Onko kellään kokemusta samasta asiasta, jossa mies maksaa melkein kaiken ruuat, lainat, auton, remontit, pihan kunnostukset ja juhlat yms..
Meikäläistä alkaa pikku hiljaa jurppia ainainen lompakon aukaisu ja levittely.
Vaimolla oma firma, joka ei tuota mitään. Kaikki tuotto menee firman pyörittämiseen.
Ja silti valitetaan aina etten hoida perhe asioita tarpeeksi, kuten siivoa, käykaupassa (tietysti silloin kun ostoksia on paljon), hoida lapsia ja yleensä tee mitään muutakaan.
Valitus jatkuu aina samanlaisena, että entee mitään ja lorvailen.
Vaikka pidän aina pihan ja auton yms. hyvässä kunnossa.
PS. teen kolmivuoro työtä.
Meikäläistä alkaa pikku hiljaa jurppia ainainen lompakon aukaisu ja levittely.
Vaimolla oma firma, joka ei tuota mitään. Kaikki tuotto menee firman pyörittämiseen.
Ja silti valitetaan aina etten hoida perhe asioita tarpeeksi, kuten siivoa, käykaupassa (tietysti silloin kun ostoksia on paljon), hoida lapsia ja yleensä tee mitään muutakaan.
Valitus jatkuu aina samanlaisena, että entee mitään ja lorvailen.
Vaikka pidän aina pihan ja auton yms. hyvässä kunnossa.
PS. teen kolmivuoro työtä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
NO, jos todellakin puhut totta niin ehkä kaikille naisille ei riitä se raha, siinä pitää olla jotakin muuta. En osaa sanoa mitään muuta. Voin vain sanoa omasta liitosta joka on kyllä jo ollut ohi jo 8 vuotta. Sain kaiken lapsilla oli hyvä olla mutta jotakinpuuttui! EN osaa sanoa oliko se Rakkaus koska enole vieläkään sitä löytänyt
on muuttanu vaasaan, se sai sieltä halvalla kämpän, tässä viestissä ei oo mitään järkeä, jotta tiiät
Ilmeisesti sita rahaa pitaisi olla VIELAKIN ENEMMAN tassa suhteessa, koskapa eukko vain jatkaa narinaansa...!
Kyllä on. Mies maksaa meillä kaiken, vaikka nyt ei remontoidakaan, pihaa meillä ei ole ja juhliakaan ei ihmeemmin järjestellä. Olen täysin tuloton opiskelija (ei opintorahaa eikä asumislisää), ja mies tiesi tämän yhteen muutettaessamme. Olimme keskustelleet asiasta etukäteen. Vuoden kuluttua alan saada opintorahaa, ja jos mies olisi niin halunnut, olisimme voineet odottaa sinne asti. Mutta itsepähän päätti =)
Minua henkilökohtaisesti rasittaa hyvin paljon elää toisen siivellä. Tilanteen muuttaisin, jos voisin. Nyt olen onneksi saanut kahdeksi viikoksi kesätöitä, mutta ei sekään kovin pitkälle kanna. Yritän kuitenkin parhaani, vaikka koulu onkin toistaiseksi etusijalla.
Minusta tuntuu hassulta, että nykypäivänä jotkut vielä olettavat automaattisesti, että mies elättää perheen. Joskushan se menee niin olosuhteiden pakosta, ja parisuhteessa tuetaan puolin ja toisin eikä lasketa kolikoita! Mutta että... en minä kyllä mielelläni toisen lompakolla roiku. Missä on ihmisten terve autonomian kaipuu, tai edes itsekunnioitus? (En tarkoita tällä nyt pakon edessä työttömiä, kotiäitejä tai yrittäneitä mutta epäonnistuneita yrittäjiä, vain vapaasta tahdostaan siipeilijöitä.)
NIIN JUU JA HUPS...! Faktahan on niin, etta miehilla on EDELLEENKIN SUUREMMAT TULOT kuin naisella.
Toisaalta jos nainen tienaa/pystyy tienaamaan, niin ei sita ihan "siipeilijaksi" tarvitse heittaytya.
Joka tapauksessa asia pyorahtaa yleensa niin, etta mies maksaa, koska miehella ON MILLA MAKSAA.
(jo palkkaeronkin puolesta)
ensinnäkin: rahalla ei voi hoitaa ihmissuhteita!
sinä et taida saada arvostusta? sinun tehtäväsi on elättää perhe , tuoda leipä pöytään ja hoitaa miestenhommat, eikä se riitä siltikään vaan saat vain valitusta ettet tee tarpeeksi.
naiset valittavat yleensä silloin kun eivät koe saavansa sitä mitä tarvitsevat.
ja miehet myös turhautuvat kun eivät saa sitä mitä tarvitsevat.
jotain puuttuu eikä nainen itsekään välttämättä osaa sitä sinulle sanoa että mitä se on. tai sanoa sitä suoraan ja konkreettisesti mitä hän sinulta toivoisi, jotta itse tuntisi niin, että sinä huolehdit hänestä ja lapsista.
riippuu tietysti naisesta yksilönä... mutta uskon ettei loppujen lopuksi sinun tarvitse paljoakaan tehdä kotitöitä, kunhan vain vaimosi tuntisi olevansa erityinen ja rakastettu.
nainen on henkinen olento ja ajattelee erilailla kuin mies. monesti se mitä nainen tarvitsee on että kuuntelet häntä.
jos hän sanoo ettet vienyt roskia niin yritä vaikka sen sijaan että alat puolustautumaan, kuulla ja nähdä mitä nainen tuntee.
eli siirrä omat tunteesi toistaiseksi taka-alalle.
esim. sanomalla naiselle ,että sinusta taitaa tuntua pahalta kun en vienyt roskia? sitten saatat kuulla hirmuisen rimpsun miltä se tuntuu. tai voi olla että hän alkaa valittaa mitä muuta et tee. siloin keskeytät ja kysyt miltä se tuntuu! ota vastuksia vastaan siitä miltä se tuntuu niin kauan että näet naisen olon hepottuneen. sinä et kuitenkaan ole vastuussa naisen tunteista joten älä syyllistä itseäsi.
kun nainen on tyytyväinen siitä että olet kuunnellut niin voit kertoa itse lopulta omat tuntemuksesi miltä sinusta tuntuu kun hän valittaa puolestaan sinulle.
ja tietysti olisi hyvä jos osaisitte ihan selkeästi sanoa mitä tarvitsette niin, että molemmat ymmärrätte mitä toinen tarvitsee. kerrotte vaikka toisillenne omin sanoin toisen toiveet varmistaaksenne että olette todella ymmärtäneet.kumpikaan teistä ei voi lukea toistenne ajatuksia!
kuitenkin toimiva ihmissuhde on sellainen jossa molempien osapuolten tarpeet täyttyvät heitä tyydyttävällä tavalla! siis tässä ei ole kyse siitä että vaimosi tarpeet täyttyisivät ja sinä raataisit. molempien etu on se että myös sinun tarpeesi ja toiveesi toteutuvat. kompromisseja toki joudutaan tekemään puolin ja toisin mutta niitä ratkaisuja joissa molemmat voittavat löytyy kyllä hyvällä tahdolla aivan varmasti!
esim. kun nainen pyytää miestä viemään roskat eikä mies vie niin mitä luulet naisen tästä ajattelevan ja tuntevan?
mitä itse ajattelet roskien viennistä?
vertaa sitä tähän!
nainen: mies ei minusta välitä, kun ei viitsi viedä roskia, vaikka ne haisevat ja minusta se on inhottavaa.hän lupasi ne viedä muttei vienyt, hän ei siis ajattele minua kun ei muista. mies ei siis rakasta, ei halua huolehtia hyvinvoinnistani.
yleisesti naiset tarvitsevat uskomattoman paljon hellyyttä, kosketusta (ei siis niin, että kosketan sinua vain silloin kun haluan itse seksiä, koska sitten nainen yhdistää kosketuksen vain siihen että sinä haluat tarpeesi täyttää. vaan nainen tahtoo tulla huolehdituksi esim. oven avaamiset ja naisen ensiksi päästäminen ovesta on naiselle sitä, että mies huolehtii hänestä.)ja läsnäoloa ja kuuntelua.
lisäksi naiset tarvitsevat kuulla jos ei nyt joka päivä mutta laitetaan tähän sinulle konkreettisesti esim. noin 3-4krt viikossa jotain joka vahvistaa naisen käsityst siitä että todella välität hänestä ja pidät häntä erityisenä! ja se mitä sanot on oltava aitoa. esim. rakastan sinua. tuoksut hyvältä. olet kaunis juuri siinä nyt. meidän lapsillamme on onnea kun olet heidän äitinsä. olen onnenpoika kun löysin sinut. tms jos joskus ajattelet tämäntapaista niin sano se ihmeessä ääneen!
en usko todella että kyse on kotitöistä ollenkaan oikeastaan.
se mitä minä tekisin olisi naisen kuunteleminen. aluksi voi olla vaikeaa ja ajtukset voivat harhailla kaikessa muussa. mutta ehkä sitten kun harjaannut kuuntelemaan naista voit löytääkin jotain uutta ja ehkä saat peremman yhteyden naiseen. se taas antaa uutta kipinää suhteeseen! usko pois! täytä ensin naisen tarpeet nämä mitä olen luetellut niin saat naiselta kaiken tuplana takaisin!
jaksamista sinulle!
Vai oletko sattumoisin lukenut parisuhdeopasta vastikään..? No, ihan hyviä ajatuksia, mutta älä kauppaa ominasi jos eivät sitä ole. Suosittele mieluummin opusta muidenkin luettavaksi. Turha kommentti tähän väliin, mutta oli vaan pakko sanoa :)
Mitä meidän omat ajatukset ovat, ellei aivojen uuteen sanamuotoon järjestämiä tietoja siitä, mitä on luettu, kuultu, koettu ja nähty?
Ottamatta sen kummemmin kantaa tunne puoleen, niin eikös jos yhdessä ollaan niin se maksa kenellä nyt kullonkin sattuu rahaa olemaan. Jos tosissaan toisen kanssa huushollia jakaa, niin miksi ihmeessä lasket pennejä. Koskaanhan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan ja kuinka osat vaihtuu. Jos tälle kuvaamallesi linjalle täytyy lähteä, on tunnepuolella jotain jo kuollut, kun omasta on niin vaikea antaa....
Mun mies on kahdessa työpaikassa että perhe elää, että mä saan opiskella. Tekee ruoat, hoitaa muksuja, osallistuu kotitöihin. Mies on turkkilainen ja aluksi varoteltiin ja säälittiin mua, mutta parempi säkä ei olisi voinut miehen suhteen käydä. Ei ikinä valita näkemästään vaivasta.Siksi sitä kai rakastankin.
Vois sun eukkos sullekkin kyllä jotain krediittiä antaa kun noin hyvin hommat hoidat!
talous ja raha / lainat ja velka -osastoon ja siellä nimimerkin "kriittinen" ajatuksiin!
Vaikka käytkin tuottoisassa työssä ja vaimon yritys ei tuota, teette molemmat käsittääkseni paljon töitä? Ei kai ole vaimon vika jos yritys ei tuota tällä hetkellä. Samalla tavalla vähän tai paljon on kummallakin aikaa kaupassa käyntiin ja lastenhoitoon.
Vai jaetaanko kotityöt sen kontolle, kuka tienaa vähemmin vaikka työssä käykin?
Niin se vaan parisuhteessa menee, että yhdessä maksetaan ja toisen ollessa taloudellisesti kehnossa tilanteessa, kaatuu vastuu toisen kontolle. Mihin sinä itsellesi niitä rahoja jemmaat, elämä on tässä ja nyt. Vai haluatko antaa vaimon ja lasten elää nälkärajalla ja hamstrata itsellesi pahan päivän varalle?
Toivottavasti vaimon bisnes alkaa luistaa ja koittaa aurinkoisemmat ajat teille. Kurjaa jos raha-asiat saavat suhteen surkeaksi.
Meillä maksetaan pikkutarkasti kaikki puoliksi. Siinä mielessä ei mene oikein, että ruokakin maksetaan puoliksi, vaikka en syö yhtä paljon kuin mieheni. Toisaalta rasittavaa aina laskea mitä on velkaa toiselle jostain ostoksesta, mutta toisaalta reilu meininki.
Kotityöt tehdään aika pitkälti puoliksi. Mies pitää ruoan laitosta, joten hoitaa useimmiten sen puolen. Minä siivoan, pesen pyykit jne.
Olemme molemmat töissä ja pienituloisia, lapsia ei ole. Lapset saattaisivat muuttaa talouden "yhteiset rahat"-periaatteelle.
en ole koskaan ymmärtänyt pariskuntia joilla on eri rahat. kaikki menot täytyy puolittaa tarkkaan yms. - miten joku viitsiikin!
entä jos toinen osapuoli tienaisikin huomattavasti enemmän kuin toinen? miten kävisi vaikka matkustelujen kanssa? jos köyhemmällä ei olisi varaa matkustaa mihinkään kesälomallaan, lähtisikö varakkaampi yksin vai jäisikö hänkin kotiin "säälimään" köyhää puolisoaan? ja muutenkin varakkaammalla olisi hienot vaatteet, uusi auto, varaa törsäillä mihin tahtoo. köyhempi siinä vieressä vaan kuolaisi.
eikö suhteen/avo-/avioliiton perustana yleensä ole rakkaus, ja rakkaus taas vihjaus elämän kaikinpuolisesta jakamisesta kumppanin kanssa?
luulisi, että jos saman katon alle päätyy, on valmis jakamaan ja elämään tasavertaisina kumppaneina.
mikä saa teidät parit pitämään tiukasti eri rahat? haluaisin ymmärtää.
Lain mukaan yhteisiä rahoja ei ole. Jos tarkkoja ollaan, kaikki toiselle annettava raha on lahjaveron piirissä. Verottajalla vain ei riitä kapasiteetti.
Kyllä se köyhempi siinä välissä valitettavasti kuolaa, jos tarkasti lain mukaan mennään.
Ns. avio-oikeus astuu voimaan vasta puolison kuoltua tai avioeron osituksessa.
Kerroin, että molemmat olemme pienituloisia. Jos toinen tienaisi enemmän kuin toinen, niin sitten en tiedä miten homma lutviutuisi.
Tosin kyllä on niin, että perussyy rahojen tarkkaan laskemiseen taitaa olla siinä, että mieheni ei osaa käyttää rahaa ollenkaan. Jos meillä olisi yhteiset rahat, niin taitaisi meidän talous olla miinuksen puolella.
Matkustelemme sen mukaan, mihin molemmilla on varaa. Asumme kesämökkimaisissa maisemissa, joten ei aina ole tarvettakaan matkustella mihinkään.
En tiedä onko mitään oikeata ja väärää tapaa elää parisuhteessa. Meillä nyt homma menee vaan näin. Jaamme kaiken puoliksi.
Olen joskus miettinyt, että olisihan kiva toisaalta, kun olisi mies, joka pitäisi huolta minusta taloudellisestikin, mutta taitaisin tuntea itseni jotenkin bimboksi hyväksikäyttäjäksi sellaisessa suhteessa.
Mulla ja avokillani on erilliset raha-asiat toistaiseksi. Lapset saattaa muuttaa asian, mutta nyt tuntuis tosi oudolta maksaa miehen ostoksia tai laskuja, ja samaten ottaa mieheltä mitään. Joskus oon joutunut lainaamaan, kun on ollut taloudellisesti tiukkaa, mutta olen maksanut takaisin.
Vähän naivia olettaa, että kun meillä on tämä rakkaus niin kyllä toinen mielellään maksaa mun kuluja... Ei mun mielestä keneltäkään voi vaatia sellaista suhteessa, tietenkin yksilöllistä miten asiat toimii, mutta pitäis ainakin keskustella ensin eikä vaan olettaa että toinen ilomielin maksaa.
Jos naisesi firma ei tuota, kannattaisi varmaan vakavasti harkita muuta tekemistä.
Yksityisyrittäjänä monesti ei osaa lopettaa
riittävän ajoissa: jäädään odottelemaan ihmettä,
jota ei tule. Keskustele asiasta. Liian raskasta
on, jos kaikki taloudellinen vastuu on yhden
harteilla.Varsinkin jos firman tulevaisuudennäkymät
eivät näytä tämänhetkistä kummoisemmilta jatkossakaan.
Ei kun vaan vaimon kaa selvittämään raha-asioita. Rahaa ei taida työläisellä koskaan olla liikaa, joten turha alkaa moisesta riiteleen. Kerro vaimollesi, että tilanne sinua jurppii ja miettikää asiaan ratkaisuja? Olisitko halunnut hankkia itsellesi jotain, mitä et ole saanut vai eikö vaimo arvosta muutenkaan tarpeeksi?
Mutta valitettavasti yhdyn aikaisempiin viesteihin,että kyllä parisuhteessa yleensä maksaa se jolla rahaa on, kun ne laskut kuitenkin on pakko maksaa...mukavia hellepäiviä