Minulle tuli akuutti sairaus ja kävin terveysasemalla. Kaikki hoitui hienosti, toimenpide, pikaverikoe, seuraavana päivänä labraan.
Tulehdusarvo oli noussut edellisestä päivästä, ja labroissa jotain muutakin.
Tk-lääkäri soitti sairaalan päivystyspuolelle, minut käskettiin sinne, ja lähetteen kanssa menin.
Jonotin kolme tuntia aulassa, kunnes lääkäri viiletti käytävää resepti kädessä, vei minut tyhjään huoneeseen, kertoi ensimmäiseksi diagnoosin ja antoi reseptin.
Hän ei kysellyt mitään, ei tutkinut kuin vilkaisemalla. Itse esitin muutaman kysymyksen. Olin lääkärin kanssa huoneessa viitisen minuuttia. Sanoi, että muutamien päivien kuluttua on käytävä terveysasemalla kontrollissa.
Ihmetytti, miksi jo terveysaseman lääkärin soittaessa sairaalaan hänelle ei sanottu, että hän voisi kirjoittaa minulle lääkereseptin.
Kolmen tunnin odottaminen, viisi minuuttia lääkärin luona, diagnoosi jo valmiina ja resepti käteen, kotiin, ja ota taas yhteyttä terveysasemalle.
Tätä voi jo kutsua pompotteluksi ja rahastukseksi. Käyntimaksu ja matkakulut, ei ollut ihan ilmainen reissu.
Terveysasemalla kaikki meni hienosti, ei voi kuin kehua, mutta HUS ei kehuja ansaitse.
Jos (ilmeisimmin kun) otan taas yhteyttä terveysasemalle, niin mikä kierros mahtaa olla edessä, sairastamisenikin kun jatkuu edelleen.
Täysin uskottavaa, että ihmisillä alkaa usko, toivo ja luotto julkista terveydenhuoltoa kohtaan olemaan koetuksella.
( Kannattaisiko vain "mädäntyä" kotiin, vai hankkia itsensä ulosottoon ? Hankala kysymys)
Tulehdusarvo oli noussut edellisestä päivästä, ja labroissa jotain muutakin.
Tk-lääkäri soitti sairaalan päivystyspuolelle, minut käskettiin sinne, ja lähetteen kanssa menin.
Jonotin kolme tuntia aulassa, kunnes lääkäri viiletti käytävää resepti kädessä, vei minut tyhjään huoneeseen, kertoi ensimmäiseksi diagnoosin ja antoi reseptin.
Hän ei kysellyt mitään, ei tutkinut kuin vilkaisemalla. Itse esitin muutaman kysymyksen. Olin lääkärin kanssa huoneessa viitisen minuuttia. Sanoi, että muutamien päivien kuluttua on käytävä terveysasemalla kontrollissa.
Ihmetytti, miksi jo terveysaseman lääkärin soittaessa sairaalaan hänelle ei sanottu, että hän voisi kirjoittaa minulle lääkereseptin.
Kolmen tunnin odottaminen, viisi minuuttia lääkärin luona, diagnoosi jo valmiina ja resepti käteen, kotiin, ja ota taas yhteyttä terveysasemalle.
Tätä voi jo kutsua pompotteluksi ja rahastukseksi. Käyntimaksu ja matkakulut, ei ollut ihan ilmainen reissu.
Terveysasemalla kaikki meni hienosti, ei voi kuin kehua, mutta HUS ei kehuja ansaitse.
Jos (ilmeisimmin kun) otan taas yhteyttä terveysasemalle, niin mikä kierros mahtaa olla edessä, sairastamisenikin kun jatkuu edelleen.
Täysin uskottavaa, että ihmisillä alkaa usko, toivo ja luotto julkista terveydenhuoltoa kohtaan olemaan koetuksella.
( Kannattaisiko vain "mädäntyä" kotiin, vai hankkia itsensä ulosottoon ? Hankala kysymys)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jokainen potilas maksaa HUS:lle moninkertaisesti sen, mitä potilas itse maksaa käynnistään. Joten mistään rahastuksesta ei voi puhua.
Mene yksityislääkärille ja yksityissairaalaan, niin saat jotain käsitystä kustannuksista.
Onhan tuo tiedossa, että kunta maksaa suurimman osan ihmisen terveydenhuollon käynneistä, eli käynnin hinta on potilaalle siinä suhteessa pieni.
Köyhempänä ihmisenä ei tuosta vain mennä yksityisille lääkäreille, sairaalasta puhumattakaan (sen käsittää kuka tahansa köyhempi ihminen), julkiset palvelut sentään jonkin verran helpottavat, kun ei muuhun ole varaa lainkaan.
Pointti oli lähinnä se, että rahastukselta se tuntuu, on summa mikä tahansa, kun käsketään menemään, vaikka asia olisi mahdollisesti hoitunut toisellakin tavalla.
Mutta tuolla tavallahan pompottelemalla potilaita saadaan terveydenhuollon kustannuksia nousemaan, että voidaan sitten julkisesti hämmästellä ja kirota, kun kustannukset vain nousee. Ja sitä ääneen ihmetellään, ihan kuin ei olisi tiedossa kenelläkään.