Naturalismin metafysiikka

Tässä on kiehtova sekoitus oikeita huomioita ja villiä ylilyöntiä.

Aloittaja on oikeassa siinä, että pelkkä empirismi ei riitä - tarvitaan myös teoriaa, rationaalista spekulaatiota, rohkeita hypoteeseja. Einstein ei löytänyt suhteellisuusteoriaa mittaamalla, vaan ajattelemalla. Mutta sitten on hyppy: koska naturalismi korostaa empiriaa, se on "ignorismia" ja "tieteen jarru".

Tämä on kuin sanoisi että koska vasara on huono ruuvien kanssa, koko työkalupakki on hylättävä. Naturalismi ei kiellä rationaalista tutkimusta - se vain vaatii että lopulta teorian on kohdattava todellisuus. Systeeminen ajattelu ja kvanttiteoria eivät ole "naturalismin vastustamista" - ne ovat naturalismin tuotteita. Schrödinger ei hylännyt empiriaa, hän laajensi sitä.

Ja sitten tulee todellinen paljastus: "muiden avaruuden kulttuurien olemassaolon kieltäminen" ja "korkeakulttuurin kieltäminen 30 000 eKr". Tämä ei ole enää paradigman kritiikkiä - tämä on salaliittoteoria.

"Vertaisarviointi sensuroi dissidenttejä" on klassinen huuto silloin kun omat teoriat eivät läpäise testiä. Galilei oli dissidentti - mutta hänellä oli todiste. Hän ei valittanut somessa että vertaisarviointi oli korruptoitunutta. Hän osoitti Jupiterin kuut ja sanoi "katsokaa itse"
.
Aloittaja haluaa vallankumouksen, mutta tarjoaa vain kapinaa. Ero on ratkaiseva.
Santtu on valmis hylkäämään todellisuuden, hän haluaa teokratian, ehkä Iranin versiota
kovemman.

Anonyymi00001 kirjoitti:

Tässä on kiehtova sekoitus oikeita huomioita ja villiä ylilyöntiä.

Aloittaja on oikeassa siinä, että pelkkä empirismi ei riitä - tarvitaan myös teoriaa, rationaalista spekulaatiota, rohkeita hypoteeseja. Einstein ei löytänyt suhteellisuusteoriaa mittaamalla, vaan ajattelemalla. Mutta sitten on hyppy: koska naturalismi korostaa empiriaa, se on "ignorismia" ja "tieteen jarru".

Tämä on kuin sanoisi että koska vasara on huono ruuvien kanssa, koko työkalupakki on hylättävä. Naturalismi ei kiellä rationaalista tutkimusta - se vain vaatii että lopulta teorian on kohdattava todellisuus. Systeeminen ajattelu ja kvanttiteoria eivät ole "naturalismin vastustamista" - ne ovat naturalismin tuotteita. Schrödinger ei hylännyt empiriaa, hän laajensi sitä.

Ja sitten tulee todellinen paljastus: "muiden avaruuden kulttuurien olemassaolon kieltäminen" ja "korkeakulttuurin kieltäminen 30 000 eKr". Tämä ei ole enää paradigman kritiikkiä - tämä on salaliittoteoria.

"Vertaisarviointi sensuroi dissidenttejä" on klassinen huuto silloin kun omat teoriat eivät läpäise testiä. Galilei oli dissidentti - mutta hänellä oli todiste. Hän ei valittanut somessa että vertaisarviointi oli korruptoitunutta. Hän osoitti Jupiterin kuut ja sanoi "katsokaa itse"
.
Aloittaja haluaa vallankumouksen, mutta tarjoaa vain kapinaa. Ero on ratkaiseva.
Santtu on valmis hylkäämään todellisuuden, hän haluaa teokratian, ehkä Iranin versiota
kovemman.

Lue lisää

Galilei joutui kirkon ja tiedeyhteisön hampaisiin ja aivan sama on tänään. Naturalismi ja valtavirta esiintyvät ainoana oikeana tieteenä, vaikka paine paradigman muutokseen on valtava. Muut haukutaan huuhaaksi, ovat nykyajan inkvisition käsissä. Vertaisarviointi, sosiaalinen paine, virat, rahat.

Naturalismi kieltää rationaaliset selitykset tieteessä ja hyväksyy vain empiiriset selitykset. Ikäänkuin työkalupakissa ei rationaalista tutkimusta olisikaan, ja väittää tuossakin ettei kritiikki hyväksy empiiristä työkalupakkia. Tottakai se hyväksytään, mutta teorioissa saa olla asioita, joista ei ole empiiristä hajuakaan, jos teoria vaan on hyvä. Toisaalta naturalismi on täysin puolueellista narratiivinsa hyväksi, mitä havaitsemattomia hyväksytään ja mitä ei.

Se hyväksyy huonoja teorioita, kuten alkupamaus, kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, ilmoitusta, Jumalaa ja Jeesusta jne. Nämä taas tekevät teorian muka etukäteen huonoksi, tutkimatta. Samoin korkeakulttuurit ennen kivikautta, ja kulttuurit muualla.

Tiede ei näitä tutkimuksia ja tutkimustuloksia estä millään tavalla, vain naturalistinen paradigma, kun tutkiminen on vaikeaa. Ja empiiristä näyttöä on vähän, sellaista, minkä naturalismi hyväksyisi. Kun naturalismista päästään, näytöksi hyväksyttävää on paljonkin. Esim parapsykologiassa, Ufo-tutkimuksessa ja teologiassa ja uskontotieteessä ja arkeologiassa ja Raamatun historiassa ja historiassa.

Anonyymi00001 kirjoitti:

Tässä on kiehtova sekoitus oikeita huomioita ja villiä ylilyöntiä.

Aloittaja on oikeassa siinä, että pelkkä empirismi ei riitä - tarvitaan myös teoriaa, rationaalista spekulaatiota, rohkeita hypoteeseja. Einstein ei löytänyt suhteellisuusteoriaa mittaamalla, vaan ajattelemalla. Mutta sitten on hyppy: koska naturalismi korostaa empiriaa, se on "ignorismia" ja "tieteen jarru".

Tämä on kuin sanoisi että koska vasara on huono ruuvien kanssa, koko työkalupakki on hylättävä. Naturalismi ei kiellä rationaalista tutkimusta - se vain vaatii että lopulta teorian on kohdattava todellisuus. Systeeminen ajattelu ja kvanttiteoria eivät ole "naturalismin vastustamista" - ne ovat naturalismin tuotteita. Schrödinger ei hylännyt empiriaa, hän laajensi sitä.

Ja sitten tulee todellinen paljastus: "muiden avaruuden kulttuurien olemassaolon kieltäminen" ja "korkeakulttuurin kieltäminen 30 000 eKr". Tämä ei ole enää paradigman kritiikkiä - tämä on salaliittoteoria.

"Vertaisarviointi sensuroi dissidenttejä" on klassinen huuto silloin kun omat teoriat eivät läpäise testiä. Galilei oli dissidentti - mutta hänellä oli todiste. Hän ei valittanut somessa että vertaisarviointi oli korruptoitunutta. Hän osoitti Jupiterin kuut ja sanoi "katsokaa itse"
.
Aloittaja haluaa vallankumouksen, mutta tarjoaa vain kapinaa. Ero on ratkaiseva.
Santtu on valmis hylkäämään todellisuuden, hän haluaa teokratian, ehkä Iranin versiota
kovemman.

Lue lisää

En halua mitään pappisvaltaista teokratiaa. Kirkot pysykööt kirkkona, ilman maallista valtaa.

Se on eri asia, kun Jumala ottaa johdon, Jeesuksen tullessa takaisin, silloin siirrytään hänen kuninkuutensa ryminällä ja vähitellen koko maailmassa. Jeesuksen johtamaan teokratiaan, jollainen hänen kirkkonsa on jo tällä hetkellä. Mutta maallista valtaa se ei tarvitse ennen tätä muutosta. Vain vapauden kerääntyä seurakuntiin ja perintömailleen, juutalaiset Jerusalemin maahan.

Toinen Exodus, josta tulee muistettavampi kuin Egyptistä lähtö Mooseksen aikana.

santtunen2 kirjoitti:

Galilei joutui kirkon ja tiedeyhteisön hampaisiin ja aivan sama on tänään. Naturalismi ja valtavirta esiintyvät ainoana oikeana tieteenä, vaikka paine paradigman muutokseen on valtava. Muut haukutaan huuhaaksi, ovat nykyajan inkvisition käsissä. Vertaisarviointi, sosiaalinen paine, virat, rahat.

Naturalismi kieltää rationaaliset selitykset tieteessä ja hyväksyy vain empiiriset selitykset. Ikäänkuin työkalupakissa ei rationaalista tutkimusta olisikaan, ja väittää tuossakin ettei kritiikki hyväksy empiiristä työkalupakkia. Tottakai se hyväksytään, mutta teorioissa saa olla asioita, joista ei ole empiiristä hajuakaan, jos teoria vaan on hyvä. Toisaalta naturalismi on täysin puolueellista narratiivinsa hyväksi, mitä havaitsemattomia hyväksytään ja mitä ei.

Se hyväksyy huonoja teorioita, kuten alkupamaus, kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, ilmoitusta, Jumalaa ja Jeesusta jne. Nämä taas tekevät teorian muka etukäteen huonoksi, tutkimatta. Samoin korkeakulttuurit ennen kivikautta, ja kulttuurit muualla.

Tiede ei näitä tutkimuksia ja tutkimustuloksia estä millään tavalla, vain naturalistinen paradigma, kun tutkiminen on vaikeaa. Ja empiiristä näyttöä on vähän, sellaista, minkä naturalismi hyväksyisi. Kun naturalismista päästään, näytöksi hyväksyttävää on paljonkin. Esim parapsykologiassa, Ufo-tutkimuksessa ja teologiassa ja uskontotieteessä ja arkeologiassa ja Raamatun historiassa ja historiassa.

Lue lisää

Tässä Santtu paljastaa todellisen agendansa - ja se ei ole tiede vaan teologia naamioituna tieteeksi.

Galilei-vertaus on suosittu, mutta väärä. Galilei voitti koska hänellä oli todisteet - teleskooppi, Jupiterin kuut, Venuksen vaiheet. Kirkko yritti sensuroida, mutta todellisuus voitti lopulta. Santtu väittää olevansa uusi Galilei, mutta missä ovat hänen teleskooppinsa? Hän valittaa että "empiiristä näyttöä on vähän, sellaista minkä naturalismi hyväksyisi" - aivan, koska näyttöä ei ole. Tämä ei ole sensuurin vika, vaan teorian.

Ja sitten tulee käsien paljastaminen: "Se hyväksyy huonoja teorioita... kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, Jumalaa ja Jeesusta." Tässä on koko homman ydin. Santtu ei halua parempaa tiedettä - hän haluaa tiedettä joka vahvistaa hänen uskontonsa. Hän haluaa että "Jumala teki sen" hyväksytään yhtä hyväksi selitykseksi kuin "gravitaatio teki sen".

Mutta tiede ei hylkää Jumalaa siksi että se on "puolueellista" - se hylkää Jumalan selityksenä koska "Jumala teki sen" ei ennusta mitään, ei selitä mitään, ei testaa mitään. Se on keskustelun lopetus, ei alku. Ja "parapsykologia, UFO-tutkimus, teologia" todisteina - no, tässä ollaan jo niin kaukana Galileista että itse Galilei pyörisi haudassaan. Hän ei vaatinut että kirkko usko häntä - hän osoitti teleskoopilla että katso itse. Santtu tarjoaa vain: "luota minuun, naturalistit valehtelevat."

Anonyymi00002 kirjoitti:

Tässä Santtu paljastaa todellisen agendansa - ja se ei ole tiede vaan teologia naamioituna tieteeksi.

Galilei-vertaus on suosittu, mutta väärä. Galilei voitti koska hänellä oli todisteet - teleskooppi, Jupiterin kuut, Venuksen vaiheet. Kirkko yritti sensuroida, mutta todellisuus voitti lopulta. Santtu väittää olevansa uusi Galilei, mutta missä ovat hänen teleskooppinsa? Hän valittaa että "empiiristä näyttöä on vähän, sellaista minkä naturalismi hyväksyisi" - aivan, koska näyttöä ei ole. Tämä ei ole sensuurin vika, vaan teorian.

Ja sitten tulee käsien paljastaminen: "Se hyväksyy huonoja teorioita... kunhan vain niissä ei ole luomista, henkimaailmaa, ihmeitä, Jumalaa ja Jeesusta." Tässä on koko homman ydin. Santtu ei halua parempaa tiedettä - hän haluaa tiedettä joka vahvistaa hänen uskontonsa. Hän haluaa että "Jumala teki sen" hyväksytään yhtä hyväksi selitykseksi kuin "gravitaatio teki sen".

Mutta tiede ei hylkää Jumalaa siksi että se on "puolueellista" - se hylkää Jumalan selityksenä koska "Jumala teki sen" ei ennusta mitään, ei selitä mitään, ei testaa mitään. Se on keskustelun lopetus, ei alku. Ja "parapsykologia, UFO-tutkimus, teologia" todisteina - no, tässä ollaan jo niin kaukana Galileista että itse Galilei pyörisi haudassaan. Hän ei vaatinut että kirkko usko häntä - hän osoitti teleskoopilla että katso itse. Santtu tarjoaa vain: "luota minuun, naturalistit valehtelevat."

Lue lisää

Galilei ymmärsi, että maa kiertää aurinkoa, eikä aurinko maata. Koko tiedeyhteisö vastusti kiivaasti.

Nyt on ymmärretty, ettei kaikkeus mitään laajene eikä ala, mutta tiedeyhteisö vastustaa kiivaasti. Ja kirkko, kuten silloinkin.

Miksi silloin oltiin varmoja, että Ptolemaioksen teoria oli oikeassa ja Galilei väärässä? Koska kaikki sopi suurella tarkkuudella.

Miksi nyt luullaan, että laajeneminen ja alku ovat oikeat? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella.

Silti tiedetään jo paremmin: kaikkeus ei laajene eikä ala. Mistä se tiedetään? Filosofiasta ja galaksitutkimuksesta.

Tiedeyhteisö vaan on kalkkeutunut kuten aina säännöllisin välein, ei kykene vaihtamaan paradigmaa, vaikka kaikki jo tietävät, että niin pitäisi tehdä. Professorit ja huipputiedemiehet eivät tiedä. Miksi? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella. He tosiaan uskovat että heidän teoriansa on oikea. Ja paras tällä hetkellä. Ja tieteellinen. Laajenemisen epäileminen on hullua, sanoo Syksy Räsänen, ja opetuslapset kuorona perässä inkvisiitiona joka paikassa.

Oikeasti se on pseudotiedettä kuin litteä maa.

Ja sama historiassa ja elämässä muualla.

Ja tiede on agnostista eikä ignoristista. Siitä seuraa loogisesti, että Jumalan, luomisen ja henkimaailman saa olettaa tieteessä jos haluaa. Vain naturalismi sen kieltää, ei tiede.

Eikä tarvi olettaa jos ei halua. En minä niin väitä. Se on vaan leimaamista, olkiukko. Tiede on vapaa minun mielestä.

santtunen2 kirjoitti:

Galilei ymmärsi, että maa kiertää aurinkoa, eikä aurinko maata. Koko tiedeyhteisö vastusti kiivaasti.

Nyt on ymmärretty, ettei kaikkeus mitään laajene eikä ala, mutta tiedeyhteisö vastustaa kiivaasti. Ja kirkko, kuten silloinkin.

Miksi silloin oltiin varmoja, että Ptolemaioksen teoria oli oikeassa ja Galilei väärässä? Koska kaikki sopi suurella tarkkuudella.

Miksi nyt luullaan, että laajeneminen ja alku ovat oikeat? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella.

Silti tiedetään jo paremmin: kaikkeus ei laajene eikä ala. Mistä se tiedetään? Filosofiasta ja galaksitutkimuksesta.

Tiedeyhteisö vaan on kalkkeutunut kuten aina säännöllisin välein, ei kykene vaihtamaan paradigmaa, vaikka kaikki jo tietävät, että niin pitäisi tehdä. Professorit ja huipputiedemiehet eivät tiedä. Miksi? Koska kaikki sopii suurella tarkkuudella. He tosiaan uskovat että heidän teoriansa on oikea. Ja paras tällä hetkellä. Ja tieteellinen. Laajenemisen epäileminen on hullua, sanoo Syksy Räsänen, ja opetuslapset kuorona perässä inkvisiitiona joka paikassa.

Oikeasti se on pseudotiedettä kuin litteä maa.

Ja sama historiassa ja elämässä muualla.

Ja tiede on agnostista eikä ignoristista. Siitä seuraa loogisesti, että Jumalan, luomisen ja henkimaailman saa olettaa tieteessä jos haluaa. Vain naturalismi sen kieltää, ei tiede.

Eikä tarvi olettaa jos ei halua. En minä niin väitä. Se on vaan leimaamista, olkiukko. Tiede on vapaa minun mielestä.

Lue lisää

Kun joku vetoaa Galileihin, kannattaa tarkistaa taskut – yleensä siellä on jotain myytävänä.

Galileihan ei ollut yksin: Kopernikuksen teoria oli tunnettu jo vuosikymmeniä, ja Keplerin laskelmat tukivat sitä. Kirkko vastusti, mutta tieteellinen yhteisö ei ollut yksimielinen.

Ptolemaioksen teoria ei sopinut "suurella tarkkuudella" – siksi sitä jouduttiin jatkuvasti paikkaamaan episykleillä, jotka olivat kuin tukkiteippi hajoavassa veneessä.

Nyt väitetään että "kaikkeus ei laajene eikä ala" ja tämä "tiedetään filosofiasta ja galaksitutkimuksesta". Mutta galaksitutkimus nimenomaan osoittaa punasiirtymän, CMB:n, alkuaineiden määrät – kaikki sopii yhteen.

Jos jokin muu teoria selittää nämä paremmin, sen pitäisi näkyä julkaisuissa ja laskelmissa, ei julistuksissa. Galileilla oli laskelmat. Mitä tässä on filosofian lisäksi?

Ja sitten tuo viimeinen käänne naturalismista ja Jumalasta – kuin ajatus olisi karannut kesken kaiken muualle. Tiede on agnostista menetelmien suhteen, mutta ei väitteiden: jos sanot että Jumala tai henkimaailma vaikuttaa, sen täytyy olla testattavissa.

Muuten se ei ole tiedettä vaan uskomusta, mikä sekin on ihan kunnollista – kunhan ei sekoita niitä.

Galilei sen tiesi. Tämä kirjoittaja ei vaikuta tietävän.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kun joku vetoaa Galileihin, kannattaa tarkistaa taskut – yleensä siellä on jotain myytävänä.

Galileihan ei ollut yksin: Kopernikuksen teoria oli tunnettu jo vuosikymmeniä, ja Keplerin laskelmat tukivat sitä. Kirkko vastusti, mutta tieteellinen yhteisö ei ollut yksimielinen.

Ptolemaioksen teoria ei sopinut "suurella tarkkuudella" – siksi sitä jouduttiin jatkuvasti paikkaamaan episykleillä, jotka olivat kuin tukkiteippi hajoavassa veneessä.

Nyt väitetään että "kaikkeus ei laajene eikä ala" ja tämä "tiedetään filosofiasta ja galaksitutkimuksesta". Mutta galaksitutkimus nimenomaan osoittaa punasiirtymän, CMB:n, alkuaineiden määrät – kaikki sopii yhteen.

Jos jokin muu teoria selittää nämä paremmin, sen pitäisi näkyä julkaisuissa ja laskelmissa, ei julistuksissa. Galileilla oli laskelmat. Mitä tässä on filosofian lisäksi?

Ja sitten tuo viimeinen käänne naturalismista ja Jumalasta – kuin ajatus olisi karannut kesken kaiken muualle. Tiede on agnostista menetelmien suhteen, mutta ei väitteiden: jos sanot että Jumala tai henkimaailma vaikuttaa, sen täytyy olla testattavissa.

Muuten se ei ole tiedettä vaan uskomusta, mikä sekin on ihan kunnollista – kunhan ei sekoita niitä.

Galilei sen tiesi. Tämä kirjoittaja ei vaikuta tietävän.

Lue lisää

Santulla on naturalismista ennakkoluuloisen pintapuolinen käsitys, sellainen
ei oikein sovi itseään filosofiksi kutsuvalle.

Ei oikein kannata miettiä naturalismin metafysiikkaa vaan logiikkaa, se voi antaa
syvällisemmän kuvan naturalismista.

Tässä syvempi näkemys asiasta.

Naturalismin logiikka on mielenkiintoinen rakennelma, koska se yrittää olla sekä metafyysinen väite ("vain luonnollinen on olemassa") että metodologinen periaate ("tutkitaan vain luonnollista"). Nämä eivät ole sama asia, vaikka niitä usein käsitellään niin.

Metodologinen naturalismi on järkevä: tiede tutkii sitä mikä on testattavissa, toistettavissa, mitattavissa. Tämä ei ole metafyysinen väite vaan käytännöllinen rajaus. Se ei sano että yliluonnollista ei ole, vaan että tiede ei voi tutkia sitä tieteellisin menetelmin. Tämä on loogisesti johdonmukaista.

Metafyysinen naturalismi väittää että vain luonnollinen on olemassa. Tämä on metafyysinen väite, ei tieteellinen havainto. Sen logiikka kaatuu siihen, että se on itse väite jota ei voi testata luonnontieteellisin menetelmin – se on filosofinen kanta luonnontieteen tuloksista.

Ongelma syntyy kun nämä sekoitetaan: kun metodologisesta naturalismista (työkalu) tehdään metafyysinen naturalismi (maailmankatsomus) ja väitetään että tämä seuraa jotenkin loogisesti. Se ei seuraa. Voit hyväksyä metodologisen naturalismin tieteessä ja silti olla metafyysisesti avoin sille, että on jotain muutakin kuin mitä tiede voi tutkia.

Lyhyesti: naturalismin logiikka toimii kun se pysyy menetelmänä. Kun siitä tehdään totaliteetti, se muuttuu dogmaksi joka ei tunnista omia rajojaan.

R.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Santulla on naturalismista ennakkoluuloisen pintapuolinen käsitys, sellainen
ei oikein sovi itseään filosofiksi kutsuvalle.

Ei oikein kannata miettiä naturalismin metafysiikkaa vaan logiikkaa, se voi antaa
syvällisemmän kuvan naturalismista.

Tässä syvempi näkemys asiasta.

Naturalismin logiikka on mielenkiintoinen rakennelma, koska se yrittää olla sekä metafyysinen väite ("vain luonnollinen on olemassa") että metodologinen periaate ("tutkitaan vain luonnollista"). Nämä eivät ole sama asia, vaikka niitä usein käsitellään niin.

Metodologinen naturalismi on järkevä: tiede tutkii sitä mikä on testattavissa, toistettavissa, mitattavissa. Tämä ei ole metafyysinen väite vaan käytännöllinen rajaus. Se ei sano että yliluonnollista ei ole, vaan että tiede ei voi tutkia sitä tieteellisin menetelmin. Tämä on loogisesti johdonmukaista.

Metafyysinen naturalismi väittää että vain luonnollinen on olemassa. Tämä on metafyysinen väite, ei tieteellinen havainto. Sen logiikka kaatuu siihen, että se on itse väite jota ei voi testata luonnontieteellisin menetelmin – se on filosofinen kanta luonnontieteen tuloksista.

Ongelma syntyy kun nämä sekoitetaan: kun metodologisesta naturalismista (työkalu) tehdään metafyysinen naturalismi (maailmankatsomus) ja väitetään että tämä seuraa jotenkin loogisesti. Se ei seuraa. Voit hyväksyä metodologisen naturalismin tieteessä ja silti olla metafyysisesti avoin sille, että on jotain muutakin kuin mitä tiede voi tutkia.

Lyhyesti: naturalismin logiikka toimii kun se pysyy menetelmänä. Kun siitä tehdään totaliteetti, se muuttuu dogmaksi joka ei tunnista omia rajojaan.

R.

Lue lisää

Just noin, mutta kaikkea voi tutkia tieteessä, kun luovutaan yksipuolisesta empirismistä ja otetaan rationaalinen ajattelu mukaan. Se pitää tuohon lisätä.

Hyvä, että ollaan päästy asiaan.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kun joku vetoaa Galileihin, kannattaa tarkistaa taskut – yleensä siellä on jotain myytävänä.

Galileihan ei ollut yksin: Kopernikuksen teoria oli tunnettu jo vuosikymmeniä, ja Keplerin laskelmat tukivat sitä. Kirkko vastusti, mutta tieteellinen yhteisö ei ollut yksimielinen.

Ptolemaioksen teoria ei sopinut "suurella tarkkuudella" – siksi sitä jouduttiin jatkuvasti paikkaamaan episykleillä, jotka olivat kuin tukkiteippi hajoavassa veneessä.

Nyt väitetään että "kaikkeus ei laajene eikä ala" ja tämä "tiedetään filosofiasta ja galaksitutkimuksesta". Mutta galaksitutkimus nimenomaan osoittaa punasiirtymän, CMB:n, alkuaineiden määrät – kaikki sopii yhteen.

Jos jokin muu teoria selittää nämä paremmin, sen pitäisi näkyä julkaisuissa ja laskelmissa, ei julistuksissa. Galileilla oli laskelmat. Mitä tässä on filosofian lisäksi?

Ja sitten tuo viimeinen käänne naturalismista ja Jumalasta – kuin ajatus olisi karannut kesken kaiken muualle. Tiede on agnostista menetelmien suhteen, mutta ei väitteiden: jos sanot että Jumala tai henkimaailma vaikuttaa, sen täytyy olla testattavissa.

Muuten se ei ole tiedettä vaan uskomusta, mikä sekin on ihan kunnollista – kunhan ei sekoita niitä.

Galilei sen tiesi. Tämä kirjoittaja ei vaikuta tietävän.

Lue lisää

Hyvä yritys sekoittaa asioita ja puolustaa naturalismia.

Kehäpäätelmät! GR todistaa GRn. Vallitseva fysiikka todistaa vallitsevan fysiikan. Kaikki sopii taas täsmällisesti.

Ad hoc hypoteesit ja lisäykset!

Turhan monimutkainen teoria. Silti kaikkia muuttujia ei edes tunneta.

santtunen2 kirjoitti:

Hyvä yritys sekoittaa asioita ja puolustaa naturalismia.

Kehäpäätelmät! GR todistaa GRn. Vallitseva fysiikka todistaa vallitsevan fysiikan. Kaikki sopii taas täsmällisesti.

Ad hoc hypoteesit ja lisäykset!

Turhan monimutkainen teoria. Silti kaikkia muuttujia ei edes tunneta.

Lue lisää

Tässä on kolme väitettä jotka kuulostavat teräviltä mutta eivät oikeastaan osu mihinkään.

Kehäpäättely: Yleinen suhteellisuusteoria ei "todista itseään" – se tekee ennusteita joita mitataan. Gravitaatioaallot, aikadilaatio GPS-satelliiteissa, Mercuriuksen radan prekessio, mustat aukot. Nämä ovat riippumattomia havaintoja jotka vahvistavat teoriaa. Jos teoria olisi vain kehä, se ei ennustaisi mitään uutta. Mutta se ennustaa, ja ennusteet toteutuvat. Se ei ole kehä vaan testaus.

Ad hoc hypoteesit: Pimeä aine ja pimeä energia ovat lisäyksiä, totta. Mutta ne eivät ole "ad hoc" siinä mielessä että ne olisi keksitty pelastamaan teoria – ne ennustavat uusia havaintoja (CMB:n akustiset piikit, galaksijoukkojen rakenne) jotka on vahvistettu. Ad hoc olisi jos sanottaisiin "tässä kohtaa lait muuttuvat, älä kysy miksi" eikä tehtäisi lisää testejä.

Turhan monimutkainen: Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on "kaikki on stabiilia ja litiumia selittävät tähdet ja CMB tulee paikallisesta avaruudesta", se kuulostaa yksinkertaiselta – kunnes kysyy miten se selittää punasiirtymän, galaksien liikkeet, alkuaineiden määrät samassa paketissa. Yksinkertaisuus joka ei selitä havaintoja ei ole hyve vaan köyhyys.

Naturalismilla ei tässä ole mitään tekemistä. Kyse on siitä toimiiko teoria vai ei. Jos sinulla on parempi, näytä se.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Santulla on naturalismista ennakkoluuloisen pintapuolinen käsitys, sellainen
ei oikein sovi itseään filosofiksi kutsuvalle.

Ei oikein kannata miettiä naturalismin metafysiikkaa vaan logiikkaa, se voi antaa
syvällisemmän kuvan naturalismista.

Tässä syvempi näkemys asiasta.

Naturalismin logiikka on mielenkiintoinen rakennelma, koska se yrittää olla sekä metafyysinen väite ("vain luonnollinen on olemassa") että metodologinen periaate ("tutkitaan vain luonnollista"). Nämä eivät ole sama asia, vaikka niitä usein käsitellään niin.

Metodologinen naturalismi on järkevä: tiede tutkii sitä mikä on testattavissa, toistettavissa, mitattavissa. Tämä ei ole metafyysinen väite vaan käytännöllinen rajaus. Se ei sano että yliluonnollista ei ole, vaan että tiede ei voi tutkia sitä tieteellisin menetelmin. Tämä on loogisesti johdonmukaista.

Metafyysinen naturalismi väittää että vain luonnollinen on olemassa. Tämä on metafyysinen väite, ei tieteellinen havainto. Sen logiikka kaatuu siihen, että se on itse väite jota ei voi testata luonnontieteellisin menetelmin – se on filosofinen kanta luonnontieteen tuloksista.

Ongelma syntyy kun nämä sekoitetaan: kun metodologisesta naturalismista (työkalu) tehdään metafyysinen naturalismi (maailmankatsomus) ja väitetään että tämä seuraa jotenkin loogisesti. Se ei seuraa. Voit hyväksyä metodologisen naturalismin tieteessä ja silti olla metafyysisesti avoin sille, että on jotain muutakin kuin mitä tiede voi tutkia.

Lyhyesti: naturalismin logiikka toimii kun se pysyy menetelmänä. Kun siitä tehdään totaliteetti, se muuttuu dogmaksi joka ei tunnista omia rajojaan.

R.

Lue lisää

Sama periaate sopii myös reduktionismin suhteen.

Metodologinen reduktionismi ei edellytä että kaikki mahdolliset ilmiöt olisivat palautettavissa pienimpien mahdollisten hiukkasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen koska sellainen ei käytännössä voi edes toimia.

Ontologinen reduktionismi on vastaavasti metafysiikkaa jota ei voi mitenkään todentaa eikä falsifioida tieteen metodin avulla.

B

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tässä on kolme väitettä jotka kuulostavat teräviltä mutta eivät oikeastaan osu mihinkään.

Kehäpäättely: Yleinen suhteellisuusteoria ei "todista itseään" – se tekee ennusteita joita mitataan. Gravitaatioaallot, aikadilaatio GPS-satelliiteissa, Mercuriuksen radan prekessio, mustat aukot. Nämä ovat riippumattomia havaintoja jotka vahvistavat teoriaa. Jos teoria olisi vain kehä, se ei ennustaisi mitään uutta. Mutta se ennustaa, ja ennusteet toteutuvat. Se ei ole kehä vaan testaus.

Ad hoc hypoteesit: Pimeä aine ja pimeä energia ovat lisäyksiä, totta. Mutta ne eivät ole "ad hoc" siinä mielessä että ne olisi keksitty pelastamaan teoria – ne ennustavat uusia havaintoja (CMB:n akustiset piikit, galaksijoukkojen rakenne) jotka on vahvistettu. Ad hoc olisi jos sanottaisiin "tässä kohtaa lait muuttuvat, älä kysy miksi" eikä tehtäisi lisää testejä.

Turhan monimutkainen: Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on "kaikki on stabiilia ja litiumia selittävät tähdet ja CMB tulee paikallisesta avaruudesta", se kuulostaa yksinkertaiselta – kunnes kysyy miten se selittää punasiirtymän, galaksien liikkeet, alkuaineiden määrät samassa paketissa. Yksinkertaisuus joka ei selitä havaintoja ei ole hyve vaan köyhyys.

Naturalismilla ei tässä ole mitään tekemistä. Kyse on siitä toimiiko teoria vai ei. Jos sinulla on parempi, näytä se.

Lue lisää

Kyse on siitä että kaikki uudet havainnot pyritään tulkitsemaan suhteellisuusteorian hahmotuksen mukaan.

Gravitaatioaallot (LIGO kokeet) edellyttivät massiivista signaalinsuodatusta ja äärimmäisen tarkkoja mittauslaitteita vaikka niiden signaalien mukana ei kulje minkäänlaista tietoa sen signaalin lähteestä eikä etäisyydestä. Sama koskee kosmista taustasäteilyä eli sen mitatun datan lähde voi olla hyvinkin lokaali koska se signaalinsuodatus tehdään tarkoitushakuisesti alkuräjähdysmallin oletusten mukaan.


GPS:n toimivuus ei myöskään välttämättä edellytä suhtismallia jos otetaan huomioon Einstein myöhempi gravitaation voimakkuuden mukaan vaihteleva valonnopeuden malli jossa ei oleteta avaruuden kaareutumista vaan että valonnopeus esim. ns. "mustan aukon" läheisyydessä lähentelee nollaa ja ns. syvässä avaruudessa kaukana massallisista kohteista voisi ehkä olla jopa lähes viivetön.

Merkuriuksen radan prekessio voisi johtua auringon läheisyyden vaikutuksesta joka tekee matematiikan soveltamisesta vaikeampaa koska matematiikka ei ole millään tavalla sellaisenaan empiiristä kuten ei luonnollinen kielikään koska molemmat työkalut perustuvat hyvin vahvaan yleistämiseen ja idealisointiin ja pitävät korkeintaan suurin piirtein paikkansa ja silloinkin hyvin yksinkertaisissa tilanteissa (<3 kpl esimerkit).

"Mustia aukkoja" ei ole kukaan voinut kokeellisesti testata joten ne ovat hyvin spekulatiivinen tulkinta ilmiöstä jota voidaan mallintaa vain metafyysisten oletusten ja niihin perustuvan matematiikan pohjalta. Ne edustanevat tyypillistä teor. fyysikoiden umpimielistä megalomaniaa. :D

Pimeä aine ja pimeä energia postuloitiin havaintoanomalioiden (suhteessa GR:ään) takia vaikka todennäköisempi syy lienee se että matematiikka ei voi kertoa mitään todellisuudesta koska se pelkkä logiikkaan, tulkintoihin ja oletuksiin perustuva työkalu.
Matematiikan aksiomaattisista määritelmällisesti tosista "totuuksista" ei sellaisenaan voi mitenkään syntyä empiirisiä totuuksia. Looginen ristiriidattomuus on välttämätön mutta ei läheskään riittävä edellytys empiiriselle totuudelle joka sekin on aina vain osatotuus koska kaikki empiria on pelkkää todellisuuden pintatasoa.

Vallitsevan teorian kritiikki ei tietenkään millään tavalla edellytä että kriitikoilla olisi parempi teoria vaan sitä että tutkimista ja kokeilemista ei kannata lopettaa koska kuvitellaan jo se oikea teoria löydetyksi.

B

Anonyymi00006 kirjoitti:

Sama periaate sopii myös reduktionismin suhteen.

Metodologinen reduktionismi ei edellytä että kaikki mahdolliset ilmiöt olisivat palautettavissa pienimpien mahdollisten hiukkasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen koska sellainen ei käytännössä voi edes toimia.

Ontologinen reduktionismi on vastaavasti metafysiikkaa jota ei voi mitenkään todentaa eikä falsifioida tieteen metodin avulla.

B

Lue lisää

Niin, ja fysikalismi on jo kumottu. Yhteiskunnallisia asioita ei voi kokonaan palauttaa psyykisiksi, psyykkisiä biologisiksi, eikä biologisia fysikaalisiksi.

Eikä koko todellisuus välttämättä ole tällaista aineellista, henki maailmakin voi olla todellista, se on metafyysinen valinta, kummin päin väittää todellisuuden olevan.

Naturalismi ei ole ainoa pohja tieteelle. Realismi kyllä sitten on, eikä se ole mitään naivia realismia, vaan idealismin hylkääminen tietoteoriassa. Idealismi tunkeutuu joka puolelta, empirismistä ja B:n ajattelusta. Se on turhaa, realismi pätee vaikka olettaisi henkimaailman.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Sama periaate sopii myös reduktionismin suhteen.

Metodologinen reduktionismi ei edellytä että kaikki mahdolliset ilmiöt olisivat palautettavissa pienimpien mahdollisten hiukkasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen koska sellainen ei käytännössä voi edes toimia.

Ontologinen reduktionismi on vastaavasti metafysiikkaa jota ei voi mitenkään todentaa eikä falsifioida tieteen metodin avulla.

B

Lue lisää

B. on mollanut logiikkaa vuosikaudet, ehkä hän on menettänyt loogisen
vaistonsa. Hän vertaa naturalismia reduktionismiin, mutta niiden logiikka
on erilaista.

Vilkaistaan reduktionismin logiikkaa:

Reduktionismin logiikka on yksinkertaisen kaunis: monimutkainen ilmiö on "ei mitään muuta kuin" sen yksinkertaisempien osien summa. Rakkaus on vain oksitosiinieritystä, sinfonia pelkkiä ääniaaltoja, Shakespeare neurokemiallisten reaktioiden sivutuote.

Houkutus on ilmeinen – kuka ei haluaisi purkaa maailmaa hallittaviksi palasiksi, kuten lapsi Lego-linnaa?

Ongelma on että reduktionisti pelaa outoa peliä, jossa hän voittaa vain hävitessään.

Jos hän onnistuu todistamaan että mieli on "pelkkää" aivokemiaa, hän samalla todistaa että hänen oma päättelynsä on "pelkkää" aivokemiaa – ja miksi meidän pitäisi luottaa aivokemian satunnaisiin purskutuksiin enemmän kuin astrologiin?

Reduktionisti sahaa oksaa jolla istuu, mutta lohduttautuu ajatuksella että kyseessä ei ole oksa vaan vain ligniiniä ja selluloosaa.

Entä ontologinen- ja metodologinen metafyysinen reduktionismi vastakkain?

Jako on terävä mutta käytännössä liukas kuin saippuoitu sika.

Metodologinen reduktionisti sanoo: "tutkitaan proteiineja ymmärtääksemme elämää" – täysin järkevää, kuten auton tutkiminen purkamalla moottori.

Ontologinen reduktionisti sanoo: "elämä on vain proteiineja" – kuin sanoisi että Hamlet on vain mustetta paperilla. Ensimmäinen on tutkimusstrategia, jälkimmäinen metafyysinen uskonkappale.

Mutta tässä kirous: metodologinen reduktionismi on aina viattoman puoliskon roolissa, ontologinen reduktionismi ilkeä ääriliike.

Kukaan ei myönnä olevansa ontologinen reduktionisti – kuitenkin biologit kirjoittavat että "geenit selittävät käyttäytymisen", fyysikot että "kaikki on lopulta fysiikkaa", neurotieteilijät että "sinä olet aivosi."

Eivät he sano pelaavansa ontologista peliä, mutta korttipakka on taskussa.

Jako on loogisesti pätevä, mutta toimii lähinnä pako-ovena: kun reduktionismia kritisoidaan, vastataan "tarkoitin tietysti vain metodologista!" – kunnes seuraavassa kappaleessa taas väitetään että mieli on "pelkkä illuusio" jonka aivot tuottavat.

Jako on hyvä, mutta harva noudattaa sitä kun kiihko iskee.

Reduktionismin outoudet tulevat reduktionismin logiikasta.

R.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kyse on siitä että kaikki uudet havainnot pyritään tulkitsemaan suhteellisuusteorian hahmotuksen mukaan.

Gravitaatioaallot (LIGO kokeet) edellyttivät massiivista signaalinsuodatusta ja äärimmäisen tarkkoja mittauslaitteita vaikka niiden signaalien mukana ei kulje minkäänlaista tietoa sen signaalin lähteestä eikä etäisyydestä. Sama koskee kosmista taustasäteilyä eli sen mitatun datan lähde voi olla hyvinkin lokaali koska se signaalinsuodatus tehdään tarkoitushakuisesti alkuräjähdysmallin oletusten mukaan.


GPS:n toimivuus ei myöskään välttämättä edellytä suhtismallia jos otetaan huomioon Einstein myöhempi gravitaation voimakkuuden mukaan vaihteleva valonnopeuden malli jossa ei oleteta avaruuden kaareutumista vaan että valonnopeus esim. ns. "mustan aukon" läheisyydessä lähentelee nollaa ja ns. syvässä avaruudessa kaukana massallisista kohteista voisi ehkä olla jopa lähes viivetön.

Merkuriuksen radan prekessio voisi johtua auringon läheisyyden vaikutuksesta joka tekee matematiikan soveltamisesta vaikeampaa koska matematiikka ei ole millään tavalla sellaisenaan empiiristä kuten ei luonnollinen kielikään koska molemmat työkalut perustuvat hyvin vahvaan yleistämiseen ja idealisointiin ja pitävät korkeintaan suurin piirtein paikkansa ja silloinkin hyvin yksinkertaisissa tilanteissa (<3 kpl esimerkit).

"Mustia aukkoja" ei ole kukaan voinut kokeellisesti testata joten ne ovat hyvin spekulatiivinen tulkinta ilmiöstä jota voidaan mallintaa vain metafyysisten oletusten ja niihin perustuvan matematiikan pohjalta. Ne edustanevat tyypillistä teor. fyysikoiden umpimielistä megalomaniaa. :D

Pimeä aine ja pimeä energia postuloitiin havaintoanomalioiden (suhteessa GR:ään) takia vaikka todennäköisempi syy lienee se että matematiikka ei voi kertoa mitään todellisuudesta koska se pelkkä logiikkaan, tulkintoihin ja oletuksiin perustuva työkalu.
Matematiikan aksiomaattisista määritelmällisesti tosista "totuuksista" ei sellaisenaan voi mitenkään syntyä empiirisiä totuuksia. Looginen ristiriidattomuus on välttämätön mutta ei läheskään riittävä edellytys empiiriselle totuudelle joka sekin on aina vain osatotuus koska kaikki empiria on pelkkää todellisuuden pintatasoa.

Vallitsevan teorian kritiikki ei tietenkään millään tavalla edellytä että kriitikoilla olisi parempi teoria vaan sitä että tutkimista ja kokeilemista ei kannata lopettaa koska kuvitellaan jo se oikea teoria löydetyksi.

B

Lue lisää

Tässä on kiehtova sekoitus terävää skeptisismä ja villien johtopäätösten karnevaaleja. Kirjoittaja aloittaa kuin filosofi ja päätyy kuin salaliittoteoreetikko joka on lukenut liikaa Popperista ymmärtämättä mitä Popper oikeastaan sanoi.

Gravitaatioaalloista: "Signaalin mukana ei kulje tietoa lähteestä" – no ei tietenkään kulje postikorttia, mutta aaltomuoto, taajuus ja amplitudi ovat tietoa. LIGO mittasi aaltomuodon joka vastasi täsmälleen kahden mustan aukon spiraalikiertoa ja fuusiota, samaa tapahtumaa havaittiin optisesti (GW170817, neutronitähtien törmäys), etäisyys arvioitiin amplitudista. Signaalinsuodatus ei "luo" signaalia vaan erottaa sen kohinasta – kuin sanoisi että radiovastaanotin "luo" musiikkia koska se suodattaa muut taajuudet pois. Jos LIGO olisi "tarkoitushakuista", miksi se havaitsi yllättäviä asioita (esim. mustien aukkojen massat olivat odotettua suurempia)?

CMB:stä: "Datan lähde voi olla lokaali" – tämä on hassu väite. CMB on hämmästyttävän isotrooppinen (samanlainen joka suunnasta) ja sen spektri on täydellinen mustan kappaleen säteily 2.7 K lämpötilassa. Mikä "lokaali lähde" tuottaisi näin täydellisen spektrin tasaisesti koko taivaalle? Ja CMB:n pienet anisotropiat (lämpötilavaihtelut) vastaavat täsmälleen akustisten aaltojen jäämiä varhaisessa plasmassa – tämä ennustettiin ennen kuin yksityiskohdat mitattiin. "Tarkoitushakuinen suodatus" ei selitä miten teoria ennusti havaintoja.

GPS:stä ja vaihtelevasta valonnopeudesta: GPS vaatii sekä erityisen että yleisen suhteellisuusteorian korjaukset – ilman niitä järjestelmä kerryttäisi virheitä noin 10 km päivässä. Ehdotus että "valonnopeus vaihtelee gravitaation mukaan ilman avaruuden kaareutumista" on vain suhteellisuusteorian uudelleenpaketointi – se on mitä GR sanoo, vain eri sanoilla. Einstein tosiaan leikitteli muuttuvalla valonnopeudella 1911, mutta hylkäsi sen koska se ei toiminut. "Valonnopeus lähestyy nollaa mustan aukon lähellä" – kenen kehyksessä? Paikallinen havainnoija mittaa aina c:n samaksi. Tämä on juuri se pointti joka tekee GR:stä nerokkaan.

Merkuriuksen prekessiosta: "Voisi johtua auringon läheisyyden vaikutuksesta" – no johtuu juuri siitä! GR laskee sen täsmälleen oikein, Newtonin gravitaatio ei. Että "matematiikka ei ole empiiristä" on triviaalia, mutta irrelevanttia – matemaattisen mallin ennusteet ovat empiirisesti testattavia. Jos kirjoittaja sanoo että kolmen kappaleen ongelma tekee kaiken liian vaikeaksi, hän unohtaa että Merkuriuksen prekessio laskettiin ottaen huomioon muut planeetat – GR:n antama ylimääräinen prekessio (43 kaarisekuntia per vuosisata) osui täsmälleen kohdilleen.

Mustista aukoista: "Ei ole kokeellisesti testattu" – paitsi että olemme kuvanneet mustan aukon tapahtumahorisontin (M87*, Sgr A*), havainneet gravitaatioaaltoja niiden fuusioista, nähneet tähtiä kiertämässä näkymätöntä massaa Linnunradan keskustassa. Jos nämä eivät ole "mustia aukkoja" GR:n mielessä, ne ovat jotain joka käyttäytyy kuin mustat aukot, näyttää kuin mustat aukot, ja on juuri siellä missä GR ennustaa mustien aukkojen olevan. Milloin tämä riittää?

Pimeästä aineesta ja energiasta: "Matematiikka ei voi kertoa mitään todellisuudesta" – mutta matemaattinen malli joka ennustaa havaintoja kertoo jotain. Pimeä aine ja energia ovat placeholder-nimiä ilmiöille joita emme ymmärrä, mutta niiden vaikutukset on havaittu toistuvasti. Tämä on normaalia tiedettä: havainnot → malli → testaus → tarkennukset. Kirjoittajan logiikalla mikään teoria ei ole koskaan perusteltu koska "matematiikka on vain työkalu."

Viimeinen kappale on ainoa kohta jossa kirjoittaja on täysin oikeassa: kritiikki ei vaadi parempaa teoriaa, ja tutkimusta on jatkettava. Mutta rationaalinen kritiikki vaatii ymmärrystä siitä mitä kritisoitava teoria oikeastaan sanoo ja mitä se on ennustanut oikein. Tämä teksti heiluu sen rajalla jossa terve skeptisismi muuttuu refleksiksi, joka hylkää kaiken koska "matematiikka on idealisointia" ja "kolmen kappaleen ongelma on vaikea." Kyllä, tiede on epätäydellistä. Mutta epätäydellinen teoria joka toimii on parempi kuin täydellinen epäilys joka ei tee mitään.

Etköhän nyt syönyt hirvipaistin ennen hirven kaatoa .

BB naulattu lopulta, ennen naulan tekoa, onko sulla ajalliset suhteet hukassa?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Etköhän nyt syönyt hirvipaistin ennen hirven kaatoa .

BB naulattu lopulta, ennen naulan tekoa, onko sulla ajalliset suhteet hukassa?

Painovirhe, pitäisi olla "naulaisi" tietysti.

Ja ne jo tiedetään ne virheet.
Aika ei ole ulottuvuus.
Mutta neljä ulottuvuutta toimii avaruudessa suurilla etäisyyksillä paremmin kuin 3.
Kun aika ei ole ulottuvuus, ei myöskään tarvita BB teoriaa, ajan alkua, laajenemista GRstä ei seuraa, GRn ja BBn puitteissa vaan punasiirtymälle ei ole muuta selitystä kuin laajeneminen.

Mutta kun korjaukset tehdään ja malli vaihdetaan, laajenemista ei ole, punasiirtymä selittyy siitä, että se mittaa etäisyyden aivan luonnollisista syistä siinä mallissa.

Ja painovoima on todellinen voima, vielä ei vaan tiedetä mikä sitä välittää ja mikä sen voisi estää. Ehkä jokin ääni saa tavarat leijumaan.

Minkä takia GRn kehittely leimataan huuhaaksi, niin on se että uskotaan että se on oikea. Silloin on väärin ja turhaa sitä kehittää. Se on oikea ja täydellinen. Väärä ajatus. Eihän se tietenkään ole. Sitä vaan ei verrata sitä parempiin teorioihin vaan sitä huonompiin teorioihin.

Todellisuuteen ei voi verrata, kun todellisuus ei ole tiedossa. Havainto ei ole vielä mitään, merkitystä on vasta havaintojen tulkinnalla teorialla kosmologiassa. Punasiirtymä on havainto. Galaksien etääntyminen on tulkinta fysiikan teorialla, muutkin tulkinnat ovat mahdollisia. Laajeneminen on galaksien etääntymisen tulkinta BB teorialla, kehäpäättely jo.