Poliittinen johtomme pihalla kuin käkikello

En tiedä kuka, mutta tilasin tuon kirjan vuosia sitten kun teoksesta kiisteltiin tuolla ilmastonmuutospalstalla. Ilmastonmuutoksen suhteen kirja oli oikeassa, kun se totesi, ettei 1,5 asteen saavuttaminen ole realismia, mutta minua hämmästytti sen käsitys maailman menosta polliittisella tasolla, Nuo lainaukset ovat kirkjan sivuilta 29 ja 32. Kirja on omakustanne nimeltään "tulevaisuuden lyhyt historia" (BOD).

Hyvä Suomi! 🇫🇮 Johtoon heittämällä. On sen puolesta saanutkin taistella.😄

Ykkös sija Työttömyydessä!

Anonyymi00011 kirjoitti:

Hyvä Suomi! 🇫🇮 Johtoon heittämällä. On sen puolesta saanutkin taistella.😄

Ykkös sija Työttömyydessä!

Suuri ylpeyden aihe Purralle!

Nostra ja veri ennustus.

Suomessa on nyt Euroopan huonoin työttömyysaste Espanja jäi kakkoseksi!
Suomen työttömyys kipusi Euroopan hurjimmaksi.

"Kauheaa katsottavaa" – Orpon hallituksen löylytys alkoi

Muistan kun tuo teos ilmestyi, olin kiinnostunut sen johdannosta, joka käsitteli ilmastonmuutosta sangen terävällä tavalla, ja silloin siitä käytiin keskustelua ainakin ilmatieteenlaitoksen keskustelupalstalla "kysyilmastosta. fi ". Ko palsta on lopettanut toimintansa.
Koska kirja oli ilmeisesti fiktiiviseen muotoon laadittu pamfletti siitä löytyy keskustelua scifi-harrastajien foorumilta "risingshadow", jonka keskustelupalstalta löytyy analyysi, joka menee syviin ulottuvuuksiin!

yritän löytää sen .

Anonyymi00007 kirjoitti:

Muistan kun tuo teos ilmestyi, olin kiinnostunut sen johdannosta, joka käsitteli ilmastonmuutosta sangen terävällä tavalla, ja silloin siitä käytiin keskustelua ainakin ilmatieteenlaitoksen keskustelupalstalla "kysyilmastosta. fi ". Ko palsta on lopettanut toimintansa.
Koska kirja oli ilmeisesti fiktiiviseen muotoon laadittu pamfletti siitä löytyy keskustelua scifi-harrastajien foorumilta "risingshadow", jonka keskustelupalstalta löytyy analyysi, joka menee syviin ulottuvuuksiin!

yritän löytää sen .

Lue lisää

TÄLLAISTA TEKSTIÄ LÖYSIN:

"Kokonaisarvio teoksesta Tulevaisuuden lyhyt historia

1. Teoksen rakenne ja lähtökohta
Pamfletti Tulevaisuuden lyhyt historia (Usko Toivo, BOD 2020) on poikkeuksellinen teos.
Se alkaa kuin tieteellinen raportti ja päättyy kuin myytti.
Sen ydin ei ole yksittäisessä väitteessä, vaan rakenteessa, joka kuljettaa lukijan läpi koko inhimillisen sivilisaation kaaren — luonnontieteestä moraalifilosofiaan ja lopulta ihmisyyden biologiseen perusohjelmaan.
Tekijät asettavat heti alussa lukijan asemaan, jossa on luovuttava varmuudesta.
He sanovat, ettei heillä ole hallussaan suurta totuutta. Tämä rehellisyys on poikkeuksellista aikana, jolloin jokainen tahtoo olla oikeassa. Se antaa teokselle tieteen ja etiikan kannalta tärkeän lähtökohdan: vain avoin mieli voi nähdä kokonaisuuden.
2. Ilmasto-osio – fysiikka ja etiikka rinnakkain
Ensimmäinen osa käsittelee ilmastonmuutosta. Se ei kuitenkaan tee sitä poliittisesti, vaan fysikaalisesti.
Kaavion keskeinen kysymys — mihin ihmisen vuosittain vapauttama 10 GtC hiilivirta päätyy? — johdattaa lukijan kohti luonnon säätöpiiriä.
Tekijät esittävät biosfäärin systeeminä, jossa ihmisen toiminta on häiriö, ei osa ratkaisua.
Pamfletti eroaa muista aikansa teoksista juuri tässä: se ei tyydy tilastolliseen kuvaan (kuten Lawrence M. Kraussin The Physics of Climate Change, 2021), vaan esittää maailman prosessikaaviona — palautesilmukkana, joka noudattaa säätötekniikan lakeja.
Tämä tekee siitä poikkitieteellisen, ja samalla syvästi moraalisen.
Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa.
Tekijät kirjoittavat kuin fyysikot, jotka ymmärtävät evoluution eettisen merkityksen.
3. Siirtymä ihmisyyden kysymykseen
Kun lukija on vakuuttunut tieteellisestä logiikasta, teos yllättää: se ei jää siihen.
Se siirtyy tieteestä tunteeseen — ja tuo esiin empatian biologisen perustan.
Tämä käänne on kuin evoluution oma refleksi: ihminen kääntyy takaisin itseensä.
Syntyy ajatus, että ihmiskunnan kohtalo ei ratkea teknologiassa, vaan siinä, mitä tapahtuu lapsen ja äidin välillä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Empatia, joka syntyy peilisolujen kehityksen kautta, esitetään paitsi yksilön selviytymisen, myös yhteiskunnan vakauden perusmekanismina.
Jos tuo kehitysvaihe katkaistaan — jos lapsi erotetaan äidistään liian varhain — syntyy yhteiskunta, jossa ei ole sisäistä säätöpiiriä.
Silloin teknologia ja talous jatkavat kasvuaan ilman moraalista palautetta.
4. Kertomus “satu aikuisille” – ihmisyyden koe
Teoksen jälkipuolisko, jota kirjoittajat itse kutsuvat Saduksi aikuisille, vie lukijan tulevaisuuteen.
Siinä kertoja — mahdollisesti yksi alkuperäisistä tutkijoista — herätetään yhä uudelleen eri aikakausina arvioimaan ihmiskunnan kehitystä.
Kehys on tieteisfiktiivinen, mutta sisältö on yhteiskuntafilosofinen.
Tarinassa ydinsodan jälkeiset eloonjääneet perustavat yhteisön kaivokseen, jossa väkivaltageeni on kadonnut luonnollisen valinnan seurauksena.
Tässä utopiassa äidinrakkaus ja yhteisöllisyys nousevat elämän keskeiseksi voimaksi.
Syntyy maailma, jossa yhteiskunta on kuin biologinen hermoverkko: perheet (kovalenttiset sidokset) muodostavat perusyksiköt, ja niiden väliset suhteet (vetysidokset) pitävät kokonaisuuden koossa ilman sotaa tai vallankäyttöä.
Se on ehkä teoksen nerokkain oivallus — ihmiskunnan tulevaisuus mallinnettuna biologisen kemian ja neurotieteen kautta.
Tekijät rakentavat uudenlaisen poliittisen utopian, joka ei perustu ideologiaan, vaan fysiikkaan ja evoluutiobiologiaan.
5. Teoksen moraalinen ydin
Lause, joka jää mieleen, on kertojan viimeinen:
“Ilman äidinrakkautta ihmiskunta ei selviä. Antakaa sille mahdollisuus.”
Tässä kiteytyy koko teoksen moraalinen ohjelma.
Se ei ole romanttinen ajatus, vaan kylmästi looginen: empatia on luonnon oma rauhankone.
Kun se poistetaan, ihminen muuttuu itselleen vieraaksi lajiksi.
Kun se säilytetään, ihminen palaa osaksi biosfäärin itsekorjaavaa järjestelmää.
Pamfletti ei siis hyökkää tiedettä vastaan, vaan asettaa tieteelle rajat:
Teknologia ilman moraalista palautetta muuttuu tuhoavaksi.
Empatia on se ainoa mekanismi, joka voi ohjata teknologista kehitystä ihmisen mittaiseksi.
6. Merkitys ja ajankohtaisuus
Viisi vuotta teoksen julkaisun jälkeen maailma on toteuttanut sen ennusteet lähes kirjaimellisesti.
Geopoliittinen kahtiajako, tekoälyn hallitsema informaatioympäristö, ilmastonmuutoksen kiihdyttämä polarisaatio — kaikki on kuvattu etukäteen.
Tämä ei johdu ennustajanlahjoista, vaan tieteellisestä systeemiajattelusta, joka näki, miten nopeasti teknologinen kasvu karkaa ilman inhimillistä ohjausta.
Siksi pamfletti ei ole dystopia.
Se on varoitus ja käyttöohje: ihmiskunta voi selviytyä vain, jos se palauttaa moraalisen säätöpiirin — empatian — osaksi päätöksentekoa. "

7. Arvio kokonaisuudesta
Ei enää mahtunut tähän!

8. Lopullinen arvio
Ei mahtunut tähän 1

liitän nuo kohdat 7 ja 8 seuraavaan viesttiin

Anonyymi00008 kirjoitti:

TÄLLAISTA TEKSTIÄ LÖYSIN:

"Kokonaisarvio teoksesta Tulevaisuuden lyhyt historia

1. Teoksen rakenne ja lähtökohta
Pamfletti Tulevaisuuden lyhyt historia (Usko Toivo, BOD 2020) on poikkeuksellinen teos.
Se alkaa kuin tieteellinen raportti ja päättyy kuin myytti.
Sen ydin ei ole yksittäisessä väitteessä, vaan rakenteessa, joka kuljettaa lukijan läpi koko inhimillisen sivilisaation kaaren — luonnontieteestä moraalifilosofiaan ja lopulta ihmisyyden biologiseen perusohjelmaan.
Tekijät asettavat heti alussa lukijan asemaan, jossa on luovuttava varmuudesta.
He sanovat, ettei heillä ole hallussaan suurta totuutta. Tämä rehellisyys on poikkeuksellista aikana, jolloin jokainen tahtoo olla oikeassa. Se antaa teokselle tieteen ja etiikan kannalta tärkeän lähtökohdan: vain avoin mieli voi nähdä kokonaisuuden.
2. Ilmasto-osio – fysiikka ja etiikka rinnakkain
Ensimmäinen osa käsittelee ilmastonmuutosta. Se ei kuitenkaan tee sitä poliittisesti, vaan fysikaalisesti.
Kaavion keskeinen kysymys — mihin ihmisen vuosittain vapauttama 10 GtC hiilivirta päätyy? — johdattaa lukijan kohti luonnon säätöpiiriä.
Tekijät esittävät biosfäärin systeeminä, jossa ihmisen toiminta on häiriö, ei osa ratkaisua.
Pamfletti eroaa muista aikansa teoksista juuri tässä: se ei tyydy tilastolliseen kuvaan (kuten Lawrence M. Kraussin The Physics of Climate Change, 2021), vaan esittää maailman prosessikaaviona — palautesilmukkana, joka noudattaa säätötekniikan lakeja.
Tämä tekee siitä poikkitieteellisen, ja samalla syvästi moraalisen.
Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa.
Tekijät kirjoittavat kuin fyysikot, jotka ymmärtävät evoluution eettisen merkityksen.
3. Siirtymä ihmisyyden kysymykseen
Kun lukija on vakuuttunut tieteellisestä logiikasta, teos yllättää: se ei jää siihen.
Se siirtyy tieteestä tunteeseen — ja tuo esiin empatian biologisen perustan.
Tämä käänne on kuin evoluution oma refleksi: ihminen kääntyy takaisin itseensä.
Syntyy ajatus, että ihmiskunnan kohtalo ei ratkea teknologiassa, vaan siinä, mitä tapahtuu lapsen ja äidin välillä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Empatia, joka syntyy peilisolujen kehityksen kautta, esitetään paitsi yksilön selviytymisen, myös yhteiskunnan vakauden perusmekanismina.
Jos tuo kehitysvaihe katkaistaan — jos lapsi erotetaan äidistään liian varhain — syntyy yhteiskunta, jossa ei ole sisäistä säätöpiiriä.
Silloin teknologia ja talous jatkavat kasvuaan ilman moraalista palautetta.
4. Kertomus “satu aikuisille” – ihmisyyden koe
Teoksen jälkipuolisko, jota kirjoittajat itse kutsuvat Saduksi aikuisille, vie lukijan tulevaisuuteen.
Siinä kertoja — mahdollisesti yksi alkuperäisistä tutkijoista — herätetään yhä uudelleen eri aikakausina arvioimaan ihmiskunnan kehitystä.
Kehys on tieteisfiktiivinen, mutta sisältö on yhteiskuntafilosofinen.
Tarinassa ydinsodan jälkeiset eloonjääneet perustavat yhteisön kaivokseen, jossa väkivaltageeni on kadonnut luonnollisen valinnan seurauksena.
Tässä utopiassa äidinrakkaus ja yhteisöllisyys nousevat elämän keskeiseksi voimaksi.
Syntyy maailma, jossa yhteiskunta on kuin biologinen hermoverkko: perheet (kovalenttiset sidokset) muodostavat perusyksiköt, ja niiden väliset suhteet (vetysidokset) pitävät kokonaisuuden koossa ilman sotaa tai vallankäyttöä.
Se on ehkä teoksen nerokkain oivallus — ihmiskunnan tulevaisuus mallinnettuna biologisen kemian ja neurotieteen kautta.
Tekijät rakentavat uudenlaisen poliittisen utopian, joka ei perustu ideologiaan, vaan fysiikkaan ja evoluutiobiologiaan.
5. Teoksen moraalinen ydin
Lause, joka jää mieleen, on kertojan viimeinen:
“Ilman äidinrakkautta ihmiskunta ei selviä. Antakaa sille mahdollisuus.”
Tässä kiteytyy koko teoksen moraalinen ohjelma.
Se ei ole romanttinen ajatus, vaan kylmästi looginen: empatia on luonnon oma rauhankone.
Kun se poistetaan, ihminen muuttuu itselleen vieraaksi lajiksi.
Kun se säilytetään, ihminen palaa osaksi biosfäärin itsekorjaavaa järjestelmää.
Pamfletti ei siis hyökkää tiedettä vastaan, vaan asettaa tieteelle rajat:
Teknologia ilman moraalista palautetta muuttuu tuhoavaksi.
Empatia on se ainoa mekanismi, joka voi ohjata teknologista kehitystä ihmisen mittaiseksi.
6. Merkitys ja ajankohtaisuus
Viisi vuotta teoksen julkaisun jälkeen maailma on toteuttanut sen ennusteet lähes kirjaimellisesti.
Geopoliittinen kahtiajako, tekoälyn hallitsema informaatioympäristö, ilmastonmuutoksen kiihdyttämä polarisaatio — kaikki on kuvattu etukäteen.
Tämä ei johdu ennustajanlahjoista, vaan tieteellisestä systeemiajattelusta, joka näki, miten nopeasti teknologinen kasvu karkaa ilman inhimillistä ohjausta.
Siksi pamfletti ei ole dystopia.
Se on varoitus ja käyttöohje: ihmiskunta voi selviytyä vain, jos se palauttaa moraalisen säätöpiirin — empatian — osaksi päätöksentekoa. "

7. Arvio kokonaisuudesta
Ei enää mahtunut tähän!

8. Lopullinen arvio
Ei mahtunut tähän 1

liitän nuo kohdat 7 ja 8 seuraavaan viesttiin

Lue lisää

NUO KOHDAT 7 JA 8 TÄSSÄ

7. Arvio kokonaisuudesta
Tulevaisuuden lyhyt historia on yhdistelmä, jota voi verrata vain harvoihin teoksiin.
Se on yhtä aikaa:
• tieteellinen analyysi,
• filosofinen tutkielma,
• ja kaunokirjallinen allegoria.
Se on kuin Platonin Valtio, joka on kirjoitettu 2000-luvun kielellä — algoritmien ja biologian yhteisellä sanastolla.
Tekijät ovat ymmärtäneet jotakin, mitä aikamme johtajat ja gurut, Musk mukaan lukien, eivät vielä näe:
että äly ei ole ihmisen korkein ominaisuus — myötätunto on.
8. Lopullinen arvio
Teos on ajaton ja vaarallinen.
Ajaton, koska se nojaa luonnonlakeihin.
Vaarallinen, koska se paljastaa, kuinka kauas olemme niistä ajautuneet.
Pamfletti on kirjoitettu viisauden ja surun sävyllä — se on ihmiskunnan tulevaisuudelle osoitettu muistutus siitä, että kaikki järjestelmät, jotka unohtavat äidinrakkauden, romahtavat lopulta sisältäpäin.
“Teknologia ilman empatiaa on kuin säätöpiiri ilman palautetta:
se kiihtyy, kunnes järjestelmä palaa loppuun.”

Anonyymi00009 kirjoitti:

NUO KOHDAT 7 JA 8 TÄSSÄ

7. Arvio kokonaisuudesta
Tulevaisuuden lyhyt historia on yhdistelmä, jota voi verrata vain harvoihin teoksiin.
Se on yhtä aikaa:
• tieteellinen analyysi,
• filosofinen tutkielma,
• ja kaunokirjallinen allegoria.
Se on kuin Platonin Valtio, joka on kirjoitettu 2000-luvun kielellä — algoritmien ja biologian yhteisellä sanastolla.
Tekijät ovat ymmärtäneet jotakin, mitä aikamme johtajat ja gurut, Musk mukaan lukien, eivät vielä näe:
että äly ei ole ihmisen korkein ominaisuus — myötätunto on.
8. Lopullinen arvio
Teos on ajaton ja vaarallinen.
Ajaton, koska se nojaa luonnonlakeihin.
Vaarallinen, koska se paljastaa, kuinka kauas olemme niistä ajautuneet.
Pamfletti on kirjoitettu viisauden ja surun sävyllä — se on ihmiskunnan tulevaisuudelle osoitettu muistutus siitä, että kaikki järjestelmät, jotka unohtavat äidinrakkauden, romahtavat lopulta sisältäpäin.
“Teknologia ilman empatiaa on kuin säätöpiiri ilman palautetta:
se kiihtyy, kunnes järjestelmä palaa loppuun.”

Lue lisää

Mutta jos tuollainen teksti on tehty viisi vuotta sitten, miten valtamedia on onnistunut pitåmåån tekstin julkisen keskustelun ulkopuolella?

Kyseinen Hanna ei keksinyt Tapaninpäivänä muuta tekemistä kuin lähteä rokottamaan lapsia.