EU maissa ja EU:n ulkopuolella töissä olevana on tullut huomattua sinkku naisten hyvinkin erilainen suhtautuminen parinvalintaan liittyviin asioihin. Tulevaisuus, turvallisuus, parisuhteen mahdollistavat paremmat mahdollisuudet elämiseen niin henkisesti kuin taloudellisesti sekä oma yhteiskunnallinen asema tulevaisuudessa tuntuvat olevan täällä hyvin tärkeitä ja tulevaisuutta mietitään ihan jopa mahdollisten lasten tulevaisuudenkin näkökulmasta. Suomessa taas niillä ei tunnu olevan sinkku naisille suurempaa merkitystä tai ainakaan niitä ei tiedosteta kansanvälisessä mittakaavassa, riittää että on kotipiiri pyörii juuri sillä hetkellä.
Suomalaisia keskustelu palstoja lukiessa oli kyseessä sitten matkailu palsta tai sinkku palsta tai lomaromanssi palsta tai mikä hyvänsä suomessa tuntuu olevan sinkkupiireissä IN jonkinlainen exsoottisuus, Etelä-Amerikkailaisten, Arabien ja Turkkilaisten ja Afrikkalaisten kanssa. Ruotsissa tämä sama ilmiö oli 10-15v sitten ja Saksassa ja Euroopassa vielä paljon aikaisemmin. Täällä keskustellaankin nykyään jo suhteiden lasten lapsista jotka ovat jo aikuisia, lomaromansseista ei enää puhuta yhtä ihailevasti ja kauniisti kuin mitä Suomessa puhutaan, sillä ongelmia ovat aiheuttaneet rajoittunut matkustelu jos toinen tarvitsee aina viisumin, yhteiskunnallinen asema ja varsinkin lapsilla, erilainen kulttuuri, lasten kasvatus, palvelu ei ehkä ole ollut samaa joka puolella mailmaa vaimoa tai miestä on luullaan puutarhuriksi tai kotihoitajaksi jne...
Joten hiukan pistää mietityttämään että miksi iso osa akateemisista sinkku naisista näyttää Suomessa keskustelupalstoilla unelmoivan loman kaukosuhteita ja olevan valmiita perustamaan perheen hyvinkin lyhyen tuttavuuden jälkeen kolmansiin maihin lukeutuvan ulkomaalaisen kanssa joka näyttää lähes aina olevan opiskelija tai suorittavassa portaassa oleva jolloin myös tulevaisuus taloudellisesti voi olla epävarmaa, asetutaan sitten yhdessä asumaan mihin maahan hyvänsä.
Omien kokemusten mukaan tälläinen keskustelu olisi täysin mahdotonta Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ja aika harvinaista se on myös Keski-Euroopassa. Akateemien sinkku nainen Aasiassa tai Etelä-Amerikassa valitsee yleensä hyvinkin arvovaltaista seuraa ja nykyään jotenkin tuntuu että Euroopassa kaikki varakkaat tai menestyneet poikamiehet seurustelee nykyään Baltialaisten hyvin koulutettujen akateemisten naisten kanssa joten sama ilmiö taitaa olla myös Baltiassa, parempaa ja turvatumpaa tulevaisuutta kaivataan.
Euroopassa jossa ulkomaalaisia on suhteessa valtaväestöön paljon enemmän kuin Suomessa olisi ns. kolmansienmaiden edustajan kanssa seurustelu todella helppoa mutta mutta mutta täällä seurustellaan nykyään hyvin tarkkaan tietyn sisäpiirien sisällä ja kesken.
Onkohan Suomessa yhteiskunnan tukiverkot niin vahvat ja ulkomaalaisten suhteen vasta nyt sama vaihe menossa joka Euroopassa oli jo maahanmuuttajien muodossa, joten exsotiikkakohan se ajaa Suomalaisia akateemisia naisia naimisiin kolmansien maiden miesten kanssa.
Suomalaisten sinkku naisten suvaitsevuus näyttää olevan ainakin täys eri luokkaa kuin mikä tilanne on nykyään Ruotsissa tai Euroopassa, puhumattakaan Aasiasta tai Etelä-Amerikasta, tai tietämättömyys :)
Suomalaisia keskustelu palstoja lukiessa oli kyseessä sitten matkailu palsta tai sinkku palsta tai lomaromanssi palsta tai mikä hyvänsä suomessa tuntuu olevan sinkkupiireissä IN jonkinlainen exsoottisuus, Etelä-Amerikkailaisten, Arabien ja Turkkilaisten ja Afrikkalaisten kanssa. Ruotsissa tämä sama ilmiö oli 10-15v sitten ja Saksassa ja Euroopassa vielä paljon aikaisemmin. Täällä keskustellaankin nykyään jo suhteiden lasten lapsista jotka ovat jo aikuisia, lomaromansseista ei enää puhuta yhtä ihailevasti ja kauniisti kuin mitä Suomessa puhutaan, sillä ongelmia ovat aiheuttaneet rajoittunut matkustelu jos toinen tarvitsee aina viisumin, yhteiskunnallinen asema ja varsinkin lapsilla, erilainen kulttuuri, lasten kasvatus, palvelu ei ehkä ole ollut samaa joka puolella mailmaa vaimoa tai miestä on luullaan puutarhuriksi tai kotihoitajaksi jne...
Joten hiukan pistää mietityttämään että miksi iso osa akateemisista sinkku naisista näyttää Suomessa keskustelupalstoilla unelmoivan loman kaukosuhteita ja olevan valmiita perustamaan perheen hyvinkin lyhyen tuttavuuden jälkeen kolmansiin maihin lukeutuvan ulkomaalaisen kanssa joka näyttää lähes aina olevan opiskelija tai suorittavassa portaassa oleva jolloin myös tulevaisuus taloudellisesti voi olla epävarmaa, asetutaan sitten yhdessä asumaan mihin maahan hyvänsä.
Omien kokemusten mukaan tälläinen keskustelu olisi täysin mahdotonta Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ja aika harvinaista se on myös Keski-Euroopassa. Akateemien sinkku nainen Aasiassa tai Etelä-Amerikassa valitsee yleensä hyvinkin arvovaltaista seuraa ja nykyään jotenkin tuntuu että Euroopassa kaikki varakkaat tai menestyneet poikamiehet seurustelee nykyään Baltialaisten hyvin koulutettujen akateemisten naisten kanssa joten sama ilmiö taitaa olla myös Baltiassa, parempaa ja turvatumpaa tulevaisuutta kaivataan.
Euroopassa jossa ulkomaalaisia on suhteessa valtaväestöön paljon enemmän kuin Suomessa olisi ns. kolmansienmaiden edustajan kanssa seurustelu todella helppoa mutta mutta mutta täällä seurustellaan nykyään hyvin tarkkaan tietyn sisäpiirien sisällä ja kesken.
Onkohan Suomessa yhteiskunnan tukiverkot niin vahvat ja ulkomaalaisten suhteen vasta nyt sama vaihe menossa joka Euroopassa oli jo maahanmuuttajien muodossa, joten exsotiikkakohan se ajaa Suomalaisia akateemisia naisia naimisiin kolmansien maiden miesten kanssa.
Suomalaisten sinkku naisten suvaitsevuus näyttää olevan ainakin täys eri luokkaa kuin mikä tilanne on nykyään Ruotsissa tai Euroopassa, puhumattakaan Aasiasta tai Etelä-Amerikasta, tai tietämättömyys :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä expatriot,
Olet ehkä oikeassa, mutta en täysin allekirjoita kommenttiasi. Olen akat. yksineläjä, lisäksi asunut EU-alueella ja Yhdysvalloissa. Ehkä tuo "eksoottisuus" on enemmän niille naishenkilöille, jotka eivät ole koskaan asuneet ulkomailla vaan virittäneet itselleen romanttista roihua rintaan lomatunnelmissä. Totuus on, että eri kulttuureiden väliset suhteet ovat tuhoon tuomittija, ellei yksilö ole täysin valmis jokapäiväisiin kompromisseihin. Itse toivoisin löytäväni itsenäisen ja persoonallisen suomalaisen miehen, jolla olisi myös maailmankatsomusta. Se vain on niin, että suurimmalta osalta ihmisistä henkinen kapasiteetti tulee käytettyä aika nuorena loppuun ja degeneraatio alkaa. Kaikkea hyvää sinulle kuitenkin Eurooppaan.
että ulkomaalaisten ihainnointi on johtanut siihen, ettei sillä ulkkiksen ammatilla tai koulutuksella ole oikeastaan mitään väliä, kunhan se mies on muualta kuin suomesta. Sit värkätään lapsia vaan nopeasti jos vaan mies haluu. Sit niitä sikiää joka vuosi seuraavat 10 vuotta.
Suomalaisen aviomiesehdokkaan taas on oltava sitä ja tätä. Eikä nainen haluu lapsia nuorena kun on luotava uraa ja saatava elää vapaana.
Samaten kun tänne suomeen tulee kaikennäköisiä "opiskelijoita" kun opiskelu on ilmaista. Käytännössä monet ainakin perus ammattikorkeakoulun kurssit on mahdotonta olla pääsemättä läpi. Kyllä suoranaisesti vituttaa, kun itse painoi hampaat irvessä koerypästä ja nämä vaan rallatteli kaikennäköistä pilipalihommaa.
en aina ymmärrä mikä niissä ulkomaalaisissa miehissä kiinnostaa. Lauantaina baarissa huomasin, että turkkilaisia miehiä oli paikalla paljonkin ja ajattelin, että ei kiitos minulle. Se kulttuuriero arveluttaa. Sellaisesta maasta kotoisin olevaa voisi harkita, jonka ero Suomeen ei ole hirveän suuri.
Minä olen tuosta aikalailla samaa mieltä. Vaikka en ihan vielä ole siirtynyt työelämään, touhuan paljon ja eri tavoin kv. -asioiden parissa, koska ne kiinnostavat minua kovasti.
Ja mitä nyt seuraa esimerkiksi täkäläisiä vaihto-oppilaita, niin joka jätkälle, joka on jostain etelä-euroopasta, on ensimmäisen viikon aikana löytynyt joku suomalainen nainen, jota he "rakastavat ikuisesti", ainakin sen täällä olonsa ajan.
Mitäpä se muuta on kuin sitä eksotiikkaa: molemmille toinen edustaa jotain sellaista, jota kotimaassa ei ole saatavana. Tai siltä se ainakin silloin tuntuu. Yleensä nainen hullaantuu niin, että lupaa muuttaa miehen perässä ihan minne hyvänsä.
Itse olen asunut ja työskennellyt jonkin aikaa ulkomailla, ja se on tavoitteenani myös valmistuttuani, ehkä hyvinkin pian siis.
Minulle ainakin kelpaisi sellainen nainen, joka olisi valmis lähtemään joksikin aikaa katsomaan muutakin maailmaa. Eihän se poissulje perhe-elämää tms. vaikken sitä tosin aivan lähiaikoina ole omalle kohdalleni suunnitellutkaan. Haluaisin ensin saada hyvän työpaikan ja viettää aikaa ihan kahdestaan.
Mutta koetapa saada nämä suomalaiset naiset kiinnostumaan sellaisesta... :)
Hyvää kesän jatkoa niin Eurooppaan kuin muuallekin!