Naturalismin metafysiikka on empirismi ja ignorismi. Eivät ne riitä tieteessä, kun tarkoitetaan parhaan teorian ja mallin keksimistä, muodostamista ja testaamista.
Tarvitaan myös tieteen toinen puoli, rationaalinen tutkimus täysin tasa-arvoisena, muuten ollaan subjektiivisen idealismin puolella, poissa realismista, filosofisesta materialismista.
Naturalismi, empirismi, ateismi, positivismi, post-modernismi (nihilismi) ja skeptisismi. Se on nykyisen tieteen ja filosofian valtavirta. On johtanut jo harhaan monessa asiassa ja on tieteen edistyksen jarru.
Tarvitaan paradigman muutos holistisempaan, dialektisempaan ja rationaalisempaan suuntaan. Systeeminen ajattelu on jo sitä valtavirran sisällä, ja Multiversumiteoriat kosmologiassa, ja kvanttiteoria hiukkasfysiikassa. GR ja BB ovat yksi dogmaattinen jarru kosmologiassa. Tähtitieteessä jarru on muiden avaruuden kulttuurien olemassaolon kieltäminen. Historiassa korkeakulttuurin kieltäminen ajalta 30.000- 10.000 eKr.
Amatööreillä on taas tärkeä merkitys, kun vertaisarviointi on valtavirran käsissä ja paradigman vaihto tapahtuu somen kautta, ei tiedelehdtien kautta. Koska tiedelehdet sensuroivat dissidenttejä.
Naturalismin metafysiikka
36
498
Vastaukset
Minun juttu siis.
- Anonyymi00001
Tässä on kiehtova sekoitus oikeita huomioita ja villiä ylilyöntiä.
Aloittaja on oikeassa siinä, että pelkkä empirismi ei riitä - tarvitaan myös teoriaa, rationaalista spekulaatiota, rohkeita hypoteeseja. Einstein ei löytänyt suhteellisuusteoriaa mittaamalla, vaan ajattelemalla. Mutta sitten on hyppy: koska naturalismi korostaa empiriaa, se on "ignorismia" ja "tieteen jarru".
Tämä on kuin sanoisi että koska vasara on huono ruuvien kanssa, koko työkalupakki on hylättävä. Naturalismi ei kiellä rationaalista tutkimusta - se vain vaatii että lopulta teorian on kohdattava todellisuus. Systeeminen ajattelu ja kvanttiteoria eivät ole "naturalismin vastustamista" - ne ovat naturalismin tuotteita. Schrödinger ei hylännyt empiriaa, hän laajensi sitä.
Ja sitten tulee todellinen paljastus: "muiden avaruuden kulttuurien olemassaolon kieltäminen" ja "korkeakulttuurin kieltäminen 30 000 eKr". Tämä ei ole enää paradigman kritiikkiä - tämä on salaliittoteoria.
"Vertaisarviointi sensuroi dissidenttejä" on klassinen huuto silloin kun omat teoriat eivät läpäise testiä. Galilei oli dissidentti - mutta hänellä oli todiste. Hän ei valittanut somessa että vertaisarviointi oli korruptoitunutta. Hän osoitti Jupiterin kuut ja sanoi "katsokaa itse"
.
Aloittaja haluaa vallankumouksen, mutta tarjoaa vain kapinaa. Ero on ratkaiseva.
Santtu on valmis hylkäämään todellisuuden, hän haluaa teokratian, ehkä Iranin versiota
kovemman. Anonyymi00001 kirjoitti:
Tässä on kiehtova sekoitus oikeita huomioita ja villiä ylilyöntiä.
Aloittaja on oikeassa siinä, että pelkkä empirismi ei riitä - tarvitaan myös teoriaa, rationaalista spekulaatiota, rohkeita hypoteeseja. Einstein ei löytänyt suhteellisuusteoriaa mittaamalla, vaan ajattelemalla. Mutta sitten on hyppy: koska naturalismi korostaa empiriaa, se on "ignorismia" ja "tieteen jarru".
Tämä on kuin sanoisi että koska vasara on huono ruuvien kanssa, koko työkalupakki on hylättävä. Naturalismi ei kiellä rationaalista tutkimusta - se vain vaatii että lopulta teorian on kohdattava todellisuus. Systeeminen ajattelu ja kvanttiteoria eivät ole "naturalismin vastustamista" - ne ovat naturalismin tuotteita. Schrödinger ei hylännyt empiriaa, hän laajensi sitä.
Ja sitten tulee todellinen paljastus: "muiden avaruuden kulttuurien olemassaolon kieltäminen" ja "korkeakulttuurin kieltäminen 30 000 eKr". Tämä ei ole enää paradigman kritiikkiä - tämä on salaliittoteoria.
"Vertaisarviointi sensuroi dissidenttejä" on klassinen huuto silloin kun omat teoriat eivät läpäise testiä. Galilei oli dissidentti - mutta hänellä oli todiste. Hän ei valittanut somessa että vertaisarviointi oli korruptoitunutta. Hän osoitti Jupiterin kuut ja sanoi "katsokaa itse"
.
Aloittaja haluaa vallankumouksen, mutta tarjoaa vain kapinaa. Ero on ratkaiseva.
Santtu on valmis hylkäämään todellisuuden, hän haluaa teokratian, ehkä Iranin versiota
kovemman.Galilei joutui kirkon ja tiedeyhteisön hampaisiin ja aivan sama on tänään. Naturalismi ja valtavirta esiintyvät ainoana oikeana tieteenä, vaikka paine paradigman muutokseen on valtava. Muut haukutaan huuhaaksi, ovat nykyajan inkvisition käsissä. Vertaisarviointi, sosiaalinen paine, virat, rahat.
Naturalismi kieltää rationaaliset selitykset tieteessä ja hyväksyy vain empiiriset selitykset. Ikäänkuin työkalupakissa ei rationaalista tutkimusta olisikaan, ja väittää tuossakin ettei kritiikki hyväksy empiiristä työkalupakkia. Tottakai se hyväksytään, mutta teorioissa saa olla asioita, joista ei ole empiiristä hajuakaan, jos teoria vaan on hyvä. Toisaalta naturalismi on täysin puolueellista narratiivinsa hyväksi, mitä havaitsemattomia hyväksytään ja mitä ei.
Se hyväksyy huonoja teorioita, kuten alkupamaus, kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, ilmoitusta, Jumalaa ja Jeesusta jne. Nämä taas tekevät teorian muka etukäteen huonoksi, tutkimatta. Samoin korkeakulttuurit ennen kivikautta, ja kulttuurit muualla.
Tiede ei näitä tutkimuksia ja tutkimustuloksia estä millään tavalla, vain naturalistinen paradigma, kun tutkiminen on vaikeaa. Ja empiiristä näyttöä on vähän, sellaista, minkä naturalismi hyväksyisi. Kun naturalismista päästään, näytöksi hyväksyttävää on paljonkin. Esim parapsykologiassa, Ufo-tutkimuksessa ja teologiassa ja uskontotieteessä ja arkeologiassa ja Raamatun historiassa ja historiassa.Anonyymi00001 kirjoitti:
Tässä on kiehtova sekoitus oikeita huomioita ja villiä ylilyöntiä.
Aloittaja on oikeassa siinä, että pelkkä empirismi ei riitä - tarvitaan myös teoriaa, rationaalista spekulaatiota, rohkeita hypoteeseja. Einstein ei löytänyt suhteellisuusteoriaa mittaamalla, vaan ajattelemalla. Mutta sitten on hyppy: koska naturalismi korostaa empiriaa, se on "ignorismia" ja "tieteen jarru".
Tämä on kuin sanoisi että koska vasara on huono ruuvien kanssa, koko työkalupakki on hylättävä. Naturalismi ei kiellä rationaalista tutkimusta - se vain vaatii että lopulta teorian on kohdattava todellisuus. Systeeminen ajattelu ja kvanttiteoria eivät ole "naturalismin vastustamista" - ne ovat naturalismin tuotteita. Schrödinger ei hylännyt empiriaa, hän laajensi sitä.
Ja sitten tulee todellinen paljastus: "muiden avaruuden kulttuurien olemassaolon kieltäminen" ja "korkeakulttuurin kieltäminen 30 000 eKr". Tämä ei ole enää paradigman kritiikkiä - tämä on salaliittoteoria.
"Vertaisarviointi sensuroi dissidenttejä" on klassinen huuto silloin kun omat teoriat eivät läpäise testiä. Galilei oli dissidentti - mutta hänellä oli todiste. Hän ei valittanut somessa että vertaisarviointi oli korruptoitunutta. Hän osoitti Jupiterin kuut ja sanoi "katsokaa itse"
.
Aloittaja haluaa vallankumouksen, mutta tarjoaa vain kapinaa. Ero on ratkaiseva.
Santtu on valmis hylkäämään todellisuuden, hän haluaa teokratian, ehkä Iranin versiota
kovemman.En halua mitään pappisvaltaista teokratiaa. Kirkot pysykööt kirkkona, ilman maallista valtaa.
Se on eri asia, kun Jumala ottaa johdon, Jeesuksen tullessa takaisin, silloin siirrytään hänen kuninkuutensa ryminällä ja vähitellen koko maailmassa. Jeesuksen johtamaan teokratiaan, jollainen hänen kirkkonsa on jo tällä hetkellä. Mutta maallista valtaa se ei tarvitse ennen tätä muutosta. Vain vapauden kerääntyä seurakuntiin ja perintömailleen, juutalaiset Jerusalemin maahan.
Toinen Exodus, josta tulee muistettavampi kuin Egyptistä lähtö Mooseksen aikana.- Anonyymi00002
santtunen2 kirjoitti:
Galilei joutui kirkon ja tiedeyhteisön hampaisiin ja aivan sama on tänään. Naturalismi ja valtavirta esiintyvät ainoana oikeana tieteenä, vaikka paine paradigman muutokseen on valtava. Muut haukutaan huuhaaksi, ovat nykyajan inkvisition käsissä. Vertaisarviointi, sosiaalinen paine, virat, rahat.
Naturalismi kieltää rationaaliset selitykset tieteessä ja hyväksyy vain empiiriset selitykset. Ikäänkuin työkalupakissa ei rationaalista tutkimusta olisikaan, ja väittää tuossakin ettei kritiikki hyväksy empiiristä työkalupakkia. Tottakai se hyväksytään, mutta teorioissa saa olla asioita, joista ei ole empiiristä hajuakaan, jos teoria vaan on hyvä. Toisaalta naturalismi on täysin puolueellista narratiivinsa hyväksi, mitä havaitsemattomia hyväksytään ja mitä ei.
Se hyväksyy huonoja teorioita, kuten alkupamaus, kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, ilmoitusta, Jumalaa ja Jeesusta jne. Nämä taas tekevät teorian muka etukäteen huonoksi, tutkimatta. Samoin korkeakulttuurit ennen kivikautta, ja kulttuurit muualla.
Tiede ei näitä tutkimuksia ja tutkimustuloksia estä millään tavalla, vain naturalistinen paradigma, kun tutkiminen on vaikeaa. Ja empiiristä näyttöä on vähän, sellaista, minkä naturalismi hyväksyisi. Kun naturalismista päästään, näytöksi hyväksyttävää on paljonkin. Esim parapsykologiassa, Ufo-tutkimuksessa ja teologiassa ja uskontotieteessä ja arkeologiassa ja Raamatun historiassa ja historiassa.Tässä Santtu paljastaa todellisen agendansa - ja se ei ole tiede vaan teologia naamioituna tieteeksi.
Galilei-vertaus on suosittu, mutta väärä. Galilei voitti koska hänellä oli todisteet - teleskooppi, Jupiterin kuut, Venuksen vaiheet. Kirkko yritti sensuroida, mutta todellisuus voitti lopulta. Santtu väittää olevansa uusi Galilei, mutta missä ovat hänen teleskooppinsa? Hän valittaa että "empiiristä näyttöä on vähän, sellaista minkä naturalismi hyväksyisi" - aivan, koska näyttöä ei ole. Tämä ei ole sensuurin vika, vaan teorian.
Ja sitten tulee käsien paljastaminen: "Se hyväksyy huonoja teorioita... kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, Jumalaa ja Jeesusta." Tässä on koko homman ydin. Santtu ei halua parempaa tiedettä - hän haluaa tiedettä joka vahvistaa hänen uskontonsa. Hän haluaa että "Jumala teki sen" hyväksytään yhtä hyväksi selitykseksi kuin "gravitaatio teki sen".
Mutta tiede ei hylkää Jumalaa siksi että se on "puolueellista" - se hylkää Jumalan selityksenä koska "Jumala teki sen" ei ennusta mitään, ei selitä mitään, ei testaa mitään. Se on keskustelun lopetus, ei alku. Ja "parapsykologia, UFO-tutkimus, teologia" todisteina - no, tässä ollaan jo niin kaukana Galileista että itse Galilei pyörisi haudassaan. Hän ei vaatinut että kirkko usko häntä - hän osoitti teleskoopilla että katso itse. Santtu tarjoaa vain: "luota minuun, naturalistit valehtelevat." Anonyymi00002 kirjoitti:
Tässä Santtu paljastaa todellisen agendansa - ja se ei ole tiede vaan teologia naamioituna tieteeksi.
Galilei-vertaus on suosittu, mutta väärä. Galilei voitti koska hänellä oli todisteet - teleskooppi, Jupiterin kuut, Venuksen vaiheet. Kirkko yritti sensuroida, mutta todellisuus voitti lopulta. Santtu väittää olevansa uusi Galilei, mutta missä ovat hänen teleskooppinsa? Hän valittaa että "empiiristä näyttöä on vähän, sellaista minkä naturalismi hyväksyisi" - aivan, koska näyttöä ei ole. Tämä ei ole sensuurin vika, vaan teorian.
Ja sitten tulee käsien paljastaminen: "Se hyväksyy huonoja teorioita... kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, Jumalaa ja Jeesusta." Tässä on koko homman ydin. Santtu ei halua parempaa tiedettä - hän haluaa tiedettä joka vahvistaa hänen uskontonsa. Hän haluaa että "Jumala teki sen" hyväksytään yhtä hyväksi selitykseksi kuin "gravitaatio teki sen".
Mutta tiede ei hylkää Jumalaa siksi että se on "puolueellista" - se hylkää Jumalan selityksenä koska "Jumala teki sen" ei ennusta mitään, ei selitä mitään, ei testaa mitään. Se on keskustelun lopetus, ei alku. Ja "parapsykologia, UFO-tutkimus, teologia" todisteina - no, tässä ollaan jo niin kaukana Galileista että itse Galilei pyörisi haudassaan. Hän ei vaatinut että kirkko usko häntä - hän osoitti teleskoopilla että katso itse. Santtu tarjoaa vain: "luota minuun, naturalistit valehtelevat."Galilei ymmärsi, että maa kiertää aurinkoa, eikä aurinko maata. Koko tiedeyhteisö vastusti kiivaasti.
Nyt on ymmärretty, ettei kaikkeus mitään laajene eikä ala, mutta tiedeyhteisö vastustaa kiivaasti. Ja kirkko, kuten silloinkin.
Miksi silloin oltiin varmoja, että Ptolemaioksen teoria oli oikeassa ja Galilei väärässä? Koska kaikki sopi suurella tarkkuudella.
Miksi nyt luullaan, että laajeneminen ja alku ovat oikeat? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella.
Silti tiedetään jo paremmin: kaikkeus ei laajene eikä ala. Mistä se tiedetään? Filosofiasta ja galaksitutkimuksesta.
Tiedeyhteisö vaan on kalkkeutunut kuten aina säännöllisin välein, ei kykene vaihtamaan paradigmaa, vaikka kaikki jo tietävät, että niin pitäisi tehdä. Professorit ja huipputiedemiehet eivät tiedä. Miksi? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella. He tosiaan uskovat että heidän teoriansa on oikea. Ja paras tällä hetkellä. Ja tieteellinen. Laajenemisen epäileminen on hullua, sanoo Syksy Räsänen, ja opetuslapset kuorona perässä inkvisiitiona joka paikassa.
Oikeasti se on pseudotiedettä kuin litteä maa.
Ja sama historiassa ja elämässä muualla.
Ja tiede on agnostista eikä ignoristista. Siitä seuraa loogisesti, että Jumalan, luomisen ja henkimaailman saa olettaa tieteessä jos haluaa. Vain naturalismi sen kieltää, ei tiede.
Eikä tarvi olettaa jos ei halua. En minä niin väitä. Se on vaan leimaamista, olkiukko. Tiede on vapaa minun mielestä.- Anonyymi00003
santtunen2 kirjoitti:
Galilei ymmärsi, että maa kiertää aurinkoa, eikä aurinko maata. Koko tiedeyhteisö vastusti kiivaasti.
Nyt on ymmärretty, ettei kaikkeus mitään laajene eikä ala, mutta tiedeyhteisö vastustaa kiivaasti. Ja kirkko, kuten silloinkin.
Miksi silloin oltiin varmoja, että Ptolemaioksen teoria oli oikeassa ja Galilei väärässä? Koska kaikki sopi suurella tarkkuudella.
Miksi nyt luullaan, että laajeneminen ja alku ovat oikeat? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella.
Silti tiedetään jo paremmin: kaikkeus ei laajene eikä ala. Mistä se tiedetään? Filosofiasta ja galaksitutkimuksesta.
Tiedeyhteisö vaan on kalkkeutunut kuten aina säännöllisin välein, ei kykene vaihtamaan paradigmaa, vaikka kaikki jo tietävät, että niin pitäisi tehdä. Professorit ja huipputiedemiehet eivät tiedä. Miksi? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella. He tosiaan uskovat että heidän teoriansa on oikea. Ja paras tällä hetkellä. Ja tieteellinen. Laajenemisen epäileminen on hullua, sanoo Syksy Räsänen, ja opetuslapset kuorona perässä inkvisiitiona joka paikassa.
Oikeasti se on pseudotiedettä kuin litteä maa.
Ja sama historiassa ja elämässä muualla.
Ja tiede on agnostista eikä ignoristista. Siitä seuraa loogisesti, että Jumalan, luomisen ja henkimaailman saa olettaa tieteessä jos haluaa. Vain naturalismi sen kieltää, ei tiede.
Eikä tarvi olettaa jos ei halua. En minä niin väitä. Se on vaan leimaamista, olkiukko. Tiede on vapaa minun mielestä.Kun joku vetoaa Galileihin, kannattaa tarkistaa taskut – yleensä siellä on jotain myytävänä.
Galileihan ei ollut yksin: Kopernikuksen teoria oli tunnettu jo vuosikymmeniä, ja Keplerin laskelmat tukivat sitä. Kirkko vastusti, mutta tieteellinen yhteisö ei ollut yksimielinen.
Ptolemaioksen teoria ei sopinut "suurella tarkkuudella" – siksi sitä jouduttiin jatkuvasti paikkaamaan episykleillä, jotka olivat kuin tukkiteippi hajoavassa veneessä.
Nyt väitetään että "kaikkeus ei laajene eikä ala" ja tämä "tiedetään filosofiasta ja galaksitutkimuksesta". Mutta galaksitutkimus nimenomaan osoittaa punasiirtymän, CMB:n, alkuaineiden määrät – kaikki sopii yhteen.
Jos jokin muu teoria selittää nämä paremmin, sen pitäisi näkyä julkaisuissa ja laskelmissa, ei julistuksissa. Galileilla oli laskelmat. Mitä tässä on filosofian lisäksi?
Ja sitten tuo viimeinen käänne naturalismista ja Jumalasta – kuin ajatus olisi karannut kesken kaiken muualle. Tiede on agnostista menetelmien suhteen, mutta ei väitteiden: jos sanot että Jumala tai henkimaailma vaikuttaa, sen täytyy olla testattavissa.
Muuten se ei ole tiedettä vaan uskomusta, mikä sekin on ihan kunnollista – kunhan ei sekoita niitä.
Galilei sen tiesi. Tämä kirjoittaja ei vaikuta tietävän. - Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Kun joku vetoaa Galileihin, kannattaa tarkistaa taskut – yleensä siellä on jotain myytävänä.
Galileihan ei ollut yksin: Kopernikuksen teoria oli tunnettu jo vuosikymmeniä, ja Keplerin laskelmat tukivat sitä. Kirkko vastusti, mutta tieteellinen yhteisö ei ollut yksimielinen.
Ptolemaioksen teoria ei sopinut "suurella tarkkuudella" – siksi sitä jouduttiin jatkuvasti paikkaamaan episykleillä, jotka olivat kuin tukkiteippi hajoavassa veneessä.
Nyt väitetään että "kaikkeus ei laajene eikä ala" ja tämä "tiedetään filosofiasta ja galaksitutkimuksesta". Mutta galaksitutkimus nimenomaan osoittaa punasiirtymän, CMB:n, alkuaineiden määrät – kaikki sopii yhteen.
Jos jokin muu teoria selittää nämä paremmin, sen pitäisi näkyä julkaisuissa ja laskelmissa, ei julistuksissa. Galileilla oli laskelmat. Mitä tässä on filosofian lisäksi?
Ja sitten tuo viimeinen käänne naturalismista ja Jumalasta – kuin ajatus olisi karannut kesken kaiken muualle. Tiede on agnostista menetelmien suhteen, mutta ei väitteiden: jos sanot että Jumala tai henkimaailma vaikuttaa, sen täytyy olla testattavissa.
Muuten se ei ole tiedettä vaan uskomusta, mikä sekin on ihan kunnollista – kunhan ei sekoita niitä.
Galilei sen tiesi. Tämä kirjoittaja ei vaikuta tietävän.Santulla on naturalismista ennakkoluuloisen pintapuolinen käsitys, sellainen
ei oikein sovi itseään filosofiksi kutsuvalle.
Ei oikein kannata miettiä naturalismin metafysiikkaa vaan logiikkaa, se voi antaa
syvällisemmän kuvan naturalismista.
Tässä syvempi näkemys asiasta.
Naturalismin logiikka on mielenkiintoinen rakennelma, koska se yrittää olla sekä metafyysinen väite ("vain luonnollinen on olemassa") että metodologinen periaate ("tutkitaan vain luonnollista"). Nämä eivät ole sama asia, vaikka niitä usein käsitellään niin.
Metodologinen naturalismi on järkevä: tiede tutkii sitä mikä on testattavissa, toistettavissa, mitattavissa. Tämä ei ole metafyysinen väite vaan käytännöllinen rajaus. Se ei sano että yliluonnollista ei ole, vaan että tiede ei voi tutkia sitä tieteellisin menetelmin. Tämä on loogisesti johdonmukaista.
Metafyysinen naturalismi väittää että vain luonnollinen on olemassa. Tämä on metafyysinen väite, ei tieteellinen havainto. Sen logiikka kaatuu siihen, että se on itse väite jota ei voi testata luonnontieteellisin menetelmin – se on filosofinen kanta luonnontieteen tuloksista.
Ongelma syntyy kun nämä sekoitetaan: kun metodologisesta naturalismista (työkalu) tehdään metafyysinen naturalismi (maailmankatsomus) ja väitetään että tämä seuraa jotenkin loogisesti. Se ei seuraa. Voit hyväksyä metodologisen naturalismin tieteessä ja silti olla metafyysisesti avoin sille, että on jotain muutakin kuin mitä tiede voi tutkia.
Lyhyesti: naturalismin logiikka toimii kun se pysyy menetelmänä. Kun siitä tehdään totaliteetti, se muuttuu dogmaksi joka ei tunnista omia rajojaan.
R. Anonyymi00004 kirjoitti:
Santulla on naturalismista ennakkoluuloisen pintapuolinen käsitys, sellainen
ei oikein sovi itseään filosofiksi kutsuvalle.
Ei oikein kannata miettiä naturalismin metafysiikkaa vaan logiikkaa, se voi antaa
syvällisemmän kuvan naturalismista.
Tässä syvempi näkemys asiasta.
Naturalismin logiikka on mielenkiintoinen rakennelma, koska se yrittää olla sekä metafyysinen väite ("vain luonnollinen on olemassa") että metodologinen periaate ("tutkitaan vain luonnollista"). Nämä eivät ole sama asia, vaikka niitä usein käsitellään niin.
Metodologinen naturalismi on järkevä: tiede tutkii sitä mikä on testattavissa, toistettavissa, mitattavissa. Tämä ei ole metafyysinen väite vaan käytännöllinen rajaus. Se ei sano että yliluonnollista ei ole, vaan että tiede ei voi tutkia sitä tieteellisin menetelmin. Tämä on loogisesti johdonmukaista.
Metafyysinen naturalismi väittää että vain luonnollinen on olemassa. Tämä on metafyysinen väite, ei tieteellinen havainto. Sen logiikka kaatuu siihen, että se on itse väite jota ei voi testata luonnontieteellisin menetelmin – se on filosofinen kanta luonnontieteen tuloksista.
Ongelma syntyy kun nämä sekoitetaan: kun metodologisesta naturalismista (työkalu) tehdään metafyysinen naturalismi (maailmankatsomus) ja väitetään että tämä seuraa jotenkin loogisesti. Se ei seuraa. Voit hyväksyä metodologisen naturalismin tieteessä ja silti olla metafyysisesti avoin sille, että on jotain muutakin kuin mitä tiede voi tutkia.
Lyhyesti: naturalismin logiikka toimii kun se pysyy menetelmänä. Kun siitä tehdään totaliteetti, se muuttuu dogmaksi joka ei tunnista omia rajojaan.
R.Just noin, mutta kaikkea voi tutkia tieteessä, kun luovutaan yksipuolisesta empirismistä ja otetaan rationaalinen ajattelu mukaan. Se pitää tuohon lisätä.
Hyvä, että ollaan päästy asiaan.Anonyymi00003 kirjoitti:
Kun joku vetoaa Galileihin, kannattaa tarkistaa taskut – yleensä siellä on jotain myytävänä.
Galileihan ei ollut yksin: Kopernikuksen teoria oli tunnettu jo vuosikymmeniä, ja Keplerin laskelmat tukivat sitä. Kirkko vastusti, mutta tieteellinen yhteisö ei ollut yksimielinen.
Ptolemaioksen teoria ei sopinut "suurella tarkkuudella" – siksi sitä jouduttiin jatkuvasti paikkaamaan episykleillä, jotka olivat kuin tukkiteippi hajoavassa veneessä.
Nyt väitetään että "kaikkeus ei laajene eikä ala" ja tämä "tiedetään filosofiasta ja galaksitutkimuksesta". Mutta galaksitutkimus nimenomaan osoittaa punasiirtymän, CMB:n, alkuaineiden määrät – kaikki sopii yhteen.
Jos jokin muu teoria selittää nämä paremmin, sen pitäisi näkyä julkaisuissa ja laskelmissa, ei julistuksissa. Galileilla oli laskelmat. Mitä tässä on filosofian lisäksi?
Ja sitten tuo viimeinen käänne naturalismista ja Jumalasta – kuin ajatus olisi karannut kesken kaiken muualle. Tiede on agnostista menetelmien suhteen, mutta ei väitteiden: jos sanot että Jumala tai henkimaailma vaikuttaa, sen täytyy olla testattavissa.
Muuten se ei ole tiedettä vaan uskomusta, mikä sekin on ihan kunnollista – kunhan ei sekoita niitä.
Galilei sen tiesi. Tämä kirjoittaja ei vaikuta tietävän.Hyvä yritys sekoittaa asioita ja puolustaa naturalismia.
Kehäpäätelmät! GR todistaa GRn. Vallitseva fysiikka todistaa vallitsevan fysiikan. Kaikki sopii taas täsmällisesti.
Ad hoc hypoteesit ja lisäykset!
Turhan monimutkainen teoria. Silti kaikkia muuttujia ei edes tunneta.- Anonyymi00005
santtunen2 kirjoitti:
Hyvä yritys sekoittaa asioita ja puolustaa naturalismia.
Kehäpäätelmät! GR todistaa GRn. Vallitseva fysiikka todistaa vallitsevan fysiikan. Kaikki sopii taas täsmällisesti.
Ad hoc hypoteesit ja lisäykset!
Turhan monimutkainen teoria. Silti kaikkia muuttujia ei edes tunneta.Tässä on kolme väitettä jotka kuulostavat teräviltä mutta eivät oikeastaan osu mihinkään.
Kehäpäättely: Yleinen suhteellisuusteoria ei "todista itseään" – se tekee ennusteita joita mitataan. Gravitaatioaallot, aikadilaatio GPS-satelliiteissa, Mercuriuksen radan prekessio, mustat aukot. Nämä ovat riippumattomia havaintoja jotka vahvistavat teoriaa. Jos teoria olisi vain kehä, se ei ennustaisi mitään uutta. Mutta se ennustaa, ja ennusteet toteutuvat. Se ei ole kehä vaan testaus.
Ad hoc hypoteesit: Pimeä aine ja pimeä energia ovat lisäyksiä, totta. Mutta ne eivät ole "ad hoc" siinä mielessä että ne olisi keksitty pelastamaan teoria – ne ennustavat uusia havaintoja (CMB:n akustiset piikit, galaksijoukkojen rakenne) jotka on vahvistettu. Ad hoc olisi jos sanottaisiin "tässä kohtaa lait muuttuvat, älä kysy miksi" eikä tehtäisi lisää testejä.
Turhan monimutkainen: Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on "kaikki on stabiilia ja litiumia selittävät tähdet ja CMB tulee paikallisesta avaruudesta", se kuulostaa yksinkertaiselta – kunnes kysyy miten se selittää punasiirtymän, galaksien liikkeet, alkuaineiden määrät samassa paketissa. Yksinkertaisuus joka ei selitä havaintoja ei ole hyve vaan köyhyys.
Naturalismilla ei tässä ole mitään tekemistä. Kyse on siitä toimiiko teoria vai ei. Jos sinulla on parempi, näytä se. - Anonyymi00006
Anonyymi00004 kirjoitti:
Santulla on naturalismista ennakkoluuloisen pintapuolinen käsitys, sellainen
ei oikein sovi itseään filosofiksi kutsuvalle.
Ei oikein kannata miettiä naturalismin metafysiikkaa vaan logiikkaa, se voi antaa
syvällisemmän kuvan naturalismista.
Tässä syvempi näkemys asiasta.
Naturalismin logiikka on mielenkiintoinen rakennelma, koska se yrittää olla sekä metafyysinen väite ("vain luonnollinen on olemassa") että metodologinen periaate ("tutkitaan vain luonnollista"). Nämä eivät ole sama asia, vaikka niitä usein käsitellään niin.
Metodologinen naturalismi on järkevä: tiede tutkii sitä mikä on testattavissa, toistettavissa, mitattavissa. Tämä ei ole metafyysinen väite vaan käytännöllinen rajaus. Se ei sano että yliluonnollista ei ole, vaan että tiede ei voi tutkia sitä tieteellisin menetelmin. Tämä on loogisesti johdonmukaista.
Metafyysinen naturalismi väittää että vain luonnollinen on olemassa. Tämä on metafyysinen väite, ei tieteellinen havainto. Sen logiikka kaatuu siihen, että se on itse väite jota ei voi testata luonnontieteellisin menetelmin – se on filosofinen kanta luonnontieteen tuloksista.
Ongelma syntyy kun nämä sekoitetaan: kun metodologisesta naturalismista (työkalu) tehdään metafyysinen naturalismi (maailmankatsomus) ja väitetään että tämä seuraa jotenkin loogisesti. Se ei seuraa. Voit hyväksyä metodologisen naturalismin tieteessä ja silti olla metafyysisesti avoin sille, että on jotain muutakin kuin mitä tiede voi tutkia.
Lyhyesti: naturalismin logiikka toimii kun se pysyy menetelmänä. Kun siitä tehdään totaliteetti, se muuttuu dogmaksi joka ei tunnista omia rajojaan.
R.Sama periaate sopii myös reduktionismin suhteen.
Metodologinen reduktionismi ei edellytä että kaikki mahdolliset ilmiöt olisivat palautettavissa pienimpien mahdollisten hiukkasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen koska sellainen ei käytännössä voi edes toimia.
Ontologinen reduktionismi on vastaavasti metafysiikkaa jota ei voi mitenkään todentaa eikä falsifioida tieteen metodin avulla.
B - Anonyymi00007
Anonyymi00005 kirjoitti:
Tässä on kolme väitettä jotka kuulostavat teräviltä mutta eivät oikeastaan osu mihinkään.
Kehäpäättely: Yleinen suhteellisuusteoria ei "todista itseään" – se tekee ennusteita joita mitataan. Gravitaatioaallot, aikadilaatio GPS-satelliiteissa, Mercuriuksen radan prekessio, mustat aukot. Nämä ovat riippumattomia havaintoja jotka vahvistavat teoriaa. Jos teoria olisi vain kehä, se ei ennustaisi mitään uutta. Mutta se ennustaa, ja ennusteet toteutuvat. Se ei ole kehä vaan testaus.
Ad hoc hypoteesit: Pimeä aine ja pimeä energia ovat lisäyksiä, totta. Mutta ne eivät ole "ad hoc" siinä mielessä että ne olisi keksitty pelastamaan teoria – ne ennustavat uusia havaintoja (CMB:n akustiset piikit, galaksijoukkojen rakenne) jotka on vahvistettu. Ad hoc olisi jos sanottaisiin "tässä kohtaa lait muuttuvat, älä kysy miksi" eikä tehtäisi lisää testejä.
Turhan monimutkainen: Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on "kaikki on stabiilia ja litiumia selittävät tähdet ja CMB tulee paikallisesta avaruudesta", se kuulostaa yksinkertaiselta – kunnes kysyy miten se selittää punasiirtymän, galaksien liikkeet, alkuaineiden määrät samassa paketissa. Yksinkertaisuus joka ei selitä havaintoja ei ole hyve vaan köyhyys.
Naturalismilla ei tässä ole mitään tekemistä. Kyse on siitä toimiiko teoria vai ei. Jos sinulla on parempi, näytä se.Kyse on siitä että kaikki uudet havainnot pyritään tulkitsemaan suhteellisuusteorian hahmotuksen mukaan.
Gravitaatioaallot (LIGO kokeet) edellyttivät massiivista signaalinsuodatusta ja äärimmäisen tarkkoja mittauslaitteita vaikka niiden signaalien mukana ei kulje minkäänlaista tietoa sen signaalin lähteestä eikä etäisyydestä. Sama koskee kosmista taustasäteilyä eli sen mitatun datan lähde voi olla hyvinkin lokaali koska se signaalinsuodatus tehdään tarkoitushakuisesti alkuräjähdysmallin oletusten mukaan.
GPS:n toimivuus ei myöskään välttämättä edellytä suhtismallia jos otetaan huomioon Einstein myöhempi gravitaation voimakkuuden mukaan vaihteleva valonnopeuden malli jossa ei oleteta avaruuden kaareutumista vaan että valonnopeus esim. ns. "mustan aukon" läheisyydessä lähentelee nollaa ja ns. syvässä avaruudessa kaukana massallisista kohteista voisi ehkä olla jopa lähes viivetön.
Merkuriuksen radan prekessio voisi johtua auringon läheisyyden vaikutuksesta joka tekee matematiikan soveltamisesta vaikeampaa koska matematiikka ei ole millään tavalla sellaisenaan empiiristä kuten ei luonnollinen kielikään koska molemmat työkalut perustuvat hyvin vahvaan yleistämiseen ja idealisointiin ja pitävät korkeintaan suurin piirtein paikkansa ja silloinkin hyvin yksinkertaisissa tilanteissa (<3 kpl esimerkit).
"Mustia aukkoja" ei ole kukaan voinut kokeellisesti testata joten ne ovat hyvin spekulatiivinen tulkinta ilmiöstä jota voidaan mallintaa vain metafyysisten oletusten ja niihin perustuvan matematiikan pohjalta. Ne edustanevat tyypillistä teor. fyysikoiden umpimielistä megalomaniaa. :D
Pimeä aine ja pimeä energia postuloitiin havaintoanomalioiden (suhteessa GR:ään) takia vaikka todennäköisempi syy lienee se että matematiikka ei voi kertoa mitään todellisuudesta koska se pelkkä logiikkaan, tulkintoihin ja oletuksiin perustuva työkalu.
Matematiikan aksiomaattisista määritelmällisesti tosista "totuuksista" ei sellaisenaan voi mitenkään syntyä empiirisiä totuuksia. Looginen ristiriidattomuus on välttämätön mutta ei läheskään riittävä edellytys empiiriselle totuudelle joka sekin on aina vain osatotuus koska kaikki empiria on pelkkää todellisuuden pintatasoa.
Vallitsevan teorian kritiikki ei tietenkään millään tavalla edellytä että kriitikoilla olisi parempi teoria vaan sitä että tutkimista ja kokeilemista ei kannata lopettaa koska kuvitellaan jo se oikea teoria löydetyksi.
B Anonyymi00006 kirjoitti:
Sama periaate sopii myös reduktionismin suhteen.
Metodologinen reduktionismi ei edellytä että kaikki mahdolliset ilmiöt olisivat palautettavissa pienimpien mahdollisten hiukkasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen koska sellainen ei käytännössä voi edes toimia.
Ontologinen reduktionismi on vastaavasti metafysiikkaa jota ei voi mitenkään todentaa eikä falsifioida tieteen metodin avulla.
BNiin, ja fysikalismi on jo kumottu. Yhteiskunnallisia asioita ei voi kokonaan palauttaa psyykisiksi, psyykkisiä biologisiksi, eikä biologisia fysikaalisiksi.
Eikä koko todellisuus välttämättä ole tällaista aineellista, henki maailmakin voi olla todellista, se on metafyysinen valinta, kummin päin väittää todellisuuden olevan.
Naturalismi ei ole ainoa pohja tieteelle. Realismi kyllä sitten on, eikä se ole mitään naivia realismia, vaan idealismin hylkääminen tietoteoriassa. Idealismi tunkeutuu joka puolelta, empirismistä ja B:n ajattelusta. Se on turhaa, realismi pätee vaikka olettaisi henkimaailman.- Anonyymi00008
Anonyymi00006 kirjoitti:
Sama periaate sopii myös reduktionismin suhteen.
Metodologinen reduktionismi ei edellytä että kaikki mahdolliset ilmiöt olisivat palautettavissa pienimpien mahdollisten hiukkasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen koska sellainen ei käytännössä voi edes toimia.
Ontologinen reduktionismi on vastaavasti metafysiikkaa jota ei voi mitenkään todentaa eikä falsifioida tieteen metodin avulla.
BB. on mollanut logiikkaa vuosikaudet, ehkä hän on menettänyt loogisen
vaistonsa. Hän vertaa naturalismia reduktionismiin, mutta niiden logiikka
on erilaista.
Vilkaistaan reduktionismin logiikkaa:
Reduktionismin logiikka on yksinkertaisen kaunis: monimutkainen ilmiö on "ei mitään muuta kuin" sen yksinkertaisempien osien summa. Rakkaus on vain oksitosiinieritystä, sinfonia pelkkiä ääniaaltoja, Shakespeare neurokemiallisten reaktioiden sivutuote.
Houkutus on ilmeinen – kuka ei haluaisi purkaa maailmaa hallittaviksi palasiksi, kuten lapsi Lego-linnaa?
Ongelma on että reduktionisti pelaa outoa peliä, jossa hän voittaa vain hävitessään.
Jos hän onnistuu todistamaan että mieli on "pelkkää" aivokemiaa, hän samalla todistaa että hänen oma päättelynsä on "pelkkää" aivokemiaa – ja miksi meidän pitäisi luottaa aivokemian satunnaisiin purskutuksiin enemmän kuin astrologiin?
Reduktionisti sahaa oksaa jolla istuu, mutta lohduttautuu ajatuksella että kyseessä ei ole oksa vaan vain ligniiniä ja selluloosaa.
Entä ontologinen- ja metodologinen metafyysinen reduktionismi vastakkain?
Jako on terävä mutta käytännössä liukas kuin saippuoitu sika.
Metodologinen reduktionisti sanoo: "tutkitaan proteiineja ymmärtääksemme elämää" – täysin järkevää, kuten auton tutkiminen purkamalla moottori.
Ontologinen reduktionisti sanoo: "elämä on vain proteiineja" – kuin sanoisi että Hamlet on vain mustetta paperilla. Ensimmäinen on tutkimusstrategia, jälkimmäinen metafyysinen uskonkappale.
Mutta tässä kirous: metodologinen reduktionismi on aina viattoman puoliskon roolissa, ontologinen reduktionismi ilkeä ääriliike.
Kukaan ei myönnä olevansa ontologinen reduktionisti – kuitenkin biologit kirjoittavat että "geenit selittävät käyttäytymisen", fyysikot että "kaikki on lopulta fysiikkaa", neurotieteilijät että "sinä olet aivosi."
Eivät he sano pelaavansa ontologista peliä, mutta korttipakka on taskussa.
Jako on loogisesti pätevä, mutta toimii lähinnä pako-ovena: kun reduktionismia kritisoidaan, vastataan "tarkoitin tietysti vain metodologista!" – kunnes seuraavassa kappaleessa taas väitetään että mieli on "pelkkä illuusio" jonka aivot tuottavat.
Jako on hyvä, mutta harva noudattaa sitä kun kiihko iskee.
Reduktionismin outoudet tulevat reduktionismin logiikasta.
R. - Anonyymi00010
Anonyymi00007 kirjoitti:
Kyse on siitä että kaikki uudet havainnot pyritään tulkitsemaan suhteellisuusteorian hahmotuksen mukaan.
Gravitaatioaallot (LIGO kokeet) edellyttivät massiivista signaalinsuodatusta ja äärimmäisen tarkkoja mittauslaitteita vaikka niiden signaalien mukana ei kulje minkäänlaista tietoa sen signaalin lähteestä eikä etäisyydestä. Sama koskee kosmista taustasäteilyä eli sen mitatun datan lähde voi olla hyvinkin lokaali koska se signaalinsuodatus tehdään tarkoitushakuisesti alkuräjähdysmallin oletusten mukaan.
GPS:n toimivuus ei myöskään välttämättä edellytä suhtismallia jos otetaan huomioon Einstein myöhempi gravitaation voimakkuuden mukaan vaihteleva valonnopeuden malli jossa ei oleteta avaruuden kaareutumista vaan että valonnopeus esim. ns. "mustan aukon" läheisyydessä lähentelee nollaa ja ns. syvässä avaruudessa kaukana massallisista kohteista voisi ehkä olla jopa lähes viivetön.
Merkuriuksen radan prekessio voisi johtua auringon läheisyyden vaikutuksesta joka tekee matematiikan soveltamisesta vaikeampaa koska matematiikka ei ole millään tavalla sellaisenaan empiiristä kuten ei luonnollinen kielikään koska molemmat työkalut perustuvat hyvin vahvaan yleistämiseen ja idealisointiin ja pitävät korkeintaan suurin piirtein paikkansa ja silloinkin hyvin yksinkertaisissa tilanteissa (<3 kpl esimerkit).
"Mustia aukkoja" ei ole kukaan voinut kokeellisesti testata joten ne ovat hyvin spekulatiivinen tulkinta ilmiöstä jota voidaan mallintaa vain metafyysisten oletusten ja niihin perustuvan matematiikan pohjalta. Ne edustanevat tyypillistä teor. fyysikoiden umpimielistä megalomaniaa. :D
Pimeä aine ja pimeä energia postuloitiin havaintoanomalioiden (suhteessa GR:ään) takia vaikka todennäköisempi syy lienee se että matematiikka ei voi kertoa mitään todellisuudesta koska se pelkkä logiikkaan, tulkintoihin ja oletuksiin perustuva työkalu.
Matematiikan aksiomaattisista määritelmällisesti tosista "totuuksista" ei sellaisenaan voi mitenkään syntyä empiirisiä totuuksia. Looginen ristiriidattomuus on välttämätön mutta ei läheskään riittävä edellytys empiiriselle totuudelle joka sekin on aina vain osatotuus koska kaikki empiria on pelkkää todellisuuden pintatasoa.
Vallitsevan teorian kritiikki ei tietenkään millään tavalla edellytä että kriitikoilla olisi parempi teoria vaan sitä että tutkimista ja kokeilemista ei kannata lopettaa koska kuvitellaan jo se oikea teoria löydetyksi.
BTässä on kiehtova sekoitus terävää skeptisismä ja villien johtopäätösten karnevaaleja. Kirjoittaja aloittaa kuin filosofi ja päätyy kuin salaliittoteoreetikko joka on lukenut liikaa Popperista ymmärtämättä mitä Popper oikeastaan sanoi.
Gravitaatioaalloista: "Signaalin mukana ei kulje tietoa lähteestä" – no ei tietenkään kulje postikorttia, mutta aaltomuoto, taajuus ja amplitudi ovat tietoa. LIGO mittasi aaltomuodon joka vastasi täsmälleen kahden mustan aukon spiraalikiertoa ja fuusiota, samaa tapahtumaa havaittiin optisesti (GW170817, neutronitähtien törmäys), etäisyys arvioitiin amplitudista. Signaalinsuodatus ei "luo" signaalia vaan erottaa sen kohinasta – kuin sanoisi että radiovastaanotin "luo" musiikkia koska se suodattaa muut taajuudet pois. Jos LIGO olisi "tarkoitushakuista", miksi se havaitsi yllättäviä asioita (esim. mustien aukkojen massat olivat odotettua suurempia)?
CMB:stä: "Datan lähde voi olla lokaali" – tämä on hassu väite. CMB on hämmästyttävän isotrooppinen (samanlainen joka suunnasta) ja sen spektri on täydellinen mustan kappaleen säteily 2.7 K lämpötilassa. Mikä "lokaali lähde" tuottaisi näin täydellisen spektrin tasaisesti koko taivaalle? Ja CMB:n pienet anisotropiat (lämpötilavaihtelut) vastaavat täsmälleen akustisten aaltojen jäämiä varhaisessa plasmassa – tämä ennustettiin ennen kuin yksityiskohdat mitattiin. "Tarkoitushakuinen suodatus" ei selitä miten teoria ennusti havaintoja.
GPS:stä ja vaihtelevasta valonnopeudesta: GPS vaatii sekä erityisen että yleisen suhteellisuusteorian korjaukset – ilman niitä järjestelmä kerryttäisi virheitä noin 10 km päivässä. Ehdotus että "valonnopeus vaihtelee gravitaation mukaan ilman avaruuden kaareutumista" on vain suhteellisuusteorian uudelleenpaketointi – se on mitä GR sanoo, vain eri sanoilla. Einstein tosiaan leikitteli muuttuvalla valonnopeudella 1911, mutta hylkäsi sen koska se ei toiminut. "Valonnopeus lähestyy nollaa mustan aukon lähellä" – kenen kehyksessä? Paikallinen havainnoija mittaa aina c:n samaksi. Tämä on juuri se pointti joka tekee GR:stä nerokkaan.
Merkuriuksen prekessiosta: "Voisi johtua auringon läheisyyden vaikutuksesta" – no johtuu juuri siitä! GR laskee sen täsmälleen oikein, Newtonin gravitaatio ei. Että "matematiikka ei ole empiiristä" on triviaalia, mutta irrelevanttia – matemaattisen mallin ennusteet ovat empiirisesti testattavia. Jos kirjoittaja sanoo että kolmen kappaleen ongelma tekee kaiken liian vaikeaksi, hän unohtaa että Merkuriuksen prekessio laskettiin ottaen huomioon muut planeetat – GR:n antama ylimääräinen prekessio (43 kaarisekuntia per vuosisata) osui täsmälleen kohdilleen.
Mustista aukoista: "Ei ole kokeellisesti testattu" – paitsi että olemme kuvanneet mustan aukon tapahtumahorisontin (M87*, Sgr A*), havainneet gravitaatioaaltoja niiden fuusioista, nähneet tähtiä kiertämässä näkymätöntä massaa Linnunradan keskustassa. Jos nämä eivät ole "mustia aukkoja" GR:n mielessä, ne ovat jotain joka käyttäytyy kuin mustat aukot, näyttää kuin mustat aukot, ja on juuri siellä missä GR ennustaa mustien aukkojen olevan. Milloin tämä riittää?
Pimeästä aineesta ja energiasta: "Matematiikka ei voi kertoa mitään todellisuudesta" – mutta matemaattinen malli joka ennustaa havaintoja kertoo jotain. Pimeä aine ja energia ovat placeholder-nimiä ilmiöille joita emme ymmärrä, mutta niiden vaikutukset on havaittu toistuvasti. Tämä on normaalia tiedettä: havainnot → malli → testaus → tarkennukset. Kirjoittajan logiikalla mikään teoria ei ole koskaan perusteltu koska "matematiikka on vain työkalu."
Viimeinen kappale on ainoa kohta jossa kirjoittaja on täysin oikeassa: kritiikki ei vaadi parempaa teoriaa, ja tutkimusta on jatkettava. Mutta rationaalinen kritiikki vaatii ymmärrystä siitä mitä kritisoitava teoria oikeastaan sanoo ja mitä se on ennustanut oikein. Tämä teksti heiluu sen rajalla jossa terve skeptisismi muuttuu refleksiksi, joka hylkää kaiken koska "matematiikka on idealisointia" ja "kolmen kappaleen ongelma on vaikea." Kyllä, tiede on epätäydellistä. Mutta epätäydellinen teoria joka toimii on parempi kuin täydellinen epäilys joka ei tee mitään.
Uusi ja parempi teoria naulasi BBn lopulta. Sen takia sen kehittely leimataan epätieteelliseksi BBn kannattajien toimesta. Ja se edellyttää GRn korjaamisen, mikä taas on pyhäinhäväistyksiä ja majesteettirikos.
Aika ei ole ulottuvuus.
Painovoima on todellinen voima ym.- Anonyymi00009
Etköhän nyt syönyt hirvipaistin ennen hirven kaatoa .
BB naulattu lopulta, ennen naulan tekoa, onko sulla ajalliset suhteet hukassa? - Anonyymi00011
Anonyymi00009 kirjoitti:
Etköhän nyt syönyt hirvipaistin ennen hirven kaatoa .
BB naulattu lopulta, ennen naulan tekoa, onko sulla ajalliset suhteet hukassa?Painovirhe, pitäisi olla "naulaisi" tietysti.
Ja ne jo tiedetään ne virheet.
Aika ei ole ulottuvuus.
Mutta neljä ulottuvuutta toimii avaruudessa suurilla etäisyyksillä paremmin kuin 3.
Kun aika ei ole ulottuvuus, ei myöskään tarvita BB teoriaa, ajan alkua, laajenemista GRstä ei seuraa, GRn ja BBn puitteissa vaan punasiirtymälle ei ole muuta selitystä kuin laajeneminen.
Mutta kun korjaukset tehdään ja malli vaihdetaan, laajenemista ei ole, punasiirtymä selittyy siitä, että se mittaa etäisyyden aivan luonnollisista syistä siinä mallissa.
Ja painovoima on todellinen voima, vielä ei vaan tiedetä mikä sitä välittää ja mikä sen voisi estää. Ehkä jokin ääni saa tavarat leijumaan.
Minkä takia GRn kehittely leimataan huuhaaksi, niin on se että uskotaan että se on oikea. Silloin on väärin ja turhaa sitä kehittää. Se on oikea ja täydellinen. Väärä ajatus. Eihän se tietenkään ole. Sitä vaan ei verrata sitä parempiin teorioihin vaan sitä huonompiin teorioihin.
Todellisuuteen ei voi verrata, kun todellisuus ei ole tiedossa. Havainto ei ole vielä mitään, merkitystä on vasta havaintojen tulkinnalla teorialla kosmologiassa. Punasiirtymä on havainto. Galaksien etääntyminen on tulkinta fysiikan teorialla, muutkin tulkinnat ovat mahdollisia. Laajeneminen on galaksien etääntymisen tulkinta BB teorialla, kehäpäättely jo. - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Painovirhe, pitäisi olla "naulaisi" tietysti.
Ja ne jo tiedetään ne virheet.
Aika ei ole ulottuvuus.
Mutta neljä ulottuvuutta toimii avaruudessa suurilla etäisyyksillä paremmin kuin 3.
Kun aika ei ole ulottuvuus, ei myöskään tarvita BB teoriaa, ajan alkua, laajenemista GRstä ei seuraa, GRn ja BBn puitteissa vaan punasiirtymälle ei ole muuta selitystä kuin laajeneminen.
Mutta kun korjaukset tehdään ja malli vaihdetaan, laajenemista ei ole, punasiirtymä selittyy siitä, että se mittaa etäisyyden aivan luonnollisista syistä siinä mallissa.
Ja painovoima on todellinen voima, vielä ei vaan tiedetä mikä sitä välittää ja mikä sen voisi estää. Ehkä jokin ääni saa tavarat leijumaan.
Minkä takia GRn kehittely leimataan huuhaaksi, niin on se että uskotaan että se on oikea. Silloin on väärin ja turhaa sitä kehittää. Se on oikea ja täydellinen. Väärä ajatus. Eihän se tietenkään ole. Sitä vaan ei verrata sitä parempiin teorioihin vaan sitä huonompiin teorioihin.
Todellisuuteen ei voi verrata, kun todellisuus ei ole tiedossa. Havainto ei ole vielä mitään, merkitystä on vasta havaintojen tulkinnalla teorialla kosmologiassa. Punasiirtymä on havainto. Galaksien etääntyminen on tulkinta fysiikan teorialla, muutkin tulkinnat ovat mahdollisia. Laajeneminen on galaksien etääntymisen tulkinta BB teorialla, kehäpäättely jo.Tässä on klassinen esimerkki siitä, miten filosofinen oivallus ajasta sekoitetaan fysiikan toimivuuteen – ja päädytään väittämään, että koko kosmologia on kehäpäättelyä.
Aloitetaan ajasta. On totta, että aika ei ole samanlainen ulottuvuus kuin avaruuden kolme – siksi puhutaan (3+1)-ulottuvuuksista, ei neljästä symmetrisestä ulottuvuudesta. Mutta siitä ei seuraa, että neljän ulottuvuuden geometria olisi vain "temppu joka toimii paremmin suurilla etäisyyksillä".
GR ei ole kosmologinen niksi vaan teoria, joka ennustaa tarkasti kaiken Merkuriuksen kiertoradasta gravitaatioaaltoihin. Jos se olisi väärä, nuo ennusteet eivät toimisi.
Punasiirtymän selitys "etäisyyden mittaamisella luonnollisista syistä" on tyhjä lupaus ilman toimivaa mallia. Mikä malli? Miten se ennustaa kosmisen mikroaaltotaustan lämpötilan, alkuaineiden runsaudet, galaksien rakenteen muodostumisen? Big Bang -teoria tekee tämän. Kriitikko sanoo "kun korjaukset tehdään" – mutta korjaukset mihin? Jos uusi malli on parempi, se pitää näyttää, ei vain väittää.
Ja tuo viimeinen huomio on oikeastaan ainoa terävä kohta: havainnot vaativat teoriaa, jotta niillä on merkitystä. Mutta siitä ei seuraa, että kaikki teoriat ovat yhtä hyviä. Jotkut selittävät enemmän, ennustavat tarkemmin, kestävät testit paremmin.
BB-teoria ei ole kehäpäättelyä, koska se ennusti kosmisen mikroaaltotaustan ennen kuin se löydettiin. Se on juuri sitä, miten tiede erottaa hyvät teoriat huonoista. Anonyymi00012 kirjoitti:
Tässä on klassinen esimerkki siitä, miten filosofinen oivallus ajasta sekoitetaan fysiikan toimivuuteen – ja päädytään väittämään, että koko kosmologia on kehäpäättelyä.
Aloitetaan ajasta. On totta, että aika ei ole samanlainen ulottuvuus kuin avaruuden kolme – siksi puhutaan (3 1)-ulottuvuuksista, ei neljästä symmetrisestä ulottuvuudesta. Mutta siitä ei seuraa, että neljän ulottuvuuden geometria olisi vain "temppu joka toimii paremmin suurilla etäisyyksillä".
GR ei ole kosmologinen niksi vaan teoria, joka ennustaa tarkasti kaiken Merkuriuksen kiertoradasta gravitaatioaaltoihin. Jos se olisi väärä, nuo ennusteet eivät toimisi.
Punasiirtymän selitys "etäisyyden mittaamisella luonnollisista syistä" on tyhjä lupaus ilman toimivaa mallia. Mikä malli? Miten se ennustaa kosmisen mikroaaltotaustan lämpötilan, alkuaineiden runsaudet, galaksien rakenteen muodostumisen? Big Bang -teoria tekee tämän. Kriitikko sanoo "kun korjaukset tehdään" – mutta korjaukset mihin? Jos uusi malli on parempi, se pitää näyttää, ei vain väittää.
Ja tuo viimeinen huomio on oikeastaan ainoa terävä kohta: havainnot vaativat teoriaa, jotta niillä on merkitystä. Mutta siitä ei seuraa, että kaikki teoriat ovat yhtä hyviä. Jotkut selittävät enemmän, ennustavat tarkemmin, kestävät testit paremmin.
BB-teoria ei ole kehäpäättelyä, koska se ennusti kosmisen mikroaaltotaustan ennen kuin se löydettiin. Se on juuri sitä, miten tiede erottaa hyvät teoriat huonoista.Se on vaan BBn kannattajien väite, että BB ennusti taustasäteily. Se on aivan yhtä paljon legendaa kuin että laajeneminen on havainto.
Punasiirtymän tulkinta ja taustasäteilyn tulkinta on molemmat kumottu, eikä toinen vaan. Yhdessä ne muodostivat syyn, miksi tiedeyhteisö kääntyi vapaudesta BBn kannalle. Nyt ku näitä syitä ei enää ole, pitäisi lakata tulkitsemista havaintoja BB teorian pohjalta.
Ei siellä joka suunnassa ole mitään yhteistä alkua. Muut selitykset ovat aina olleet paljon parempia, ja nyt varsinkin kun nähdään jo 13,2 miljardin valovuoden päähän. Ja joka suunnassa 360 astetta pallomaisesti. Aina vaan galakseja!- Anonyymi00013
santtunen2 kirjoitti:
Se on vaan BBn kannattajien väite, että BB ennusti taustasäteily. Se on aivan yhtä paljon legendaa kuin että laajeneminen on havainto.
Punasiirtymän tulkinta ja taustasäteilyn tulkinta on molemmat kumottu, eikä toinen vaan. Yhdessä ne muodostivat syyn, miksi tiedeyhteisö kääntyi vapaudesta BBn kannalle. Nyt ku näitä syitä ei enää ole, pitäisi lakata tulkitsemista havaintoja BB teorian pohjalta.
Ei siellä joka suunnassa ole mitään yhteistä alkua. Muut selitykset ovat aina olleet paljon parempia, ja nyt varsinkin kun nähdään jo 13,2 miljardin valovuoden päähän. Ja joka suunnassa 360 astetta pallomaisesti. Aina vaan galakseja!Tässä näemme klassisen taktiikan: kun teoria on liian vahva kumottavaksi suoraan, väitetään että sen menestys perustui legendaan ja väärään tulkintaan – ja sitten huitaistaan käteen "muut selitykset ovat aina olleet paljon parempia" kuin taikasauva, joka tekee kaiken selväksi.
Aloitetaan taustasäteilyn "legendasta". George Gamow, Ralph Alpher ja Robert Herman laskivat 1940-luvulla, että jos universumi oli aikoinaan kuuma ja tiheä, siellä täytyy edelleen olla jäähtynyt säteily noin 5 kelvinin lämpötilassa.
Penzias ja Wilson löysivät sen 1964 – vahingossa, koska he eivät edes etsineet sitä. He luulivat aluksi, että kyse oli kyyhkysenpaskasta heidän antennissaan.
Tämä on juuri se, miten ennustukset toimivat: teoria sanoo mitä pitäisi nähdä, sitten joku näkee sen yllättäen. Jos tämä on "legendaa", niin myös Neptunuksen löytyminen laskelmien perusteella oli legenda.
Mutta parhain kohta on tuo viimeinen: "Aina vaan galakseja!" – ikään kuin tämä kumoaisi BB:n. Päinvastoin: BB ennustaa, että tietyn ajan jälkeen universumissa muodostuu galakseja. Jos näkisimme 13,2 miljardin valovuoden päähän eikä siellä olisi mitään, silloin olisi ongelma. "
Ja tuo maininta "muista selityksistä, jotka ovat aina olleet paljon parempia" – mitkä? Nimeä yksi malli, joka selittää taustasäteilyn lämpötilan, alkuaineiden synteesin, galaksien rakenteen ja punasiirtymän paremmin kuin BB. Ei riitä sanoa "on olemassa parempi selitys". Pitää näyttää se. Muuten tämä on vain lupaus politikon suusta.
Kehitystä: ei yhtään mainintaa kehäpäättelystä. Anonyymi00013 kirjoitti:
Tässä näemme klassisen taktiikan: kun teoria on liian vahva kumottavaksi suoraan, väitetään että sen menestys perustui legendaan ja väärään tulkintaan – ja sitten huitaistaan käteen "muut selitykset ovat aina olleet paljon parempia" kuin taikasauva, joka tekee kaiken selväksi.
Aloitetaan taustasäteilyn "legendasta". George Gamow, Ralph Alpher ja Robert Herman laskivat 1940-luvulla, että jos universumi oli aikoinaan kuuma ja tiheä, siellä täytyy edelleen olla jäähtynyt säteily noin 5 kelvinin lämpötilassa.
Penzias ja Wilson löysivät sen 1964 – vahingossa, koska he eivät edes etsineet sitä. He luulivat aluksi, että kyse oli kyyhkysenpaskasta heidän antennissaan.
Tämä on juuri se, miten ennustukset toimivat: teoria sanoo mitä pitäisi nähdä, sitten joku näkee sen yllättäen. Jos tämä on "legendaa", niin myös Neptunuksen löytyminen laskelmien perusteella oli legenda.
Mutta parhain kohta on tuo viimeinen: "Aina vaan galakseja!" – ikään kuin tämä kumoaisi BB:n. Päinvastoin: BB ennustaa, että tietyn ajan jälkeen universumissa muodostuu galakseja. Jos näkisimme 13,2 miljardin valovuoden päähän eikä siellä olisi mitään, silloin olisi ongelma. "
Ja tuo maininta "muista selityksistä, jotka ovat aina olleet paljon parempia" – mitkä? Nimeä yksi malli, joka selittää taustasäteilyn lämpötilan, alkuaineiden synteesin, galaksien rakenteen ja punasiirtymän paremmin kuin BB. Ei riitä sanoa "on olemassa parempi selitys". Pitää näyttää se. Muuten tämä on vain lupaus politikon suusta.
Kehitystä: ei yhtään mainintaa kehäpäättelystä.Kaikki nuo on jo pätevästi kumottu. Taustasäteily on edelleen tuntematonta, millainen se on missäkin ja mistä se johtuu, ja punasiirtymän tulkinta on väärä. Sama koskee noita muitakin tarkkaan BBn mukaisia mittauksia ja mittausten tuloksia. Mitä tarkemmin kaikki vastaa, sitä varmemmin on kyseessä Kehäpäätelmät.
Tilanne on täsmälleen sama kuin Ptolemaioksen kanssa. Sitä vaan ei suostuta myöntämään. Nyt on taas selkeä havainto, joka ei sovi teoriaan.
Oikea tiede miettisi silloin, mikä teoria havainnon parhaiten selittäisi ja samalla kaikki vanhatkin. Mutta ei, nyt galaksit vaan muka kehittyvät nopeammin kuin on luultu.
Että uusi havainto saataisiin sopimaan vanhaan teoriaan. Tämä on jo noin kuudes kerta. Alku, laajeneminen, inflaatio, pimeä aine jne.
Tästä tulee viimeinen pisara kunhan järkiinnytään.
Galakseja ja räjähdyksiä esim. selittää kaikki havainnot.- Anonyymi00015
santtunen2 kirjoitti:
Kaikki nuo on jo pätevästi kumottu. Taustasäteily on edelleen tuntematonta, millainen se on missäkin ja mistä se johtuu, ja punasiirtymän tulkinta on väärä. Sama koskee noita muitakin tarkkaan BBn mukaisia mittauksia ja mittausten tuloksia. Mitä tarkemmin kaikki vastaa, sitä varmemmin on kyseessä Kehäpäätelmät.
Tilanne on täsmälleen sama kuin Ptolemaioksen kanssa. Sitä vaan ei suostuta myöntämään. Nyt on taas selkeä havainto, joka ei sovi teoriaan.
Oikea tiede miettisi silloin, mikä teoria havainnon parhaiten selittäisi ja samalla kaikki vanhatkin. Mutta ei, nyt galaksit vaan muka kehittyvät nopeammin kuin on luultu.
Että uusi havainto saataisiin sopimaan vanhaan teoriaan. Tämä on jo noin kuudes kerta. Alku, laajeneminen, inflaatio, pimeä aine jne.
Tästä tulee viimeinen pisara kunhan järkiinnytään.
Galakseja ja räjähdyksiä esim. selittää kaikki havainnot.Nyt on hyvä hetki pysähtyä, koska tässä on kolme väitettä jotka ansaitsevat selkeän vastauksen – ja yksi, joka paljastaa koko ongelman.
Ensimmäinen: "Mitä tarkemmin kaikki vastaa, sitä varmemmin on kyseessä kehäpäättely." Tämä on upea tapa kääntää tieteen vahvuus heikkoudeksi. Jos teoria ennustaa X ja havaitaan X, se vahvistaa teoriaa. Jos teoria ennustaa Y mutta havaitaankin Z, teoria on pulassa.
Kriitikko sanoo: "Jos teoria ennustaa oikein, se on varmasti väärässä." Tällä logiikalla mikään teoria ei voi koskaan olla oikeassa, koska jokainen onnistunut ennustus on "liian tarkka". Newton ennusti planeettojen radat – kehäpäättelyä? Einstein ennusti gravitaatioaallot – kehäpäättelyä? Tämä ei ole argumentti, tämä on immunisointi todisteita vastaan.
Toinen: Ptolemaios-vertaus. Mutta Ptolemaioksen malli ei ennustanut mitään uutta – se vain sopi olemassa oleviin havaintoihin lisäämällä yhä monimutkaisempia kehiä. BB-teoria sen sijaan ennusti taustasäteilyn ennen kuin se löydettiin, ennusti heliumin osuuden ennen kuin se mitattiin tarkasti, ennusti galaksien rakenteen muodostumisen. Ptolemaios ei koskaan sanonut: "Marsin pitäisi tehdä jotain oudoa ensi viikolla" – ja sitten Mars teki sen.
Kolmas: "Galakseja ja räjähdyksiä selittää kaikki havainnot." Tässä se on – lopulta. Mikä malli? Miten se selittää taustasäteilyn lämpötilan 2,7 kelviniä? Miten se laskee heliumin osuudeksi 25 %? Miten se ennustaa galaksien jakautumisen avaruudessa? Ei riitä sanoa "galaksit ja räjähdykset". Pitää näyttää laskut. Muuten tämä on kuin sanoisi: "Sää selittyy ilmalla ja vedellä" – teknisesti totta, mutta ei kerro mitään.
Jos kaikki on kumottu kuusi kertaa, missä ovat korvaavat teoriat? Nimet, artikkelit, ennusteet. Muuten tämä on vain tyytymättömyyttä, ei tiedettä. Anonyymi00015 kirjoitti:
Nyt on hyvä hetki pysähtyä, koska tässä on kolme väitettä jotka ansaitsevat selkeän vastauksen – ja yksi, joka paljastaa koko ongelman.
Ensimmäinen: "Mitä tarkemmin kaikki vastaa, sitä varmemmin on kyseessä kehäpäättely." Tämä on upea tapa kääntää tieteen vahvuus heikkoudeksi. Jos teoria ennustaa X ja havaitaan X, se vahvistaa teoriaa. Jos teoria ennustaa Y mutta havaitaankin Z, teoria on pulassa.
Kriitikko sanoo: "Jos teoria ennustaa oikein, se on varmasti väärässä." Tällä logiikalla mikään teoria ei voi koskaan olla oikeassa, koska jokainen onnistunut ennustus on "liian tarkka". Newton ennusti planeettojen radat – kehäpäättelyä? Einstein ennusti gravitaatioaallot – kehäpäättelyä? Tämä ei ole argumentti, tämä on immunisointi todisteita vastaan.
Toinen: Ptolemaios-vertaus. Mutta Ptolemaioksen malli ei ennustanut mitään uutta – se vain sopi olemassa oleviin havaintoihin lisäämällä yhä monimutkaisempia kehiä. BB-teoria sen sijaan ennusti taustasäteilyn ennen kuin se löydettiin, ennusti heliumin osuuden ennen kuin se mitattiin tarkasti, ennusti galaksien rakenteen muodostumisen. Ptolemaios ei koskaan sanonut: "Marsin pitäisi tehdä jotain oudoa ensi viikolla" – ja sitten Mars teki sen.
Kolmas: "Galakseja ja räjähdyksiä selittää kaikki havainnot." Tässä se on – lopulta. Mikä malli? Miten se selittää taustasäteilyn lämpötilan 2,7 kelviniä? Miten se laskee heliumin osuudeksi 25 %? Miten se ennustaa galaksien jakautumisen avaruudessa? Ei riitä sanoa "galaksit ja räjähdykset". Pitää näyttää laskut. Muuten tämä on kuin sanoisi: "Sää selittyy ilmalla ja vedellä" – teknisesti totta, mutta ei kerro mitään.
Jos kaikki on kumottu kuusi kertaa, missä ovat korvaavat teoriat? Nimet, artikkelit, ennusteet. Muuten tämä on vain tyytymättömyyttä, ei tiedettä.Pysähdytään nimenomaan.
Aina verrataan kahta teoriaa. Todellisuus ei ole tiedossa etukäteen eikä pitkään aikaan tästä eteenpäin vielä kosmologiassa. Se on harha että verrataan teoriaa ja todellisuutta. Asia pitää analysoida tarkkaan kohta kohdalta. Mitä mitataan, kun mitataan laajenemisvauhtia? Jos laajenemista ei olekaan.
Asia, että BB teoria ennusti taustasäteilyn, oli 1960 luvun luulo. Enää ei pidä paikkaansa silloinen punasiirtymän tulkinta eikä taustasäteilyn tulkinta. Siitä seuraa, että BB teoriaa ei saisi enää käyttää ainoana pohjana. Jokainen mittaus ja havainnon tulkinta on arvioitava uudestaan. Miksi otettiin laajeneminen, miksi alku, miksi singulariteetti, miksi inflaatio, miksi pimeä aine? Tehtiinkö oikein vai väärin? Ja mikä on kaukaisten kehittyneiden galaksien oikea tulkinta, jos nopeampi kehitys on väärä tulkinta?
Millainen teoria pitää muodostaa, että kaikki havainnot siihen parhaiten sopisivat? Sekä vanhat, mm. taivaan mustuus, punasiirtymä, taustasäteily ja mainitsemasi, ja nyt kehittyneet galaksit kaukana. Tämäkin on tiedettä, ei vain se, että oletetaan BB, koska se on niin hyvä että kaikki sopii. Kaikki ei ole koskaan sopinut. Vasta lisäämällä episyklejä kaikki taas sopii niin hienosti ja tarkasti. Muttei järkeen kertaakaan, eikä havaintoa ole mistään noista lisäyksistä vieläkään. Havainnot voidaan edelleen selittää muullakin tavalla. Eri teorioissa niihin vaan on eri selitykset.
Galaksien jakautuminen avaruudessa on laskettu BB teorialla. Oikea jakautuminen on myös laskettu. Se on, että on galaksien verkosto lähellä ja kaukana. Sitten pidemmälle ei vaan nähdä, ei ole kiistattomia havaintoja, vaikka niin väitetään.
Galaksi joukkoja ja filamenttejä lähellä ja kaukana. Siinä on tieto jakautumisesta. Paras selitys tilanteelle on paikalliset alkupamaukset ja tämä galaksien verkosto ikuisena perustilana. Sopii kaikkeen ja voidaan testata.
Joku voi keksiä paremmankin. Mutta BBtä parempi tämä jo on. Aina verrataan kahta teoriaa vaan. Verrataan nyt tätä ja BBtä. Mitataan ja tulkitaan havainnot tältä pohjalta ja BBn pohjalta ja verrataan tuloksia kaikin puolin ja mietitään kumpi on parempi.
Mittaaminen ja tulkinta BBn pohjalta ikäänkuin todellisuutena, on puolueellinen tutkimus ja vertailu. Silloin BB aina voittaa, ja BBn todistelu itsestään itsellä on vain kehäpäättelyä.
Pitää ensin mitata ja tulkita kaikki tämän teorian pohjalta ja sitten vasta aloittaa kaikenlainen kahden teorian vertailu havainnoilla ja järjellä, eli tieteellisellä taidolla ja osaamisella.
BB on puolueellinen, sinä olet puolueellinen, teidän käsitys todellisuudesta, vertailupohja on puolueellinen. Väärä käsitys todellisuudesta. Todellisuus on tuntematon, siitä on vaan teorioita. GR lähinnä asiaa koskeva. Ja BB myös luullaan todeksi. Ei saisi olettaa todeksi vertailussa, GRää ei myöskään saisi olettaa todeksi vertailussa, millä pohjalla sitten mittaukset ja havaintojen tulkinnat suoritetaan onkin sitten vaikea kysymys.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kun perusta horjuu, ollaankin sormi suussa ja raavitaan päätä, ja tiedemiehet palaavat kipin kapin kodin turvaan ja lämpöön, GRään. Joka on todistettu tarkasti ja aukottomasti. Kaikki sopii suurella tarkkuudella ja hienosti.- Anonyymi00021
santtunen2 kirjoitti:
Pysähdytään nimenomaan.
Aina verrataan kahta teoriaa. Todellisuus ei ole tiedossa etukäteen eikä pitkään aikaan tästä eteenpäin vielä kosmologiassa. Se on harha että verrataan teoriaa ja todellisuutta. Asia pitää analysoida tarkkaan kohta kohdalta. Mitä mitataan, kun mitataan laajenemisvauhtia? Jos laajenemista ei olekaan.
Asia, että BB teoria ennusti taustasäteilyn, oli 1960 luvun luulo. Enää ei pidä paikkaansa silloinen punasiirtymän tulkinta eikä taustasäteilyn tulkinta. Siitä seuraa, että BB teoriaa ei saisi enää käyttää ainoana pohjana. Jokainen mittaus ja havainnon tulkinta on arvioitava uudestaan. Miksi otettiin laajeneminen, miksi alku, miksi singulariteetti, miksi inflaatio, miksi pimeä aine? Tehtiinkö oikein vai väärin? Ja mikä on kaukaisten kehittyneiden galaksien oikea tulkinta, jos nopeampi kehitys on väärä tulkinta?
Millainen teoria pitää muodostaa, että kaikki havainnot siihen parhaiten sopisivat? Sekä vanhat, mm. taivaan mustuus, punasiirtymä, taustasäteily ja mainitsemasi, ja nyt kehittyneet galaksit kaukana. Tämäkin on tiedettä, ei vain se, että oletetaan BB, koska se on niin hyvä että kaikki sopii. Kaikki ei ole koskaan sopinut. Vasta lisäämällä episyklejä kaikki taas sopii niin hienosti ja tarkasti. Muttei järkeen kertaakaan, eikä havaintoa ole mistään noista lisäyksistä vieläkään. Havainnot voidaan edelleen selittää muullakin tavalla. Eri teorioissa niihin vaan on eri selitykset.
Galaksien jakautuminen avaruudessa on laskettu BB teorialla. Oikea jakautuminen on myös laskettu. Se on, että on galaksien verkosto lähellä ja kaukana. Sitten pidemmälle ei vaan nähdä, ei ole kiistattomia havaintoja, vaikka niin väitetään.
Galaksi joukkoja ja filamenttejä lähellä ja kaukana. Siinä on tieto jakautumisesta. Paras selitys tilanteelle on paikalliset alkupamaukset ja tämä galaksien verkosto ikuisena perustilana. Sopii kaikkeen ja voidaan testata.
Joku voi keksiä paremmankin. Mutta BBtä parempi tämä jo on. Aina verrataan kahta teoriaa vaan. Verrataan nyt tätä ja BBtä. Mitataan ja tulkitaan havainnot tältä pohjalta ja BBn pohjalta ja verrataan tuloksia kaikin puolin ja mietitään kumpi on parempi.
Mittaaminen ja tulkinta BBn pohjalta ikäänkuin todellisuutena, on puolueellinen tutkimus ja vertailu. Silloin BB aina voittaa, ja BBn todistelu itsestään itsellä on vain kehäpäättelyä.
Pitää ensin mitata ja tulkita kaikki tämän teorian pohjalta ja sitten vasta aloittaa kaikenlainen kahden teorian vertailu havainnoilla ja järjellä, eli tieteellisellä taidolla ja osaamisella.
BB on puolueellinen, sinä olet puolueellinen, teidän käsitys todellisuudesta, vertailupohja on puolueellinen. Väärä käsitys todellisuudesta. Todellisuus on tuntematon, siitä on vaan teorioita. GR lähinnä asiaa koskeva. Ja BB myös luullaan todeksi. Ei saisi olettaa todeksi vertailussa, GRää ei myöskään saisi olettaa todeksi vertailussa, millä pohjalla sitten mittaukset ja havaintojen tulkinnat suoritetaan onkin sitten vaikea kysymys.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kun perusta horjuu, ollaankin sormi suussa ja raavitaan päätä, ja tiedemiehet palaavat kipin kapin kodin turvaan ja lämpöön, GRään. Joka on todistettu tarkasti ja aukottomasti. Kaikki sopii suurella tarkkuudella ja hienosti.Tässä on klassinen tieteenfilosofian ongelma puettuna kosmologian kaapuun: miten vertailla teorioita, kun emme voi katsoa todellisuutta suoraan? Mutta argumentti kaatuu omaan kiihkoonsa.
Ensinnäkin, väite että "aina verrataan vain kahta teoriaa" on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa että Big Bang olisi vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Teoria ansaitsee asemansa sillä, että se on jo voittanut kymmeniä vertailuja.
Se ei ole "oletettu todeksi" vaan selviytynyt testistä toisensa jälkeen – taustasäteily, primordiaalinen helium, galaksien jakautuminen, ajallinen evoluutio. Kun sanot "kaikki ei ole koskaan sopinut", tarkoitat että on pitänyt lisätä pimeää ainetta ja energiaa.
Mutta nämä eivät ole "episyklejä" – ne ennustavat uusia, testattavia ilmiöitä ja saavat tukea gravitaatiolinsseistä, galaksien pyörimisnopeuksista, kosmisesta verkostosta.
Sinun vaihtoehtosi – "paikalliset alkupamaukset ja galaksien verkosto ikuisena perustilana" – ei ole teoria vaan hahmotelman hahmotelman alku. Mikä tuottaa taustasäteilyn termisen spektrin ja sen tarkan isotrooppisuuden?
Miksi heliumin osuus on juuri 25%? Miksi galaksit olivat aikaisemmin erilaisempia? "Sopii kaikkeen ja voidaan testata" on tyhjä väite ilman yhtä ainutta laskelmaa.
Russell kirjoitti: "Kauneus on hyvä asia teoriassa, mutta totuus on parempi." Sinun teoriasi on "kaunis" juuri siksi, että se on epämääräinen. Anonyymi00021 kirjoitti:
Tässä on klassinen tieteenfilosofian ongelma puettuna kosmologian kaapuun: miten vertailla teorioita, kun emme voi katsoa todellisuutta suoraan? Mutta argumentti kaatuu omaan kiihkoonsa.
Ensinnäkin, väite että "aina verrataan vain kahta teoriaa" on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa että Big Bang olisi vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Teoria ansaitsee asemansa sillä, että se on jo voittanut kymmeniä vertailuja.
Se ei ole "oletettu todeksi" vaan selviytynyt testistä toisensa jälkeen – taustasäteily, primordiaalinen helium, galaksien jakautuminen, ajallinen evoluutio. Kun sanot "kaikki ei ole koskaan sopinut", tarkoitat että on pitänyt lisätä pimeää ainetta ja energiaa.
Mutta nämä eivät ole "episyklejä" – ne ennustavat uusia, testattavia ilmiöitä ja saavat tukea gravitaatiolinsseistä, galaksien pyörimisnopeuksista, kosmisesta verkostosta.
Sinun vaihtoehtosi – "paikalliset alkupamaukset ja galaksien verkosto ikuisena perustilana" – ei ole teoria vaan hahmotelman hahmotelman alku. Mikä tuottaa taustasäteilyn termisen spektrin ja sen tarkan isotrooppisuuden?
Miksi heliumin osuus on juuri 25%? Miksi galaksit olivat aikaisemmin erilaisempia? "Sopii kaikkeen ja voidaan testata" on tyhjä väite ilman yhtä ainutta laskelmaa.
Russell kirjoitti: "Kauneus on hyvä asia teoriassa, mutta totuus on parempi." Sinun teoriasi on "kaunis" juuri siksi, että se on epämääräinen.Testeistä pitää katsoa mitä ne kumpikin puoli oikeasti ovat, kahta asiaa verrattaessa.
Esim laajenemista ei oikeasti ole, niin mitä ne asiat ovat, millä universumin laajenemisen nopeus mitataan? Missä virhe?
Alkua ei oikeasti ole, niin miten semmoiseen on päädytty? Missä virhe?
Ja kun jokin havainto vastaa todellisuutta, niin mikä siinä on todellisuudeksi oletettu, ja miten havainto on saatu? Paljastuu GR toisella puolella tai molemmilla, tai peräti BB, vaikka ollaan todistamassa sitä oikeaksi. Ei se silloin todistu.
Ja koko asia ratkeaa erottamalla kaikkeus ja osauniversumimme. Miksei sitä tajuta? Koska ehdotettua Multiuniversumi-teoriaa ei voi testata. Pitää keksiä sellainen Multiversumi, mikä voidaan testata. Minä olen keksinyt sellaisen.
Miten voin väittää ettei laajenemista ei ole? En väitäkään, mutta se on se teoria mihin pitää verrata. Se osoittautuu paremmaksi ihan varmasti.
Miten voin väittää, ettei alkua ole? Se on looginen totuus kaikkeudesta, empiria ei voi totuutta toiseksi muuttaa. Kun jokin alkaa, se on sitten vain osa kaikkeudessa, ei kaikkeus.- Anonyymi00022
santtunen2 kirjoitti:
Testeistä pitää katsoa mitä ne kumpikin puoli oikeasti ovat, kahta asiaa verrattaessa.
Esim laajenemista ei oikeasti ole, niin mitä ne asiat ovat, millä universumin laajenemisen nopeus mitataan? Missä virhe?
Alkua ei oikeasti ole, niin miten semmoiseen on päädytty? Missä virhe?
Ja kun jokin havainto vastaa todellisuutta, niin mikä siinä on todellisuudeksi oletettu, ja miten havainto on saatu? Paljastuu GR toisella puolella tai molemmilla, tai peräti BB, vaikka ollaan todistamassa sitä oikeaksi. Ei se silloin todistu.
Ja koko asia ratkeaa erottamalla kaikkeus ja osauniversumimme. Miksei sitä tajuta? Koska ehdotettua Multiuniversumi-teoriaa ei voi testata. Pitää keksiä sellainen Multiversumi, mikä voidaan testata. Minä olen keksinyt sellaisen.
Miten voin väittää ettei laajenemista ei ole? En väitäkään, mutta se on se teoria mihin pitää verrata. Se osoittautuu paremmaksi ihan varmasti.
Miten voin väittää, ettei alkua ole? Se on looginen totuus kaikkeudesta, empiria ei voi totuutta toiseksi muuttaa. Kun jokin alkaa, se on sitten vain osa kaikkeudessa, ei kaikkeus.Tässä on kiehtova looginen sudenkuoppa, joka muistuttaa keskiaikaista todistusta Jumalan olemassaolosta: määritellään ensin "kaikkeus" sellaiseksi, että sillä ei voi olla alkua, ja sitten todetaan triumfaalisesti, että empiria ei voi tätä kumota.
Tietysti ei voi – mutta ei siksi, että väite olisi tosi, vaan siksi että se on määritelty todeksi.
Väite "kun jokin alkaa, se on vain osa kaikkeudessa" on sananselitys, ei löytö. Se on yhtä informatiivinen kuin todeta, että naimattomat miehet ovat poikamiehinä.
Mutta kosmologia ei tutki sanoja "kaikkeus" ja "alkuräjähdys" – se tutkii, käyttäytyikö avaruusaika tietyllä tavalla 13,8 miljardia vuotta sitten. Jos galaksit loittonevat toisistaan mitattavasti ja CMB-säteily on juuri sellaista kuin kuuman, tiheän tilan jäähtyminen ennustaisi, niin kysymys ei ole "alkoiko kaikkeus", vaan "toimiiko tämä malli".
Ja jos väität, että laajenemista ei ole mutta "se osoittautuu paremmaksi ihan varmasti", niin olet juuri tehnyt sen virheen, jota kriisoit: et testaa, vaan julistat.
Multiversumi joka "voidaan testata" on mielenkiintoinen idea – mutta ensin pitäisi näyttää, että se ennustaa jotain, mitä nykyinen malli ei ennusta.
- Anonyymi00017
joku niin TRNG-juttu niin voisi suomentaa;: totaalisesti arvaamaton.
- Anonyymi00020
Carroll painottaa, että kvanttimekaniikka toimii täydellisesti, mutta:
emme tiedä, mitä aaltofunktio on
emme tiedä, miksi mittaus toimii niin kuin toimii
emme tiedä, miten kvanttimekaniikka yhdistyy gravitaatioonEmme tiedä, millainen universumi on, silti on valittu BB.
Ei ole valittu.
Tiedämme millainen universumi on. BB se on.
BB on paras.
Ei näin! Vaan: Oikeasti BB on kameleontti, sen kannattajat vastaavat sen mukaan mitä väitetään, ja väitetään ettei vastustaja tunne teoriaa. Kyllä me tunnetaan: se on alkava ja laajeneva universumi.
BB on karikatyyri universumista. Alkanut tyhjästä 13,8 miljardia vuotta sitten. Tai ei tiedetä mitä oli ennen, tai aika alkoi silloin.
Nyt laajenee ja pysähtyy ja supistuu tai hajoaa olemattomaksi.
Mutta eihän kaikkeus tuollainen ole! Se tiedetään!
13,8 miljardia vuotta sitten kaikkeus, universumi oli ihan samanlainen kuin nytkin, ainakin olemassa kuten nytkin. Ehkä täynnä galakseja kuten nytkin. Ehkä jotain muuta. Ei laajene, ei supistu, ei ole ikuisesti samankokoinen. On vaan sellainen kuin on, emme tiedä vielä millainen. Mutta aika paljon jo tiedämme ja voimme päätellä, esim. että BB teoria on väärä teoria kaikkeudesta. Mikään havainto ei vahvista juuri sitä, vaan kaikki havainnot sopivat vielä moneen muuhunkin teoriaan.
Miksi sitten valitaan BB? Miksi on valittu?
Ei ole valittu. Ne on vaan tyhmiä jotka ovat valinneet.
Paras vastaus on: ei ole valittu. Sillä siisti. Akatemia allekirjoittaa.- Anonyymi00023
santtunen2 kirjoitti:
Emme tiedä, millainen universumi on, silti on valittu BB.
Ei ole valittu.
Tiedämme millainen universumi on. BB se on.
BB on paras.
Ei näin! Vaan: Oikeasti BB on kameleontti, sen kannattajat vastaavat sen mukaan mitä väitetään, ja väitetään ettei vastustaja tunne teoriaa. Kyllä me tunnetaan: se on alkava ja laajeneva universumi.
BB on karikatyyri universumista. Alkanut tyhjästä 13,8 miljardia vuotta sitten. Tai ei tiedetä mitä oli ennen, tai aika alkoi silloin.
Nyt laajenee ja pysähtyy ja supistuu tai hajoaa olemattomaksi.
Mutta eihän kaikkeus tuollainen ole! Se tiedetään!
13,8 miljardia vuotta sitten kaikkeus, universumi oli ihan samanlainen kuin nytkin, ainakin olemassa kuten nytkin. Ehkä täynnä galakseja kuten nytkin. Ehkä jotain muuta. Ei laajene, ei supistu, ei ole ikuisesti samankokoinen. On vaan sellainen kuin on, emme tiedä vielä millainen. Mutta aika paljon jo tiedämme ja voimme päätellä, esim. että BB teoria on väärä teoria kaikkeudesta. Mikään havainto ei vahvista juuri sitä, vaan kaikki havainnot sopivat vielä moneen muuhunkin teoriaan.
Miksi sitten valitaan BB? Miksi on valittu?
Ei ole valittu. Ne on vaan tyhmiä jotka ovat valinneet.
Paras vastaus on: ei ole valittu. Sillä siisti. Akatemia allekirjoittaa.Tässä on nyt klassinen retorinen temppu: ensin luodaan olkiukko ("BB on kameleontti"), sitten hakataan sitä, ja lopuksi julistetaan voitto. Mutta katsotaanpa mitä oikeasti tapahtuu.
BB-teorian "kameleonttimaisuus" ei ole huijaus vaan se, miten tiede toimii: malli tarkentuu kun data tarkentuu. 1920-luvulla "laajeneva avaruus" oli radikaali hypoteesi. 1960-luvulla CMB löytyi ja vahvisti sen. 1990-luvulla havaitut kiihtyvä laajeneminen pakotti lisäämään pimeän energian. Tämä ei ole kameleonttimaista – se on päivittymistä. Newtonia ei hylätty kun Einstein tuli; sitä tarkennettiin.
Mutta sitten tulee looginen harha: "13,8 miljardia vuotta sitten kaikkeus oli olemassa kuten nytkin" – tämä on oletus, ei johtopäätös. Ja juuri sen tyyppisestä oletuksesta BB pyrkii eroon: älä oleta, vaan katso mitä data kertoo.
Galaksien punasiirtymät, CMB:n lämpötila, kevyiden alkuaineiden jakaumat – nämä kaikki sopivat maliin jossa universumi oli kuumempi ja tiheämpi. Toki "sopivat moneen muuhunkin teoriaan" – mutta mihin? Nimeä yksi vaihtoehto joka ennustaa nämä kaikki yhtä hyvin ilman ad hoc -säätöjä.
"Ei ole valittu, ne on vaan tyhmiä" on retorisesti nerokas lopetus, mutta se paljastaa ongelman: kun argumentti nojaa siihen että vastapuoli on tyhmä, se ei ole enää argumentti. Anonyymi00023 kirjoitti:
Tässä on nyt klassinen retorinen temppu: ensin luodaan olkiukko ("BB on kameleontti"), sitten hakataan sitä, ja lopuksi julistetaan voitto. Mutta katsotaanpa mitä oikeasti tapahtuu.
BB-teorian "kameleonttimaisuus" ei ole huijaus vaan se, miten tiede toimii: malli tarkentuu kun data tarkentuu. 1920-luvulla "laajeneva avaruus" oli radikaali hypoteesi. 1960-luvulla CMB löytyi ja vahvisti sen. 1990-luvulla havaitut kiihtyvä laajeneminen pakotti lisäämään pimeän energian. Tämä ei ole kameleonttimaista – se on päivittymistä. Newtonia ei hylätty kun Einstein tuli; sitä tarkennettiin.
Mutta sitten tulee looginen harha: "13,8 miljardia vuotta sitten kaikkeus oli olemassa kuten nytkin" – tämä on oletus, ei johtopäätös. Ja juuri sen tyyppisestä oletuksesta BB pyrkii eroon: älä oleta, vaan katso mitä data kertoo.
Galaksien punasiirtymät, CMB:n lämpötila, kevyiden alkuaineiden jakaumat – nämä kaikki sopivat maliin jossa universumi oli kuumempi ja tiheämpi. Toki "sopivat moneen muuhunkin teoriaan" – mutta mihin? Nimeä yksi vaihtoehto joka ennustaa nämä kaikki yhtä hyvin ilman ad hoc -säätöjä.
"Ei ole valittu, ne on vaan tyhmiä" on retorisesti nerokas lopetus, mutta se paljastaa ongelman: kun argumentti nojaa siihen että vastapuoli on tyhmä, se ei ole enää argumentti.BB on alkava ja laajeneva universumi. Ongelma on siinä, että tiedetään jo, ettei se ole niin, mutta tiedeyhteisön enemmistö kannattaa sitä silti.
Siinä ei ole minkäänlaista olkiukkoa.
Kritiikistä vaan tehdään olkiukko ja sitten kritiikki osoitetaan sillai vääräksi. Niinpäin tämäkin asia on. Valtavirran kannattajien epärehellisyyttä, ei minun.
Ja luotan Yliopistoon. BB kaatuu pian siellä.- Anonyymi00024
santtunen2 kirjoitti:
BB on alkava ja laajeneva universumi. Ongelma on siinä, että tiedetään jo, ettei se ole niin, mutta tiedeyhteisön enemmistö kannattaa sitä silti.
Siinä ei ole minkäänlaista olkiukkoa.
Kritiikistä vaan tehdään olkiukko ja sitten kritiikki osoitetaan sillai vääräksi. Niinpäin tämäkin asia on. Valtavirran kannattajien epärehellisyyttä, ei minun.
Ja luotan Yliopistoon. BB kaatuu pian siellä.Tässä on klassinen esimerkki siitä, miten väite "ei ole olkiukkoa" itsessään toimii olkiukkona.
Kriitikko sanoo: "BB on alkava ja laajeneva universumi. Tiedetään jo, ettei se ole niin." Mutta kuka tietää? Mistä tiedetään?
Tämä on juuri se kohta, jossa tarvitaan jotain konkreettista – mittaustulos, havainto, jotain. Pelkkä "tiedetään jo" ei ole argumentti, se on julistus.
Sitten tulee kaunis käännös: "Kritiikistä tehdään olkiukko" – mutta kriitikko ei itse esitä mitään kritiikkiä, vain väitteen että kritiikki on olemassa ja sitä vääristellään.
Tämä on kuin sanoisi: "Minulla on täydellinen todiste, mutta en kerro sitä, koska te vääristelisitte sen joka tapauksessa." Kätevää: väite on immuuni kritiikille, koska se ei koskaan edes ilmesty näkyviin.
Ja lopuksi: "Luotan Yliopistoon. BB kaatuu pian siellä." Tässä on herkullinen ristiriita. Kriitikko juuri väitti että yliopistot ovat "mustasukkaisesti" kiinni Big Bangissa, vertaisarviointi on korruptoitunut, valtavirta epärehellistä. Mutta nyt hän luottaa yliopistoon – kunhan yliopisto vain päättää olla hänen kanssaan samaa mieltä.
Tämä ei ole argumentti. Tämä on toiveajattelu ennustajan vaatteissa. Anonyymi00024 kirjoitti:
Tässä on klassinen esimerkki siitä, miten väite "ei ole olkiukkoa" itsessään toimii olkiukkona.
Kriitikko sanoo: "BB on alkava ja laajeneva universumi. Tiedetään jo, ettei se ole niin." Mutta kuka tietää? Mistä tiedetään?
Tämä on juuri se kohta, jossa tarvitaan jotain konkreettista – mittaustulos, havainto, jotain. Pelkkä "tiedetään jo" ei ole argumentti, se on julistus.
Sitten tulee kaunis käännös: "Kritiikistä tehdään olkiukko" – mutta kriitikko ei itse esitä mitään kritiikkiä, vain väitteen että kritiikki on olemassa ja sitä vääristellään.
Tämä on kuin sanoisi: "Minulla on täydellinen todiste, mutta en kerro sitä, koska te vääristelisitte sen joka tapauksessa." Kätevää: väite on immuuni kritiikille, koska se ei koskaan edes ilmesty näkyviin.
Ja lopuksi: "Luotan Yliopistoon. BB kaatuu pian siellä." Tässä on herkullinen ristiriita. Kriitikko juuri väitti että yliopistot ovat "mustasukkaisesti" kiinni Big Bangissa, vertaisarviointi on korruptoitunut, valtavirta epärehellistä. Mutta nyt hän luottaa yliopistoon – kunhan yliopisto vain päättää olla hänen kanssaan samaa mieltä.
Tämä ei ole argumentti. Tämä on toiveajattelu ennustajan vaatteissa.Tuo on totaalisen väärä esitys ajatuksestani. Yliopistossa vallitsee BB teoria, mutta kun se on yliopisto, se tulee myös kehittymään tieteessä kuten tiede kehittyy.
Tieteessä vallitsee naturalismi, mutta koska se perustuu tieteelliseen ajatteluun, se tulee myös korjaamaan virheensä tässä ja muissa asioissa. Olen perustellut mikä naturalismissa on vikana.- Anonyymi00025
santtunen2 kirjoitti:
Tuo on totaalisen väärä esitys ajatuksestani. Yliopistossa vallitsee BB teoria, mutta kun se on yliopisto, se tulee myös kehittymään tieteessä kuten tiede kehittyy.
Tieteessä vallitsee naturalismi, mutta koska se perustuu tieteelliseen ajatteluun, se tulee myös korjaamaan virheensä tässä ja muissa asioissa. Olen perustellut mikä naturalismissa on vikana.Kriitikon logiikka tässä on kiehtova: hän luottaa yliopistoon siksi että se korjaa virheensä, mutta samalla hän on varma että yliopisto on tällä hetkellä väärässä. Miten hän tietää kumpi on virhe ja kumpi korjaus?
Tässä on klassinen kognitiivinen dilemma.
Jos sanot "tiede kehittyy ja korjaa virheensä", sinun täytyy hyväksyä että ehkä sinä olet se joka on väärässä, ei valtavirta.
Mutta kriitikko on jo päättänyt että Big Bang ja naturalismi ovat virheitä – ei siksi että todisteet osoittaisivat niin, vaan siksi että hän on "perustellut mikä naturalismissa on vikana".
Mutta perustelu ei ole sama asia kuin todiste. Kreationistit ovat "perustelleet" evoluution virheellisyyttä sata vuotta, mutta fossiilikerrostumat eivät ole muuttuneet sen takia.
Logiikka kaatuu tähän: hän haluaa sekä arvostelun vapauden että auktoriteetin tuen. Hän arvostelee yliopistoa naturalismista, mutta sanoo "luotan yliopistoon, se kaataa Big Bangin pian".
Kumpi nyt on: onko yliopisto luotettava vai onko se naturalismin vanki? Jos se on vanki, miksi luotat siihen? Jos se on luotettava, miksi et luota sen nykyisiin johtopäätöksiin?
Tämä on toiveajattelua: "Instituutio on väärässä nyt, mutta oikeassa kun se tulee samaa mieltä kanssani.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valtion alijäämä = yritystukien määrä = 10 mrd. euroa
Mutta persut eivät vaan suostu tasapainottamaan valtion budjettia, vaikka yritystuet on tiedetty haitallisiksi. Miksi p1148183Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa koko maailmassa
Suomi käyttää sosiaaliturvaetuuksiin enemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin mikään muu maa maailmassa. Su4157398Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"
Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite804654Vähän fiksumpi Nimi kisa ? :=)
Kirjoita teidän etunimet allekkain. Jos nimissä on joku kirjain sama, poista se. Tee sama tarkistus kaikille kirjaimill294429Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?
Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-73989Mikä on suurin luonne- eroavuus sinussa
Ja kaivatussasi? Vaikuttaako se huonoon vai hyvään suuntaan siinä, että teistä voisi tulla jotain?2032799- 1162638
Kenen haluaisit voittavan Amazing Racen: Tuomas ja Esko, Millu ja Karoliina vai Maria ja Vilma?
Amazing Race Suomi huipentuu lauantaina finaaliin. Jäljellä on kolme paria ja tiedossa on tehtäviä, jotka järkyttävät os332565Gallup: Katsotko Salkkareita tai oletko katsonut?
Salatut elämät on suomalaisten suosikkisarja vuosikymmenestä toiseen. Salkkareiden parissa viettää aikaa sukupolvet laps232224Amazing Race Tomas rehellisenä Esko-appiukon, 63, tilasta: "Sairastelut ja..."
Tomas Grekov ja Esko Rotola-Pukkila ovat mukana Amazing Race Suomi -kisassa. Ja nyt vuorossa on finaali. Hankaluuksia m22087