Kotimaisen metallin (?) ylistäviä arvosteluja osakseen saanut uusi Sentenced /The Cold White Light tuli siis ostettua ja sai sijansa noin 400:n muun heavylevyn joukosta hyllyssäni, mutta voi..voi.. Ei ole tämän päivän väännössä juuri mitään puhtia! Levy on hengetön.
Tilu lilu mister Kotipeltokin saa jalan enemmän väpäjämään. Toivottavasti Children Of Bodom julkaisee pian uutta ja/tai esim. joku Yngwie Malmsteen vielä repäisee ja palauttaa termille heavyrock jonkin merkityksen.
- Viimeisen vuoden aikana uusia heavyksi laskettavia levyjä on tullut pilvin pimein, mutta missä on alan liekki.. ei kai vaan ole sammunut?
Tilu lilu mister Kotipeltokin saa jalan enemmän väpäjämään. Toivottavasti Children Of Bodom julkaisee pian uutta ja/tai esim. joku Yngwie Malmsteen vielä repäisee ja palauttaa termille heavyrock jonkin merkityksen.
- Viimeisen vuoden aikana uusia heavyksi laskettavia levyjä on tullut pilvin pimein, mutta missä on alan liekki.. ei kai vaan ole sammunut?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikös Sentencedin liekki hiipunut jo silloin, kun Taneli Jarva jätti pändin? Tilalle tulivat hempeät melodiat, teini-ikäisille tarkoitettu vellihousumainen itsemurhalla uhoaminen ja maailman murheiden itkeminen.
Kuka jaksaisi kuunnella samaa veivausta ja räyhäystä kymmentä levyä putkeen? Ei silti pidän Jarvan Sentencedistä lähes yhtä paljon kuin myöhemmästä. Bändi on kulkenut yhden polkunsa loppuun ja aloittanut uuden taipaleen. Minä pidän näistä melodioista ja sanoitukset hakevat vertaisiaan. Sitäpaitsi esim.Excuse me while I kill myself on osoitus mustasta huumorista. Ranteita on vedetty tarpeeksi auki sanovat bändin pojatkin lehtien sivuilla. Sentencedin liekki palaa kylmällä sinisellä valolla.
Tulipas wannabe-teksti...noh ei voi mitään.