mt-diagnoosin kanssa sulla on aina vika päässä tietenkin. Ne fyysiset on vaan sun harhoja

-Suomi oikea kokemus 2023

Sinulla kokemus 2023. Minulla on kokemusta pitkällä aikavälillä, 2010-2025.
En toki yleistä, että joka käyntikerralla olisi lääkärin mielestä ollut vika korvien välissä.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Itsekin olen huomannut vuosien varrella, tullut siis mieleen, että onkohan taustalla jokin ajatus, että mt-ongelmaiset eivät voisi kärsiä fyysisistä ongelmista. Ihan kuin ne mt-ongelmat suojaisivat kaikelta muulta.
Vuosia sitten itselläni oli fyysisiä oireita ja huono kunto, olisi pitänyt yleislääkärin mielestä vain mennä juttelemaan psykiatrin kanssa, kun vika oli muka korvien välissä.
Loppujen lopuksi sen vian joutui hoitamaan kirurgit leikkaussalissa. Siihen ei olisi psykiatri pystynyt.
Ei tämä aina ihan helppoa ole.

Lue lisää

Itse olen miettinyt, että miten mielenkiintoista olisi päästä kärpäsenä kattoon seuraamaan näitä potilaan ja lääkärin keskusteluita.

Vaikka itsellänikin on huonoja kokemuksia hoidosta, niin olen myös jäänyt miettimään, että miten sekavina ihmiset menevät selittämään ongelmistaan lääkärille?

Anonyymi00113 kirjoitti:

Itse olen miettinyt, että miten mielenkiintoista olisi päästä kärpäsenä kattoon seuraamaan näitä potilaan ja lääkärin keskusteluita.

Vaikka itsellänikin on huonoja kokemuksia hoidosta, niin olen myös jäänyt miettimään, että miten sekavina ihmiset menevät selittämään ongelmistaan lääkärille?

Lue lisää

Ei välttämättä ollenkaan sekavina jos lääkäri ei tahdo ymmärtää sua

Anonyymi00115 kirjoitti:

Ei välttämättä ollenkaan sekavina jos lääkäri ei tahdo ymmärtää sua

On vaikeaa edes päästä lääkärille kun portinvartijana hoitaja. Jos hoitaja ei ymmärrä et edes pääse lääkärille. Eli monta syytä, ei aina sekavuudesta kyse lainkaan.

Ja toinen juttu on et jos sulla on x-juttu minkä tiedät miksei lääkäri usko sua et oireilee taas? Ne ei tosin terveyskeskuksessa vissiin kunnolla edes lue sun tietoja

Anonyymi00115 kirjoitti:

Ei välttämättä ollenkaan sekavina jos lääkäri ei tahdo ymmärtää sua

Sehän se juju siinä olisi. Kuulla että kummassa päässä se kommunikaatio vaikeus on, vai onko kummassakin?

Anonyymi00102 kirjoitti:

Ei tarvitse tavata ketään, riittää kun teet virallisen valituksen hoitovirheestä jos sellainen on ollut olemassa tai muuten lakkaat uhriutumasta.

Mistä mä teen hoitovirheen? En ole uhriutunut, mutta eikö sinusta fyysisiin oireisiin pitäisi saada lääkärin aika. Mä en edes tiennyt että sillä kyselyllä testataan kaikki mt diagnoosit silloin 20 vuotta sitten.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Terveyskeskus nimenomaan neuvoo aina, jos et pärjää kotona, mene päivystykseen.
Päivystyksessä katsotaan, ettei ole mitään akuuttia, välittömästi hoitoa vaativaa vaivaa, sanotaan, ota yhteyttä terveyskeskukseen.
Tuo taitaa olla juurikin sitä pompottelua.
Jotkut sanovat, kun ovat käyneet lääkärillä useampaan kertaan, eivätkä ole saaneet apua, että joku lääkäri myöhemmin kysyy " miksei kukaan ole tehnyt mitään aiemmin, miksei tähän ole puututtu ? ". Mistä potilas vastauksen tietäisi, sitä pitäisi kysyä niiltä lääkäreiltä, jotka eivät ole vaivasta välittäneet.
Myös joku lääkäri saattaa tekstiinsä laittaa, että " sitä ja tätä " pitäisi selvittää, tutkia, mutta kukaan ei siltikään tee mitään.
Terveydenhuolto on todella repaleinen, ihmisiä lähetetään sille ja tälle lääkärille, kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta.
Omalääkärimalli on hyvä, mutta sekään ei tahdo toimia, kun sekin lääkäri vaihtuu yhtenään, hyvä jos ehtii edes tapaamaan, jää vain nimeksi koneella.

Lue lisää

Minä sain lääkärinajan vasta kun mulle oli määrätty maksiannos buranaa ja panadolia ja ne ei auttaneet. ja sitä ennen päivystyksessä lääkäri laittoi verikokeet hormonimittauksiin ja sitten sain sen lääkäriajan.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Ei ne kantasuomalaisetkaan lääkärit tunnu ihan aina ymmärtävän. Huomaa, kun kirjauksiaan katsoo jälkikäteen, virheitä löytyy. Osa tiedoista on muunlaista, kuin mitä potilas on kertonut vastaanotolla.

Lue lisää

Yksi ulkomaalaistaustainen lääkäri ei edes tiennyt mitä on vaihdevuodet ja oli kirjannut minut mieheksi potilaskertomukseen. Korjasivat tiedon kun tein oikaisupyynnön. Tekoälyä käyttävät potilaskirjausten tekemiseen ja todella älykäs tekoäly kun oli saanut minusta miehenkin.

Anonyymi00118 kirjoitti:

Mistä mä teen hoitovirheen? En ole uhriutunut, mutta eikö sinusta fyysisiin oireisiin pitäisi saada lääkärin aika. Mä en edes tiennyt että sillä kyselyllä testataan kaikki mt diagnoosit silloin 20 vuotta sitten.

Lue lisää

Hoitovirheestä valittaminen on turhaa. Usein ei johda mihinkään+se ei korjaa vaivaa

Anonyymi00113 kirjoitti:

Itse olen miettinyt, että miten mielenkiintoista olisi päästä kärpäsenä kattoon seuraamaan näitä potilaan ja lääkärin keskusteluita.

Vaikka itsellänikin on huonoja kokemuksia hoidosta, niin olen myös jäänyt miettimään, että miten sekavina ihmiset menevät selittämään ongelmistaan lääkärille?

Lue lisää

Eivät kaikki selittele sekavina. Jos ihmisellä on mt-taustaa, ei sitä tarvitse olla heti leimaamassa, että esim. lääkärissä asioinnit eivät onnistuisi.
Hanki itsellesi psykiatrinen diagnoosi ja mene sitten potilaana, ei tarvitse mennä kärpäseksi kattoon, niin näet millaista se on. Ja kun vielä valitat lääkärille jostain vaivasta, mitä ei heti näe päällepäin.
Kyllähän ne näkyviin, katsomalla todettaviin vaivoihin suhtautuvat ihan hyvin, mahdolliset tapaturmat, joku flunssainen tulehdustila, tms.
Ja kerroithan, että itselläsikin on myös huonoja kokemuksia, niin mitä sinä niistä kärpäsistä horiset ?

Anonyymi00116 kirjoitti:

On vaikeaa edes päästä lääkärille kun portinvartijana hoitaja. Jos hoitaja ei ymmärrä et edes pääse lääkärille. Eli monta syytä, ei aina sekavuudesta kyse lainkaan.

Ja toinen juttu on et jos sulla on x-juttu minkä tiedät miksei lääkäri usko sua et oireilee taas? Ne ei tosin terveyskeskuksessa vissiin kunnolla edes lue sun tietoja

Lue lisää

Voi kun nykyään kuulee vanhuksienkin, jopa nuorempienkin, sanovan, kun käyvät lääkärillä, että tuntuu kuin ei uskottaisi, kun lääkärille jotain oireitaan selittää.
Kyllä tuo aika yleistä on, eikä koske ainoastaan jotain mt-taustaisia. Taitaa se enemmän olla lääkäristä kiinni, miten hän asiat ottaa, kuin potilaasta.

Anonyymi00118 kirjoitti:

Mistä mä teen hoitovirheen? En ole uhriutunut, mutta eikö sinusta fyysisiin oireisiin pitäisi saada lääkärin aika. Mä en edes tiennyt että sillä kyselyllä testataan kaikki mt diagnoosit silloin 20 vuotta sitten.

Lue lisää

Kyllä ne vanhatkin 20-30 vuotta aiemmin todetut psyykkiset ongelmat ja diagnoosit vaikuttavat tänäkin päivänä, jos niistä on terveydenhuollossa tietoja näkyvissä. Pidetään ihmistä/potilasta samanlaisena kuin on ehkä ollut psyk. diagnoosin saadessaan kauan sitten.
En vain jaksa ymmärtää, miksi se on noin, mikä siihen voi vaikuttaa, missä vika ? Ei se ole potilaan vika, jos hänellä on joskus ollut mt-ongelmia.

Anonyymi00122 kirjoitti:

Hoitovirheestä valittaminen on turhaa. Usein ei johda mihinkään se ei korjaa vaivaa

Jos hoitaneeseen yksikköön valittaa, tulee vastaus, että ylilääkäri on keskustellut lääkärin kanssa, ja hän on kertonut eri tavalla. Ja kun on vain sana sanaa vastaan ( joissain tilanteissa ), niin on siinä potilas aika lailla alakynnessä. Kollegiaalista toimintaa niillä on.

Anonyymi00126 kirjoitti:

Kyllä ne vanhatkin 20-30 vuotta aiemmin todetut psyykkiset ongelmat ja diagnoosit vaikuttavat tänäkin päivänä, jos niistä on terveydenhuollossa tietoja näkyvissä. Pidetään ihmistä/potilasta samanlaisena kuin on ehkä ollut psyk. diagnoosin saadessaan kauan sitten.
En vain jaksa ymmärtää, miksi se on noin, mikä siihen voi vaikuttaa, missä vika ? Ei se ole potilaan vika, jos hänellä on joskus ollut mt-ongelmia.

Lue lisää

Mä olen täällä monta kertaa sanonut ettei siitä diagnoosista ole havaintoja ja kirjauksia. Minulla oli masennus ja ahdistuneisuushäiriö joista on kirjaukset ja havainnot. Sinusta siis itsetunto-ongelmat ei voi poistua, Minulla oli masennus josta oli havainnot ja se diagnoosi poistettiin mutta yksi jäi josta ei ole havaintoja ja minulle ei ole perusteltu kuin sillä ettei minulla ole ystäviä ja minulla on sosiaalista vetäytymistä. Vaikka minulla on ollut koko ajan ystäviä. Mutta kun minä en enää 8 vuoden jälkeen hakenut millekkään työkkärin kurssille niin psykiatri katsoi että minulla on sosiaalista vetäytymistä. Olin siis 8 vuotta käynyt koulutuksissa ja kursseilla ja minun olisi pitänt edelleen hakea kursseille. Mutta kun työkkärissä ei ollut enää sopivia kursseja niin vaikea hakea. Viimesin jonka kävin oli ns työnhakukurssin tyyppinen.

Anonyymi00118 kirjoitti:

Mistä mä teen hoitovirheen? En ole uhriutunut, mutta eikö sinusta fyysisiin oireisiin pitäisi saada lääkärin aika. Mä en edes tiennyt että sillä kyselyllä testataan kaikki mt diagnoosit silloin 20 vuotta sitten.

Lue lisää

Menin kerran kipupotilaana terveyskeskukseen oireineni. Ilmoittauduttuani hoitaja antoi minulle jonkun mieliala-/masennuskaavakkeen, että täytä tuo odotellessasi.
Täyttelin sitä sitten, ja toki ihmettelin, että miksi.
Kun menin lääkärin huoneeseen, ojensin paperin lääkärille ja sanoin, että hoitaja pyysi täyttämään tällaisen. Lääkäri ei edes kunnolla vilkaissut koko paperia, laittoi sen sivuun, sanoi samalla " et sinä tämän takia tullut ". Ja alettiin puhumaan kivuista ja oireistani.
Onneksi tällaistakin tapahtuu, ettei ainoastaan tuijoteta vuosia vanhoja merkintöjä, että on joskus ollut mt-ongelmia.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Mä olen täällä monta kertaa sanonut ettei siitä diagnoosista ole havaintoja ja kirjauksia. Minulla oli masennus ja ahdistuneisuushäiriö joista on kirjaukset ja havainnot. Sinusta siis itsetunto-ongelmat ei voi poistua, Minulla oli masennus josta oli havainnot ja se diagnoosi poistettiin mutta yksi jäi josta ei ole havaintoja ja minulle ei ole perusteltu kuin sillä ettei minulla ole ystäviä ja minulla on sosiaalista vetäytymistä. Vaikka minulla on ollut koko ajan ystäviä. Mutta kun minä en enää 8 vuoden jälkeen hakenut millekkään työkkärin kurssille niin psykiatri katsoi että minulla on sosiaalista vetäytymistä. Olin siis 8 vuotta käynyt koulutuksissa ja kursseilla ja minun olisi pitänt edelleen hakea kursseille. Mutta kun työkkärissä ei ollut enää sopivia kursseja niin vaikea hakea. Viimesin jonka kävin oli ns työnhakukurssin tyyppinen.

Lue lisää

Se en ole ollut minä, joka on ehkä sanonut, etteivät itsetunto-ongelmat voisi poistua.
Minä nimenomaan tuolla aiemmin sanoin, että itsetuntoaan pystyy saamaan paremmaksi.

Anonyymi00133 kirjoitti:

Menin kerran kipupotilaana terveyskeskukseen oireineni. Ilmoittauduttuani hoitaja antoi minulle jonkun mieliala-/masennuskaavakkeen, että täytä tuo odotellessasi.
Täyttelin sitä sitten, ja toki ihmettelin, että miksi.
Kun menin lääkärin huoneeseen, ojensin paperin lääkärille ja sanoin, että hoitaja pyysi täyttämään tällaisen. Lääkäri ei edes kunnolla vilkaissut koko paperia, laittoi sen sivuun, sanoi samalla " et sinä tämän takia tullut ". Ja alettiin puhumaan kivuista ja oireistani.
Onneksi tällaistakin tapahtuu, ettei ainoastaan tuijoteta vuosia vanhoja merkintöjä, että on joskus ollut mt-ongelmia.

Lue lisää

Kun kyselyssä oli tunnenko ettei muut ihmiset ymmärrä sinua . Vaivaantunut olo toisten seurassa. Tunnet itsesi vaivaantuneeksi kun toiset ihmiset katsovat sinua. Nämä eivät voi liittyä ujouteen, huonoon itsetuntoon. Minulla on ollut 40 vuotta iho-ongelmia niin minulla ei ole oikeus hävetä omaa ihosairautta johon ei ole parantavaa hoitoa. Tänä päivänä olet sinut sen ja itseni kanssa.Olen myös ollut koulukiusattu ja sekään ei saa vaikuttaa ihmiseen , itsetuntoon ja minäkäsitykseen. Kuinka moni huonon itsetunnon omaava ajattelee itsestään ja elämästään positiivisesti? tai masentunut?

Anonyymi00134 kirjoitti:

Se en ole ollut minä, joka on ehkä sanonut, etteivät itsetunto-ongelmat voisi poistua.
Minä nimenomaan tuolla aiemmin sanoin, että itsetuntoaan pystyy saamaan paremmaksi.

Lue lisää

Kyllä ja olen saanut mutta terveydenhuoltoa ei kiinnosta. Se ei usko että joku ihminen voi toipua ja alkaa ajattelee itsestään ja elämästään toisella tavalla. Se on terveydenhuollolle mahdoton ajatus että ihminen voi muuttaa omaa ajattelutapaa.

Anonyymi00139 kirjoitti:

Kyllä ja olen saanut mutta terveydenhuoltoa ei kiinnosta. Se ei usko että joku ihminen voi toipua ja alkaa ajattelee itsestään ja elämästään toisella tavalla. Se on terveydenhuollolle mahdoton ajatus että ihminen voi muuttaa omaa ajattelutapaa.

Lue lisää

Niin ne kuvitteli minunkin kohdalla, ettei mikään enää muuttuisi, mutta toisin kävi.
Eivät halunneet edes hyväksyä, kun aloin paremmin pärjäämään.
Kun kerroin silloin senhetkisestä elämästäni sairaalan poliklinikan psykiatrille, kotiasiat/kodinhoito onnistui, rahalliset asiat hoitui, oli harrastuksia, oli sosiaalista elämää ( toki nuo kaikki edelleenkin ), niin lääkäri oli kirjoittanut " ylemmällä tasolle " lääkärinlausuntoon, "potilas suhtautuu pärjäämiseensä epärealistisen optimistisesti" .
Eli tuon perusteella en ilmeisesti olisi saanut olla iloinen, että olin toipunut ja alkanut pärjäämään paremmin.
Mutta aivan sama, kirjoitelkoon mitä haluavat, tärkeintähän se on, että itsellä on hyvä olla.
Ja tuosta omasta jutusta on jo monia vuosia aikaa.

Onhan se väärin sanoa ihmiselle, kenelle tahansa, ettei mistään muka enää koskaan tulisi mitään, tai mikään ei kohdallasi onnistuisi, tms. Jotkut voivat menettää itsensä arvostuksen ja vajota ajattelemaan, ettei minusta ole mihinkään, kun niin on sanottu.
Kaikilla on mahdollisuus, niin ainakin itse haluan ajatella. Eikä mitään edes voi tietää, ennen kuin kokeilee.

Anonyymi00148 kirjoitti:

Niin ne kuvitteli minunkin kohdalla, ettei mikään enää muuttuisi, mutta toisin kävi.
Eivät halunneet edes hyväksyä, kun aloin paremmin pärjäämään.
Kun kerroin silloin senhetkisestä elämästäni sairaalan poliklinikan psykiatrille, kotiasiat/kodinhoito onnistui, rahalliset asiat hoitui, oli harrastuksia, oli sosiaalista elämää ( toki nuo kaikki edelleenkin ), niin lääkäri oli kirjoittanut " ylemmällä tasolle " lääkärinlausuntoon, "potilas suhtautuu pärjäämiseensä epärealistisen optimistisesti" .
Eli tuon perusteella en ilmeisesti olisi saanut olla iloinen, että olin toipunut ja alkanut pärjäämään paremmin.
Mutta aivan sama, kirjoitelkoon mitä haluavat, tärkeintähän se on, että itsellä on hyvä olla.
Ja tuosta omasta jutusta on jo monia vuosia aikaa.

Onhan se väärin sanoa ihmiselle, kenelle tahansa, ettei mistään muka enää koskaan tulisi mitään, tai mikään ei kohdallasi onnistuisi, tms. Jotkut voivat menettää itsensä arvostuksen ja vajota ajattelemaan, ettei minusta ole mihinkään, kun niin on sanottu.
Kaikilla on mahdollisuus, niin ainakin itse haluan ajatella. Eikä mitään edes voi tietää, ennen kuin kokeilee.

Lue lisää

Mut eihän ne käy kotona vahtimassa miten oikeesti pärjäät??

Anonyymi00148 kirjoitti:

Niin ne kuvitteli minunkin kohdalla, ettei mikään enää muuttuisi, mutta toisin kävi.
Eivät halunneet edes hyväksyä, kun aloin paremmin pärjäämään.
Kun kerroin silloin senhetkisestä elämästäni sairaalan poliklinikan psykiatrille, kotiasiat/kodinhoito onnistui, rahalliset asiat hoitui, oli harrastuksia, oli sosiaalista elämää ( toki nuo kaikki edelleenkin ), niin lääkäri oli kirjoittanut " ylemmällä tasolle " lääkärinlausuntoon, "potilas suhtautuu pärjäämiseensä epärealistisen optimistisesti" .
Eli tuon perusteella en ilmeisesti olisi saanut olla iloinen, että olin toipunut ja alkanut pärjäämään paremmin.
Mutta aivan sama, kirjoitelkoon mitä haluavat, tärkeintähän se on, että itsellä on hyvä olla.
Ja tuosta omasta jutusta on jo monia vuosia aikaa.

Onhan se väärin sanoa ihmiselle, kenelle tahansa, ettei mistään muka enää koskaan tulisi mitään, tai mikään ei kohdallasi onnistuisi, tms. Jotkut voivat menettää itsensä arvostuksen ja vajota ajattelemaan, ettei minusta ole mihinkään, kun niin on sanottu.
Kaikilla on mahdollisuus, niin ainakin itse haluan ajatella. Eikä mitään edes voi tietää, ennen kuin kokeilee.

Lue lisää

Aika mielenkiintoista. Mulla oli menossa unilääkkeiden vähennys ja kun halusin diagnoosin uudelleen arviointia niin hoitaja ja psykiatri olivat jo katsoneet valmiiksi että minulle pitää palauttaa toinen jo poistettu unilääke koska katsoivat että minä voin liian hyvin ja tämä on tapahtunut liian nopeesti.

Aikasemmin hoitaja olevansa iloinen mun puolesta . Psykiatri sanoi suoraan ettei tunne mua vaan on lukenut minusta potilasasiakirjoista, jotka on 15-20 vuotta vanhoja. Ensin terveydenhuolto puhuu että unohda menneet ja keskity tähän päivään . Sitten kun sä keskityt ja alat ajattatee asioista eri tavalla niin sekään ei kelpaa.

Se hyvä puoli oli että sain sen vähennyksen tehtyä toisen lääkkeen kohdalla. Toista voin syödä ihan mielelläni. Mutta seuraavan kerran jos mielenterveyspuolella pitää asioida tai saa kertoa ystävistä ja sosiaalisesta elämästä niin mielelläni sen teen.

Anonyymi00161 kirjoitti:

Mut eihän ne käy kotona vahtimassa miten oikeesti pärjäät??

Silloin alkuvaiheessa hoitaja kävi kotikäynneillä jonkun aikaa. Ja itse kävin poliklinikalla tapaamassa psykiatria, harvoin mutta säännöllisesti.
Yleisestikään sitten kun ei ole enää tarvetta esim. hoitajan kotikäynneille, niin ei niitä enää tehdä.
"Miten oikeesti pärjäät ?". Monesti ihminen osaa kertoa pärjäämisestään ihan totuuden mukaisesti, eivät tietenkään kaikki, tai aina.
Ja kun ihmisen pärjäämistä jollain tavalla seurataan, esim. lääkärikäynneillä, hoitajan luona käynneillä, niin kyllä ne siitä kokonaiskuvaa pärjäämisestä saavat.

Anonyymi00165 kirjoitti:

Silloin alkuvaiheessa hoitaja kävi kotikäynneillä jonkun aikaa. Ja itse kävin poliklinikalla tapaamassa psykiatria, harvoin mutta säännöllisesti.
Yleisestikään sitten kun ei ole enää tarvetta esim. hoitajan kotikäynneille, niin ei niitä enää tehdä.
"Miten oikeesti pärjäät ?". Monesti ihminen osaa kertoa pärjäämisestään ihan totuuden mukaisesti, eivät tietenkään kaikki, tai aina.
Ja kun ihmisen pärjäämistä jollain tavalla seurataan, esim. lääkärikäynneillä, hoitajan luona käynneillä, niin kyllä ne siitä kokonaiskuvaa pärjäämisestä saavat.

Lue lisää

Kotikäynnit? Oho. En tiennytkään et ne tekee tollasia

Anonyymi00165 kirjoitti:

Silloin alkuvaiheessa hoitaja kävi kotikäynneillä jonkun aikaa. Ja itse kävin poliklinikalla tapaamassa psykiatria, harvoin mutta säännöllisesti.
Yleisestikään sitten kun ei ole enää tarvetta esim. hoitajan kotikäynneille, niin ei niitä enää tehdä.
"Miten oikeesti pärjäät ?". Monesti ihminen osaa kertoa pärjäämisestään ihan totuuden mukaisesti, eivät tietenkään kaikki, tai aina.
Ja kun ihmisen pärjäämistä jollain tavalla seurataan, esim. lääkärikäynneillä, hoitajan luona käynneillä, niin kyllä ne siitä kokonaiskuvaa pärjäämisestä saavat.

Lue lisää

Mulla hoitaja kysyi tuleeko riitoja ystävien kanssa jos omia mielipiteitä. Miksi pitää negatiivisia asioita etsiä ja niistä kysellä. Väkisin yritetään kaivaa jotain negatiivista. Kerroin että ei riidellä ystävien kanssa vaikka olis omat mielipiteet. Mulla on kestänyt ystävyyssuhteet pidenpään kuin joillakin avioliitto tai seurustelu.

Anonyymi00168 kirjoitti:

Mulla hoitaja kysyi tuleeko riitoja ystävien kanssa jos omia mielipiteitä. Miksi pitää negatiivisia asioita etsiä ja niistä kysellä. Väkisin yritetään kaivaa jotain negatiivista. Kerroin että ei riidellä ystävien kanssa vaikka olis omat mielipiteet. Mulla on kestänyt ystävyyssuhteet pidenpään kuin joillakin avioliitto tai seurustelu.

Lue lisää

Riidat yms kuuluu anyway normaaliin elämään

Anonyymi00169 kirjoitti:

Riidat yms kuuluu anyway normaaliin elämään

Niin kuuluukin, mutta kenties psykiatrian puolella halutaan tietää, miten ihminen käyttäytyy riitatilanteessa, miten hän riitatilanteeseen suhtautuu. Se on sellaista tunne-elämän selvittelyä, kuinka pystyy hallitsemaan ja hillitsemään omia tunteitaan.
Ihmisillä kun on eri pituiset pinnat, toisilla menee hermot herkästikin, toisilla ei. Riitatilanteissa voi myös pahimmillaan esiintyä esim. väkivaltaisuutta, aggressiota, ym.

Anonyymi00169 kirjoitti:

Riidat yms kuuluu anyway normaaliin elämään

Niin mutta ei ole ollut tarvetta riidellä ystävien kanssa. Jos ei osaa keskustella ja säädellä tunteita niin eihän sille mitään voi.

Anonyymi00172 kirjoitti:

Niin mutta ei ole ollut tarvetta riidellä ystävien kanssa. Jos ei osaa keskustella ja säädellä tunteita niin eihän sille mitään voi.

Mä en oikein tiedä miten noi kriteerit toimii ellei se kysy kavereiltakin. Vähän mielipidejuttuja /mtiten ite kokee jutut

Anonyymi00172 kirjoitti:

Niin mutta ei ole ollut tarvetta riidellä ystävien kanssa. Jos ei osaa keskustella ja säädellä tunteita niin eihän sille mitään voi.

Sehän on vain hyvä, jos ystävien kanssa ei tule riitoja. Ja hyvät ystävät pystyy kyllä mahdolliset riitatilanteet selvittämään puhumalla.
Riitelyäkin on niin monenlaista, voi olla pientä erimielisyyttä, kinastelua, ja sitten voi mennä ihan toiseen ääripäähän, että voi tulla jopa fyysistä tappelua.
Se on totta, tunteita olisi hyvä osata säädellä. Vaikuttaa olevan nykyihmisille vaikeampaa se tunteiden säätely kuin mitä oli vuosia sitten.

Anonyymi00171 kirjoitti:

Niin kuuluukin, mutta kenties psykiatrian puolella halutaan tietää, miten ihminen käyttäytyy riitatilanteessa, miten hän riitatilanteeseen suhtautuu. Se on sellaista tunne-elämän selvittelyä, kuinka pystyy hallitsemaan ja hillitsemään omia tunteitaan.
Ihmisillä kun on eri pituiset pinnat, toisilla menee hermot herkästikin, toisilla ei. Riitatilanteissa voi myös pahimmillaan esiintyä esim. väkivaltaisuutta, aggressiota, ym.

Lue lisää

Hoitaja kysyi mistä me jutellaan ystävien kanssa ja kun kerroin niin hoitaja kysyi tuleeko riitaa. Miksi pitäis tulla riitaa jos kaksi ihmistä juttelee ja vaihtaa ajatuksia aiheesta josta molemmat tykkää jutella.

Anonyymi00173 kirjoitti:

Mä en oikein tiedä miten noi kriteerit toimii ellei se kysy kavereiltakin. Vähän mielipidejuttuja /mtiten ite kokee jutut

Mä yllätyin että pitäiskö mun riidellä ystävien kanssa jos me ollaan löydetty puheenaihe josta molemmat saa kertoa oman kantansa ja välillä voidaan jopa nauraa sille ettei olla samaa mieltä.

Anonyymi00176 kirjoitti:

Mä yllätyin että pitäiskö mun riidellä ystävien kanssa jos me ollaan löydetty puheenaihe josta molemmat saa kertoa oman kantansa ja välillä voidaan jopa nauraa sille ettei olla samaa mieltä.

Lue lisää

Ehkäpä hoitajalla on huonommat ihmissuhdetaidot kuin sulla

Anonyymi00176 kirjoitti:

Mä yllätyin että pitäiskö mun riidellä ystävien kanssa jos me ollaan löydetty puheenaihe josta molemmat saa kertoa oman kantansa ja välillä voidaan jopa nauraa sille ettei olla samaa mieltä.

Lue lisää

Selkeästi sulla paremmat ihmissuhdetaidoit kuin hoitotaholla. Ihmiset kuitenkin ajattelee asioita oman kokemusten kautta myös vaikka oliski ammattilainen

Anonyymi00174 kirjoitti:

Sehän on vain hyvä, jos ystävien kanssa ei tule riitoja. Ja hyvät ystävät pystyy kyllä mahdolliset riitatilanteet selvittämään puhumalla.
Riitelyäkin on niin monenlaista, voi olla pientä erimielisyyttä, kinastelua, ja sitten voi mennä ihan toiseen ääripäähän, että voi tulla jopa fyysistä tappelua.
Se on totta, tunteita olisi hyvä osata säädellä. Vaikuttaa olevan nykyihmisille vaikeampaa se tunteiden säätely kuin mitä oli vuosia sitten.

Lue lisää

No minä en tappele mun ystävien kanssa ja koska ovat miehiä niin en edes pärjäisi heille. Mun ystävät ei ole koskaan sanoneet tai tehneet mitään josta pitäis haastaa riitaa. Toki olen loukkaantunut ja silloinkin aiheetta. Kun osaa käsitellä tunteita niin on paljon helpomaa.

Anonyymi00178 kirjoitti:

Selkeästi sulla paremmat ihmissuhdetaidoit kuin hoitotaholla. Ihmiset kuitenkin ajattelee asioita oman kokemusten kautta myös vaikka oliski ammattilainen

Sitä en tiedä. Kyllä 20 vuodessa oppii tuntee ja tietää mitä toinen on jostain asiasta. Ja välillä voi olla että on eri mieltä mutta kun toinen perustelee asian niin voi nähdä asian toisenkin puolen. Eikä ne keskustelut niin dramaattisia ole että niistä vois edes riitaa syntyä.

Anonyymi00175 kirjoitti:

Hoitaja kysyi mistä me jutellaan ystävien kanssa ja kun kerroin niin hoitaja kysyi tuleeko riitaa. Miksi pitäis tulla riitaa jos kaksi ihmistä juttelee ja vaihtaa ajatuksia aiheesta josta molemmat tykkää jutella.

Lue lisää

Jos/kun hoitaja kysyy, tuleeko riitaa, se ei tarkoita, että pitäisi tulla riitaa.
Hän haluaa vain tietää, tuleeko riitaa, ei käske riitelemään.

Anonyymi00180 kirjoitti:

Sitä en tiedä. Kyllä 20 vuodessa oppii tuntee ja tietää mitä toinen on jostain asiasta. Ja välillä voi olla että on eri mieltä mutta kun toinen perustelee asian niin voi nähdä asian toisenkin puolen. Eikä ne keskustelut niin dramaattisia ole että niistä vois edes riitaa syntyä.

Lue lisää

On myös aina hyvä muistaa, että toisella saa olla oma mielipide, jos se vaikka olisikin erilainen kuin oma mielipide.
Jos on asioista eri mieltä, niin voisi keskustella, miksi on eri näkemys, tai eri mielipide.
Kaikenlainen niin sanottu rakentava keskustelu on hyvää.
Jos toisen joku sanominen vaikka loukkaa tai tuntuu muuten ikävältä, niin siitäkin voi sanoa, että hei, tuo ei nyt ollut yhtään kivaa, se ei tuntunut hyvältä.
Pitkäaikaisessa ystävyydessä on varmaan sekin hyvä puoli, että ihminen oppii tietämään myös ystävänsä tunteista enemmän, miten ystävä reagoi eri asioihin. Sinä oppii olemaan loukkaamatta toista edes vahingossa, kun tietää millaisia tunteita asiat toisessa herättää.
Ihmissuhteet, niiden hoitaminen ja ylläpitäminen ylipäänsä on taitolaji, se ei ole aina helppoa.

Anonyymi00182 kirjoitti:

On myös aina hyvä muistaa, että toisella saa olla oma mielipide, jos se vaikka olisikin erilainen kuin oma mielipide.
Jos on asioista eri mieltä, niin voisi keskustella, miksi on eri näkemys, tai eri mielipide.
Kaikenlainen niin sanottu rakentava keskustelu on hyvää.
Jos toisen joku sanominen vaikka loukkaa tai tuntuu muuten ikävältä, niin siitäkin voi sanoa, että hei, tuo ei nyt ollut yhtään kivaa, se ei tuntunut hyvältä.
Pitkäaikaisessa ystävyydessä on varmaan sekin hyvä puoli, että ihminen oppii tietämään myös ystävänsä tunteista enemmän, miten ystävä reagoi eri asioihin. Sinä oppii olemaan loukkaamatta toista edes vahingossa, kun tietää millaisia tunteita asiat toisessa herättää.
Ihmissuhteet, niiden hoitaminen ja ylläpitäminen ylipäänsä on taitolaji, se ei ole aina helppoa.

Lue lisää

Minusta se että keskustellaan ja on omia mielipiteitä ei ole riitelyä. Kun riitelystä oli täällä kyse. Minun ystävät ei ole koskaan sanoneet minusta mitään pahaa, koska siihen ei ole ollut aihetta. Kyllä minun ystäväni uskaltavat olla rehellisiä ja harvoin ollaan eri mieltä. Jos toinen on eri mieltä jostain ja asia ei liity minuun ja elämääni niin miksi pitäis alkaa haastaa riitaa. esm jos puhutaan politiikasta ja taloudesta niin ei mulla ole tarvetta alkaa riidellä,

Anonyymi00181 kirjoitti:

Jos/kun hoitaja kysyy, tuleeko riitaa, se ei tarkoita, että pitäisi tulla riitaa.
Hän haluaa vain tietää, tuleeko riitaa, ei käske riitelemään.

Ei tietenkään. mutta miksi tätä kysytään 20 vuotta myöhemmin eikä silloin kun diagnoosia on annettu. Miksi tuo kysymys esitetään 20 vuotta myöhemmin eikä silloin kun diagnoosia psykiatri miettinyt?

Anonyymi00184 kirjoitti:

Ei tietenkään. mutta miksi tätä kysytään 20 vuotta myöhemmin eikä silloin kun diagnoosia on annettu. Miksi tuo kysymys esitetään 20 vuotta myöhemmin eikä silloin kun diagnoosia psykiatri miettinyt?

Lue lisää

Ei se hoitaja ole sitä kysynyt sinun diagnoosisi takia, vaan ihan sinun itsesi takia.
Hän on varmaan halunnut tietää vain, riiteletkö ystävien kanssa, ei siinä sen kummempaa.
Ei sinussa ole vikaa, vaikka hoitaja tuollaisia kyseleekin, ei noista kannata loukkaantua eikä ottaa itseensä.

Anonyymi00185 kirjoitti:

Ei se hoitaja ole sitä kysynyt sinun diagnoosisi takia, vaan ihan sinun itsesi takia.
Hän on varmaan halunnut tietää vain, riiteletkö ystävien kanssa, ei siinä sen kummempaa.
Ei sinussa ole vikaa, vaikka hoitaja tuollaisia kyseleekin, ei noista kannata loukkaantua eikä ottaa itseensä.

Lue lisää

En loukkaantunut. Mutta miksi hoitaja ei voi kysyä mitä teen ystävien kanssa vaan kysyy tuleeko riitaa. Eikö voida puhua myös siitä mitä tehdään yhdessä ja millasia ystäväni ovat.

Anonyymi00184 kirjoitti:

Ei tietenkään. mutta miksi tätä kysytään 20 vuotta myöhemmin eikä silloin kun diagnoosia on annettu. Miksi tuo kysymys esitetään 20 vuotta myöhemmin eikä silloin kun diagnoosia psykiatri miettinyt?

Lue lisää

Ehkä siksi, että vain sairas ihminen jumittaa kaksikymmentä vuotta vanhoihin asioihin. Sillä siis voidaan hyvin arvioida sitä, että miten ihminen oikeasti pärjää sillä hetkellä.

Anonyymi00187 kirjoitti:

Ehkä siksi, että vain sairas ihminen jumittaa kaksikymmentä vuotta vanhoihin asioihin. Sillä siis voidaan hyvin arvioida sitä, että miten ihminen oikeasti pärjää sillä hetkellä.

Lue lisää

Sehän se tärkeintä onkin, kuinka menee tällä hetkellä. Jo menneisiin ja tapahtuneisiin asioihin kun ei voi enää jälkeenpäin muutoksia tehdä. Se mitä on ollut, on ollut jo.
Ettekö te hoitajan kanssa sitten puhu lainkaan, mitä teet ystävien kanssa ? Olette varmasti jotain asiaan liittyen jutellut ?
Mitä tarkoitit tuolla " vain sairas ihminen jumittaa kaksikymmentä vuotta vanhoihin asioihin " ? Tuosta saa käsityksen, että se hoitaja olisi muka jollain tavalla sairas.

Anonyymi00187 kirjoitti:

Ehkä siksi, että vain sairas ihminen jumittaa kaksikymmentä vuotta vanhoihin asioihin. Sillä siis voidaan hyvin arvioida sitä, että miten ihminen oikeasti pärjää sillä hetkellä.

Lue lisää

Sä et ymmärrä kun minä olen saanut diagnoosin koska terveydenhuollon mielestä minulla ei ole ystäviä ja minulla ongelmia ihmissuhteissa. Ja nyt kysytään sitten tästä riitelystä ja diagnoosi pysyy kuitenkin .

Anonyymi00189 kirjoitti:

Sehän se tärkeintä onkin, kuinka menee tällä hetkellä. Jo menneisiin ja tapahtuneisiin asioihin kun ei voi enää jälkeenpäin muutoksia tehdä. Se mitä on ollut, on ollut jo.
Ettekö te hoitajan kanssa sitten puhu lainkaan, mitä teet ystävien kanssa ? Olette varmasti jotain asiaan liittyen jutellut ?
Mitä tarkoitit tuolla " vain sairas ihminen jumittaa kaksikymmentä vuotta vanhoihin asioihin " ? Tuosta saa käsityksen, että se hoitaja olisi muka jollain tavalla sairas.

Lue lisää

Ei . Hoitajaa siis kiinnosti tuleeko riitaa. Kyllä kerroin aikoinaan mitä teen ystävien kanssa mutta kun se ei riitä.

Anonyymi00191 kirjoitti:

Sä et ymmärrä kun minä olen saanut diagnoosin koska terveydenhuollon mielestä minulla ei ole ystäviä ja minulla ongelmia ihmissuhteissa. Ja nyt kysytään sitten tästä riitelystä ja diagnoosi pysyy kuitenkin .

Lue lisää

hoitotaho se tässä ei ymmärrä

Anonyymi00193 kirjoitti:

hoitotaho se tässä ei ymmärrä

Nimenomaa. Siitähän tässä on kysymys.

Anonyymi00193 kirjoitti:

hoitotaho se tässä ei ymmärrä

On totta kun googlettaa niin sosiaalista vetäytymistä on mm jos ei ole työelämässä tai opiskele. Mutta silloin voisi sen mainita eikä ettei ole ystäviä ja ihmissuhteita. On muuta sosiaalista elämää.

Anonyymi00196 kirjoitti:

On totta kun googlettaa niin sosiaalista vetäytymistä on mm jos ei ole työelämässä tai opiskele. Mutta silloin voisi sen mainita eikä ettei ole ystäviä ja ihmissuhteita. On muuta sosiaalista elämää.

Lue lisää

Omaa elämää ei kannata etsiä googlesta, tai elää googlen mukaan.
Oman elämän ja elämäntavat saa jokainen tehdä itselleen omanlaisekseen, mistä itse tykkää.

Anonyymi00197 kirjoitti:

Omaa elämää ei kannata etsiä googlesta, tai elää googlen mukaan.
Oman elämän ja elämäntavat saa jokainen tehdä itselleen omanlaisekseen, mistä itse tykkää.

Voi hyvänen aika. Mä koitan vaan ymmärtää terveydenhuollon näkemystä.

Anonyymi00197 kirjoitti:

Omaa elämää ei kannata etsiä googlesta, tai elää googlen mukaan.
Oman elämän ja elämäntavat saa jokainen tehdä itselleen omanlaisekseen, mistä itse tykkää.

En ole sanonut että elän googlen mukaan mutta yritän vaan jotenkin ymmärtää terveydenhuollon näkemystä sosiaalisesta vetäytymisestä jossa liikutaan ystävien ja ihmisten kanssa mm julkisilla paikoilla.

Anonyymi00201 kirjoitti:

En ole sanonut että elän googlen mukaan mutta yritän vaan jotenkin ymmärtää terveydenhuollon näkemystä sosiaalisesta vetäytymisestä jossa liikutaan ystävien ja ihmisten kanssa mm julkisilla paikoilla.

Lue lisää

Olen yrittänyt sanoa, että älä laita niin paljon painoarvoa sille, mitä terveydenhuolto sanoo sinulle, tai kirjoittaa teksteissään. Jos he ovat eri mieltä jostain asiasta kuin sinä, niin sille ei voi mitään.
Tykkäät itse tavata ystäviä, viettää heidän kanssaan aikaa, käydä kahvilla, jos se ei terveydenhuollolle riitä, niin sillehän ei voi mitään. Jatka elämääsi samalla tavalla kuten olet tehnyt tähänkin asti.

Anonyymi00202 kirjoitti:

Olen yrittänyt sanoa, että älä laita niin paljon painoarvoa sille, mitä terveydenhuolto sanoo sinulle, tai kirjoittaa teksteissään. Jos he ovat eri mieltä jostain asiasta kuin sinä, niin sille ei voi mitään.
Tykkäät itse tavata ystäviä, viettää heidän kanssaan aikaa, käydä kahvilla, jos se ei terveydenhuollolle riitä, niin sillehän ei voi mitään. Jatka elämääsi samalla tavalla kuten olet tehnyt tähänkin asti.

Lue lisää

Niin teen mutta en ymmärrä että mikä oikeus terveydenhuollolla määrittää diagnoosi sen mukaan paljon sulla on ystäviä ja sosiaalista elämää. Kun olen yrittänyt tehdä oikaisupyyntöjä niin terveydenhuolto vetoaa siihen ettei minulla on ystäviä ja sosiaalista elämää ja tämän takia diagnoosi pysyy ja sen takia somaattisiin vaivoihin on hankala saada apua.

Anonyymi00203 kirjoitti:

Niin teen mutta en ymmärrä että mikä oikeus terveydenhuollolla määrittää diagnoosi sen mukaan paljon sulla on ystäviä ja sosiaalista elämää. Kun olen yrittänyt tehdä oikaisupyyntöjä niin terveydenhuolto vetoaa siihen ettei minulla on ystäviä ja sosiaalista elämää ja tämän takia diagnoosi pysyy ja sen takia somaattisiin vaivoihin on hankala saada apua.

Lue lisää

Ketään ei diagnosoida sosiaalisen elämän puuttumisen takia, mutta se sosiaalisen elämän puuttuminen ja yksinäisyys voi aiheuttaa joillekin psyykkisiä ongelmia, ja niiden takia diagnosoidaan, jos se katsotaan sairaudeksi.
Onko sinulla jotain psyykkisiä ongelmia, vaikka ystäviä ja sosiaalista elämää onkin ? Onko jotain oireita, ahdistusta, kenties harhaisuutta tms., masennusta, tai jotain muita psyykkisiä juttuja ? Onko sinulla todettu joskus skitsofrenia, olet kirjoittanut tänne, jossa aloitus oli skitsofreniaan liittyvä ? Jos olisit täysin kunnossa, tuskin kävisit hoitajankaan luona ?
Niitä oireita ne tarkoittaa, kun pysyvät diagnoosissaan.
Ei siitä diagnoosista tarvitse niin välittää, kun siitä huolimatta voi elää itselleen normaalia ja tyydyttävää elämää.
Sen tiedän itsekin, että somaattisiin vaivoihin on hankalampaa saada apua, kun on ollut mt-ongelmia taustalla.

Anonyymi00204 kirjoitti:

Ketään ei diagnosoida sosiaalisen elämän puuttumisen takia, mutta se sosiaalisen elämän puuttuminen ja yksinäisyys voi aiheuttaa joillekin psyykkisiä ongelmia, ja niiden takia diagnosoidaan, jos se katsotaan sairaudeksi.
Onko sinulla jotain psyykkisiä ongelmia, vaikka ystäviä ja sosiaalista elämää onkin ? Onko jotain oireita, ahdistusta, kenties harhaisuutta tms., masennusta, tai jotain muita psyykkisiä juttuja ? Onko sinulla todettu joskus skitsofrenia, olet kirjoittanut tänne, jossa aloitus oli skitsofreniaan liittyvä ? Jos olisit täysin kunnossa, tuskin kävisit hoitajankaan luona ?
Niitä oireita ne tarkoittaa, kun pysyvät diagnoosissaan.
Ei siitä diagnoosista tarvitse niin välittää, kun siitä huolimatta voi elää itselleen normaalia ja tyydyttävää elämää.
Sen tiedän itsekin, että somaattisiin vaivoihin on hankalampaa saada apua, kun on ollut mt-ongelmia taustalla.

Lue lisää

Minulla oli itsetunto-ongelmia ja ahdistusta ja terveydenhuolto on katsonut ettei näistä voi parantua , varsinkaan itsetunto-ongelmista ja syömishäiriö josta olen parantunut, Minä hain diagnoosin uudelleen arviointia mutta en päässyt koska terveydenhuolto katsoi 20 vuotta sitten tehtyä kyselykaavakkeen vastauksia. Olen tehnyt nuon testin yhden kerran 20 vuotta sitten ja ihminen ei voi muuttua.

Minulla oli diagnoosi masennuksesta vaikka en ikinä jäänyt kotiin makaa vaan tein asioita. Kävin koulutuksissa ja kursseilla.

Minä voin nykyään hyvin. Minulla ei ole koskaan ollut harhaisuutta ja kirjattu aina ettei ole psykoottisuutta. Minulla ei ole skitsofreniaa eikä ole ollut.

En minä käy hoitajan luona. Kävin lääkevähennyksen takia hoitajalla viimesen kerran keväällä. Sitä ennen hoitosuhde oli 15 vuotta sitten. Sen lääkevähennyksen takia aloin voimaan paremmin. Minulla oli unettomuuteen kaksi psykoosilääkettä. Vaikka minulla ei ole ikinä ollut psykoosia ja ei yhtään osastohoitoa.

Joo kirjotin tänne ja en nyt muista mitä kommentoin niin lähti eri poluille tämä kommentointi. Kommetoin mm sitä ettei mt diagnoosin saa välttämättä hoitoa somaattisiin vaivoihin.

Voisimme jutella miten huono itsetunto ja minäkäsitys vaikuttaa mutta tämä ketju ei ole sitä varten.

Anonyymi00206 kirjoitti:

Minulla oli itsetunto-ongelmia ja ahdistusta ja terveydenhuolto on katsonut ettei näistä voi parantua , varsinkaan itsetunto-ongelmista ja syömishäiriö josta olen parantunut, Minä hain diagnoosin uudelleen arviointia mutta en päässyt koska terveydenhuolto katsoi 20 vuotta sitten tehtyä kyselykaavakkeen vastauksia. Olen tehnyt nuon testin yhden kerran 20 vuotta sitten ja ihminen ei voi muuttua.

Minulla oli diagnoosi masennuksesta vaikka en ikinä jäänyt kotiin makaa vaan tein asioita. Kävin koulutuksissa ja kursseilla.

Minä voin nykyään hyvin. Minulla ei ole koskaan ollut harhaisuutta ja kirjattu aina ettei ole psykoottisuutta. Minulla ei ole skitsofreniaa eikä ole ollut.

En minä käy hoitajan luona. Kävin lääkevähennyksen takia hoitajalla viimesen kerran keväällä. Sitä ennen hoitosuhde oli 15 vuotta sitten. Sen lääkevähennyksen takia aloin voimaan paremmin. Minulla oli unettomuuteen kaksi psykoosilääkettä. Vaikka minulla ei ole ikinä ollut psykoosia ja ei yhtään osastohoitoa.

Joo kirjotin tänne ja en nyt muista mitä kommentoin niin lähti eri poluille tämä kommentointi. Kommetoin mm sitä ettei mt diagnoosin saa välttämättä hoitoa somaattisiin vaivoihin.

Voisimme jutella miten huono itsetunto ja minäkäsitys vaikuttaa mutta tämä ketju ei ole sitä varten.

Lue lisää

Minä olen kertonut monesti että pitkäaikaisimmat ystävät ovat 20 vuoden takaa ja ovat edelleen vahvasti elämässäni mukana. Ja en ole yksinäinen.

Anonyymi00206 kirjoitti:

Minulla oli itsetunto-ongelmia ja ahdistusta ja terveydenhuolto on katsonut ettei näistä voi parantua , varsinkaan itsetunto-ongelmista ja syömishäiriö josta olen parantunut, Minä hain diagnoosin uudelleen arviointia mutta en päässyt koska terveydenhuolto katsoi 20 vuotta sitten tehtyä kyselykaavakkeen vastauksia. Olen tehnyt nuon testin yhden kerran 20 vuotta sitten ja ihminen ei voi muuttua.

Minulla oli diagnoosi masennuksesta vaikka en ikinä jäänyt kotiin makaa vaan tein asioita. Kävin koulutuksissa ja kursseilla.

Minä voin nykyään hyvin. Minulla ei ole koskaan ollut harhaisuutta ja kirjattu aina ettei ole psykoottisuutta. Minulla ei ole skitsofreniaa eikä ole ollut.

En minä käy hoitajan luona. Kävin lääkevähennyksen takia hoitajalla viimesen kerran keväällä. Sitä ennen hoitosuhde oli 15 vuotta sitten. Sen lääkevähennyksen takia aloin voimaan paremmin. Minulla oli unettomuuteen kaksi psykoosilääkettä. Vaikka minulla ei ole ikinä ollut psykoosia ja ei yhtään osastohoitoa.

Joo kirjotin tänne ja en nyt muista mitä kommentoin niin lähti eri poluille tämä kommentointi. Kommetoin mm sitä ettei mt diagnoosin saa välttämättä hoitoa somaattisiin vaivoihin.

Voisimme jutella miten huono itsetunto ja minäkäsitys vaikuttaa mutta tämä ketju ei ole sitä varten.

Lue lisää

Ymmärrän täysin tuon sinun tilanteen. Minulla on aika lailla saman tyyppistä taustalla, huonoa itsetuntoa, ym. Aikoinaan oli psykoosejakin, mutta siitä on jo vuosia.
Minunkin kohdalla tehtiin kyllä selväksi, etten koskaan tulisi parantumaan, en pystyisi pärjäämään, lääkkeitä olisi pitänyt jatkaa loppuelämän ajan.
No toisin kävi. En varmaankaan parane koskaan, mutta olen toipunut ja elämäni on nykyään parempaa kuin joskus aiemmin. Myös itsetuntoa olen saanut aika paljonkin paremmaksi, täysin hyväksi se tulee tuskin koskaan.
Diagnoosi on ja pysyy, mutta mitäpä sille voi.

Anonyymi00208 kirjoitti:

Ymmärrän täysin tuon sinun tilanteen. Minulla on aika lailla saman tyyppistä taustalla, huonoa itsetuntoa, ym. Aikoinaan oli psykoosejakin, mutta siitä on jo vuosia.
Minunkin kohdalla tehtiin kyllä selväksi, etten koskaan tulisi parantumaan, en pystyisi pärjäämään, lääkkeitä olisi pitänyt jatkaa loppuelämän ajan.
No toisin kävi. En varmaankaan parane koskaan, mutta olen toipunut ja elämäni on nykyään parempaa kuin joskus aiemmin. Myös itsetuntoa olen saanut aika paljonkin paremmaksi, täysin hyväksi se tulee tuskin koskaan.
Diagnoosi on ja pysyy, mutta mitäpä sille voi.

Lue lisää

Diagnoosin pitäs pystyä vaihtamaan mut julkinen ei kovin halukas

Anonyymi00209 kirjoitti:

Diagnoosin pitäs pystyä vaihtamaan mut julkinen ei kovin halukas

Itse en ole alkanut edes yrittämään diagnoosin vaihtamista tai poistamista, johtuen siitä, kun on vuosien varrella tullut hyvin tutuksi se, miten tuolla terveydenhuollossa suhtaudutaan ja asennoidutaan " potilaisiin ", etenkin kun on mt-taustaa olemassa. Yleisin ajatusmalli on " kerran hullu, aina hullu ".
Ja toisaalta sekin, kun lääkärit vaihtuvat yhtenään, täysin uusi ja tuntematon lääkäri ei tiedä ihmisen tilanteesta mitään, paitsi lukemansa vanhat muiden lääkäreiden tekstit, ja tekee päätelmänsä niiden perusteella.

Anonyymi00191 kirjoitti:

Sä et ymmärrä kun minä olen saanut diagnoosin koska terveydenhuollon mielestä minulla ei ole ystäviä ja minulla ongelmia ihmissuhteissa. Ja nyt kysytään sitten tästä riitelystä ja diagnoosi pysyy kuitenkin .

Lue lisää

Aika nopeestihan tuota olet "riitaa haastamassa" kun joku ei sinua ymmärrä. En siis juurikaan ihmettele, jos joku haluaa tarkentaa tätä tilannetta kysymällä lisäkysymyksiä siitä, että meneekö se sitten oikeasti riitelyksi, vai ei.

Anonyymi00208 kirjoitti:

Ymmärrän täysin tuon sinun tilanteen. Minulla on aika lailla saman tyyppistä taustalla, huonoa itsetuntoa, ym. Aikoinaan oli psykoosejakin, mutta siitä on jo vuosia.
Minunkin kohdalla tehtiin kyllä selväksi, etten koskaan tulisi parantumaan, en pystyisi pärjäämään, lääkkeitä olisi pitänyt jatkaa loppuelämän ajan.
No toisin kävi. En varmaankaan parane koskaan, mutta olen toipunut ja elämäni on nykyään parempaa kuin joskus aiemmin. Myös itsetuntoa olen saanut aika paljonkin paremmaksi, täysin hyväksi se tulee tuskin koskaan.
Diagnoosi on ja pysyy, mutta mitäpä sille voi.

Lue lisää

Kun kävin loppusyksystä psykiatrilla tarkoituksena diagnoosin uudelleen arviointi niin olivat hoitajan kanssa puhuneet että toinen psykoosilääke joko oli unettomuuteen pitäis palauttaa koska voin liian hyvin eli minun minäkäsitys oli muuttunut,koska se tarvitse vain vuoden sitä että alkaa käsittelee elämäänsä ja tunteita ja kun tämän avulla aloin voimaa paremmin . Koska tämä tapahtui vuodessa niin hoitaja ja psykiatri katsoivat että muutos on tapahtunut liian nopeesti ja toinen psykoosilääke on palautettava,koska olin alkanut arvostaa itseäni ja näkemään eletyn elämän toisella tavlla . Näkee myös niitä positiivisiakin asioita. En alkanut syömään psykoosilääkettä sen takia että olin saanut ekan kerran itsetuntoa ja tuntemaan itsestäni ylpeyttä (terveellä tavalla). Aina terveydenhuollossa sanotaan että elä tässä tässä päivässä ja koita etsiä etsiä asioita jonka takia olet selvinnyt ja sitten kun sen teet niin ei kelpaa. Keväällä sain hoitajalta kuulla että diagnoosi on heitetty hatusta. Taisi lipsauttaa sen vahingossa. Koska penäsin diagnoosin perusteluja ja hoitaja sanoi etten tee niillä perusteilla mitään. Johon minä sanoin että minulla potilaana tiedonsaantioikeus ja potilaalle diagnoosi pitää perustella niin että potilas sen ymmärtää. Ja minulle ei oltu diagnoosia perusteltu mitenkään. Vaikeahan sitä terveydenhuollon on perustella kun psykiatri on vetässyt hatusta diagnoosin jolla varmasti pääsee eläkkeelle. Ja Kelasta kun kysyin niin se diagnoosi ei merkkaa vaan se työkyky. Mutta terveydenhuolto ei halunnut kuulla tätä vaan kivasti olikin 45 minuuttia mennyt ja vastaanottoaika käytetty. Vaikka itsetuntoni on parantunut niin ei se tarkoita että minusta tulis joku vitsin kertoja tai puhuja. Vaan että osaa arvostaa itseään ja sitä mitä on saavuttanut elämässä kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.

Anonyymi00213 kirjoitti:

Kun kävin loppusyksystä psykiatrilla tarkoituksena diagnoosin uudelleen arviointi niin olivat hoitajan kanssa puhuneet että toinen psykoosilääke joko oli unettomuuteen pitäis palauttaa koska voin liian hyvin eli minun minäkäsitys oli muuttunut,koska se tarvitse vain vuoden sitä että alkaa käsittelee elämäänsä ja tunteita ja kun tämän avulla aloin voimaa paremmin . Koska tämä tapahtui vuodessa niin hoitaja ja psykiatri katsoivat että muutos on tapahtunut liian nopeesti ja toinen psykoosilääke on palautettava,koska olin alkanut arvostaa itseäni ja näkemään eletyn elämän toisella tavlla . Näkee myös niitä positiivisiakin asioita. En alkanut syömään psykoosilääkettä sen takia että olin saanut ekan kerran itsetuntoa ja tuntemaan itsestäni ylpeyttä (terveellä tavalla). Aina terveydenhuollossa sanotaan että elä tässä tässä päivässä ja koita etsiä etsiä asioita jonka takia olet selvinnyt ja sitten kun sen teet niin ei kelpaa. Keväällä sain hoitajalta kuulla että diagnoosi on heitetty hatusta. Taisi lipsauttaa sen vahingossa. Koska penäsin diagnoosin perusteluja ja hoitaja sanoi etten tee niillä perusteilla mitään. Johon minä sanoin että minulla potilaana tiedonsaantioikeus ja potilaalle diagnoosi pitää perustella niin että potilas sen ymmärtää. Ja minulle ei oltu diagnoosia perusteltu mitenkään. Vaikeahan sitä terveydenhuollon on perustella kun psykiatri on vetässyt hatusta diagnoosin jolla varmasti pääsee eläkkeelle. Ja Kelasta kun kysyin niin se diagnoosi ei merkkaa vaan se työkyky. Mutta terveydenhuolto ei halunnut kuulla tätä vaan kivasti olikin 45 minuuttia mennyt ja vastaanottoaika käytetty. Vaikka itsetuntoni on parantunut niin ei se tarkoita että minusta tulis joku vitsin kertoja tai puhuja. Vaan että osaa arvostaa itseään ja sitä mitä on saavuttanut elämässä kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.

Lue lisää

Minäkin vuosia sitten lopetettuani viimeisen lääkityksen, kävin vielä psykiatrin luona.
Keskusteltiin lopettamastani lääkkeestä, kerroin kuinka elämänlaatuni oli parantunut lopetuksen jälkeen, tunteet palautuneet, ym.
Keskustelu eteni, hetkeä myöhemmin psykiatri kuitenkin sanoi " kyllä sinun täytyy sitä lääkitystä jatkaa, kun se parantaa sinun elämänlaatua ". Hetken ihmettelin, mutta sanoin siihen, että juurihan äsken sanoin, että elämänlaatuni parani lopetuksen myötä.
Ota nyt noista sitten selvää....
Joskus on parempi, että itse tietää mikä on itselle hyväksi. Toki eihän se kaikkien kohdalla mene ihan niinkään.

Anonyymi00212 kirjoitti:

Aika nopeestihan tuota olet "riitaa haastamassa" kun joku ei sinua ymmärrä. En siis juurikaan ihmettele, jos joku haluaa tarkentaa tätä tilannetta kysymällä lisäkysymyksiä siitä, että meneekö se sitten oikeasti riitelyksi, vai ei.

Lue lisää

En ole riitaa haastamassa. Mutta eihän kukaan ulkonpuolinen voi sanoa ettei ystävien määrällä ja sosiaalisella elämällä voi saada diagnoosia, kun minä olen saanut. Ja mielestäni olen vastannut kaikkiin jotka kommentoinut. Sano viesti mihin en ole vastannut niin käyn vastaamasa.

Anonyymi00214 kirjoitti:

Minäkin vuosia sitten lopetettuani viimeisen lääkityksen, kävin vielä psykiatrin luona.
Keskusteltiin lopettamastani lääkkeestä, kerroin kuinka elämänlaatuni oli parantunut lopetuksen jälkeen, tunteet palautuneet, ym.
Keskustelu eteni, hetkeä myöhemmin psykiatri kuitenkin sanoi " kyllä sinun täytyy sitä lääkitystä jatkaa, kun se parantaa sinun elämänlaatua ". Hetken ihmettelin, mutta sanoin siihen, että juurihan äsken sanoin, että elämänlaatuni parani lopetuksen myötä.
Ota nyt noista sitten selvää....
Joskus on parempi, että itse tietää mikä on itselle hyväksi. Toki eihän se kaikkien kohdalla mene ihan niinkään.

Lue lisää

Minulle sanottiin että syöhän ihmiset diabetekseen lääkkeitä niin sinäkin voit syödä psykoosilääkettä jotta vointisi ei romahtaisi eli itsetunto laskisi ja itsensä arvostaminen .Ja sitä varten pitäisi syödä psykoosilääkeettä ennaltaehkäisemään mahdollinen itsetunnon aleneminen. Näin kun yritin diagnoosin uudelleen arviointiin.

Anonyymi00214 kirjoitti:

Minäkin vuosia sitten lopetettuani viimeisen lääkityksen, kävin vielä psykiatrin luona.
Keskusteltiin lopettamastani lääkkeestä, kerroin kuinka elämänlaatuni oli parantunut lopetuksen jälkeen, tunteet palautuneet, ym.
Keskustelu eteni, hetkeä myöhemmin psykiatri kuitenkin sanoi " kyllä sinun täytyy sitä lääkitystä jatkaa, kun se parantaa sinun elämänlaatua ". Hetken ihmettelin, mutta sanoin siihen, että juurihan äsken sanoin, että elämänlaatuni parani lopetuksen myötä.
Ota nyt noista sitten selvää....
Joskus on parempi, että itse tietää mikä on itselle hyväksi. Toki eihän se kaikkien kohdalla mene ihan niinkään.

Lue lisää

Koska lääkitys= niiden mielestä estää psykoosjea jne

Anonyymi00217 kirjoitti:

Minulle sanottiin että syöhän ihmiset diabetekseen lääkkeitä niin sinäkin voit syödä psykoosilääkettä jotta vointisi ei romahtaisi eli itsetunto laskisi ja itsensä arvostaminen .Ja sitä varten pitäisi syödä psykoosilääkeettä ennaltaehkäisemään mahdollinen itsetunnon aleneminen. Näin kun yritin diagnoosin uudelleen arviointiin.

Lue lisää

Eihän psykoosilääkkeet noihin auta mitään. Mä nyt kehollisesti voin paljon paremmin kun lopetin omani (no 550mg klotsapiinia oli aikoinaan) ja mitä nyt jäljellä on sit muista syistä. Kyllähän noi lääkkeet ihan kamalia myrkkyjä on

Anonyymi00219 kirjoitti:

Eihän psykoosilääkkeet noihin auta mitään. Mä nyt kehollisesti voin paljon paremmin kun lopetin omani (no 550mg klotsapiinia oli aikoinaan) ja mitä nyt jäljellä on sit muista syistä. Kyllähän noi lääkkeet ihan kamalia myrkkyjä on

Lue lisää

Ei niin ja sen takia syökään psykoosilääkettä , jos itsetunto jossain kohtaan olis huonompi. Minulla on vielä tämän diagnoosin kohdalla merkitty määräaikainen eli minulla olisi mahdollisuus sen mukaan toipua. Mä vetosin tähänkin syksyllä mutta kun ei haluta kuunnella. Mulla oli unettomuuteen ketipinor 400 mg ja peratsin 8 mg. Mä tilasin vanhoja potilasasiakirjoja niin siellä oli tarvittaessa voi ottaa unettomuuteen 16 mg peratsinia ketipinorin kanssa. Ihmistä lääkitään että vois mahdollisimman huonosti ja aivot saa todellakin tilttiin. Mä olen elänyt syksystä 2024 mun elämäni parasta aikaa ja se lääkkeiden vähentäminen on ollut yksi mun elämäni parhaista päätöksistä. Kun kävin lääkärissä pyytämässä vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa niin lääkäri kirjoitti että olen asialliallinen ja orientoitunut. Jos ihminen olis psykoottinen niin tuskin lääkäri noin kirjaisi.

Anonyymi00217 kirjoitti:

Minulle sanottiin että syöhän ihmiset diabetekseen lääkkeitä niin sinäkin voit syödä psykoosilääkettä jotta vointisi ei romahtaisi eli itsetunto laskisi ja itsensä arvostaminen .Ja sitä varten pitäisi syödä psykoosilääkeettä ennaltaehkäisemään mahdollinen itsetunnon aleneminen. Näin kun yritin diagnoosin uudelleen arviointiin.

Lue lisää

Minulla ei onnistunut lääkkeiden käytön aikana itsetunnon kohottaminen ollenkaan, enkä kyllä arvostanutkaan itseäni.
Vasta lääkitykset lopetettuani nuo palautuivat pikkuhiljaa, mutta ehkä sekin vaikutti, kun olin saanut itseni parempaan kuntoon.
Tiedän kuitenkin, jos aloittaisin lääkitykset uudelleen, menettäisin taas itseni arvostuksen, en välittäisi enää mistään mitään, en edes itsestäni. Ja siitä seuraisi luultavimmin uusi kierre päihdemaailmassa. En halua palata siihen, joten pidän itseni muuten mahdollisimman hyvävointisena, ettei tulisi lääkkeille tarvetta.

Anonyymi00218 kirjoitti:

Koska lääkitys= niiden mielestä estää psykoosjea jne

Toisaalta, on se vähän siitäkin kiinni, mistä mahdolliset psykoosit aiemmin ovat johtuneet, mikä ne on laukaissut.
Itselläni oli alkoholin, kannabiksen ja lääkkeiden sekakäyttö, joka johti psykooseihin.

Anonyymi00220 kirjoitti:

Ei niin ja sen takia syökään psykoosilääkettä , jos itsetunto jossain kohtaan olis huonompi. Minulla on vielä tämän diagnoosin kohdalla merkitty määräaikainen eli minulla olisi mahdollisuus sen mukaan toipua. Mä vetosin tähänkin syksyllä mutta kun ei haluta kuunnella. Mulla oli unettomuuteen ketipinor 400 mg ja peratsin 8 mg. Mä tilasin vanhoja potilasasiakirjoja niin siellä oli tarvittaessa voi ottaa unettomuuteen 16 mg peratsinia ketipinorin kanssa. Ihmistä lääkitään että vois mahdollisimman huonosti ja aivot saa todellakin tilttiin. Mä olen elänyt syksystä 2024 mun elämäni parasta aikaa ja se lääkkeiden vähentäminen on ollut yksi mun elämäni parhaista päätöksistä. Kun kävin lääkärissä pyytämässä vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa niin lääkäri kirjoitti että olen asialliallinen ja orientoitunut. Jos ihminen olis psykoottinen niin tuskin lääkäri noin kirjaisi.

Lue lisää

Olen usein ihmetellyt, miten psyykkisten sairauksien diagnooseihin voidaan laittaa "määräaikainen..." tai "parantumaton..... ". Ei aina voi etukäteen tietää, kuinka sairauden ja sairastamisen kanssa tulee käymään.

Anonyymi00221 kirjoitti:

Minulla ei onnistunut lääkkeiden käytön aikana itsetunnon kohottaminen ollenkaan, enkä kyllä arvostanutkaan itseäni.
Vasta lääkitykset lopetettuani nuo palautuivat pikkuhiljaa, mutta ehkä sekin vaikutti, kun olin saanut itseni parempaan kuntoon.
Tiedän kuitenkin, jos aloittaisin lääkitykset uudelleen, menettäisin taas itseni arvostuksen, en välittäisi enää mistään mitään, en edes itsestäni. Ja siitä seuraisi luultavimmin uusi kierre päihdemaailmassa. En halua palata siihen, joten pidän itseni muuten mahdollisimman hyvävointisena, ettei tulisi lääkkeille tarvetta.

Lue lisää

Mulla oli niin tuhdit unilääkkeet eli kaksi psykoosilääkettä että se vaikutti vielä seuraavana päivänäkin. Ajatus ei toiminut ollenkaan . Ystäviä ja liikuntaa jaksoin mutta aivot oli ihan tiltissä. Lääkevähennyksen jälkeen mun aivot alkoi toimii. Mikä näkyi mm että aloin käsittelee mun elämää ja sain paljon oivalluksia itsestäni ja elämästäni. Mä aloin työstää asioita. Ja sen kautta huomasin että elämässä on paljon hyvääkin . Mulla ei ole mitää päihdetaustaa vaan hyvin paljon itsetuntoon ja itsensä arvosmiseen liittyviä seikkoja. Taustalla on myös oppimisvaikeuksia vaikka niitä ei ikinä ole tutkittu,mutta sekin on valjennut mulle vuosi sitten kun aloin käsittelee mun elämää ja ottaa asioista selvää. Mä ole karkeroitunut koska se ei hyödytä mitään tai jossittelu ei auta. Musta ihanaa tuntea itsestäni ylpeyttä ja arvostaa itseäni vaikka siihen meni lähes 50 vuotta.

Anonyymi00223 kirjoitti:

Olen usein ihmetellyt, miten psyykkisten sairauksien diagnooseihin voidaan laittaa "määräaikainen..." tai "parantumaton..... ". Ei aina voi etukäteen tietää, kuinka sairauden ja sairastamisen kanssa tulee käymään.

Lue lisää

Mullahan on diagnoosi mikä pitäis olla pysyvä ja siitä ei ns voi parantua ja silti se on mulla ollut 20 vuotta määräaikanen ja vaikka en päässyt diagnoosin uudelleen arviointiin niin se pysyy määräaikaisena.

Anonyymi00226 kirjoitti:

Mullahan on diagnoosi mikä pitäis olla pysyvä ja siitä ei ns voi parantua ja silti se on mulla ollut 20 vuotta määräaikanen ja vaikka en päässyt diagnoosin uudelleen arviointiin niin se pysyy määräaikaisena.

Lue lisää

Ehkä tässä yks syy miks mun oma psykiatri on "kokenut" diagnoosien muuttamisessa koska muut ei halua niitä tehdä

Anonyymi00216 kirjoitti:

En ole riitaa haastamassa. Mutta eihän kukaan ulkonpuolinen voi sanoa ettei ystävien määrällä ja sosiaalisella elämällä voi saada diagnoosia, kun minä olen saanut. Ja mielestäni olen vastannut kaikkiin jotka kommentoinut. Sano viesti mihin en ole vastannut niin käyn vastaamasa.

Lue lisää

Ulkopuolinen voi sanoa, että sillä ei saa diagnoosia, että on ystäviä ja sosiaalista elämää.
Diagnoosiin tarvitaan syy, sairaus, jokin joka aiheuttaa psyykkistä oireilua.
Ystävät ja sosiaalinen elämä ei yleensä sairastuta ihmistä.

Anonyymi00228 kirjoitti:

Ulkopuolinen voi sanoa, että sillä ei saa diagnoosia, että on ystäviä ja sosiaalista elämää.
Diagnoosiin tarvitaan syy, sairaus, jokin joka aiheuttaa psyykkistä oireilua.
Ystävät ja sosiaalinen elämä ei yleensä sairastuta ihmistä.

Lue lisää

Psykiatriassa kriteerit on vähän hassuja joskus kun eihän ne näe ihmistä usein osaston ulkopuolella/vastaanoton

Anonyymi00225 kirjoitti:

Mulla oli niin tuhdit unilääkkeet eli kaksi psykoosilääkettä että se vaikutti vielä seuraavana päivänäkin. Ajatus ei toiminut ollenkaan . Ystäviä ja liikuntaa jaksoin mutta aivot oli ihan tiltissä. Lääkevähennyksen jälkeen mun aivot alkoi toimii. Mikä näkyi mm että aloin käsittelee mun elämää ja sain paljon oivalluksia itsestäni ja elämästäni. Mä aloin työstää asioita. Ja sen kautta huomasin että elämässä on paljon hyvääkin . Mulla ei ole mitää päihdetaustaa vaan hyvin paljon itsetuntoon ja itsensä arvosmiseen liittyviä seikkoja. Taustalla on myös oppimisvaikeuksia vaikka niitä ei ikinä ole tutkittu,mutta sekin on valjennut mulle vuosi sitten kun aloin käsittelee mun elämää ja ottaa asioista selvää. Mä ole karkeroitunut koska se ei hyödytä mitään tai jossittelu ei auta. Musta ihanaa tuntea itsestäni ylpeyttä ja arvostaa itseäni vaikka siihen meni lähes 50 vuotta.

Lue lisää

Sinullahan on nyt sitten vissiin asiat jo paremmin, hyvä niin.

Anonyymi00226 kirjoitti:

Mullahan on diagnoosi mikä pitäis olla pysyvä ja siitä ei ns voi parantua ja silti se on mulla ollut 20 vuotta määräaikanen ja vaikka en päässyt diagnoosin uudelleen arviointiin niin se pysyy määräaikaisena.

Lue lisää

Määräaikainenhan voi olla itse asiassa kuinka pitkä aika tahansa, jos ajattelee asiaa.

Anonyymi00231 kirjoitti:

Sinullahan on nyt sitten vissiin asiat jo paremmin, hyvä niin.

On kyllä.

Anonyymi00232 kirjoitti:

Määräaikainenhan voi olla itse asiassa kuinka pitkä aika tahansa, jos ajattelee asiaa.

Määräaikainen diagnoosi tarkoittaa ,että sairaus, vamma tai oire, jonka odotetaan paranevan tai häviävän tietyn ajan kuluessa.

Anonyymi00234 kirjoitti:

Määräaikainen diagnoosi tarkoittaa ,että sairaus, vamma tai oire, jonka odotetaan paranevan tai häviävän tietyn ajan kuluessa.

Käytännössä psykiatriassa pysyvä koska kukaan tarkastale diagnooseja

Anonyymi00235 kirjoitti:

Käytännössä psykiatriassa pysyvä koska kukaan tarkastale diagnooseja

niimpä mutta noudatetaan tetveydenhuollon ohjeita niin psykiatrin olis pitänyt kirjata diagnoosi pysyväksi kun kerta on terveydenhuollon ammattilainen

Anonyymi00236 kirjoitti:

niimpä mutta noudatetaan tetveydenhuollon ohjeita niin psykiatrin olis pitänyt kirjata diagnoosi pysyväksi kun kerta on terveydenhuollon ammattilainen

Ehkäpä ohjeiden rikkominen on se ettei diagnooseja tarkistateta jos määräaikainen

Anonyymi00228 kirjoitti:

Ulkopuolinen voi sanoa, että sillä ei saa diagnoosia, että on ystäviä ja sosiaalista elämää.
Diagnoosiin tarvitaan syy, sairaus, jokin joka aiheuttaa psyykkistä oireilua.
Ystävät ja sosiaalinen elämä ei yleensä sairastuta ihmistä.

Lue lisää

Ei niin mutta kun terveydenhuollon mukaan minulla ei ole ystäviä ja minulla on terveydenhuollon mukaan sosiaalista vetäytymistä joilla he perustelevat diagnoosin. Juu kyllä oli huono itsetunto, syömishäiriö ja oppimisvaikeuksia jonka takia sain diagnoosin josta ei voi ns. parantua. Koska itsetunto ei voi kehittyä jne.

Anonyymi00229 kirjoitti:

Psykiatriassa kriteerit on vähän hassuja joskus kun eihän ne näe ihmistä usein osaston ulkopuolella/vastaanoton

Minä sanoin hoitajalle silloin kun oli vielä hoitosuhde että voin mennä osastolle mutta en hitto vie pääse vaikka mulla on diagnoosi jossa pitäis olla harhoja ja todellisuuden taju pettänyt. Eivät osastolle edes ehdota.

Anonyymi00237 kirjoitti:

Ehkäpä ohjeiden rikkominen on se ettei diagnooseja tarkistateta jos määräaikainen

ja eivät halua diagnoosia tarkistella nykytilanteen mukaan vaan sen mukaan mikä tilanne on ollut 20 vuotta sitten. Ei terveydenhuoltoa kiinnosta potilaan nykyinen tilanne yhtään. ja sillä ei ole mitään merkitystä jos voi hyvin ja elää mielekästä elämää.

Anonyymi00240 kirjoitti:

ja eivät halua diagnoosia tarkistella nykytilanteen mukaan vaan sen mukaan mikä tilanne on ollut 20 vuotta sitten. Ei terveydenhuoltoa kiinnosta potilaan nykyinen tilanne yhtään. ja sillä ei ole mitään merkitystä jos voi hyvin ja elää mielekästä elämää.

Lue lisää

Ei etenkään jos oot eläkkeellä

Anonyymi00241 kirjoitti:

Ei etenkään jos oot eläkkeellä

Toikin voi olla ihan mahdollista. Mä sanoin että jos mut todetaan työkykyiseksi niin sitten minusta tulee työtön työnhakija. 2023 minulle sanottii että diagnoosi voidaan purkaa kuhan sitä itse pyydän ja syksyllä pyysin mutta ykskaks se ei onnistu,koska minun itsetunto ja itseni arvostaminen on tapahtunut liian nopeati ja se on merkkki siitä että minä olen sairas ja voin huonosti. En tiennut että oman voinnin paranemiseen on joku aikaraja jota ei saa alittaa,muuten sä oot sairas ,jos muutos tapahtuu liian nopeasti.

Anonyymi00240 kirjoitti:

ja eivät halua diagnoosia tarkistella nykytilanteen mukaan vaan sen mukaan mikä tilanne on ollut 20 vuotta sitten. Ei terveydenhuoltoa kiinnosta potilaan nykyinen tilanne yhtään. ja sillä ei ole mitään merkitystä jos voi hyvin ja elää mielekästä elämää.

Lue lisää

Kenties ajattelutapa on sellainen, että näistä sairauksista ei voi parantua, tai toipua.
Onhan se tosin väärin, jos ajatellaan ihmisen olevan samanlainen kuin mitä hän on ollut parikymmentä vuotta aikaisemmin.
Elämäntilanteet ja kaikki muuttuu joka ikisellä ihmisellä, on sitten terve tai sairas.

Anonyymi00243 kirjoitti:

Kenties ajattelutapa on sellainen, että näistä sairauksista ei voi parantua, tai toipua.
Onhan se tosin väärin, jos ajatellaan ihmisen olevan samanlainen kuin mitä hän on ollut parikymmentä vuotta aikaisemmin.
Elämäntilanteet ja kaikki muuttuu joka ikisellä ihmisellä, on sitten terve tai sairas.

Lue lisää

Mulle psykiatri sanoi kun halusi toisen unettomuuteen tarkoitetun (psykoosi) lääkkeen palauttaa että ilmoita sotekeskukseen jos tulee haittavaikutuksia. Niitähän tuli silloin kun käytin ja mulla oli rajut vierotusoireet kesällä. Sanoi jos tulee haittavaikutuksia niin sitten lopetat. Aloin itkee koska mulla oli muistissa kesän vierotusoireet ja psykiatri sanoi kyllä sinun on nyt aloitettava uudelleen kun sinulla on vaikeuksia säädellä tunteita. Ihminen ei saa itkeä koska muuten sulle syötetään psykoosilääkkeitä jotta sä et tuntis yhtään mitään.

Anonyymi00242 kirjoitti:

Toikin voi olla ihan mahdollista. Mä sanoin että jos mut todetaan työkykyiseksi niin sitten minusta tulee työtön työnhakija. 2023 minulle sanottii että diagnoosi voidaan purkaa kuhan sitä itse pyydän ja syksyllä pyysin mutta ykskaks se ei onnistu,koska minun itsetunto ja itseni arvostaminen on tapahtunut liian nopeati ja se on merkkki siitä että minä olen sairas ja voin huonosti. En tiennut että oman voinnin paranemiseen on joku aikaraja jota ei saa alittaa,muuten sä oot sairas ,jos muutos tapahtuu liian nopeasti.

Lue lisää

On varmaan halvempaa pitää eläkkeenä noille

Anonyymi00246 kirjoitti:

On varmaan halvempaa pitää eläkkeenä noille

Mutta olis kiva saada paikkansa pitävä diagnoosi. Minulla oli ahdistuneisuushäiriö mutta se hävisi diagnooseista kun työkyvyttömyyseläkettä piti alkaa miettiä. Ja sitten tilalle laitetaan diagnoosi jolla varmasti pääsee eläkkeelle. ja kela sanoo ettei se diagnoosi määritä eläkkeelle pääsyä vaan työkyky. Oireet siis sopi ahdituneisuushäiriöön mutta diagnoosi oli ihan muu kuin oireisiin sopiva.

Anonyymi00246 kirjoitti:

On varmaan halvempaa pitää eläkkeenä noille

ja halvempaa ettei tartte teettää testejä ja tutkimuksia kun diagnoosia uudelleen arvioidaan

Anonyymi00248 kirjoitti:

ja halvempaa ettei tartte teettää testejä ja tutkimuksia kun diagnoosia uudelleen arvioidaan

Mitäs niistä eläkkeellä olijoista välittää

Anonyymi00236 kirjoitti:

niimpä mutta noudatetaan tetveydenhuollon ohjeita niin psykiatrin olis pitänyt kirjata diagnoosi pysyväksi kun kerta on terveydenhuollon ammattilainen

Jos sairaus kirjataan pysyväksi, se voi aiheuttaa sairaalle sen, että hän ajattelee, ettei voisi koskaan toipua tai parantua. Se ei aina ole hyväksi, jos ajatus lähtee sille tielle, voi vain lisätä henkistä tuskaa ja itsetunto ei ainakaan sitten pääse nousemaan yhtään.
Sairas saattaa jopa ns. luovuttaa sen takia, kun uskoo, ettei hänestä ole enää mihinkään. Eikä se auta edes yrittämiseen yhtään, jos noin ajattelee.

Anonyymi00245 kirjoitti:

Mulle psykiatri sanoi kun halusi toisen unettomuuteen tarkoitetun (psykoosi) lääkkeen palauttaa että ilmoita sotekeskukseen jos tulee haittavaikutuksia. Niitähän tuli silloin kun käytin ja mulla oli rajut vierotusoireet kesällä. Sanoi jos tulee haittavaikutuksia niin sitten lopetat. Aloin itkee koska mulla oli muistissa kesän vierotusoireet ja psykiatri sanoi kyllä sinun on nyt aloitettava uudelleen kun sinulla on vaikeuksia säädellä tunteita. Ihminen ei saa itkeä koska muuten sulle syötetään psykoosilääkkeitä jotta sä et tuntis yhtään mitään.

Lue lisää

Tunteitaan on aika hankalaa säädellä siinä vaiheessa, kun ne on täysin tukahdutettu.

Anonyymi00249 kirjoitti:

Mitäs niistä eläkkeellä olijoista välittää

Eläkkeellä olevatkin ovat ihmisiä, ihan samanarvoisia kuin muutkin ihmiset.

Anonyymi00253 kirjoitti:

Eläkkeellä olevatkin ovat ihmisiä, ihan samanarvoisia kuin muutkin ihmiset.

On mut käytännössä terveydenhuollossa ei

Anonyymi00251 kirjoitti:

Jos sairaus kirjataan pysyväksi, se voi aiheuttaa sairaalle sen, että hän ajattelee, ettei voisi koskaan toipua tai parantua. Se ei aina ole hyväksi, jos ajatus lähtee sille tielle, voi vain lisätä henkistä tuskaa ja itsetunto ei ainakaan sitten pääse nousemaan yhtään.
Sairas saattaa jopa ns. luovuttaa sen takia, kun uskoo, ettei hänestä ole enää mihinkään. Eikä se auta edes yrittämiseen yhtään, jos noin ajattelee.

Lue lisää

No joo. Mulla on itsetunto ja minäkäsitys muuttunut 1,5 vuodessa ja voin hyvin. Mulla on kuitenkin mustaa valkoisella että diagnoosin kriteeritkin muuttunut 20 vuoden takaisesta ja ainahan mä voin kertoa tilanteesta jos tulee mielenterveys puheeksi jos fyysisistä vaivoista joutuu asioimaan. Jos terveydenhuollo ajattelee ettei ihmisen itsetunto voi kehittyä niin toki ajatelkoot sitten niin. Minä lähden kohta tapaa ystävää kaupungille. Että sellasta sosiaalista vetäytymistä on tänään tiedossa.

Anonyymi00252 kirjoitti:

Tunteitaan on aika hankalaa säädellä siinä vaiheessa, kun ne on täysin tukahdutettu.

Ja minulla ei ollut oikeutta näyttää tunteita kun sanoin vielä miksi itken. Kun psykiatria ei kiinnosta niin eihän sille mitään voi. Koska minulla on tunteita niin sitä varten on alettava syömään psykoosilääkettä,koska diabetikot käyttävät myös lääkkeitä lopun elämänsä.

Anonyymi00256 kirjoitti:

Ja minulla ei ollut oikeutta näyttää tunteita kun sanoin vielä miksi itken. Kun psykiatria ei kiinnosta niin eihän sille mitään voi. Koska minulla on tunteita niin sitä varten on alettava syömään psykoosilääkettä,koska diabetikot käyttävät myös lääkkeitä lopun elämänsä.

Lue lisää

Logiikka on vedenpitävä

Anonyymi00254 kirjoitti:

On mut käytännössä terveydenhuollossa ei

Käytännössä se ei ole myöskään terveydenhuollon asiakkaan/potilaan vika, jos ammattilainen ei osaa häntä kohdella ihmisarvoisella tavalla.

Anonyymi00257 kirjoitti:

Logiikka on vedenpitävä

Taas kotona. Näin psykiatri perusteli psykoosilääkkeen käytön. Jos jollain on diabetekseen lääkitys niin ei kait mun sen takia tartte alkaa syömään psyykelääkettä että jokku käyttää insuliinia. Tämän sanottuaan veti mut sanattomaksi. Mitä tuoho sanois ettei vaan lisätä velä enemmän lääkitystä.

Anonyymi00258 kirjoitti:

Käytännössä se ei ole myöskään terveydenhuollon asiakkaan/potilaan vika, jos ammattilainen ei osaa häntä kohdella ihmisarvoisella tavalla.

Valitettavasti

Anonyymi00245 kirjoitti:

Mulle psykiatri sanoi kun halusi toisen unettomuuteen tarkoitetun (psykoosi) lääkkeen palauttaa että ilmoita sotekeskukseen jos tulee haittavaikutuksia. Niitähän tuli silloin kun käytin ja mulla oli rajut vierotusoireet kesällä. Sanoi jos tulee haittavaikutuksia niin sitten lopetat. Aloin itkee koska mulla oli muistissa kesän vierotusoireet ja psykiatri sanoi kyllä sinun on nyt aloitettava uudelleen kun sinulla on vaikeuksia säädellä tunteita. Ihminen ei saa itkeä koska muuten sulle syötetään psykoosilääkkeitä jotta sä et tuntis yhtään mitään.

Lue lisää

Siellä psykiatrisella puolella mitään tunteita, eikä niiden ilmaisemista hyväksytä. Tai sitten kaikki reaktiot ja tunneilmaisut nähdään jonakin merkkinä ja todisteena jostakin häiriöstä tai sairaudesta. Tunteet ja niiden ilmaiseminen on tervettä, ja osoitus siitä.

Suosittelen välttämään kyseisiä "palveluita", jotka kyllä mainostavat ja väittävät "auttavansa apua itselleen hakevia". Kannattaa ennemmin hankkia itselleen ja ympärilleen hyviä ja luotettavia ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella kaikista asioista ja ilmaista omia tunteitaan. Etsiä tietoa kirjoista ja netistä. Kuin mennä psykiatrin eteen kertomaan omasta elämästään ja vaikeuksistaan. On se kumma, kun niin moni ei vieläkään tajua, mihin siellä tähdätään. Ei sieltä muuta ihmisille muuta "apua, tukea ja hoitoa" anneta, kuin pääasiassa lääkkeitä ja sähköhoitoa. Pysyvän leiman saa niistä ihmiselle annetuista diagnooseista. Niitä sieltä ainakin saa, ei mitään muuta. Ymmärtäkää jo nyt tämä asia viimeinkin,

Anonyymi00261 kirjoitti:

Siellä psykiatrisella puolella mitään tunteita, eikä niiden ilmaisemista hyväksytä. Tai sitten kaikki reaktiot ja tunneilmaisut nähdään jonakin merkkinä ja todisteena jostakin häiriöstä tai sairaudesta. Tunteet ja niiden ilmaiseminen on tervettä, ja osoitus siitä.

Suosittelen välttämään kyseisiä "palveluita", jotka kyllä mainostavat ja väittävät "auttavansa apua itselleen hakevia". Kannattaa ennemmin hankkia itselleen ja ympärilleen hyviä ja luotettavia ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella kaikista asioista ja ilmaista omia tunteitaan. Etsiä tietoa kirjoista ja netistä. Kuin mennä psykiatrin eteen kertomaan omasta elämästään ja vaikeuksistaan. On se kumma, kun niin moni ei vieläkään tajua, mihin siellä tähdätään. Ei sieltä muuta ihmisille muuta "apua, tukea ja hoitoa" anneta, kuin pääasiassa lääkkeitä ja sähköhoitoa. Pysyvän leiman saa niistä ihmiselle annetuista diagnooseista. Niitä sieltä ainakin saa, ei mitään muuta. Ymmärtäkää jo nyt tämä asia viimeinkin,

Lue lisää

Onneks voin hyvin ja ei ole tarvetta käyttää. Sain lääkevähennyksen käytyä läpi joten ei ole tarvetta julkisella mielenterveyspalveluihin. Koska inhimilliset tunteet on kielletty ja niitä ei saa myöskään olla elämässä. Sä et saa tuntea negatiivisia tunteita vaikka ne samat tuntee sallitaan heille joilla ei ole mt-diagnoosia. Tämän olen saanut psykiatrian puolella kokea. Ei ole oikeutta tuntea esim. surua, pettymystä, häpeää. Muuten olet mieleltäsi sairas.

Koska olen kiltti ihminen niin halusin sen lääkevähennyksen tehdä lääkärin ohjeiden mukaan. Minulla on ihania ystäviä ja läheisiä joille voin puhua.

Anonyymi00262 kirjoitti:

Onneks voin hyvin ja ei ole tarvetta käyttää. Sain lääkevähennyksen käytyä läpi joten ei ole tarvetta julkisella mielenterveyspalveluihin. Koska inhimilliset tunteet on kielletty ja niitä ei saa myöskään olla elämässä. Sä et saa tuntea negatiivisia tunteita vaikka ne samat tuntee sallitaan heille joilla ei ole mt-diagnoosia. Tämän olen saanut psykiatrian puolella kokea. Ei ole oikeutta tuntea esim. surua, pettymystä, häpeää. Muuten olet mieleltäsi sairas.

Koska olen kiltti ihminen niin halusin sen lääkevähennyksen tehdä lääkärin ohjeiden mukaan. Minulla on ihania ystäviä ja läheisiä joille voin puhua.

Lue lisää

Valitettavasti tosi monella ei ole ketään...

Anonyymi00263 kirjoitti:

Valitettavasti tosi monella ei ole ketään...

No joo. Mutta jos haluaa jäädä kotiin ja ei halua olla ihmisten kanssa ja eikä ole palvelujen piirissä niin kuka silloin tietää että joku on yksinäinen.

Anonyymi00264 kirjoitti:

No joo. Mutta jos haluaa jäädä kotiin ja ei halua olla ihmisten kanssa ja eikä ole palvelujen piirissä niin kuka silloin tietää että joku on yksinäinen.

Sepä se. Ei kukaan voi tietää, jos joku on erakoitunut kotiin ja on yksinäinen.
Ikävä juttu, mutta kukapa osaisi sellaista lähteä auttamaan ja hakemaan kotoa palvelujen piiriin.
Eri asia kai silloin, jos ihminen on jo aiemmin ollut palvelujen piirissä, ja vetäytyy jostain syystä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Silloin hänen olemassaolonsa on jonkin tahon tiedossa, ja voidaan alkaa ihmettelemään, kun hänestä ei ole aikoihin kuulunut mitään. Saattavat käydä kotona katsomassa, miten ihmisellä siellä menee.

Anonyymi00264 kirjoitti:

No joo. Mutta jos haluaa jäädä kotiin ja ei halua olla ihmisten kanssa ja eikä ole palvelujen piirissä niin kuka silloin tietää että joku on yksinäinen.

Eipä ne palvelut saa yksinäiselle tehtyä mitään kun ketään ei voi pakottaa olemaan kenenkään kaveri

Anonyymi00265 kirjoitti:

Sepä se. Ei kukaan voi tietää, jos joku on erakoitunut kotiin ja on yksinäinen.
Ikävä juttu, mutta kukapa osaisi sellaista lähteä auttamaan ja hakemaan kotoa palvelujen piiriin.
Eri asia kai silloin, jos ihminen on jo aiemmin ollut palvelujen piirissä, ja vetäytyy jostain syystä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Silloin hänen olemassaolonsa on jonkin tahon tiedossa, ja voidaan alkaa ihmettelemään, kun hänestä ei ole aikoihin kuulunut mitään. Saattavat käydä kotona katsomassa, miten ihmisellä siellä menee.

Lue lisää

Paino sanalla saattavat. Ei välttämättä kukaan käy ikinä

Anonyymi00265 kirjoitti:

Sepä se. Ei kukaan voi tietää, jos joku on erakoitunut kotiin ja on yksinäinen.
Ikävä juttu, mutta kukapa osaisi sellaista lähteä auttamaan ja hakemaan kotoa palvelujen piiriin.
Eri asia kai silloin, jos ihminen on jo aiemmin ollut palvelujen piirissä, ja vetäytyy jostain syystä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Silloin hänen olemassaolonsa on jonkin tahon tiedossa, ja voidaan alkaa ihmettelemään, kun hänestä ei ole aikoihin kuulunut mitään. Saattavat käydä kotona katsomassa, miten ihmisellä siellä menee.

Lue lisää

Jos ihminen haluaa tutustua uusiin ihmisiin niin kyllä se vaatii myös sen ihmisen omaa aktiivsiuutta ja halua tehdä asialle jotain.

Anonyymi00266 kirjoitti:

Eipä ne palvelut saa yksinäiselle tehtyä mitään kun ketään ei voi pakottaa olemaan kenenkään kaveri

Ei tietenkään voi pakottaa mutta ihminen on ainakin yrittänyt tutustua ihmisiin ja kukaan ihminen ei hänelle halua puhua niin eihän sille mitään voi.

Anonyymi00267 kirjoitti:

Paino sanalla saattavat. Ei välttämättä kukaan käy ikinä

Täytyy erottaa se ettei työntekijät voi alkaa kaveeraa jonkun ihmisen kaa jos ei kuulu työnkuvaan.

Anonyymi00270 kirjoitti:

Täytyy erottaa se ettei työntekijät voi alkaa kaveeraa jonkun ihmisen kaa jos ei kuulu työnkuvaan.

Eikä ne käy tarkistamassa kotona. Muutenhan ei olis muumioituneita ruumita löytyny kotoa

Anonyymi00272 kirjoitti:

Eikä ne käy tarkistamassa kotona. Muutenhan ei olis muumioituneita ruumita löytyny kotoa

Mä puhuin nyt ystävistä. Jos ystäviä haluaa niin sen eteen pitää tehdä jotain. Miten sä voit saada ystäviä jos sä tee asialle mitään.

Anonyymi00273 kirjoitti:

Mä puhuin nyt ystävistä. Jos ystäviä haluaa niin sen eteen pitää tehdä jotain. Miten sä voit saada ystäviä jos sä tee asialle mitään.

Entäs jos et fyysisesti pysty?

Anonyymi00275 kirjoitti:

Entäs jos et fyysisesti pysty?

onhan se netti olemassa jossa voi kirjoitella esim sähkhöpostilla tai jos on puhelin niin viestitellä tai puhelimessa puhua. Mutta jos ei sekään ole mahdollista niin sitten kyllä on keinot vähissä jos ei kädet toimi

Anonyymi00272 kirjoitti:

Eikä ne käy tarkistamassa kotona. Muutenhan ei olis muumioituneita ruumita löytyny kotoa

aiheuttaako skitsofrenia muumioitumista?

Anonyymi00272 kirjoitti:

Eikä ne käy tarkistamassa kotona. Muutenhan ei olis muumioituneita ruumita löytyny kotoa

Puhutko nyt ns maunulan muumiosta. Hänellä oli lapsia ja omaisia mutta välit oli mennyt poikki. Mies oli tehnyt lukuisia omaisuusrikoksia. Miksiköhän välit oli menneet ?

Anonyymi00278 kirjoitti:

Puhutko nyt ns maunulan muumiosta. Hänellä oli lapsia ja omaisia mutta välit oli mennyt poikki. Mies oli tehnyt lukuisia omaisuusrikoksia. Miksiköhän välit oli menneet ?

Niitä on muitakin ollu uutisissa

Anonyymi00277 kirjoitti:

aiheuttaako skitsofrenia muumioitumista?

Tuskin yksinään. Saattaa edesauttaa sitä etenkin jos diagnisoimaton ja muita ongelmia

Anonyymi00279 kirjoitti:

Niitä on muitakin ollu uutisissa

Miten joku ihminen voi jäädä neljän seinän sisälle ja käyttää päihteitä jos ei ite käy ulkona ja kukaan ei hänelle toimita?

Anonyymi00276 kirjoitti:

onhan se netti olemassa jossa voi kirjoitella esim sähkhöpostilla tai jos on puhelin niin viestitellä tai puhelimessa puhua. Mutta jos ei sekään ole mahdollista niin sitten kyllä on keinot vähissä jos ei kädet toimi

Lue lisää

Eka pitäs olla joku jolle tehdä noita

Anonyymi00281 kirjoitti:

Miten joku ihminen voi jäädä neljän seinän sisälle ja käyttää päihteitä jos ei ite käy ulkona ja kukaan ei hänelle toimita?

Voihan ne saada sairauskohtauksen ja muumioitua ajankanssa jos kukaan ei sua kaipaa. Laskutkin kun saa automaattisesti maksuun laitettua

Anonyymi00282 kirjoitti:

Eka pitäs olla joku jolle tehdä noita

No tekee sen asian eteen jotain. Pitääkö kaikki saada valmiina. Netissä on paljon sivustoja joissa voi ihmisiä elämäänsä. vai pitääkö senkin tehdä joku ulkopuolinen?

Anonyymi00283 kirjoitti:

Voihan ne saada sairauskohtauksen ja muumioitua ajankanssa jos kukaan ei sua kaipaa. Laskutkin kun saa automaattisesti maksuun laitettua

Totta. Jos saa sairauskohtauksen niin mitä se läheinen voi tehdä jos ei ole siinä vieressä. Henkilö kerkee menettää henkensä ennen kuin läheinen kerkee paikalle.

Anonyymi00283 kirjoitti:

Voihan ne saada sairauskohtauksen ja muumioitua ajankanssa jos kukaan ei sua kaipaa. Laskutkin kun saa automaattisesti maksuun laitettua

Mistä läheinen voi tietää että toinen saa sairauskohtauksen?

Anonyymi00285 kirjoitti:

Totta. Jos saa sairauskohtauksen niin mitä se läheinen voi tehdä jos ei ole siinä vieressä. Henkilö kerkee menettää henkensä ennen kuin läheinen kerkee paikalle.

Nää muumioituneet on nimenomaan ollu niitä joita kukaan ei oo kaivannu kuukausiin.

Anonyymi00275 kirjoitti:

Entäs jos et fyysisesti pysty?

Anteeksi jos jotenkin ymmärsin taas väärin, mutta jos ei pysty hankkimaan ystäviä, niin silloin ei ole ystäviä.

Mielestäni sillä ei juurikaan ole merkitystä, onko syy fyysinen vai psyykkinen.

Anonyymi00277 kirjoitti:

aiheuttaako skitsofrenia muumioitumista?

Minä olen valitettavasti joutunut pistämään välit poikki sairaaseen lähisukuun. Toisin sanoen en ole aktiivisesti ainakaan estämässä sitä muumioitumista.

Anonyymi00287 kirjoitti:

Nää muumioituneet on nimenomaan ollu niitä joita kukaan ei oo kaivannu kuukausiin.

Luuletko jos henkilöllä on päihteiden käyttöä että silloin kukaan haluaa olla sellaisen lähellä?

Anonyymi00287 kirjoitti:

Nää muumioituneet on nimenomaan ollu niitä joita kukaan ei oo kaivannu kuukausiin.

Jos aikuinen keski-ikäinen henkilö haluu eristäytyä asuntoonsa niin onko läheisillä joku velvollisuus käydä katsomassa onko toinen elossa? Jos henkilö haluaa pysyä asunnossaan yksin ja ei tartte omaisia . Ja on ilmoittanut ettei häntä tartte tulla katsomaan.

Anonyymi00289 kirjoitti:

Minä olen valitettavasti joutunut pistämään välit poikki sairaaseen lähisukuun. Toisin sanoen en ole aktiivisesti ainakaan estämässä sitä muumioitumista.

Ei kait skitsofrenia noin vain aiheuta sydämen pysähtymistä?

Anonyymi00292 kirjoitti:

Ei kait skitsofrenia noin vain aiheuta sydämen pysähtymistä?

Ei mut ne on myös niitä jotka ei hae apua koska lääkevastaisuus yms. Ja jos kunnon paranoiat menossa niin eristäytyy täysin

Anonyymi00293 kirjoitti:

Ei mut ne on myös niitä jotka ei hae apua koska lääkevastaisuus yms. Ja jos kunnon paranoiat menossa niin eristäytyy täysin

no kuka sille voi mitään jos henkilö haluaa noin toimia

Anonyymi00294 kirjoitti:

no kuka sille voi mitään jos henkilö haluaa noin toimia

Osahan näistä muumioituneista on ollu jonkun tuen piirissä. Eli järjestelmän vika

Anonyymi00295 kirjoitti:

Osahan näistä muumioituneista on ollu jonkun tuen piirissä. Eli järjestelmän vika

minkä tuen piirissä ovat olleet?

Anonyymi00281 kirjoitti:

Miten joku ihminen voi jäädä neljän seinän sisälle ja käyttää päihteitä jos ei ite käy ulkona ja kukaan ei hänelle toimita?

Aika jännä juttu.

Sitä voit miettiä kun runkkaat kotonas votun pelke rauiskaan sun isäs tänään

Anonyymi00296 kirjoitti:

minkä tuen piirissä ovat olleet?

Ainakin sossun yms. Noitahan ollu monta tapausta vuosien saatossa.

Anonyymi00300 kirjoitti:

Aika jännä juttu.

Sitä voit miettiä kun runkkaat kotonas votun pelke rauiskaan sun isäs tänään

Mun isä on menehtynyt.

Anonyymi00300 kirjoitti:

Aika jännä juttu.

Sitä voit miettiä kun runkkaat kotonas votun pelke rauiskaan sun isäs tänään

Onko sulla paha olla? Ei tarvi miettiä koska jos sulla on päihteitä kotona niin ei kait ne pyhällä hengellä ilmesty jos ite hanki ja kukaan ei niitä sulle tuo.

Anonyymi00290 kirjoitti:

Luuletko jos henkilöllä on päihteiden käyttöä että silloin kukaan haluaa olla sellaisen lähellä?

Päihteiden käyttäjä löytää kyllä muita päihteiden käyttäjiä seurakseen.
Mutta kyllä muut ihmissuhteet taitaa mennä pieleen.

Anonyymi00295 kirjoitti:

Osahan näistä muumioituneista on ollu jonkun tuen piirissä. Eli järjestelmän vika

Järjestelmästäkin voi niin sanotusti pudota. Jäädä tuen ulkopuolelle.

Anonyymi00304 kirjoitti:

Päihteiden käyttäjä löytää kyllä muita päihteiden käyttäjiä seurakseen.
Mutta kyllä muut ihmissuhteet taitaa mennä pieleen.

Tuskinpa ne ees auttaa

Anonyymi00305 kirjoitti:

Järjestelmästäkin voi niin sanotusti pudota. Jäädä tuen ulkopuolelle.

Turhankin tuttua etenkin vanhustenhuollossa

No näin! Paraneminen on vaarallista. Silloin ollaan heikoilla jäillä. Tiedä milloin rysähtää. Pitää ymmärtää olevansa sairaudentunnoton, kun väittää parantuneensa. Pitää pysyä sairaana ja ymmärtää asemansa hoitajaa ja lääkäriä alempana. He tietävät kaikesta kaiken. Ei saa kyseenalaistaa.

Anonyymi00027 kirjoitti:

No näin! Paraneminen on vaarallista. Silloin ollaan heikoilla jäillä. Tiedä milloin rysähtää. Pitää ymmärtää olevansa sairaudentunnoton, kun väittää parantuneensa. Pitää pysyä sairaana ja ymmärtää asemansa hoitajaa ja lääkäriä alempana. He tietävät kaikesta kaiken. Ei saa kyseenalaistaa.

Lue lisää

Ei tarvitse alentua olemaan sairas, jos ei ole sairas.
Ja vaikka diagnoosi olisikin, voi olla vain vähäisiä oireita, jotka eivät liikaa elämistä haittaa.
Ei saa kyseenalaistaa, vaan täytyy kyseenalaistaa, jos joku tilanne sitä vaatii.

Kerrot, että ajatuksesi eivät välttämättä aina ole terveitä. Mutta ovat siis kuitenkin yleensä terveitä ?
Kai meillä jokaisella on joskus outoja ajatuksia, siinä ei sinänsä ole mitään kummallista.
Eikä se sinustakaan millään tavalla huonoa ihmistä tee, jos ajatuksesi joskus vaeltelevat.
Taitaa olla tärkeintä, että asiat on edes joten kuten kunnossa. Kunhan pärjäilee.

Minkälaisia on hyvät oireet ?
Jos on hyvä olla, mieliala hyvänä, niin ei se ole mitään oireilua, se on miellyttävää elämää.

Anonyymi00112 kirjoitti:

Minkälaisia on hyvät oireet ?
Jos on hyvä olla, mieliala hyvänä, niin ei se ole mitään oireilua, se on miellyttävää elämää.

Skitsofrenian "hyviä oireita" ei ole, vaan sairauteen liittyy positiivisia oireita (kuten harhat, harhaluulot, hajanainen puhe) ja negatiivisia oireita (tunneilmaisun latistuminen, vetäytyminen).

Anonyymi00121 kirjoitti:

Skitsofrenian "hyviä oireita" ei ole, vaan sairauteen liittyy positiivisia oireita (kuten harhat, harhaluulot, hajanainen puhe) ja negatiivisia oireita (tunneilmaisun latistuminen, vetäytyminen).

Lue lisää

En kyllä ymmärrä, mitä positiivista voisi olla siinä, jos ihmisellä on harhoja tai harhaluuloja. Olisi varmaan aika paha olla henkisesti, ahdistaisi, pelottaisi, ym.
Miten nuo voisivat olla positiivisia oireita ? Ei niillä ainakaan taida olla ihmiseen positiivista vaikutusta ?

Anonyymi00121 kirjoitti:

Skitsofrenian "hyviä oireita" ei ole, vaan sairauteen liittyy positiivisia oireita (kuten harhat, harhaluulot, hajanainen puhe) ja negatiivisia oireita (tunneilmaisun latistuminen, vetäytyminen).

Lue lisää

oireiden paraneminen kai meinaa niiden katoamista

Anonyymi00135 kirjoitti:

En kyllä ymmärrä, mitä positiivista voisi olla siinä, jos ihmisellä on harhoja tai harhaluuloja. Olisi varmaan aika paha olla henkisesti, ahdistaisi, pelottaisi, ym.
Miten nuo voisivat olla positiivisia oireita ? Ei niillä ainakaan taida olla ihmiseen positiivista vaikutusta ?

Lue lisää

Tollasen vastauksen google antoi

Oli stressi loppu=oireet parani?

Voitko kertoa tarkemmin, mielenkiintoista ? Millaisia eroja muka on, onko isojakin ?

Anonyymi00157 kirjoitti:

Voitko kertoa tarkemmin, mielenkiintoista ? Millaisia eroja muka on, onko isojakin ?

Miehet: Kokevat useammin negatiivisia oireita (esim. tunteiden latistuminen, aloitekyvyttömyys) ja käytöshäiriöitä.
Naiset: Oireet ovat usein lievempiä, ja heillä esiintyy enemmän affektiivisia (mielialaan liittyviä) oireita ja positiivisia oireita (esim. harha-aistimukset, harhaluulot).

Anonyymi00164 kirjoitti:

Miehet: Kokevat useammin negatiivisia oireita (esim. tunteiden latistuminen, aloitekyvyttömyys) ja käytöshäiriöitä.
Naiset: Oireet ovat usein lievempiä, ja heillä esiintyy enemmän affektiivisia (mielialaan liittyviä) oireita ja positiivisia oireita (esim. harha-aistimukset, harhaluulot).

Lue lisää

Mitä olen vuosien varrella laitoksissa nähnyt, sekä laitosten ulkopuolellakin skitsofreenikkoja, niin kyllä naisillakin on ne tunteet latistuneet ja on aloitekyvyttömyyttä.
Sekä skitsofreenikkomiehillä paljon harhaisuutta, kun oireet on olleet pahana. Mielialaoireilu saattaisi olla yleisempää naisilla.
Taitaa kyllä muuten olla ihan ihmisestä kiinni, miten oireilee, sukupuolesta riippumatta.

Vaikka tyyppillisessä skitsofreniassa onkin eroja sukupuolien välillä, niin en ole itse koskaan lähtenyt yleistämään sitä, vaan olen ajatellut ihmisiä yksilöinä. Molemmilta sukupuolilta löytyy hyvin mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten he itse ovat kokeneet skitsofrenian ja kuinka he sen kanssa elävät.

Anonyymi00188 kirjoitti:

Vaikka tyyppillisessä skitsofreniassa onkin eroja sukupuolien välillä, niin en ole itse koskaan lähtenyt yleistämään sitä, vaan olen ajatellut ihmisiä yksilöinä. Molemmilta sukupuolilta löytyy hyvin mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten he itse ovat kokeneet skitsofrenian ja kuinka he sen kanssa elävät.

Lue lisää

Osa eroista on kai samoja mitä muutenkin ihan biologian takia

Anonyymi00166 kirjoitti:

Mitä olen vuosien varrella laitoksissa nähnyt, sekä laitosten ulkopuolellakin skitsofreenikkoja, niin kyllä naisillakin on ne tunteet latistuneet ja on aloitekyvyttömyyttä.
Sekä skitsofreenikkomiehillä paljon harhaisuutta, kun oireet on olleet pahana. Mielialaoireilu saattaisi olla yleisempää naisilla.
Taitaa kyllä muuten olla ihan ihmisestä kiinni, miten oireilee, sukupuolesta riippumatta.

Lue lisää

Oletko ihan varma siitä, että ne ihmisille määrätyt lääkkeet eivät ole tehneet niille ihmisille sitä kyseistä vaikutusta, eli tunteiden latistumista?

Jos nyt yhtään muistelen niitä aikoja, jolloin käytin neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, niin ainakin minun kohdallani ne aiheuttivat juuri nimenomaan sitä tunteiden latistumista, eli anhedoniaa. Minusta tuli käytännössä robotti, tein ja toimin asioita konemaisesti, mikään ei tuntunut miltään, arki ja koko elämä oli pelkkää tasaista ja tylsää. Olo oli zombimainen, lähes kuollut. Itse asiassa tunsin ja koin olevani olemassa, en elossa, enkä missään nimessä onnellinen, enkä iloinen. Kestin sitä olotilaa noin 10 vuoden ajan, ja alkoholisoiduin lääkkeiden käytön aiheuttamien sivuvaikutusten takia.

Käytettyäni lääkkeitä noin 20 vuotta, lopetin niiden käytön, hyvistä ja perustelluista syistä. En nähnyt enää mitään järkisyytä, että miksi käyttää lääkkeitä, joissa on enemmän haittoja, kuin hyötyjä.

Ihan hyvin on mennyt noin viiden vuoden ajan.

Minulle on oikeastaan aivan sama, mitä joku, tai alalla olevat ajattelevat. Vaikka joku, tai he pitäisivät "sairaudentunnottomana", tai luopiona. En ole yhtä kuin sairauteni, tai minulle joskus kauan sitten historiassa tehty diagnoosi. Eikä kukaan enää koskaan saa minua luottamaan systeemiin, eikä noudattamaan järjettömiä ja hyvinvointia vain heikentäviä hoito-ohjeita, lääkkeiden käytöstä puhumattakaan.

Sain takaisin edes vähän sitä kadotettua tunne-elämää ja parannuin alkoholismista. Voiko mikään olla sen parempaa? En enää ikinä halua palata siihen elämään, jota vietin uskoessani psykiatriaan.

Anonyymi00198 kirjoitti:

Oletko ihan varma siitä, että ne ihmisille määrätyt lääkkeet eivät ole tehneet niille ihmisille sitä kyseistä vaikutusta, eli tunteiden latistumista?

Jos nyt yhtään muistelen niitä aikoja, jolloin käytin neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, niin ainakin minun kohdallani ne aiheuttivat juuri nimenomaan sitä tunteiden latistumista, eli anhedoniaa. Minusta tuli käytännössä robotti, tein ja toimin asioita konemaisesti, mikään ei tuntunut miltään, arki ja koko elämä oli pelkkää tasaista ja tylsää. Olo oli zombimainen, lähes kuollut. Itse asiassa tunsin ja koin olevani olemassa, en elossa, enkä missään nimessä onnellinen, enkä iloinen. Kestin sitä olotilaa noin 10 vuoden ajan, ja alkoholisoiduin lääkkeiden käytön aiheuttamien sivuvaikutusten takia.

Käytettyäni lääkkeitä noin 20 vuotta, lopetin niiden käytön, hyvistä ja perustelluista syistä. En nähnyt enää mitään järkisyytä, että miksi käyttää lääkkeitä, joissa on enemmän haittoja, kuin hyötyjä.

Ihan hyvin on mennyt noin viiden vuoden ajan.

Minulle on oikeastaan aivan sama, mitä joku, tai alalla olevat ajattelevat. Vaikka joku, tai he pitäisivät "sairaudentunnottomana", tai luopiona. En ole yhtä kuin sairauteni, tai minulle joskus kauan sitten historiassa tehty diagnoosi. Eikä kukaan enää koskaan saa minua luottamaan systeemiin, eikä noudattamaan järjettömiä ja hyvinvointia vain heikentäviä hoito-ohjeita, lääkkeiden käytöstä puhumattakaan.

Sain takaisin edes vähän sitä kadotettua tunne-elämää ja parannuin alkoholismista. Voiko mikään olla sen parempaa? En enää ikinä halua palata siihen elämään, jota vietin uskoessani psykiatriaan.

Lue lisää

En tietenkään voi olla varma yhtään mistään vaikutuksista, jotka liittyvät jonkun toisen ihmisen hoitoon tai lääkityksiin, tms.
Omasta kokemuksestakin tiedän, että kyllä lääkkeetkin vaikuttavat tunteiden latistumiseen. Jopa yksi psykiatri on sen suoraan ääneen myöntänyt keskustellessamme.
Ehkäpä se on useamman tekijän summa niin sanotusti, jotka voi saada aikaan esim. tunteiden latistumista, sekä sairaus, sairauden oireet, ja lääkitys, eihän siitäkään kukaan voi olla varma.

Onhan masennuksesta kärsiväkin ensin ilman lääkkeitä, jos ei ole aiemmin saanut lääkityksiä tai ollut edes masentunut. Ja masentuneella on tunteet ja mieliala täysin maassa hänen saadessaan ne lääkkeet. Eli sellaisessa tapauksessa ei ainakaan lääkkeet ole kerenneet vaikuttamaan tunteiden latistumiseen.
On sitten taas toinen asia, auttaako lääkkeet vai ei. Lääkitys saattaa masentaa ja latistaa vielä lisää. Riippuen toki lääkkeistä ja määristä.

Olen itsekin ajatellut, etten enää halua takaisin psykiatrian systeemiin, mutta jos joskus tulee sellainen tilanne eteen, että apua ja hoitoa tarvitsisin, niin silloin sitä myös hakisin psykiatrian puolelta.
Olin yli 20 vuotta psykiatrian kanssa tekemisissä, ja voin sanoa, että en olisi tänä päivänä näinkään hyvässä kunnossa, jos siitä ei olisi mitään apua ollut.
En väitä, että siellä kaikki olisi hyvää tai muuten positiivistakaan, huonojakin kokemuksia ehti kertymään, lääkitysten kanssa omat ongelmansa. Siltikään en sanoisi, että ei missään nimessä enää ikinä. En ole menettänyt uskoani psykiatriaan.
Tosin elämäni on nykyään sellaisella mallilla, että mahdolliset riskitekijät, jotka saivat minut aikoinaan psyykkisesti sairaaksi, ovat poissa, olleet jo monia vuosia.
Mutta tulevaisuudesta kun ei voi koskaan tietää...

Anonyymi00199 kirjoitti:

En tietenkään voi olla varma yhtään mistään vaikutuksista, jotka liittyvät jonkun toisen ihmisen hoitoon tai lääkityksiin, tms.
Omasta kokemuksestakin tiedän, että kyllä lääkkeetkin vaikuttavat tunteiden latistumiseen. Jopa yksi psykiatri on sen suoraan ääneen myöntänyt keskustellessamme.
Ehkäpä se on useamman tekijän summa niin sanotusti, jotka voi saada aikaan esim. tunteiden latistumista, sekä sairaus, sairauden oireet, ja lääkitys, eihän siitäkään kukaan voi olla varma.

Onhan masennuksesta kärsiväkin ensin ilman lääkkeitä, jos ei ole aiemmin saanut lääkityksiä tai ollut edes masentunut. Ja masentuneella on tunteet ja mieliala täysin maassa hänen saadessaan ne lääkkeet. Eli sellaisessa tapauksessa ei ainakaan lääkkeet ole kerenneet vaikuttamaan tunteiden latistumiseen.
On sitten taas toinen asia, auttaako lääkkeet vai ei. Lääkitys saattaa masentaa ja latistaa vielä lisää. Riippuen toki lääkkeistä ja määristä.

Olen itsekin ajatellut, etten enää halua takaisin psykiatrian systeemiin, mutta jos joskus tulee sellainen tilanne eteen, että apua ja hoitoa tarvitsisin, niin silloin sitä myös hakisin psykiatrian puolelta.
Olin yli 20 vuotta psykiatrian kanssa tekemisissä, ja voin sanoa, että en olisi tänä päivänä näinkään hyvässä kunnossa, jos siitä ei olisi mitään apua ollut.
En väitä, että siellä kaikki olisi hyvää tai muuten positiivistakaan, huonojakin kokemuksia ehti kertymään, lääkitysten kanssa omat ongelmansa. Siltikään en sanoisi, että ei missään nimessä enää ikinä. En ole menettänyt uskoani psykiatriaan.
Tosin elämäni on nykyään sellaisella mallilla, että mahdolliset riskitekijät, jotka saivat minut aikoinaan psyykkisesti sairaaksi, ovat poissa, olleet jo monia vuosia.
Mutta tulevaisuudesta kun ei voi koskaan tietää...

Lue lisää

Turhan paljon riippuu lääkäristä

Anonyymi00205 kirjoitti:

Turhan paljon riippuu lääkäristä

Ja niitä lääkäreitähän riittää, hyvä jos yhden kerran tapaa yhden ja saman lääkärin, ennen kuin taas vaihtuu.
Kuinkakohan monta psykiatria olen itsekin ehtinyt tapaamaan reilun kahdenkymmenen vuoden aikana avohoidossa ja osastohoidoissa ollessani. Ei niitä pysty edes laskemaan.

Anonyymi00211 kirjoitti:

Ja niitä lääkäreitähän riittää, hyvä jos yhden kerran tapaa yhden ja saman lääkärin, ennen kuin taas vaihtuu.
Kuinkakohan monta psykiatria olen itsekin ehtinyt tapaamaan reilun kahdenkymmenen vuoden aikana avohoidossa ja osastohoidoissa ollessani. Ei niitä pysty edes laskemaan.

Lue lisää

Jatkuvuus puuttuu ja jokaisella oma mielipide jne

Anonyymi00215 kirjoitti:

Jatkuvuus puuttuu ja jokaisella oma mielipide jne

Lääkäreistä joskus huomaa, kuka vain peesaa edellisiä lääkäreitä, luottaa heidän teksteihinsä potilaasta, tai kuka lääkäri kuuntelee potilasta ja arvioi itse missä mennään, potilaan elämäntilanne, ym.

Anonyymi00224 kirjoitti:

Lääkäreistä joskus huomaa, kuka vain peesaa edellisiä lääkäreitä, luottaa heidän teksteihinsä potilaasta, tai kuka lääkäri kuuntelee potilasta ja arvioi itse missä mennään, potilaan elämäntilanne, ym.

Lue lisää

Turhan tuttua.

Anonyymi00230 kirjoitti:

Turhan tuttua.

Tuttua tosiaankin, mutta kyllä se on joskus laittanut miettimään, sekä myös ihmettelemään.