Tatuoinnit vaikuttavat immuunijärjestelmään

Vaikka tatuointeja pidetään turvallisina, yhä useampi tutkimus viittaa siihen, etteivät tatuointimusteet ole biologisesti täysin passiivisia.

Kun tatuointimustetta viedään ihoon, se ei jää vain paikalleen, vaan sillä on vaikutuksia elimistöön. Tuore tutkimus viittaakin siihen, että yleisesti käytetyt tatuointipigmentit saattavat tietyissä olosuhteissa olla haitallisia terveydelle.
Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan tatuoinnit voivat vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan, ne voivat lisätä tulehdusta ja saattavat myös muuttaa kehon reaktiota joihinkin rokotteisiin.

Keskeinen kysymys ei ole enää se, kulkeutuuko kehoon vieraita aineita tatuointien vuoksi. Sen sijaan pohdinnassa on, kuinka haitallisia ne voivat olla ja millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia niillä saattaa olla terveydelle.
Osassa musteista on havaittu raskasmetalleja, kuten nikkeliä, kromia ja kobolttia, toisinaan myös lyijyä. Raskasmetallit voivat tietyissä pitoisuuksissa olla myrkyllisiä ja tunnettuja allergisten reaktioiden aiheuttajia.

Suomessa tilannetta helpottaa, että tatuointivärit kuuluvat EU:n kemikaalisääntelyn (REACH) piiriin, jonka myötä monia raskasmetalleja on rajoitettu tai kielletty ja myös satoja väripigmenttejä kuten atsovärejä on kielletty. Sääntely ei kuitenkaan välttämättä tarkoita nollariskiä tatuointimusteiden osalta.

Selkeimmin dokumentoidut haitat liittyvät allergisiin ja tulehduksellisiin reaktioihin. Erityisesti punainen muste on yhdistetty pitkäaikaiseen kutinaan, turvotukseen ja granuloomiin eli tulehduksellisiin kyhmyihin. Oireet voivat ilmaantua kuukausien tai jopa vuosien kuluttua ja aktivoitua esimerkiksi auringonvalon tai immuunijärjestelmän muutosten seurauksena.

Valtaosalle ihmisistä tatuoinnit eivät aiheuta vakavia terveysongelmia. Ne eivät silti ole täysin riskittömiä. Tatuoinnit merkitsevät elinikäistä altistumista kemikaaleille, joita ei ole alun perin suunniteltu jäämään ihmiskehoon.